Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Selittäkää tyhmälle, miten potilastietojärjestelmä voi maksaa satoja miljoonia?
18.09.2021 |
Ja sanottakaan, että tiedän ja ymmärrän kyllä tietojärjestelmien päälle, mutta en siti ymmärrä näitä hintoja. Kyseessä on käytännössä iso tietokanta, ja tietokannat ovat ihan perustekniikkaa. Sekä lisäksi tietokannan päälle tehdyt käyttöliittymät, joista tietoa luetaan ja kirjoitetaan. Ihan perusjuttuja nämäkin. Tärkeintä on se, että käyttöliittymät on työnkulkujen kannalta oikein suunniteltu.
Mutta mikä ihme tässä voi maksaa satoja miljoonia?
"Uusi, asiakas- ja potilastietojen tallennukseen ja käsittelyyn tarkoitettu Aster-järjestelmä on tarkoitus ostaa yhdysvaltalaiselta Cerneriltä arviolta noin 350 miljoonan euron kokonaishinnalla."
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Samasta syystä kuin Italiassa on rakennettu samaa maantiesiltaa 20 vuotta.
Tai Venäjällä Vostochnyn avaruuskeskuksen rakennusbudjetti nousee joka vuosi 10 vuoden ajan mutta työn eteneminen vain hidastuu.
Tai USA käytti biljoona dollaria Afganistanin "jälleenrakentamiseen" ja maassa se ei näy kuin parina kerrostalona Kabulin ydinkeskustassa.
Eli korruptiosta.
Suomessa tietysti on vuosikymmenet lietsottu ajatusta, ettei meillä ole sellaista, mutta emme me tässä ole pekkaa pahempia. Jäljet ehkä peitetään paremmin kuin muualla niin ei nouse otsikoihin - tai vaihtoehtoisesti, koko eliitti on mukana siinä mediaa myöten (tämä on mahdollista pienessä ns. konsensusmaassa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syynä on julkisen puolen kilpailuttaminen. Kilpailutus vaatii että valitaan halvin vaihtoehto. Sitten kun tämä halvin toimittaja tekee sutta ja sekundaa, korjaamiseen menevät kulut nousevat tähtitieteellisiin summiin.
Kilpailuttaminen on aina suurten yritysten puolella, koska kilpailuttamisessa vaaditaan järjestelmän toimittajalta riittävän suurta liikevaihtoa. Voisin kuvitella, että tästä syystä Suomessa kehitettyä Eskoa ei voi valita, koska Eskon valmistajan liikevaihto ei ole riittävän suuri voidakseen edes osallistua tarjouskilpailuun.
Vierailija kirjoitti:
Samasta syystä kuin Italiassa on rakennettu samaa maantiesiltaa 20 vuotta.
Tai Venäjällä Vostochnyn avaruuskeskuksen rakennusbudjetti nousee joka vuosi 10 vuoden ajan mutta työn eteneminen vain hidastuu.
Tai USA käytti biljoona dollaria Afganistanin "jälleenrakentamiseen" ja maassa se ei näy kuin parina kerrostalona Kabulin ydinkeskustassa.
Eli korruptiosta.
Suomessa tietysti on vuosikymmenet lietsottu ajatusta, ettei meillä ole sellaista, mutta emme me tässä ole pekkaa pahempia. Jäljet ehkä peitetään paremmin kuin muualla niin ei nouse otsikoihin - tai vaihtoehtoisesti, koko eliitti on mukana siinä mediaa myöten (tämä on mahdollista pienessä ns. konsensusmaassa).
Tämä lienee historian paras tuotos/panos-suhde...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on julkisen puolen kilpailuttaminen. Kilpailutus vaatii että valitaan halvin vaihtoehto. Sitten kun tämä halvin toimittaja tekee sutta ja sekundaa, korjaamiseen menevät kulut nousevat tähtitieteellisiin summiin.
Kilpailuttaminen on aina suurten yritysten puolella, koska kilpailuttamisessa vaaditaan järjestelmän toimittajalta riittävän suurta liikevaihtoa. Voisin kuvitella, että tästä syystä Suomessa kehitettyä Eskoa ei voi valita, koska Eskon valmistajan liikevaihto ei ole riittävän suuri voidakseen edes osallistua tarjouskilpailuun.
