Lue keskustelun säännöt.
Niin rankkaa vastasyntyneen kanssa
Vauva on ihana, mutta olen yksinkertaisesti liian väsynyt. Kaikki aika menee vauvan hoitoon. Esimerkiksi en ole tänään ehtinyt syödä ollenkaan, ison mukin vettä olen juonut. Suihkussa kävin toissapäivänä. Muistelen syöneen lämpimän aterian viikko tai pari sitten. Pakolliset kotityöt on tehtävä, ja sitten jos pitää valita syömisen tai nukkumisen väliltä, nukun, koska olen niin äärettömän väsynyt. Vauvan ollessa hereillä hän vaatii kaiken huomion.
Ketään ei ole auttamassa miestä lukuunottamatta. Mutta hänestä ei paljoa ole apua. Kun tulee töistä, haluaa levätä ja mennä nukkumaan. Pitelee kyllä vauvaa jonkin aikaa, jolloin pesen pulloja tai käyn ehkä suihkussa. Viikonloppuisin ja iltaisin käy kuntosalilla ja viettää aikaa kavereiden kanssa. Olen aika yksin. Kukaan, mieskään, ei taida ymmärtää, miten tiukilla olen, enkä valitakaan kenellekään, koska olen tottunut pärjäämään yksin. En edes osaa sanoa, että tarvitsen jotain apua.
Kommentit (613)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä teet sen vauvan kanssa? Vastasyntynyt tarvitsee ruokaa, lepoa ja kuivan vaipan, ei mitään muuta. Hyräily ja katsekontakti on kivoja lisiä, mutta joka päivä ehtii suihkuun eikä vauva syö sellaista ruokaa, josta tulee hankalia tiskejä (nimimerkillä pullonpesu ei ole rakettitiedettä!).
Kun vauva on syönyt, vaippa on vaidettu ja kaikki on hyvin, niin voit mennä suihkuun. Ja nukkumaan, kun vauva nukkuu.
Miten ihmeessä nykyäidit saa elämästään noin kamalan hankalaa, kun vielä 2000-luvun alussa vauvat ei menneet rikki, jos niitä ei koko ajan katsellut.
Mukavaa jos sun vauva(t) oli niin helppo, että sen pystyi vaan jättämään johonkin kun itse meni omiin puuhiin. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan ole sellaisia eikä näiden vauvojen äitien syyllistäminen tai haukkuminen auta asiaa yhtään, se on ainoastaan huonoa käytöstä sinulta.
Kaikki terveet vauvat ovat helppoja vauvoja, jos niiden vain antaa olla rauhassa. Jatkuvasti hyssytelty ja sylitelty lapsi luulee, että niin pitää ollakin, joten tietty huuto alkaa, kun tuttu tapa ei jatkukaan. 99% vastasyntyneen "vaikeudesta" syntyy sen äidin omista toimista eli jatkuvasta kontrollista.
saat juuri niin vaikean vauvan kuin itse haluat, valinta on sinun. Sairaat vauvat ja tulevat ADHD-lapset on asia erikseen, mutta ei niitä kaikille osu. Jos haluat olla rättiväsynyt, niin ole hyvä. Minä nautin mieluummin lasteni lapsuudesta jatkuvan univelan sijaan, mutta jos tuo on unelmasi, niin elä ihmeessä väsyneenä ja kärttyisänä. Minä en tuollaista elämää halua.
Sanoit juuri sen mitä moni ajattelee, vaan ei uskalla ääneen sanoa.
Asiahan on juuri noin, äidit itse luovat usein noidankehää olemalla 24/7 kiinni vauvassa. On sanomattakin selvää että noista vauvoista tulee tissitakiaisia ja itkuisia heti kun äiti hetkeksi otteen irroittaa.
Äärettömän raskasta aikaa tuollainen. Vaan täysin vältettävissä, JOS siis terve lapsi.
Mä uskon, että helvetissä on ihan oma paikkansa näille mom shamingia harrastaville. Että osaattekin olla kamalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ensinnäkin sanot tästä miehelle. Hän on isä! Vaikka hän käy töissä, kuuluu myös vauvan hoitaminen hänelle. Otat itsellesi arkena ja viikonloppuna hieman omaa aikaa, myös mies ottaa oman aikansa ja vietätte yhdessä perhe elämää. Yritä nauttia pienistä arjen asioista.
Jos tuntuu, että tarvitset enemmän apua, ota yhteyttä johonkin seuraavista:
- perheneuvola, josta he antavat sinulle neuvoja jatkotoimiin
- lapsiperheiden kotipalvelu (voit saada palvelusetelillä)
- sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö (ei vaadi lastensuojeluasiakkuutta)
Yllä olevien palveluiden numerot löydät varmasti oman kuntasi sivuilta. :)
- Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoito apu (ei tarvitse lastensuojeluasiakkuutta)
- seurakunnan perhetyö
Tsemppiä!❤️
Vierailija kirjoitti:
Nyt ensinnäkin sanot tästä miehelle. Hän on isä! Vaikka hän käy töissä, kuuluu myös vauvan hoitaminen hänelle. Otat itsellesi arkena ja viikonloppuna hieman omaa aikaa, myös mies ottaa oman aikansa ja vietätte yhdessä perhe elämää. Yritä nauttia pienistä arjen asioista.
