Selittäkää tyhmälle, miten potilastietojärjestelmä voi maksaa satoja miljoonia?

Isohkossa tieto(softa) tekniikka yrityksessä oli aikoinaan pomo jonka suusta kuultiin usein: hyvä on kyllin, ei tarvita aukotonta.  Siinä tunnollinen työtekijä stressasi yruttäessään tehdä erinomista johon kykeni, mutta joka ei tuonut ihan niin suuria voittoja.

Mitä kauempaa haetaan osaamista, sitä todennäköisempää on "hyvän" saanti, erinomaisen sijasta. Kotimaisella on "kasvot".

Yleensäkkin mihin hävisi kätevä ja nopeahko tapa: lääkäri sanei asiat nauhalle jotka nopea ja taitava osaaja puri sitten tietsikalle?  Aikaa säästyi potilastyöhön.

Sorry tulipa taas vanhan näppäimistön kivoja virheitä, huokaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon olisi joku voinut tehdä opinnäytteenä ilmaiseksi, mutta onneksi Suomen talous on räjähtävässä kasvussa niin eipä tommoisilla karkkirahoilla niin väliä.

Buahhahhaa, osoittaa, että et tiedä asiasta mitään.

Tuollaisia ei ensinnäkään tee yksi ihminen, sillä tarvitaan niin paljon asiakkaan näkökulmaa. Sieltä jo täytyy olla mukana useita ihmisiä projektissa määrittelemässä järjestelmää.

Ja tarvitaan ihmisiä, jotka tuntevat niitä olemassolevia järjestelmiä, joihin on rakennettava liittymiä.

Tuossa määrittelyvaiheessa näkisin kriittisenä osana softa-arkkitehdit. Eli siinä pitäisi olla mukana pätevät arkkitehdit, jotka tuntee vanhaa järjestelmää ennestään sekä pätevät arkkitehdit, jotka osaavat nopeasti saada aikaan uutta järjestelmää, prototyyppiä, hahmotella muutamia eri vaihtoehtoja ja määritellä sen teknologisen suunnan, johon kannattaa lähteä. Jos tuo vaihe menee arpomiseksi ja epäpätevien henkilöiden päätöksiksi, voi seuraukset olla todella huonot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.

Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.

Viron terveydenhoito maksoi 11 miljoonaa tietojärjestelmästään. HUS on käyttänyt vastaavaan Apottiin yli 700 miljoonaa. Johtuuko hintaero todella laatuerosta?

Viro on osoittautunut monessa olevansa taitavampi Suomea. Osaavampi ja kykenevämpi.  Mikähän se ero on? Ettei vaan "kateus" tms, Esko on hyvä, mutta emme osta kun Oulu sen kehitti?

Ehkä ei suoranaisesti kateus vaan yleensä osaamattomuus ja ymmärtämättömyys hoitaa yhteisiä asioita. Miljoonahankinnat näyttää hyvältä CV:ssä. Virkamiehet ulkoistaa mielellään hankinnat konsulteille, jotka oman kokemuksen mukaan saattavat olla yhtä pihalla asioista kuin tilaajakin. Kalliin oletetaan olevan paras ja halutaan pelata varmanpäälle. Poliitikkojen tehtäväksi jää huolehtia rahoitus kun kuulemma sellainen tarvitaan. Kokonaiskuvaa ei ole kellään, ja varsinainen tervekin on unohtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esko ei taida sopia kilpailutettavaksi järjestelmäksi, koska siihen ei ilmeisesti heti saa liitettyä sosiaalipuolta, se on terveydenhuollon järjestelmä. Laajennusta toki räätälöidään koko ajan, kun se on valittu järjestelmäksi Oulun ympäristöön sotealueelle. Sinänsä kaikkein toimivin systeemi ja tehty nimenomaan Suomessa ja Suomeen sopivaksi.

Esk-O(ulu) on tehty sinne sopivaksi, ei se tarkoita että olisi Ahvenanmaalle sopivin.

No ei tietenkään Ahvenanmaalle voi laittaa järjestelmää, jolla on suomenkielinen nimi.

Rinnakkaisversio Eskå

Onko kukaan kuullut, miten Julkisen Sektorin hankinnat maksaa aina liikaa?

Joka väliportaassa istuu pari päällikköä, joiden ainoa elämäntehtävä on istua kokouksissa 7-8 te kk-palkalla. Sama johtajilla mutta 10-15 te kk-palkalla. Vastapelurina on firma, joka aikoo upottaa järjestelmän kehittämiseen 10 miljoonaa ja myydä sen 310 miljoonalla eli raapia voittoa. Ja ihan turkasen paljon. Siis todella paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon olisi joku voinut tehdä opinnäytteenä ilmaiseksi, mutta onneksi Suomen talous on räjähtävässä kasvussa niin eipä tommoisilla karkkirahoilla niin väliä.

