Niin rankkaa vastasyntyneen kanssa
Vauva on ihana, mutta olen yksinkertaisesti liian väsynyt. Kaikki aika menee vauvan hoitoon. Esimerkiksi en ole tänään ehtinyt syödä ollenkaan, ison mukin vettä olen juonut. Suihkussa kävin toissapäivänä. Muistelen syöneen lämpimän aterian viikko tai pari sitten. Pakolliset kotityöt on tehtävä, ja sitten jos pitää valita syömisen tai nukkumisen väliltä, nukun, koska olen niin äärettömän väsynyt. Vauvan ollessa hereillä hän vaatii kaiken huomion.
Ketään ei ole auttamassa miestä lukuunottamatta. Mutta hänestä ei paljoa ole apua. Kun tulee töistä, haluaa levätä ja mennä nukkumaan. Pitelee kyllä vauvaa jonkin aikaa, jolloin pesen pulloja tai käyn ehkä suihkussa. Viikonloppuisin ja iltaisin käy kuntosalilla ja viettää aikaa kavereiden kanssa. Olen aika yksin. Kukaan, mieskään, ei taida ymmärtää, miten tiukilla olen, enkä valitakaan kenellekään, koska olen tottunut pärjäämään yksin. En edes osaa sanoa, että tarvitsen jotain apua.
Kommentit (613)
Kerro tästä neuvolassasi, toivottavasti saisit apua sieltä.
Olisiko kannattanut keskustella sen miehen kanssa jo silloin, kun laitoitte lasta alulle, että mikä on homman nimi? Sitä niität nyt, mitä olet kylvänyt, jos ymmärrät sanonnan..
Nyt voin kyllä sanoa että onnekas olen kun ei lapsia. Olen tyytyväinen nyt. Palaisin loppuun lasten kanssa.
laita vauva sitteriin kun käyt suihkussa, osta itsellesi eineksiä, jotta saat syötyä, vauva sylissä voi ihan hyvin syödä
Ekat pari kuukautta voi olla tosi rankkoja. Se tuntuu ikuisuudelta, kun on sen keskellä, mutta se kyllä helpottaa kun vauva kasvaa ja päiviin alkaa tulla vakituista rytmiä.
Oletko puhunut asiasta neuvolassa? Voisiko kunnastasi saada esim. jonkinlaista kotiapua, että saisit huilata - tai vaikka syödä ja käydä suihkussa.
Vauva kantoliinaan niin saat tehtyä ruokaa/siivoiltua.
Seuraavaksi kun mies tulee töistä kotiin ja alkaa viikonloppu niin lapsi sille ja sanot heippa. Maitoa/korviketta vaan valmiiksi kaappiin. Meet hotelliin/kaverille tms. Nukut pari yötä kunnolla. Sitten keskustelu miehen kanssa
Eli olet ihan hukassa ja tarvitset ohjausta äitiyteen?
Mies voisi hoitaa kotityöt tai ottaa niistä ainakin päävastuun nyt kun opettelet vauvan kanssa olemista, jos ei osallistu vauvan hoitoon.
Siis mies jatkaa elämää kuin lasta ei olisikaan?
Silloin kun tulee perheenlisäystä, ei enää juosta joka viikonloppu kavereiden kanssa rilluttelemassa.
Heippa!
Nyt on sinun hetkesi tullut, jolloin on opittava pyytämään apua.
Harva täällä pääsee hautaan asti pyytämättä joskus apua.
Pyydä esim. isovanhemmilta, muilta läheisiksi kokemiltasi ihmisiltä tai neuvolasta.
Jos tuntuu ettet pärjää, siinä saattaa olla sellainen juttu taustalla, että ehkä ihan tosissaan et pärjääkään ja tarvitset apua päästäksesi pahimman väsymyksen yli.
Vaativin vaihe saattaa kesää puoli vuotta-vuoden vauvan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Nyt voin kyllä sanoa että onnekas olen kun ei lapsia. Olen tyytyväinen nyt. Palaisin loppuun lasten kanssa.