Jos tuntuu, että tarvitset enemmän apua, ota yhteyttä johonkin seuraavista:
- perheneuvola, josta he antavat sinulle neuvoja jatkotoimiin
- lapsiperheiden kotipalvelu (voit saada palvelusetelillä)
- sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö (ei vaadi lastensuojeluasiakkuutta)Yllä olevien palveluiden numerot löydät varmasti oman kuntasi sivuilta. :)
- Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoito apu (ei tarvitse lastensuojeluasiakkuutta)
- seurakunnan perhetyöTsemppiä!❤️
Ei joka paikassa ole mitään perhetyötä. Kyllä saa pärjätä omillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ensinnäkin sanot tästä miehelle. Hän on isä! Vaikka hän käy töissä, kuuluu myös vauvan hoitaminen hänelle. Otat itsellesi arkena ja viikonloppuna hieman omaa aikaa, myös mies ottaa oman aikansa ja vietätte yhdessä perhe elämää. Yritä nauttia pienistä arjen asioista.
Jos tuntuu, että tarvitset enemmän apua, ota yhteyttä johonkin seuraavista:
- perheneuvola, josta he antavat sinulle neuvoja jatkotoimiin
- lapsiperheiden kotipalvelu (voit saada palvelusetelillä)
- sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö (ei vaadi lastensuojeluasiakkuutta)Yllä olevien palveluiden numerot löydät varmasti oman kuntasi sivuilta. :)
- Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoito apu (ei tarvitse lastensuojeluasiakkuutta)
- seurakunnan perhetyöTsemppiä!❤️
Ei joka paikassa ole mitään perhetyötä. Kyllä saa pärjätä omillaan.
Voi olla, ettei ihan pienimmillä paikkakunnilla. Mutta nykyään kunnat voivat ostaa palveluita toiselta paikkakunnalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä teet sen vauvan kanssa? Vastasyntynyt tarvitsee ruokaa, lepoa ja kuivan vaipan, ei mitään muuta. Hyräily ja katsekontakti on kivoja lisiä, mutta joka päivä ehtii suihkuun eikä vauva syö sellaista ruokaa, josta tulee hankalia tiskejä (nimimerkillä pullonpesu ei ole rakettitiedettä!).
Kun vauva on syönyt, vaippa on vaidettu ja kaikki on hyvin, niin voit mennä suihkuun. Ja nukkumaan, kun vauva nukkuu.
Miten ihmeessä nykyäidit saa elämästään noin kamalan hankalaa, kun vielä 2000-luvun alussa vauvat ei menneet rikki, jos niitä ei koko ajan katsellut.
Mukavaa jos sun vauva(t) oli niin helppo, että sen pystyi vaan jättämään johonkin kun itse meni omiin puuhiin. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan ole sellaisia eikä näiden vauvojen äitien syyllistäminen tai haukkuminen auta asiaa yhtään, se on ainoastaan huonoa käytöstä sinulta.
Kaikki terveet vauvat ovat helppoja vauvoja, jos niiden vain antaa olla rauhassa. Jatkuvasti hyssytelty ja sylitelty lapsi luulee, että niin pitää ollakin, joten tietty huuto alkaa, kun tuttu tapa ei jatkukaan. 99% vastasyntyneen "vaikeudesta" syntyy sen äidin omista toimista eli jatkuvasta kontrollista.
saat juuri niin vaikean vauvan kuin itse haluat, valinta on sinun. Sairaat vauvat ja tulevat ADHD-lapset on asia erikseen, mutta ei niitä kaikille osu. Jos haluat olla rättiväsynyt, niin ole hyvä. Minä nautin mieluummin lasteni lapsuudesta jatkuvan univelan sijaan, mutta jos tuo on unelmasi, niin elä ihmeessä väsyneenä ja kärttyisänä. Minä en tuollaista elämää halua.
Sanoit juuri sen mitä moni ajattelee, vaan ei uskalla ääneen sanoa.
Asiahan on juuri noin, äidit itse luovat usein noidankehää olemalla 24/7 kiinni vauvassa. On sanomattakin selvää että noista vauvoista tulee tissitakiaisia ja itkuisia heti kun äiti hetkeksi otteen irroittaa.
Äärettömän raskasta aikaa tuollainen. Vaan täysin vältettävissä, JOS siis terve lapsi.
Mä uskon, että helvetissä on ihan oma paikkansa näille mom shamingia harrastaville. Että osaattekin olla kamalia.
Tässä just pyörittelin silmiä näille kommenteille. Pari viikkoa sitten täällä oli keskustelu, jossa haukuttiin ”nykyäidit” lyttyyn, kun joku äiti kehtasi myöntää kaipaavansa omaa aikaa edes pari tuntia viikossa.
No, näemmä olemme kelvottomia tällä kertaa, kun vietämmekin liikaa aikaa vauvojemme kanssa.
Kukaan ei ole koskaan niin väärässä kuin äiti, ihan sama mitä teet niin jonkun täytyy tulla lyttäämään. Tämä on oikea ilmiö ja aikuisten ihmisten kiusaamisen muoto, josta toivoisin, että puhuttaisiin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pistän vauvan viereen sitteriin tai lattialle pyyhkeen päälle köllöttelemään kun teen jotain ja höpöttelen siinä samalla. Siinä ehtii hyvin tehdä pikkujuttuja kuten laittaa pyykit koneeseen, tehdä jotain nopeaa ruokaa, käydä vessassa, harjata hampaat... syön ja lepäilen sitten kun vauva nukkuu. Imetyksen aikanakin voi napostella jotain välipalaa, mitä voi yhdellä kädellä kauhoa jostain kulhosta.
