Sukupuolipettymys, järkyttävää kun ihmiset on pettyneitä lapsen sukupuoleen.
Onko suomalaisilla äideillä päässä vikaa isosti? Kirjoitetaan blogeja aiheena sukupuolipettymys, ja tilitetään somessa, miten ollaan pettyneitä kun lapsi oli/ jo on poika 🙄😱😳🤯
Mitä tämmöinen pettymys poikia kohtaan kumpuaa? Mun mielestä todella noloa kirjoittaa tai julkaista tämmöistä lasta loukkaavaa sontaa. Oikeampi paikka olisi psykologin vastaanotto käsitellä omaa pettymystä, ja sitä onko ylipäätään valmis vanhemmaksi, kun ongelmat on tällä tasolla.
Ja älkää sanoko, että tunteille ei voi mitään! Käytökselle voi, varmaan lapsesta tuntuu kivalta kun äiti on netissä tilittänyt miten oli niin kovasti pettynyt lapseensa jo ennen kuin syntyi. Noloa, ja surullinen lapsen psta.
Kommentteja
Kommentit (109)
En ikinä haluaisi tyttöä. En pidä muista naisista ja tuntuisi vaikealta rakastaa sellasta. Joten pitää toivoa poikaa. Raskaus on vasta aluillaan ja toivoa täynnä. 😍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi voi identifioida itsensä mihin sukupuoleen haluaa. Sukupuolia on tuhansia erilaisia.
No eihän ole😂
Transhenkilöitä ja muunsukupuolisia on paljon.
Haluaisin lukea kirjan tuhannesta erilaisesta sukupuolesta.
Voi se sureminen olla tosiasia ja silti ihan lievää. Itselläni kumpaakin sukupuolta, ja joka kerta rakenneultran jälkeen olen hetken surrut sitä toista sukupuolta, jota ei nyt tulekaan. Tavallaan joutuu hyvästelemään sen ajatuksen tytöstä/siskosta tai pojasta/veljestä.
Miesten ylivallan kaatoa tämäkin. Ennen kun aina odotettiin sitä poikaa. Nyt on muoti vaihtunut. Ollaan in.
On ihmisillä asiat liian hyvin kun saavat pettyä sukupuoleen, kyllä suurin siunaus perheeseen on jos syntyy terve lapsi.
T: oma enkelini oli sydänvikainen.
Kun odotin kolmatta lastani, kuulin muutaman kerran ihmettelyä raskaudestani, yksi jopa vihjaisi, että oli vahinko käynyt. Minullahan oli jo tyttö ja poika...
Saimme lapsettomuushoidoilla maailman ihanimman ja rakkaimman pienen pojan. En voi kuvitella tilannetta, että olisin häneen jollain tavalla pettynyt. Hän on rauhallinen, lempeä ja sensitiivinen, todella mukava ja suloinen pieni ihminen.
En voi käsittää eräitä tähän ketjuun kirjoittaneita ihmisiä. Jotain täytyy olla pahasti vialla, jos vihaa ja syrjii omaa lastaan sukupuolen (tai minkään muunkaan) perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Rakastan poikiani eikä heissä ole kertakaikkiaan mitään vikaa. Kuitenkin jollain tavalla on haikeaa, etten koskaan letitä aamuisin pienen tytön hiuksia, leiki Barbie-leikkejä kotona tai pidä muotinäytöksiä prinsessamekoissa. Ehkei tyttö olisi ollut kiinnostunutkaan tällaisista, kuka tietää. Mutta on aina haikeaa haudata suuria haaveita ja unelmia.
Minä sain kumisaappaissa ja verkkareissa lompsivan, dinosauruksilla ja autoilla leikkivän, puussa kiipeilevän rämäpäisen peikkotytön <3 En itsekään ole mikään rinsessa niin ei haitannut, tosin olisi ollut kivaa jos typy olisi joskus antanut harjata hiuksensa tai laittanut edes kevätjuhliin muuta kuin verkkapuvun :D
Nyt tämä ainokaisemme on amiksen autolinjalla.
Toivottavasti saat pojan.