Eihän tuollainen liikevaihtovaatimus ole mikään pakko olla siinä tarjouspyynnössä. Eli halutaanko kotimaiset rajata tarkoituksella ulos. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niillä rahoilla, jotka Apottiin ja tähän Asteriin ja muihin vastaaviin on mennyt (eli yli miljardi euroa) olisi palkattu osaavaat koodarit tekemään toimiva suomalainen järjestelmä, jonka lähdekoodi vieläpä olisi käyttäjien omistuksessa (eikä usalaisen firman).
Vastaava järjestelmä olisi ostettu Virosta parilla miljoonalla. Ne meinaan teki sitten vastaavan muutaman miljoonan budjetilla.
Oulussa käytössä on paljon kehuja saanut Esko-järjestelmä, joka on tehty OYS:ssä itse...
Ilmeisesti muiden sairaanhoitopiirien itsetunto ei kestä ottaa toisen shp:n tekemää järjestelmää, vaan ennemmin ostetaan paska järjestelmä ulkomailta.
Noo, Vastaamollakin oli itse tehty järjestelmä, joka toimi oikein hyvin toiminnanohjausjärjestelmänä.
Vastaamolla oli hyvin toimiva järjestelmä, mutta ei oltu varauduttu siihen että ylläpitäjä avaa tietokannan koko maailmalle. Tällainen asia pitäisi olla osa järjestelmän automaattista monitorointia, joka huomaa heti jos asiattomille on avattu pääsy ja lähettää hälytykset. Nykyisin nämä ovat toki osa järjestelmäkehitystä, mutta ihan peruskauraa joka toteutetaan jokaikiseen simppeliinkin viritelmään. Tai ehkä suojaukset ovatkin osa infraa ja sen hallintaa, riippuu toteutuksesta. Eikä varautuminen maksa miljoonia, vaan on vain yksi triviaali yksityiskohta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on julkisen puolen kilpailuttaminen. Kilpailutus vaatii että valitaan halvin vaihtoehto. Sitten kun tämä halvin toimittaja tekee sutta ja sekundaa, korjaamiseen menevät kulut nousevat tähtitieteellisiin summiin.
Kilpailuttaminen on aina suurten yritysten puolella, koska kilpailuttamisessa vaaditaan järjestelmän toimittajalta riittävän suurta liikevaihtoa. Voisin kuvitella, että tästä syystä Suomessa kehitettyä Eskoa ei voi valita, koska Eskon valmistajan liikevaihto ei ole riittävän suuri voidakseen edes osallistua tarjouskilpailuun.
Eihän tuollainen liikevaihtovaatimus ole mikään pakko olla siinä tarjouspyynnössä. Eli halutaanko kotimaiset rajata tarkoituksella ulos. Miksi?
Niin niissä kuitenkin vaan on. Ehkä sillä ajatellaan, että isossa firmassa on paljon osaajia ja sen vuoksi on turvallisempaa ostaa softa isolta firmalta. Sinänsä huvittavaa, että olin aikoinaan isossa it-talossa töissä ja meitä yhden tietyn osajärjestelmän osaajia oli tasan kaksi. Työntekijöitä firmassa toki oli yli 10 000, mutta vain me kaksi osattiin tehdä ja ylläpitää ko järjestelmää. Kun mä vaihdoin työpaikkaa ja kollegani jäi äitiyslomalle, iso firma joutui ostamaan softan kehittämisen ja ylläpidon uudelta työnantajaltani alihankintana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mutta miksi siitä pitää tehdä niin monimutkainen? Kun pohjimmiltaan kyse on vain tietokannasta ja käyttöliittymistä.
Tässähän lähdetään ihan väärästä päästä liikkeelle. Ensin pitäisi selvittää työnkulut ja se, mitä tietoa missäkin syötetään ja luetaan. Kun nämä on selvillä, itse järjestelmän teko on ihan yksinkertaista koodausta. Ei ole mitään järkeä ostaa "valmis" järjestelmä, jota ei ole suunniteltu meidän tyyppiseen terveydenhoitojärjestelmään.
Apotti ei ole tietokanta.
Tietenkin se on tietokanta.