Ekoina viikkoina olin minäkin kyllä aika hukassa ja väsytti todella paljon kun vauva ei nukkunut öisin kuin pieniä pätkiä. Synnytyksestä ja sitä edeltäviltä päiviltäkin oli jo valmiiksi univelkaa. Mies onneksi oli auttamassa ja piti heti isyyslomaa niin paljon kuin sai. Kannattaa siis pistää se ukko ruotuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä teet sen vauvan kanssa? Vastasyntynyt tarvitsee ruokaa, lepoa ja kuivan vaipan, ei mitään muuta. Hyräily ja katsekontakti on kivoja lisiä, mutta joka päivä ehtii suihkuun eikä vauva syö sellaista ruokaa, josta tulee hankalia tiskejä (nimimerkillä pullonpesu ei ole rakettitiedettä!).
Kun vauva on syönyt, vaippa on vaidettu ja kaikki on hyvin, niin voit mennä suihkuun. Ja nukkumaan, kun vauva nukkuu.
Miten ihmeessä nykyäidit saa elämästään noin kamalan hankalaa, kun vielä 2000-luvun alussa vauvat ei menneet rikki, jos niitä ei koko ajan katsellut.
Mukavaa jos sun vauva(t) oli niin helppo, että sen pystyi vaan jättämään johonkin kun itse meni omiin puuhiin. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan ole sellaisia eikä näiden vauvojen äitien syyllistäminen tai haukkuminen auta asiaa yhtään, se on ainoastaan huonoa käytöstä sinulta.
Kaikki terveet vauvat ovat helppoja vauvoja, jos niiden vain antaa olla rauhassa. Jatkuvasti hyssytelty ja sylitelty lapsi luulee, että niin pitää ollakin, joten tietty huuto alkaa, kun tuttu tapa ei jatkukaan. 99% vastasyntyneen "vaikeudesta" syntyy sen äidin omista toimista eli jatkuvasta kontrollista.
saat juuri niin vaikean vauvan kuin itse haluat, valinta on sinun. Sairaat vauvat ja tulevat ADHD-lapset on asia erikseen, mutta ei niitä kaikille osu. Jos haluat olla rättiväsynyt, niin ole hyvä. Minä nautin mieluummin lasteni lapsuudesta jatkuvan univelan sijaan, mutta jos tuo on unelmasi, niin elä ihmeessä väsyneenä ja kärttyisänä. Minä en tuollaista elämää halua.
Sanoit juuri sen mitä moni ajattelee, vaan ei uskalla ääneen sanoa.
Asiahan on juuri noin, äidit itse luovat usein noidankehää olemalla 24/7 kiinni vauvassa. On sanomattakin selvää että noista vauvoista tulee tissitakiaisia ja itkuisia heti kun äiti hetkeksi otteen irroittaa.
Äärettömän raskasta aikaa tuollainen. Vaan täysin vältettävissä, JOS siis terve lapsi.
Mä uskon, että helvetissä on ihan oma paikkansa näille mom shamingia harrastaville. Että osaattekin olla kamalia.
Tässä just pyörittelin silmiä näille kommenteille. Pari viikkoa sitten täällä oli keskustelu, jossa haukuttiin ”nykyäidit” lyttyyn, kun joku äiti kehtasi myöntää kaipaavansa omaa aikaa edes pari tuntia viikossa.
No, näemmä olemme kelvottomia tällä kertaa, kun vietämmekin liikaa aikaa vauvojemme kanssa.
Kukaan ei ole koskaan niin väärässä kuin äiti, ihan sama mitä teet niin jonkun täytyy tulla lyttäämään. Tämä on oikea ilmiö ja aikuisten ihmisten kiusaamisen muoto, josta toivoisin, että puhuttaisiin enemmän.
Olet oikeassa. Ja koska meiltä on hävinnyt taito ja tahto kunnioittaa toisia ihmisiä, niin mikään ei suojele siltä. Ympärillä vain hymistellään sen sijaan että haukuttaisiin epäkunnioittavasti käyttäytyvä kommentoija hiljaiseksi. Koska pahimmilta rääväsuiltahan lärvin tukkoon laittaa vain ryhmäpaine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä teet sen vauvan kanssa? Vastasyntynyt tarvitsee ruokaa, lepoa ja kuivan vaipan, ei mitään muuta. Hyräily ja katsekontakti on kivoja lisiä, mutta joka päivä ehtii suihkuun eikä vauva syö sellaista ruokaa, josta tulee hankalia tiskejä (nimimerkillä pullonpesu ei ole rakettitiedettä!).
Kun vauva on syönyt, vaippa on vaidettu ja kaikki on hyvin, niin voit mennä suihkuun. Ja nukkumaan, kun vauva nukkuu.
Miten ihmeessä nykyäidit saa elämästään noin kamalan hankalaa, kun vielä 2000-luvun alussa vauvat ei menneet rikki, jos niitä ei koko ajan katsellut.