Buahhahhaa, osoittaa, että et tiedä asiasta mitään.

Tuollaisia ei ensinnäkään tee yksi ihminen, sillä tarvitaan niin paljon asiakkaan näkökulmaa. Sieltä jo täytyy olla mukana useita ihmisiä projektissa määrittelemässä järjestelmää.

Ja tarvitaan ihmisiä, jotka tuntevat niitä olemassolevia järjestelmiä, joihin on rakennettava liittymiä.

Tuossa määrittelyvaiheessa näkisin kriittisenä osana softa-arkkitehdit. Eli siinä pitäisi olla mukana pätevät arkkitehdit, jotka tuntee vanhaa järjestelmää ennestään sekä pätevät arkkitehdit, jotka osaavat nopeasti saada aikaan uutta järjestelmää, prototyyppiä, hahmotella muutamia eri vaihtoehtoja ja määritellä sen teknologisen suunnan, johon kannattaa lähteä. Jos tuo vaihe menee arpomiseksi ja epäpätevien henkilöiden päätöksiksi, voi seuraukset olla todella huonot.

Valitettavasti terveydenhuollon softaprojekteissa suurin osa on henkilöitä, joilla ei ole suunnilleen muuta kokemusta terveydenhuollosta kuin että ovat ehkä joskus käyneet keuhkokuvassa. Olen kauan sitten ollut mukana projektissa, jossa suurin osa määrittelytyöhön osallistuneista oli softan tulevia loppukäyttäjiä. Siis ihan niitä tyyppejä, joiden päätyönä oli potilaiden hoitaminen ja joiden päivittäiseksi työkaluksi softaa tehtiin. Ja tehtiin tosiaan ensin prototyyppi, jota näytettiin näille ihmisille, sitten lisättiin ja/tai muutettiin toiminnallisuutta tarpeen mukaan. Nykyisin homman tekee kaikki muut paitsi ne, jotka tietäisivätkin asiasta oikeasti jotain. Tai siis tietävät kyllä teknologiasta, mutta ei hajuakaan, mihin softaa oikein olisi tarkoitus käyttää. Siksi ratkaisuissa mennään teknologia edellä eikä käytettävyys edellä kuten pitäisi. 

Joka sairaanhoitopiirissä on oma järjestelmä. Mitäpä seuraa kun ihminen muuttaa toisen sairaanhoitopiirin asukkaaksi?

Vierailija kirjoitti:

Joka sairaanhoitopiirissä on oma järjestelmä. Mitäpä seuraa kun ihminen muuttaa toisen sairaanhoitopiirin asukkaaksi?

Uuden paikkakunnan terveydenhuollossa tietoja voidaan katsoa Kansallisen terveysarkiston kautta. Mikäli siis potilas on antanut Omakannan kautta suostumuksensa, että hänen tietojaan voidaan katsoa sitä kautta. 

Toimivan ja käytössä olevan Suomessa koodatun järjestelmän saisi paljon halvemmalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon olisi joku voinut tehdä opinnäytteenä ilmaiseksi, mutta onneksi Suomen talous on räjähtävässä kasvussa niin eipä tommoisilla karkkirahoilla niin väliä.

Buahhahhaa, osoittaa, että et tiedä asiasta mitään.

Tuollaisia ei ensinnäkään tee yksi ihminen, sillä tarvitaan niin paljon asiakkaan näkökulmaa. Sieltä jo täytyy olla mukana useita ihmisiä projektissa määrittelemässä järjestelmää.

Ja tarvitaan ihmisiä, jotka tuntevat niitä olemassolevia järjestelmiä, joihin on rakennettava liittymiä.

Tuossa määrittelyvaiheessa näkisin kriittisenä osana softa-arkkitehdit. Eli siinä pitäisi olla mukana pätevät arkkitehdit, jotka tuntee vanhaa järjestelmää ennestään sekä pätevät arkkitehdit, jotka osaavat nopeasti saada aikaan uutta järjestelmää, prototyyppiä, hahmotella muutamia eri vaihtoehtoja ja määritellä sen teknologisen suunnan, johon kannattaa lähteä. Jos tuo vaihe menee arpomiseksi ja epäpätevien henkilöiden päätöksiksi, voi seuraukset olla todella huonot.

