Selittäkää tyhmälle, miten potilastietojärjestelmä voi maksaa satoja miljoonia?
Ja sanottakaan, että tiedän ja ymmärrän kyllä tietojärjestelmien päälle, mutta en siti ymmärrä näitä hintoja. Kyseessä on käytännössä iso tietokanta, ja tietokannat ovat ihan perustekniikkaa. Sekä lisäksi tietokannan päälle tehdyt käyttöliittymät, joista tietoa luetaan ja kirjoitetaan. Ihan perusjuttuja nämäkin. Tärkeintä on se, että käyttöliittymät on työnkulkujen kannalta oikein suunniteltu.
Mutta mikä ihme tässä voi maksaa satoja miljoonia?
"Uusi, asiakas- ja potilastietojen tallennukseen ja käsittelyyn tarkoitettu Aster-järjestelmä on tarkoitus ostaa yhdysvaltalaiselta Cerneriltä arviolta noin 350 miljoonan euron kokonaishinnalla."
Kommentit (116)
Olen aikoinaan käynyt opintoihin liittyen PERUSkurssit käytettävyyssuunnitelusta ja käyttöliittymäsuunnitelusta.
Ja voi hyvä ihme, kun edelleen törmää tunnettujenkin firmojen järjestelmissä niihin aivan alkeellisimpiinkin käyttettävyysvirheisiin, jotka edes nuo peruskurssit käymällä olisi osannut suunnitella oikein...
Vierailija kirjoitti:
Ja kun järjestelmä jälleen kerran osoittautuu toimimattomaksi ja on täysi susi, ei kukaan ole vastuussa.
Uuden kehityksessä on aina se riski ettei lopputulos ole hyvä. Siksi monet yksityisyritykset käyttää edelleen todella vanhoja järjestelmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mutta miksi siitä pitää tehdä niin monimutkainen? Kun pohjimmiltaan kyse on vain tietokannasta ja käyttöliittymistä.
Tässähän lähdetään ihan väärästä päästä liikkeelle. Ensin pitäisi selvittää työnkulut ja se, mitä tietoa missäkin syötetään ja luetaan. Kun nämä on selvillä, itse järjestelmän teko on ihan yksinkertaista koodausta. Ei ole mitään järkeä ostaa "valmis" järjestelmä, jota ei ole suunniteltu meidän tyyppiseen terveydenhoitojärjestelmään.
Apotti ei ole tietokanta.
Tietenkin se on tietokanta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niillä rahoilla, jotka Apottiin ja tähän Asteriin ja muihin vastaaviin on mennyt (eli yli miljardi euroa) olisi palkattu osaavaat koodarit tekemään toimiva suomalainen järjestelmä, jonka lähdekoodi vieläpä olisi käyttäjien omistuksessa (eikä usalaisen firman).
Vastaava järjestelmä olisi ostettu Virosta parilla miljoonalla. Ne meinaan teki sitten vastaavan muutaman miljoonan budjetilla.
Oulussa käytössä on paljon kehuja saanut Esko-järjestelmä, joka on tehty OYS:ssä itse...
Ilmeisesti muiden sairaanhoitopiirien itsetunto ei kestä ottaa toisen shp:n tekemää järjestelmää, vaan ennemmin ostetaan paska järjestelmä ulkomailta.
Noo, Vastaamollakin oli itse tehty järjestelmä, joka toimi oikein hyvin toiminnanohjausjärjestelmänä.
Kaikki tietojärjestelmät on joku tehnyt ja kaikissa voi olla tietoturva-aukkoja ja haavoittuvuuksia. Ei tuo ole mikään argumentti sen puolesta, että joku usalainen 350 miljoona systeemi on hyvä ja suomalaisen yliopistosairaalan tekemä huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi peruskysymys? Miksi 5 miljoonan asukkaan maassa pitää olla joka shp:ssä eri järjestelmä?
Hyvä kysymys, johon ei saada koskaan vastausta. Yksi kotimaisesti kehitetty ja ylläpidetty järjestelmä toisi satojen miljoonien tai ehkä miljardien säästöt pidemmällä aikavälillä.
Kotimainen Esko-potilastietojärjestelmä saa edelleenkin käyttäjiltään parhaat arvosanat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mutta miksi siitä pitää tehdä niin monimutkainen? Kun pohjimmiltaan kyse on vain tietokannasta ja käyttöliittymistä.