Mukavaa jos sun vauva(t) oli niin helppo, että sen pystyi vaan jättämään johonkin kun itse meni omiin puuhiin. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan ole sellaisia eikä näiden vauvojen äitien syyllistäminen tai haukkuminen auta asiaa yhtään, se on ainoastaan huonoa käytöstä sinulta.
Kaikki terveet vauvat ovat helppoja vauvoja, jos niiden vain antaa olla rauhassa. Jatkuvasti hyssytelty ja sylitelty lapsi luulee, että niin pitää ollakin, joten tietty huuto alkaa, kun tuttu tapa ei jatkukaan. 99% vastasyntyneen "vaikeudesta" syntyy sen äidin omista toimista eli jatkuvasta kontrollista.
saat juuri niin vaikean vauvan kuin itse haluat, valinta on sinun. Sairaat vauvat ja tulevat ADHD-lapset on asia erikseen, mutta ei niitä kaikille osu. Jos haluat olla rättiväsynyt, niin ole hyvä. Minä nautin mieluummin lasteni lapsuudesta jatkuvan univelan sijaan, mutta jos tuo on unelmasi, niin elä ihmeessä väsyneenä ja kärttyisänä. Minä en tuollaista elämää halua.
Voi hyvä luoja.
Mikään, MIKÄÄN kasvatusteoria ei tue noita sinun väitteitäsi. Vastasyntynyttä ei voi hemmotella pilalle.
Empatia on muuten yksi hyvin tärkeä ominaisuus äidissä ja kasvatuksessa. Sitä tuntuu tässä keskustelussa uupuvan monelta.
Mutta käytäntöpä tukee! Vastasyntyneellä on oikeus saada nukkua ihan rauhassa ilman, että joku pörrää koko ajan ympärillä ja jokaisesta silmäripsen liikahduksesta nappaa nukkujan syliinsä ja ryhtyy rauhoittelemaan nukkuvaa lasta, joka tietty herää.
Voit tehdä lapsesi vauva-ajasta mukavan ja kaikille leppoisan tai voit ap:n takaa itkeä väsymystäsi. Minulla on vain tämä yksi ainoa elämä, en itkeä uupumustani vain siksi, että sinnikkäästi päätän tehdä lapsestani vaikean herättelemällä häntä tämän tästä kunnes lapsi itsekin oivaltaa, että odotan häneltä max15 min unia kerrallaan.
”Mutta käytäntö osoittaa” 🙄 Onko sulla ollut kovinkin laaja otos tässä tutkimuksessasi? En tiedä miksi vaivaudun edes vastaamaan näin yksinkertaisiin kommentteihin, mutta antaa nyt mennä kun aloitettiin.
En ole nähnyt täällä yhtäkään kommenttia, jossa äiti olisi kertonut toimivansa kuvailemallasi tavalla. Enkä
tunne yhtäkään äitiä, joka noin toimisi. Tämä on aivan omaa tulkintaasi ja kommenttisi ovat asiattomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se rankkaa. Ennen oli viisi lasta, ei juoksevaa vettä eikä mitään pesukoneita, yhdessä pirtissä.
Juu, ja lapsiluku pysyi kätevästi viidessä kun vanhin löytyi aina kaivosta.
Ja sitten oli ne paremmat perheet, joissa lapset pysyivät hengissä, koska äiti ei ollutkaan keskittynyt itseensä.
Ai mihin itseensä se äiti siinä mahtoi keskittyä? Kännykkäänsäkö? Virsikirjaan?
Mieheni on tuollaisen perheen lapsi. Ei keskittynyt äiti itseensä, piti perheen kutakuinkin turvassakin. Mutta lapsilla on vaikeuksia pysyä hengissä aikuisiällä, koska he ovat kärsineet kylmäkiskoisesta kasvuympäristöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt voin kyllä sanoa että onnekas olen kun ei lapsia. Olen tyytyväinen nyt. Palaisin loppuun lasten kanssa.
Sama juttu. Onneksi ei lapsia eikä tule. Maailma täynnä lapsia ja maapallo yli kansoitettu joten omalta kohdalta en tee lapsia tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä teet sen vauvan kanssa? Vastasyntynyt tarvitsee ruokaa, lepoa ja kuivan vaipan, ei mitään muuta. Hyräily ja katsekontakti on kivoja lisiä, mutta joka päivä ehtii suihkuun eikä vauva syö sellaista ruokaa, josta tulee hankalia tiskejä (nimimerkillä pullonpesu ei ole rakettitiedettä!).
Kun vauva on syönyt, vaippa on vaidettu ja kaikki on hyvin, niin voit mennä suihkuun. Ja nukkumaan, kun vauva nukkuu.
Miten ihmeessä nykyäidit saa elämästään noin kamalan hankalaa, kun vielä 2000-luvun alussa vauvat ei menneet rikki, jos niitä ei koko ajan katsellut.
Mukavaa jos sun vauva(t) oli niin helppo, että sen pystyi vaan jättämään johonkin kun itse meni omiin puuhiin. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan ole sellaisia eikä näiden vauvojen äitien syyllistäminen tai haukkuminen auta asiaa yhtään, se on ainoastaan huonoa käytöstä sinulta.