Valitettavasti terveydenhuollon softaprojekteissa suurin osa on henkilöitä, joilla ei ole suunnilleen muuta kokemusta terveydenhuollosta kuin että ovat ehkä joskus käyneet keuhkokuvassa. Olen kauan sitten ollut mukana projektissa, jossa suurin osa määrittelytyöhön osallistuneista oli softan tulevia loppukäyttäjiä. Siis ihan niitä tyyppejä, joiden päätyönä oli potilaiden hoitaminen ja joiden päivittäiseksi työkaluksi softaa tehtiin. Ja tehtiin tosiaan ensin prototyyppi, jota näytettiin näille ihmisille, sitten lisättiin ja/tai muutettiin toiminnallisuutta tarpeen mukaan. Nykyisin homman tekee kaikki muut paitsi ne, jotka tietäisivätkin asiasta oikeasti jotain. Tai siis tietävät kyllä teknologiasta, mutta ei hajuakaan, mihin softaa oikein olisi tarkoitus käyttää. Siksi ratkaisuissa mennään teknologia edellä eikä käytettävyys edellä kuten pitäisi. 

Niin molempiahan tarvitaan. Loppukäyttäjiä ja softateknologian tuntijoita. Olen nähnyt sellaisenkin projektin, jossa firman oma softaosaaminen oli melko heikkoa ja hankittiin kallis järjestelmä ulkomaiselta firmalta, jonka konsultaatioon paloi paljon rahaa ja lopulta koko järjestelmän suorituskyky olikin melko ala-arvoinen.

Eli vaikka käyttöliittymäpuoli saataisiin näennäisesti hyvään kuntoon ensinäkemältä, niin taustalla voi silti olla kestämätön arkkitehtuuri. Tuohon tarvitaan sitä pätevintä osaamista ehdottomasti, että saadaan kustannustehokas, luotettava, skaalautuva ja pitkäikäinen järjestelmä.

Tuollaiset ohjelmistot ovat varsin yksinkertaisia tehdä, mutta kun sitä helppoa ja yksinkertaista ei voida ostaa. 

Pitää olla kallis ja huono, pitää päästä Kaliforniaan tms. testaamaan ja nauttimaan lahjuksista.

Ja sitten kun järjestelmä on ostettu ja käytössä, alkaa päivityksillä ja tuilla rahastaminen oikein ISOLLA tassulla.

Nuo it-jutut ovat siitä ikäviä, että äärimmäisen harvoin ostaja tietää mitä halutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon olisi joku voinut tehdä opinnäytteenä ilmaiseksi, mutta onneksi Suomen talous on räjähtävässä kasvussa niin eipä tommoisilla karkkirahoilla niin väliä.

Buahhahhaa, osoittaa, että et tiedä asiasta mitään.

Tuollaisia ei ensinnäkään tee yksi ihminen, sillä tarvitaan niin paljon asiakkaan näkökulmaa. Sieltä jo täytyy olla mukana useita ihmisiä projektissa määrittelemässä järjestelmää.

Ja tarvitaan ihmisiä, jotka tuntevat niitä olemassolevia järjestelmiä, joihin on rakennettava liittymiä.

Tuossa määrittelyvaiheessa näkisin kriittisenä osana softa-arkkitehdit. Eli siinä pitäisi olla mukana pätevät arkkitehdit, jotka tuntee vanhaa järjestelmää ennestään sekä pätevät arkkitehdit, jotka osaavat nopeasti saada aikaan uutta järjestelmää, prototyyppiä, hahmotella muutamia eri vaihtoehtoja ja määritellä sen teknologisen suunnan, johon kannattaa lähteä. Jos tuo vaihe menee arpomiseksi ja epäpätevien henkilöiden päätöksiksi, voi seuraukset olla todella huonot.

Valitettavasti terveydenhuollon softaprojekteissa suurin osa on henkilöitä, joilla ei ole suunnilleen muuta kokemusta terveydenhuollosta kuin että ovat ehkä joskus käyneet keuhkokuvassa. Olen kauan sitten ollut mukana projektissa, jossa suurin osa määrittelytyöhön osallistuneista oli softan tulevia loppukäyttäjiä. Siis ihan niitä tyyppejä, joiden päätyönä oli potilaiden hoitaminen ja joiden päivittäiseksi työkaluksi softaa tehtiin. Ja tehtiin tosiaan ensin prototyyppi, jota näytettiin näille ihmisille, sitten lisättiin ja/tai muutettiin toiminnallisuutta tarpeen mukaan. Nykyisin homman tekee kaikki muut paitsi ne, jotka tietäisivätkin asiasta oikeasti jotain. Tai siis tietävät kyllä teknologiasta, mutta ei hajuakaan, mihin softaa oikein olisi tarkoitus käyttää. Siksi ratkaisuissa mennään teknologia edellä eikä käytettävyys edellä kuten pitäisi. 