Eikä ole. Apotti ei ole edes tietojärjestelmä. Apotti on nimi hankkeelle, jonka myötä HUS-alueella on otettu käyttöön amerikkalainen Epic-potilastietojärjestelmä.
Kyse on kuitenkin kokonaisuudesta, potilastietojärjestelmä (potilastieto tietokanta) ja sen päälle käyttöliittymät eri kohderyhmille sekä tarvittavat liittymät muihin järjestelmiin. Simppeli asia, joita tehdään koko ajan eri yrityksille muutaman kymppitonnin budjeteilla.
Ymmärrän että hintaa lisää järjestelmään kuuluva laitteisto. Kun olin hiljattain sairaalassa, niin kiertävä lääkäri tuli sellaisella massiivisella hyökkäysvaunua muistuttavalla laitteella, ilmeisesti nämäkin ovat osa toimitusta. Itse järjestelmän skaalautuvuus vaikka miljoonille hoituu nykyisin esimerkiksi pilvipalvelun konfiguraationa, kunhan siihen on varauduttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne virkamiehet, jotka päätöksen ostamisesta tekevät eivät tee kauppaa omilla rahoillaan vaan veronmaksajien rahoilla, joten voivat ostaa ylihintaista skeidaa serkultaan tai kaveriltaan konjakkeja vastaan.
Todellisuudessa menetellään ihan toisin: Ostetaan alihintaista siltä, joka halvimmalla tarjoaa.
Alihintaisella tarkoitan, että tarjoava yritys ei sillä hinnalla todellisuudessa kykene suoriutumaan siitä mitä lupaa.
Olen tehnyt työtä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäjänä ja valitettavasti joutunut näkemään tuon sisältäpäin.
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Viron terveydenhoito maksoi 11 miljoonaa tietojärjestelmästään. HUS on käyttänyt vastaavaan Apottiin yli 700 miljoonaa. Johtuuko hintaero todella laatuerosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mutta miksi siitä pitää tehdä niin monimutkainen? Kun pohjimmiltaan kyse on vain tietokannasta ja käyttöliittymistä.
Tässähän lähdetään ihan väärästä päästä liikkeelle. Ensin pitäisi selvittää työnkulut ja se, mitä tietoa missäkin syötetään ja luetaan. Kun nämä on selvillä, itse järjestelmän teko on ihan yksinkertaista koodausta. Ei ole mitään järkeä ostaa "valmis" järjestelmä, jota ei ole suunniteltu meidän tyyppiseen terveydenhoitojärjestelmään.
Apotti ei ole tietokanta.
Tietenkin se on tietokanta.
Eikä ole. Apotti ei ole edes tietojärjestelmä. Apotti on nimi hankkeelle, jonka myötä HUS-alueella on otettu käyttöön amerikkalainen Epic-potilastietojärjestelmä.
Kyse on kuitenkin kokonaisuudesta, potilastietojärjestelmä (potilastieto tietokanta) ja sen päälle käyttöliittymät eri kohderyhmille sekä tarvittavat liittymät muihin järjestelmiin. Simppeli asia, joita tehdään koko ajan eri yrityksille muutaman kymppitonnin budjeteilla.
Ymmärrän että hintaa lisää järjestelmään kuuluva laitteisto. Kun olin hiljattain sairaalassa, niin kiertävä lääkäri tuli sellaisella massiivisella hyökkäysvaunua muistuttavalla laitteella, ilmeisesti nämäkin ovat osa toimitusta. Itse järjestelmän skaalautuvuus vaikka miljoonille hoituu nykyisin esimerkiksi pilvipalvelun konfiguraationa, kunhan siihen on varauduttu.
Kyllä, mutta HUS joutuu maksamaan lisenssimaksuja tietokannan omistavalle yritykselle (Intersystems), joka ei ole sama yritys kuin Epic-järjestemän tehnyt yritys (Epic Systems). Laitteisto on vielä eri juttunsa eli ne palvelimet, joilla tietokannat ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on julkisen puolen kilpailuttaminen. Kilpailutus vaatii että valitaan halvin vaihtoehto. Sitten kun tämä halvin toimittaja tekee sutta ja sekundaa, korjaamiseen menevät kulut nousevat tähtitieteellisiin summiin.