Kaikki terveet vauvat ovat helppoja vauvoja, jos niiden vain antaa olla rauhassa. Jatkuvasti hyssytelty ja sylitelty lapsi luulee, että niin pitää ollakin, joten tietty huuto alkaa, kun tuttu tapa ei jatkukaan. 99% vastasyntyneen "vaikeudesta" syntyy sen äidin omista toimista eli jatkuvasta kontrollista.
saat juuri niin vaikean vauvan kuin itse haluat, valinta on sinun. Sairaat vauvat ja tulevat ADHD-lapset on asia erikseen, mutta ei niitä kaikille osu. Jos haluat olla rättiväsynyt, niin ole hyvä. Minä nautin mieluummin lasteni lapsuudesta jatkuvan univelan sijaan, mutta jos tuo on unelmasi, niin elä ihmeessä väsyneenä ja kärttyisänä. Minä en tuollaista elämää halua.
Voi hyvä luoja.
Mikään, MIKÄÄN kasvatusteoria ei tue noita sinun väitteitäsi. Vastasyntynyttä ei voi hemmotella pilalle.
Empatia on muuten yksi hyvin tärkeä ominaisuus äidissä ja kasvatuksessa. Sitä tuntuu tässä keskustelussa uupuvan monelta.
Mutta käytäntöpä tukee! Vastasyntyneellä on oikeus saada nukkua ihan rauhassa ilman, että joku pörrää koko ajan ympärillä ja jokaisesta silmäripsen liikahduksesta nappaa nukkujan syliinsä ja ryhtyy rauhoittelemaan nukkuvaa lasta, joka tietty herää.
Voit tehdä lapsesi vauva-ajasta mukavan ja kaikille leppoisan tai voit ap:n takaa itkeä väsymystäsi. Minulla on vain tämä yksi ainoa elämä, en itkeä uupumustani vain siksi, että sinnikkäästi päätän tehdä lapsestani vaikean herättelemällä häntä tämän tästä kunnes lapsi itsekin oivaltaa, että odotan häneltä max15 min unia kerrallaan.
”Mutta käytäntö osoittaa” 🙄 Onko sulla ollut kovinkin laaja otos tässä tutkimuksessasi? En tiedä miksi vaivaudun edes vastaamaan näin yksinkertaisiin kommentteihin, mutta antaa nyt mennä kun aloitettiin.
En ole nähnyt täällä yhtäkään kommenttia, jossa äiti olisi kertonut toimivansa kuvailemallasi tavalla. Enkä
tunne yhtäkään äitiä, joka noin toimisi. Tämä on aivan omaa tulkintaasi ja kommenttisi ovat asiattomia.
No etpä itsekään huomannut, että aika moni kasvatusteoria tukee näkemystäni ja kokemustani.
Mutta kuten olen todennut: ole hyvä ja tee elämästäsi hankalaa, tunge miehesi pois kodista ja ihmettele sitten, miksi elämä on aina vain kamalaa. Minä pidän omani, jossa saan nukkua tarpeeksi ja nauttia lapsesi lapsuudesta. Viiden vuoden kuluttua et muista lapsesi ensimmäistä hymyä tai konttaamaan oppimista, koska olet unisessa sumussa koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä teet sen vauvan kanssa? Vastasyntynyt tarvitsee ruokaa, lepoa ja kuivan vaipan, ei mitään muuta. Hyräily ja katsekontakti on kivoja lisiä, mutta joka päivä ehtii suihkuun eikä vauva syö sellaista ruokaa, josta tulee hankalia tiskejä (nimimerkillä pullonpesu ei ole rakettitiedettä!).
Kun vauva on syönyt, vaippa on vaidettu ja kaikki on hyvin, niin voit mennä suihkuun. Ja nukkumaan, kun vauva nukkuu.
Miten ihmeessä nykyäidit saa elämästään noin kamalan hankalaa, kun vielä 2000-luvun alussa vauvat ei menneet rikki, jos niitä ei koko ajan katsellut.
Mukavaa jos sun vauva(t) oli niin helppo, että sen pystyi vaan jättämään johonkin kun itse meni omiin puuhiin. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan ole sellaisia eikä näiden vauvojen äitien syyllistäminen tai haukkuminen auta asiaa yhtään, se on ainoastaan huonoa käytöstä sinulta.
Kaikki terveet vauvat ovat helppoja vauvoja, jos niiden vain antaa olla rauhassa. Jatkuvasti hyssytelty ja sylitelty lapsi luulee, että niin pitää ollakin, joten tietty huuto alkaa, kun tuttu tapa ei jatkukaan. 99% vastasyntyneen "vaikeudesta" syntyy sen äidin omista toimista eli jatkuvasta kontrollista.
saat juuri niin vaikean vauvan kuin itse haluat, valinta on sinun. Sairaat vauvat ja tulevat ADHD-lapset on asia erikseen, mutta ei niitä kaikille osu. Jos haluat olla rättiväsynyt, niin ole hyvä. Minä nautin mieluummin lasteni lapsuudesta jatkuvan univelan sijaan, mutta jos tuo on unelmasi, niin elä ihmeessä väsyneenä ja kärttyisänä. Minä en tuollaista elämää halua.
Voi hyvä luoja.
Mikään, MIKÄÄN kasvatusteoria ei tue noita sinun väitteitäsi. Vastasyntynyttä ei voi hemmotella pilalle.