Tässähän lähdetään ihan väärästä päästä liikkeelle. Ensin pitäisi selvittää työnkulut ja se, mitä tietoa missäkin syötetään ja luetaan. Kun nämä on selvillä, itse järjestelmän teko on ihan yksinkertaista koodausta. Ei ole mitään järkeä ostaa "valmis" järjestelmä, jota ei ole suunniteltu meidän tyyppiseen terveydenhoitojärjestelmään.
Apotti ei ole tietokanta.
Tietenkin se on tietokanta.
Eikä ole. Apotti ei ole edes tietojärjestelmä. Apotti on nimi hankkeelle, jonka myötä HUS-alueella on otettu käyttöön amerikkalainen Epic-potilastietojärjestelmä.
Vierailija kirjoitti:
No siksi, että jokaisen koodarin palkka alkaa vähintään nelosella.
Lisäksi tilaaja ei heti osaa suoraan sanoa mitä ominaisuuksia haluaa, vaan niitä joudutaan lisäilemään ja muuttamaan työn edetessä.
Vastaamo opetti, että tietoturvasta on pidettävä huolta ja varmistuttava siitä.
Ne koodareiden palkat on siksi sen verran isoja, koska he myös osaavat hommansa. Menetelmät, joilla softaa nykyään tehdään, mahdollistavat kehityksen ja laadun ohjaamisen niin, että ominaisuuksia kyetään lisäämään ja muuttamaan jatkuvasti. Tietoturvakin on tottakai keskeisenä asiana mukana heti alusta asti.
Kyllä tuo järjestelmä pitäisi muutamalla kymmenellä miljoonalla saada tehdyksi osaavalla porukalla ja hyvällä johtamisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mutta miksi siitä pitää tehdä niin monimutkainen? Kun pohjimmiltaan kyse on vain tietokannasta ja käyttöliittymistä.
Tässähän lähdetään ihan väärästä päästä liikkeelle. Ensin pitäisi selvittää työnkulut ja se, mitä tietoa missäkin syötetään ja luetaan. Kun nämä on selvillä, itse järjestelmän teko on ihan yksinkertaista koodausta. Ei ole mitään järkeä ostaa "valmis" järjestelmä, jota ei ole suunniteltu meidän tyyppiseen terveydenhoitojärjestelmään.
Apotti ei ole tietokanta.
Tietenkin se on tietokanta.
Eikä ole. Apotti ei ole edes tietojärjestelmä. Apotti on nimi hankkeelle, jonka myötä HUS-alueella on otettu käyttöön amerikkalainen Epic-potilastietojärjestelmä.
Pilkkuja sattuu nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niillä rahoilla, jotka Apottiin ja tähän Asteriin ja muihin vastaaviin on mennyt (eli yli miljardi euroa) olisi palkattu osaavaat koodarit tekemään toimiva suomalainen järjestelmä, jonka lähdekoodi vieläpä olisi käyttäjien omistuksessa (eikä usalaisen firman).
Vastaava järjestelmä olisi ostettu Virosta parilla miljoonalla. Ne meinaan teki sitten vastaavan muutaman miljoonan budjetilla.
Oulussa käytössä on paljon kehuja saanut Esko-järjestelmä, joka on tehty OYS:ssä itse...
Ilmeisesti muiden sairaanhoitopiirien itsetunto ei kestä ottaa toisen shp:n tekemää järjestelmää, vaan ennemmin ostetaan paska järjestelmä ulkomailta.
Tää sairaanhoitopiirien touhu on vähän sama kuin että Suomen isoimmat yhtiöt alkaisivat teettää jokainen omia taulukkolaskentaohjelmia kun on jotenkin epäkunniakasta käyttää exceliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mutta miksi siitä pitää tehdä niin monimutkainen? Kun pohjimmiltaan kyse on vain tietokannasta ja käyttöliittymistä.
Tässähän lähdetään ihan väärästä päästä liikkeelle. Ensin pitäisi selvittää työnkulut ja se, mitä tietoa missäkin syötetään ja luetaan. Kun nämä on selvillä, itse järjestelmän teko on ihan yksinkertaista koodausta. Ei ole mitään järkeä ostaa "valmis" järjestelmä, jota ei ole suunniteltu meidän tyyppiseen terveydenhoitojärjestelmään.
Apotti ei ole tietokanta.
Tietenkin se on tietokanta.
Eikä ole. Apotti ei ole edes tietojärjestelmä. Apotti on nimi hankkeelle, jonka myötä HUS-alueella on otettu käyttöön amerikkalainen Epic-potilastietojärjestelmä.
No varmaankin tajusit, että Apotilla viitataan tässä keskustelussa juuri tuohon järjestelmään.