Kilpailuttaminen on aina suurten yritysten puolella, koska kilpailuttamisessa vaaditaan järjestelmän toimittajalta riittävän suurta liikevaihtoa. Voisin kuvitella, että tästä syystä Suomessa kehitettyä Eskoa ei voi valita, koska Eskon valmistajan liikevaihto ei ole riittävän suuri voidakseen edes osallistua tarjouskilpailuun.
Eihän tuollainen liikevaihtovaatimus ole mikään pakko olla siinä tarjouspyynnössä. Eli halutaanko kotimaiset rajata tarkoituksella ulos. Miksi?
Niin niissä vain usein on. Voi olla että tarjoukseen täytyy liittää lista nimetyistä pääsuunnittelijoista tai muista avainhenkilöistä. Lisäksi pisteitä jaetaan laadun, liikevaihdon ja hinnan perusteella, jolloin pienemmät toimijat joutuu tarjoamaan suuria edullisimmin pärjätäkseen kilpailussa. Tarjouspyynnöt on julkisia ja niitä voi ihmetellä www. Hilma.fi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne virkamiehet, jotka päätöksen ostamisesta tekevät eivät tee kauppaa omilla rahoillaan vaan veronmaksajien rahoilla, joten voivat ostaa ylihintaista skeidaa serkultaan tai kaveriltaan konjakkeja vastaan.
Todellisuudessa menetellään ihan toisin: Ostetaan alihintaista siltä, joka halvimmalla tarjoaa.
Alihintaisella tarkoitan, että tarjoava yritys ei sillä hinnalla todellisuudessa kykene suoriutumaan siitä mitä lupaa.
Olen tehnyt työtä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäjänä ja valitettavasti joutunut näkemään tuon sisältäpäin.
Isot firmat nimenomaan myyvät softan alihinnalla ja kokonaishinta syntyykin sitten ylläpitomaksuista sekä valtavasta määrästä erilaisia muutostöitä, joita myytyyn softaan on tehtävä.
HUS ostaa järjestelmät ja kaiken muunkin kavereilta. Korruptio maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mutta miksi siitä pitää tehdä niin monimutkainen? Kun pohjimmiltaan kyse on vain tietokannasta ja käyttöliittymistä.
Tässähän lähdetään ihan väärästä päästä liikkeelle. Ensin pitäisi selvittää työnkulut ja se, mitä tietoa missäkin syötetään ja luetaan. Kun nämä on selvillä, itse järjestelmän teko on ihan yksinkertaista koodausta. Ei ole mitään järkeä ostaa "valmis" järjestelmä, jota ei ole suunniteltu meidän tyyppiseen terveydenhoitojärjestelmään.
Apotti ei ole tietokanta.
Tietenkin se on tietokanta.
Eikä ole. Apotti ei ole edes tietojärjestelmä. Apotti on nimi hankkeelle, jonka myötä HUS-alueella on otettu käyttöön amerikkalainen Epic-potilastietojärjestelmä.
Kyse on kuitenkin kokonaisuudesta, potilastietojärjestelmä (potilastieto tietokanta) ja sen päälle käyttöliittymät eri kohderyhmille sekä tarvittavat liittymät muihin järjestelmiin. Simppeli asia, joita tehdään koko ajan eri yrityksille muutaman kymppitonnin budjeteilla.
Ymmärrän että hintaa lisää järjestelmään kuuluva laitteisto. Kun olin hiljattain sairaalassa, niin kiertävä lääkäri tuli sellaisella massiivisella hyökkäysvaunua muistuttavalla laitteella, ilmeisesti nämäkin ovat osa toimitusta. Itse järjestelmän skaalautuvuus vaikka miljoonille hoituu nykyisin esimerkiksi pilvipalvelun konfiguraationa, kunhan siihen on varauduttu.
Laitteiston hinta noissa systeemeissä on mitätön. Softa se on joka maksaa.