Empatia on muuten yksi hyvin tärkeä ominaisuus äidissä ja kasvatuksessa. Sitä tuntuu tässä keskustelussa uupuvan monelta.
Mutta käytäntöpä tukee! Vastasyntyneellä on oikeus saada nukkua ihan rauhassa ilman, että joku pörrää koko ajan ympärillä ja jokaisesta silmäripsen liikahduksesta nappaa nukkujan syliinsä ja ryhtyy rauhoittelemaan nukkuvaa lasta, joka tietty herää.
Voit tehdä lapsesi vauva-ajasta mukavan ja kaikille leppoisan tai voit ap:n takaa itkeä väsymystäsi. Minulla on vain tämä yksi ainoa elämä, en itkeä uupumustani vain siksi, että sinnikkäästi päätän tehdä lapsestani vaikean herättelemällä häntä tämän tästä kunnes lapsi itsekin oivaltaa, että odotan häneltä max15 min unia kerrallaan.
”Mutta käytäntö osoittaa” 🙄 Onko sulla ollut kovinkin laaja otos tässä tutkimuksessasi? En tiedä miksi vaivaudun edes vastaamaan näin yksinkertaisiin kommentteihin, mutta antaa nyt mennä kun aloitettiin.
En ole nähnyt täällä yhtäkään kommenttia, jossa äiti olisi kertonut toimivansa kuvailemallasi tavalla. Enkä
tunne yhtäkään äitiä, joka noin toimisi. Tämä on aivan omaa tulkintaasi ja kommenttisi ovat asiattomia.No etpä itsekään huomannut, että aika moni kasvatusteoria tukee näkemystäni ja kokemustani.
Mutta kuten olen todennut: ole hyvä ja tee elämästäsi hankalaa, tunge miehesi pois kodista ja ihmettele sitten, miksi elämä on aina vain kamalaa. Minä pidän omani, jossa saan nukkua tarpeeksi ja nauttia lapsesi lapsuudesta. Viiden vuoden kuluttua et muista lapsesi ensimmäistä hymyä tai konttaamaan oppimista, koska olet unisessa sumussa koko ajan.
Mainitse yksikin. Kasvatusalan ammattilaisena odotan innolla.
Nyt en kyllä myöskään tiedä kenelle täällä uhoat. En ole ap, mieheni osallistuu lapsen hoitoon todella upeasti ja itse asiassa nukumme ja voimme koko perhe mainiosti. Pidän sinua ja kommenttejasi muuten vaan vastenmielisinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
laita vauva sitteriin kun käyt suihkussa, osta itsellesi eineksiä, jotta saat syötyä, vauva sylissä voi ihan hyvin syödä
Meilla vauva oli syntymastaan lahtien niin voimakas ja voimakastahtoinen etta rimpuoli irti sittereista ynnamuista! Kolmikuukautisena kieri ympariinsa lattialla etta oli parissa minuutissa toisella puolella huonetta jos yksin jatti. En uskaltaisi suihkuun menna jos vauva sitterissa, kolauttaa paan kun tulee siita alas
Pinnasängyssä pysyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä teet sen vauvan kanssa? Vastasyntynyt tarvitsee ruokaa, lepoa ja kuivan vaipan, ei mitään muuta. Hyräily ja katsekontakti on kivoja lisiä, mutta joka päivä ehtii suihkuun eikä vauva syö sellaista ruokaa, josta tulee hankalia tiskejä (nimimerkillä pullonpesu ei ole rakettitiedettä!).
Kun vauva on syönyt, vaippa on vaidettu ja kaikki on hyvin, niin voit mennä suihkuun. Ja nukkumaan, kun vauva nukkuu.
Miten ihmeessä nykyäidit saa elämästään noin kamalan hankalaa, kun vielä 2000-luvun alussa vauvat ei menneet rikki, jos niitä ei koko ajan katsellut.
Mukavaa jos sun vauva(t) oli niin helppo, että sen pystyi vaan jättämään johonkin kun itse meni omiin puuhiin. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan ole sellaisia eikä näiden vauvojen äitien syyllistäminen tai haukkuminen auta asiaa yhtään, se on ainoastaan huonoa käytöstä sinulta.
Kaikki terveet vauvat ovat helppoja vauvoja, jos niiden vain antaa olla rauhassa. Jatkuvasti hyssytelty ja sylitelty lapsi luulee, että niin pitää ollakin, joten tietty huuto alkaa, kun tuttu tapa ei jatkukaan. 99% vastasyntyneen "vaikeudesta" syntyy sen äidin omista toimista eli jatkuvasta kontrollista.
saat juuri niin vaikean vauvan kuin itse haluat, valinta on sinun. Sairaat vauvat ja tulevat ADHD-lapset on asia erikseen, mutta ei niitä kaikille osu. Jos haluat olla rättiväsynyt, niin ole hyvä. Minä nautin mieluummin lasteni lapsuudesta jatkuvan univelan sijaan, mutta jos tuo on unelmasi, niin elä ihmeessä väsyneenä ja kärttyisänä. Minä en tuollaista elämää halua.
Voi hyvä luoja.
Mikään, MIKÄÄN kasvatusteoria ei tue noita sinun väitteitäsi. Vastasyntynyttä ei voi hemmotella pilalle.