Niin molempiahan tarvitaan. Loppukäyttäjiä ja softateknologian tuntijoita. Olen nähnyt sellaisenkin projektin, jossa firman oma softaosaaminen oli melko heikkoa ja hankittiin kallis järjestelmä ulkomaiselta firmalta, jonka konsultaatioon paloi paljon rahaa ja lopulta koko järjestelmän suorituskyky olikin melko ala-arvoinen.

Eli vaikka käyttöliittymäpuoli saataisiin näennäisesti hyvään kuntoon ensinäkemältä, niin taustalla voi silti olla kestämätön arkkitehtuuri. Tuohon tarvitaan sitä pätevintä osaamista ehdottomasti, että saadaan kustannustehokas, luotettava, skaalautuva ja pitkäikäinen järjestelmä.

Nimenomaan molempia!

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset ohjelmistot ovat varsin yksinkertaisia tehdä, mutta kun sitä helppoa ja yksinkertaista ei voida ostaa. 

Pitää olla kallis ja huono, pitää päästä Kaliforniaan tms. testaamaan ja nauttimaan lahjuksista.

Ja sitten kun järjestelmä on ostettu ja käytössä, alkaa päivityksillä ja tuilla rahastaminen oikein ISOLLA tassulla.

Nuo it-jutut ovat siitä ikäviä, että äärimmäisen harvoin ostaja tietää mitä halutaan.

Tai sitten ostaja tietää, mitä halutaan, mutta järjestelmään halutaan niin paljon ja niin monimutkaisia asioita, että yksinkertainen softa ei täytä kaikkia vaatimuksia. On myös hyvä muistaa, että meillä on Suomessa vaikka miten paljon erilaisia viranomaismääräyksiä, jotka softan pitää täyttää. Ja niitä varten pitää olla kilometrikaupalla dokumentteja, joita kukaan ei koskaan lue, mutta jotka on oltava olemassa, mikäli tarkistus tehtäisiinkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne virkamiehet, jotka päätöksen ostamisesta tekevät eivät tee kauppaa omilla rahoillaan vaan veronmaksajien rahoilla, joten voivat ostaa ylihintaista skeidaa serkultaan tai kaveriltaan konjakkeja vastaan.

Todellisuudessa menetellään ihan toisin: Ostetaan alihintaista siltä, joka halvimmalla tarjoaa.

Alihintaisella tarkoitan, että tarjoava yritys ei sillä hinnalla todellisuudessa kykene suoriutumaan siitä mitä lupaa.

Olen tehnyt työtä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäjänä ja valitettavasti joutunut näkemään tuon sisältäpäin.

Tämä on todella merkittävä osa ongelmaa. Kilpailutuksessa tarjoukset eivät ole sitovia ja voittavat tarjoukset näihin projekteihin on järjestään niin alhaisia etteivät vastaa todellisia kustannuksia. Projekti sitten aloitetaan ja lisäkustannuksia aletaan mättämään sopimuksen päälle. '

En ymmärrä miten tähän ei saada muutosta, sillä nykymuodossaan sopparit on avoimia shekkejä tuottajalle. 

Vierailija kirjoitti:

Isohkossa tieto(softa) tekniikka yrityksessä oli aikoinaan pomo jonka suusta kuultiin usein: hyvä on kyllin, ei tarvita aukotonta.  Siinä tunnollinen työtekijä stressasi yruttäessään tehdä erinomista johon kykeni, mutta joka ei tuonut ihan niin suuria voittoja.

Mitä kauempaa haetaan osaamista, sitä todennäköisempää on "hyvän" saanti, erinomaisen sijasta. Kotimaisella on "kasvot".

Yleensäkkin mihin hävisi kätevä ja nopeahko tapa: lääkäri sanei asiat nauhalle jotka nopea ja taitava osaaja puri sitten tietsikalle?  Aikaa säästyi potilastyöhön.

Eivät sanelut ole kaikilta osin kadonneet. Kovasti tekevät töitä, että tekoäly osaisi lääketieteellisen termistön ja ettei henkilöitä enää tarvittaisi purkamaan tietoja.

Siinä on motivaatio kohdillaan, kun kouluttaa tekoälyä korvaamaan oman työnsä.