Siksi että julkisten hankintojen tekijät eivät vastaa niistä rahoista, joilla hankintoja tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei olisi lääkäripulaa, jos lääkäreiden työaika voitaisiin käyttää potilaiden hoitamiseen eikä tietojärjestelmien kanssa tappelemiseen.
Varmaan näin mutta tätä ei kuitenkaan nyt kysytty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mutta miksi siitä pitää tehdä niin monimutkainen? Kun pohjimmiltaan kyse on vain tietokannasta ja käyttöliittymistä.
Tässähän lähdetään ihan väärästä päästä liikkeelle. Ensin pitäisi selvittää työnkulut ja se, mitä tietoa missäkin syötetään ja luetaan. Kun nämä on selvillä, itse järjestelmän teko on ihan yksinkertaista koodausta. Ei ole mitään järkeä ostaa "valmis" järjestelmä, jota ei ole suunniteltu meidän tyyppiseen terveydenhoitojärjestelmään.
Apotti ei ole tietokanta.
Tietenkin se on tietokanta.
Eikä ole. Apotti ei ole edes tietojärjestelmä. Apotti on nimi hankkeelle, jonka myötä HUS-alueella on otettu käyttöön amerikkalainen Epic-potilastietojärjestelmä.
No varmaankin tajusit, että Apotilla viitataan tässä keskustelussa juuri tuohon järjestelmään.
Se järjestelmä ei silti ole tietokanta, kun se on aika paljon laajempi kokonaisuus kuin pelkästä potilastiedosta koostuva tietokanta.
Samasta syystä kuin Italiassa on rakennettu samaa maantiesiltaa 20 vuotta.
Tai Venäjällä Vostochnyn avaruuskeskuksen rakennusbudjetti nousee joka vuosi 10 vuoden ajan mutta työn eteneminen vain hidastuu.
Tai USA käytti biljoona dollaria Afganistanin "jälleenrakentamiseen" ja maassa se ei näy kuin parina kerrostalona Kabulin ydinkeskustassa.
Eli korruptiosta.
Suomessa tietysti on vuosikymmenet lietsottu ajatusta, ettei meillä ole sellaista, mutta emme me tässä ole pekkaa pahempia. Jäljet ehkä peitetään paremmin kuin muualla niin ei nouse otsikoihin - tai vaihtoehtoisesti, koko eliitti on mukana siinä mediaa myöten (tämä on mahdollista pienessä ns. konsensusmaassa).
Usein käyttäjä ei edes omista käyttämiään järjestelmiä vaan on ostanut käyttöoikeus lisenssin. Sopii arvata että tässä tapauksessa kaikki jatkokehitys samoin kuin mahdollinen tietokannan konversio toiseen formaattiin on ostettava alkuperäiseltä toimittajalta. Voi olla ettei ole halpaa.
Sanos muuta. Reissuvihkot käyttöön kaikille suomalaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mutta miksi siitä pitää tehdä niin monimutkainen? Kun pohjimmiltaan kyse on vain tietokannasta ja käyttöliittymistä.
Tässähän lähdetään ihan väärästä päästä liikkeelle. Ensin pitäisi selvittää työnkulut ja se, mitä tietoa missäkin syötetään ja luetaan. Kun nämä on selvillä, itse järjestelmän teko on ihan yksinkertaista koodausta. Ei ole mitään järkeä ostaa "valmis" järjestelmä, jota ei ole suunniteltu meidän tyyppiseen terveydenhoitojärjestelmään.
Apotti ei ole tietokanta.
Tietenkin se on tietokanta.
Eikä ole. Apotti ei ole edes tietojärjestelmä. Apotti on nimi hankkeelle, jonka myötä HUS-alueella on otettu käyttöön amerikkalainen Epic-potilastietojärjestelmä.
No varmaankin tajusit, että Apotilla viitataan tässä keskustelussa juuri tuohon järjestelmään.
Kyllä, mutta Epic ei myöskään ole tietokanta. Epic käyttää Intersystemsin Cache -tietokantaa. Eli tietokantana Apotti-hankkeen järjestelmissä on Intersystemsin Cache.
Kun apotti otettiin käyttöön, piti myös kustantaa tuhansien työntekijöiden koulutukset ja perehdytykset. Oli erikseen apotti-vastaavia, osastoilla saattoi olla hetken aikaa vähemmän potilaita ja enemmän työntekijöitä. Käyttöönoton jälkeen on jatkuvasti tullut päivityksiä ja muutoksia apottiin, siltikään se ei vastaa tarpeisiin.
Apotti ei ole tietokanta.