Empatia on muuten yksi hyvin tärkeä ominaisuus äidissä ja kasvatuksessa. Sitä tuntuu tässä keskustelussa uupuvan monelta.
Mutta käytäntöpä tukee! Vastasyntyneellä on oikeus saada nukkua ihan rauhassa ilman, että joku pörrää koko ajan ympärillä ja jokaisesta silmäripsen liikahduksesta nappaa nukkujan syliinsä ja ryhtyy rauhoittelemaan nukkuvaa lasta, joka tietty herää.
Voit tehdä lapsesi vauva-ajasta mukavan ja kaikille leppoisan tai voit ap:n takaa itkeä väsymystäsi. Minulla on vain tämä yksi ainoa elämä, en itkeä uupumustani vain siksi, että sinnikkäästi päätän tehdä lapsestani vaikean herättelemällä häntä tämän tästä kunnes lapsi itsekin oivaltaa, että odotan häneltä max15 min unia kerrallaan.
”Mutta käytäntö osoittaa” 🙄 Onko sulla ollut kovinkin laaja otos tässä tutkimuksessasi? En tiedä miksi vaivaudun edes vastaamaan näin yksinkertaisiin kommentteihin, mutta antaa nyt mennä kun aloitettiin.
En ole nähnyt täällä yhtäkään kommenttia, jossa äiti olisi kertonut toimivansa kuvailemallasi tavalla. Enkä
tunne yhtäkään äitiä, joka noin toimisi. Tämä on aivan omaa tulkintaasi ja kommenttisi ovat asiattomia.No etpä itsekään huomannut, että aika moni kasvatusteoria tukee näkemystäni ja kokemustani.
Mutta kuten olen todennut: ole hyvä ja tee elämästäsi hankalaa, tunge miehesi pois kodista ja ihmettele sitten, miksi elämä on aina vain kamalaa. Minä pidän omani, jossa saan nukkua tarpeeksi ja nauttia lapsesi lapsuudesta. Viiden vuoden kuluttua et muista lapsesi ensimmäistä hymyä tai konttaamaan oppimista, koska olet unisessa sumussa koko ajan.
Mainitse yksikin. Kasvatusalan ammattilaisena odotan innolla.
Nyt en kyllä myöskään tiedä kenelle täällä uhoat. En ole ap, mieheni osallistuu lapsen hoitoon todella upeasti ja itse asiassa nukumme ja voimme koko perhe mainiosti. Pidän sinua ja kommenttejasi muuten vaan vastenmielisinä.
Tuon lainaamasi on pakko olla trolli. Klassista sanojen vääntelyä ja tahallista väärin ymmärtämistä. Parempi kun kukaan ei enää vastaa sille. Ei se kauaa jaksa yksin riehua.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä te teette vauvojenne kanssa kun ei syömäänkään pysty? Vauva ei tarvitse sylissä oloa koko aikaa, hänet voi laittaa löysään kapaloon ja koppaan vierelle, äiti syö ihan rauhassa. Miten tämä vauvojen kasvatus on ennen onnistunut siten ettei tuoreet äidit kupsahtele nälkään? Järki käteen, vauva pois käsistä ja syö ennenkuin maito ehtyy.
Samaa ihmettelen, minä ainakin saan syötyä ihan yhdellä kädelläkin. Lapsi on toisella käsivarrella kun kävelen ja otan ruokaa keittiössä, siinä lonkan päällä, ja kun istun syömään lapsi on toisessa kainalossa istumassa, toisella kädellä haarukoin tai lusikoin ruokaa suuhuni. Mulla on ollut kaksosetkin vauvoja ja ihan hyvin olen saanut syötyä ja käytyä vessassa ja suihkussa vaikka mies teki 12h työvuoroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä teet sen vauvan kanssa? Vastasyntynyt tarvitsee ruokaa, lepoa ja kuivan vaipan, ei mitään muuta. Hyräily ja katsekontakti on kivoja lisiä, mutta joka päivä ehtii suihkuun eikä vauva syö sellaista ruokaa, josta tulee hankalia tiskejä (nimimerkillä pullonpesu ei ole rakettitiedettä!).
Kun vauva on syönyt, vaippa on vaidettu ja kaikki on hyvin, niin voit mennä suihkuun. Ja nukkumaan, kun vauva nukkuu.
Miten ihmeessä nykyäidit saa elämästään noin kamalan hankalaa, kun vielä 2000-luvun alussa vauvat ei menneet rikki, jos niitä ei koko ajan katsellut.
Mukavaa jos sun vauva(t) oli niin helppo, että sen pystyi vaan jättämään johonkin kun itse meni omiin puuhiin. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan ole sellaisia eikä näiden vauvojen äitien syyllistäminen tai haukkuminen auta asiaa yhtään, se on ainoastaan huonoa käytöstä sinulta.
Kaikki terveet vauvat ovat helppoja vauvoja, jos niiden vain antaa olla rauhassa. Jatkuvasti hyssytelty ja sylitelty lapsi luulee, että niin pitää ollakin, joten tietty huuto alkaa, kun tuttu tapa ei jatkukaan. 99% vastasyntyneen "vaikeudesta" syntyy sen äidin omista toimista eli jatkuvasta kontrollista.
saat juuri niin vaikean vauvan kuin itse haluat, valinta on sinun. Sairaat vauvat ja tulevat ADHD-lapset on asia erikseen, mutta ei niitä kaikille osu. Jos haluat olla rättiväsynyt, niin ole hyvä. Minä nautin mieluummin lasteni lapsuudesta jatkuvan univelan sijaan, mutta jos tuo on unelmasi, niin elä ihmeessä väsyneenä ja kärttyisänä. Minä en tuollaista elämää halua.