Ainut syy, miksi jaksan, on että tiedän, että pahin menee ohi vuodessa. Minulla ei ollut ruusuista kuvaa vauva-ajasta todellakaan, koska on ennestään yksi lapsi. Ja halusin kovasti tämän lapsen. Olen tottunut kovaan työntekoon ja siihen, että jos jotain haluaa, niin se vaatii paljon työtä ja uhrauksia. Kyse on siitä, että olen fyysisesti niin väsynyt, en henkisesti vaan fyysisesti täysin väsynyt. Koska toisin kuin töiden jälkeen, vauvan hoidossa ei ole palautumisaikaa, jolloin saa levätä ja syödä. Ap
kerro väsymyksestäsi neuvolassa
koita ymmärtää, että syömättömyyskin väsyttää: osta kaupasta vaikka mikroaterioita, joita lämimtät itsellesi, se on ihan ok, vaihe ei kestä kuitenkaan loppuelämääsi
älä stressaa kodin siivoamisen kanssa: tee vain absoluuttisesti välttämättömin
puhu miehellesi
nuku enemmän: kun lapsi nukkuu, sinäkin voit nukkua. varmasti heräät sitten kun lapsikin ja pienetkin nokoset auttaa
Onko sinulla kantoliinaa? Voisit kantaa vauvaa siinä ja tehdä itsellesi ruokaa välillä.
Onko sinulla sitteriä tai turvakaukaloa jossa vauva voisi istua vieressäsi sen aikaa kun teet ruokaa tai käyt suihkussa?
En tiedä imetätkö mutta minulla ainakin oli kamala nälkä koko ajan kun imetin, joten ostin yleensä paljon pieniä helppoja välipaloja joissa oli paljon energiaa, kuten pähkinöitä ja proteiinipatukoita.
Sinun pitäisi puhua miehellesi ja sanoa, miten asiat ovat. Hän ei voi tietää miten uupunut olet, jos et kerro hänelle. Pyydä häneltä apua ja jos ei ymmärrä auttaa, olen todella pahoillani puolestasi.
Sinun on puhuttava miehesi kanssa. Kerrot rehellisesti tilanteesi ja pyydät, että mies hoitaisi lasta edes hieman enemmän. Sinun on oman jaksamisesi takia pakko saada syötyä ja huolehdittua itsestäsi.
Jos mies ei auta, niin pyydä apua joltakin muulta läheiseltä tai neuvolasta. Sinun on opittava tekemään se itsesi ja lapsesi vuoksi.
Toivotan sinulle paljon tsemppiä ja voimia, tilanteesi on varmasti todella kuormittava. Muista, että se helpottaa ajan kanssa lapsen kasvaessa!
Ihan ensisijaisesti pistät sen puolisosi hoitamaan hommansa. Ei väliä, kuinka työt jaatte, kunhan jaatte. Muuten uuvut ja katkeroidut eikä toinen edes ymmärrä, missä mentiin vikaan. Olettaen tietenkin, ettei hän vapaamatkustele tarkoituksella.
Muita tukiverkkoja on hyvä olla, mutta ne eivät korvaa toista vanhempaa, perhe on nyt hänenkin prioriteettinsa.
Vierailija kirjoitti:
laita vauva sitteriin kun käyt suihkussa, osta itsellesi eineksiä, jotta saat syötyä, vauva sylissä voi ihan hyvin syödä
En jaksa uskoa että 24/7 huollettava, hoidettava. Neljä lasta kasvattanut aikuiseksi. Olisiko kumminkin että kännykkä vie ison palan ajasta.
Vauva pysyy kyllä hengissä, vaikket kokoajan hössötä sen kanssa.
Meillä eka oli koliikkivauva, itki kolmisen kuukautta melkein yötä päivää, siinä jäi omat nukkumiset aika vähiin. Onneksi vanha neuvolatäti opetti kapaloimaan, mikä rauhoitti vauvaa. Ihan hyvin ehdin itsekin syödä ja käydä suihkussa, usein kyllä vauvan kanssa yhdessä.
Tuo alku esikoisen(?) kanssa on haastavaa. Sitä haluaa tehdä kaikkensa sen lapsen eteen ja se lyö helposti yli. Vauvan kannalta parasta kuitenkin on, että huolehdit omista perustarpeistasi ja jaksamisesta. Lapsi vaistoaa, jos olet stressaantunut ja käyt kierroksilla ja se tarttuu häneen. Kurja kierre.
Syö, peseydy, lepää. Hyssyttele hetki pelkällä äänellä, jos tarvitset molempia käsiä tai käytä liinaa / reppua. Yritä rentoutua. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän.
Vierailija kirjoitti:
Eli olet ihan hukassa ja tarvitset ohjausta äitiyteen?
Mies voisi hoitaa kotityöt tai ottaa niistä ainakin päävastuun nyt kun opettelet vauvan kanssa olemista, jos ei osallistu vauvan hoitoon.
Ei tuo nyt siltä kuulosta, että ap:lla olisi äitiyden kanssa ongelmia. Hän on vain uupunut, koska joutuu hoitamaan vastasyntynyttä käytännössä aivan yksin. Se on ihan tarpeeksi rankkaa useimmille kaksikin.
Missä isovanhemmat on?