Asia ei ole simppeli, eikä niitä pysty tekemään muutamalla kymppitonnilla. Ihan jo sen selvittäminen, mikä kaikki lainsäädäntö siinä pitää ottaa huomioon ja miten, vie enemmän aikaa kuin muutaman kymppitonnin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne virkamiehet, jotka päätöksen ostamisesta tekevät eivät tee kauppaa omilla rahoillaan vaan veronmaksajien rahoilla, joten voivat ostaa ylihintaista skeidaa serkultaan tai kaveriltaan konjakkeja vastaan.
Todellisuudessa menetellään ihan toisin: Ostetaan alihintaista siltä, joka halvimmalla tarjoaa.
Alihintaisella tarkoitan, että tarjoava yritys ei sillä hinnalla todellisuudessa kykene suoriutumaan siitä mitä lupaa.
Olen tehnyt työtä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäjänä ja valitettavasti joutunut näkemään tuon sisältäpäin.
Isot firmat nimenomaan myyvät softan alihinnalla ja kokonaishinta syntyykin sitten ylläpitomaksuista sekä valtavasta määrästä erilaisia muutostöitä, joita myytyyn softaan on tehtävä.
Se kokonaishinta ei myöskään mitenkään vastaa sitä, mitä on joskus tullut luvattua.
Olen itse ollut isossa tietotekniikan palvelualan yrityksessä ylläpitämässä tuollaista softaa. Se ei ollut alun perin omatekoinen vaan muualla tehty, mutta sen päälle oli vuosien saatossa viritelty jos jonkinlaista kerrosta, ja sisuksiakin jouduttu puukottamaan. Kenelläkään ei ollut oikein kunnolla hallinnassa, mitä on eri aikoina tehty. Asiakas ei tietenkään halunnut maksaa kuin tilaamistaan muutostöistä, joten firmalle ei tullut rahaa siitä, jos joku oikein asiakseen perehtyisi siihen, mitä tähän mennessä oli tehty. Nyt siellä on asiasta mitään tietävät jäämässä eläkkeelle, ja ollaan vähän lirissä. Kukaan ei kai uskonut, että tuota systeemiä käytettäisiin näin pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Viron terveydenhoito maksoi 11 miljoonaa tietojärjestelmästään. HUS on käyttänyt vastaavaan Apottiin yli 700 miljoonaa. Johtuuko hintaero todella laatuerosta?
Se Viron kohuttu halpisjärjestelmä ei sisällä likikään kaikkea sitä toiminnallisuutta mitä mm Apotti.
En ole mikään Apotin iso fani, fiksumpiakin ratkaisuja olisi ollut löydettävissä, mutta tuo viro-malli nyt yksinkertaisesti ei olisi riittänyt mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Viron terveydenhoito maksoi 11 miljoonaa tietojärjestelmästään. HUS on käyttänyt vastaavaan Apottiin yli 700 miljoonaa. Johtuuko hintaero todella laatuerosta?
Se Viron kohuttu halpisjärjestelmä ei sisällä likikään kaikkea sitä toiminnallisuutta mitä mm Apotti.
En ole mikään Apotin iso fani, fiksumpiakin ratkaisuja olisi ollut löydettävissä, mutta tuo viro-malli nyt yksinkertaisesti ei olisi riittänyt mihinkään.
Tässä vielä juttu, jossa Viron järjestelmän kehitystyössä mukana ollut tyyppi kommentoi asiaa: https://www.is.fi/digitoday/art-2000001797779.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne virkamiehet, jotka päätöksen ostamisesta tekevät eivät tee kauppaa omilla rahoillaan vaan veronmaksajien rahoilla, joten voivat ostaa ylihintaista skeidaa serkultaan tai kaveriltaan konjakkeja vastaan.
Todellisuudessa menetellään ihan toisin: Ostetaan alihintaista siltä, joka halvimmalla tarjoaa.
Alihintaisella tarkoitan, että tarjoava yritys ei sillä hinnalla todellisuudessa kykene suoriutumaan siitä mitä lupaa.
Olen tehnyt työtä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäjänä ja valitettavasti joutunut näkemään tuon sisältäpäin.
Isot firmat nimenomaan myyvät softan alihinnalla ja kokonaishinta syntyykin sitten ylläpitomaksuista sekä valtavasta määrästä erilaisia muutostöitä, joita myytyyn softaan on tehtävä.
Se kokonaishinta ei myöskään mitenkään vastaa sitä, mitä on joskus tullut luvattua.
Olen itse ollut isossa tietotekniikan palvelualan yrityksessä ylläpitämässä tuollaista softaa. Se ei ollut alun perin omatekoinen vaan muualla tehty, mutta sen päälle oli vuosien saatossa viritelty jos jonkinlaista kerrosta, ja sisuksiakin jouduttu puukottamaan. Kenelläkään ei ollut oikein kunnolla hallinnassa, mitä on eri aikoina tehty. Asiakas ei tietenkään halunnut maksaa kuin tilaamistaan muutostöistä, joten firmalle ei tullut rahaa siitä, jos joku oikein asiakseen perehtyisi siihen, mitä tähän mennessä oli tehty. Nyt siellä on asiasta mitään tietävät jäämässä eläkkeelle, ja ollaan vähän lirissä. Kukaan ei kai uskonut, että tuota systeemiä käytettäisiin näin pitkään.
Tuttua, tuttua :) Mä olen taas tilanteessa, jossa iso firma ostaa meiltä osaamista, koska ison firman osaajat jäävät toinen toisensa jälkeen eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mutta miksi siitä pitää tehdä niin monimutkainen? Kun pohjimmiltaan kyse on vain tietokannasta ja käyttöliittymistä.
Tässähän lähdetään ihan väärästä päästä liikkeelle. Ensin pitäisi selvittää työnkulut ja se, mitä tietoa missäkin syötetään ja luetaan. Kun nämä on selvillä, itse järjestelmän teko on ihan yksinkertaista koodausta. Ei ole mitään järkeä ostaa "valmis" järjestelmä, jota ei ole suunniteltu meidän tyyppiseen terveydenhoitojärjestelmään.
Apotti ei ole tietokanta.
Tietenkin se on tietokanta.
Eikä ole. Apotti ei ole edes tietojärjestelmä. Apotti on nimi hankkeelle, jonka myötä HUS-alueella on otettu käyttöön amerikkalainen Epic-potilastietojärjestelmä.
Kyse on kuitenkin kokonaisuudesta, potilastietojärjestelmä (potilastieto tietokanta) ja sen päälle käyttöliittymät eri kohderyhmille sekä tarvittavat liittymät muihin järjestelmiin. Simppeli asia, joita tehdään koko ajan eri yrityksille muutaman kymppitonnin budjeteilla.
Ymmärrän että hintaa lisää järjestelmään kuuluva laitteisto. Kun olin hiljattain sairaalassa, niin kiertävä lääkäri tuli sellaisella massiivisella hyökkäysvaunua muistuttavalla laitteella, ilmeisesti nämäkin ovat osa toimitusta. Itse järjestelmän skaalautuvuus vaikka miljoonille hoituu nykyisin esimerkiksi pilvipalvelun konfiguraationa, kunhan siihen on varauduttu.
Laitteiston hinta noissa systeemeissä on mitätön. Softa se on joka maksaa.
Asia ei ole simppeli, eikä niitä pysty tekemään muutamalla kymppitonnilla. Ihan jo sen selvittäminen, mikä kaikki lainsäädäntö siinä pitää ottaa huomioon ja miten, vie enemmän aikaa kuin muutaman kymppitonnin.
Totta. Ei tosiaan muutamalla kymppitonnilla tee vielä mitään. Jonkun simppelin web-sivun, jolla on muutama käyttäjä ja joka tekee muutamaa api-kutsua yhdestä tietokannasta. Tuollaisen voisi saada tuotantoon muutamalla kymppitonnilla.
Sitten kun tehdään oikeasti toimivaa järjestelmää, jonka pitää skaalautua ja olla 100% aina saatavilla ja tehokas, koska ihmisten terveydestä kyse, niin tulee tuhansia muita asioita, joita pitää ottaa huomioon. Integraatiot vievät aina aikaa ja rahaa, ja käyttöliittymät monimutkaistuvat.
Alue: Aihe vapaa
Syynä on julkisen puolen kilpailuttaminen. Kilpailutus vaatii että valitaan halvin vaihtoehto. Sitten kun tämä halvin toimittaja tekee sutta ja sekundaa, korjaamiseen menevät kulut nousevat tähtitieteellisiin summiin.