Sanoit juuri sen mitä moni ajattelee, vaan ei uskalla ääneen sanoa.
Asiahan on juuri noin, äidit itse luovat usein noidankehää olemalla 24/7 kiinni vauvassa. On sanomattakin selvää että noista vauvoista tulee tissitakiaisia ja itkuisia heti kun äiti hetkeksi otteen irroittaa.
Äärettömän raskasta aikaa tuollainen. Vaan täysin vältettävissä, JOS siis terve lapsi.
tämä on tärkeä asia. Jotkut äidit sairastuvat äitiyteen ja todellinen syy sille ettei mies ota osaa, saattaa olla se, että äiti ei anna miehen ottaa osaa. äiti saattaa tulla vaikka sabotoimaan isän ajan vauvan kanssa siten, että kun isä on pukemassa vauvalle vaatteita päälle ja aloittaa myssystä, niin äiti tulee väliin ja sanoo, että ensin sukat. Niinpä mies sitten jatkaa entistä elämäntyyliään, koska äiti ei anna hänen tehdä asioita omalla tavallaan. Usein tämä äidin sairastuminen sitten naamioidaan jollain tavalla - vaikka siten, että sanotaan, ettei osaa pyytää apua tai puhua väsymyksestään. En tarkoita, että ap olisi tällainen sairastunut (kirjoitin tuon esimerkin, koska tiedän muutamia äitejä. jotka toimivat apn tavalla ja olivat sairastuneet siihen harhaan, että vain hän itse tietää miten asiat tehdään oikein, koska onhan hän äiti), emme tiedä hänestä muuta kuin sen mitä on kertonut, mutta tämä asia on erittäin tärkeä tuoda esiin.
Äidit: antakaa isien olla vauvojen kanssa ja antakaa isille oikeus rakentaa omanlaisensa vuorovaikutussuhde lapseen jo vauva aikana. Voi olla, että isä antaa vauvan itkeä hieman enemmän tai isä juottaa liian viileää korviketta tai pukee sukat jalkaan väärinpäin, mutta antakaa isän tehdä niin. Vauvalle tekee pelkästään hyvää se, että häntä ei aina hoideta samalla tavalla: vauvojen ainoa tehtävä on kasvaa ja oppia ja hän osaa tehdä ne itsenäisesti. Oppiakseen asioita, tekee pelkästään hyvää, että saa nähdä ja kokea, että asioita voi tehdä eri tavalla. Siten lapsesta kasvaa joustava eikä neuroottinen, jonka pitää vaikka joka ilta mennä samalla lailla nukkumaan, jotta uni voisi tulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä teet sen vauvan kanssa? Vastasyntynyt tarvitsee ruokaa, lepoa ja kuivan vaipan, ei mitään muuta. Hyräily ja katsekontakti on kivoja lisiä, mutta joka päivä ehtii suihkuun eikä vauva syö sellaista ruokaa, josta tulee hankalia tiskejä (nimimerkillä pullonpesu ei ole rakettitiedettä!).
Kun vauva on syönyt, vaippa on vaidettu ja kaikki on hyvin, niin voit mennä suihkuun. Ja nukkumaan, kun vauva nukkuu.
Miten ihmeessä nykyäidit saa elämästään noin kamalan hankalaa, kun vielä 2000-luvun alussa vauvat ei menneet rikki, jos niitä ei koko ajan katsellut.
Mukavaa jos sun vauva(t) oli niin helppo, että sen pystyi vaan jättämään johonkin kun itse meni omiin puuhiin. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan ole sellaisia eikä näiden vauvojen äitien syyllistäminen tai haukkuminen auta asiaa yhtään, se on ainoastaan huonoa käytöstä sinulta.
Kaikki terveet vauvat ovat helppoja vauvoja, jos niiden vain antaa olla rauhassa. Jatkuvasti hyssytelty ja sylitelty lapsi luulee, että niin pitää ollakin, joten tietty huuto alkaa, kun tuttu tapa ei jatkukaan. 99% vastasyntyneen "vaikeudesta" syntyy sen äidin omista toimista eli jatkuvasta kontrollista.
saat juuri niin vaikean vauvan kuin itse haluat, valinta on sinun. Sairaat vauvat ja tulevat ADHD-lapset on asia erikseen, mutta ei niitä kaikille osu. Jos haluat olla rättiväsynyt, niin ole hyvä. Minä nautin mieluummin lasteni lapsuudesta jatkuvan univelan sijaan, mutta jos tuo on unelmasi, niin elä ihmeessä väsyneenä ja kärttyisänä. Minä en tuollaista elämää halua.
Voi hyvä luoja.
Mikään, MIKÄÄN kasvatusteoria ei tue noita sinun väitteitäsi. Vastasyntynyttä ei voi hemmotella pilalle.
Empatia on muuten yksi hyvin tärkeä ominaisuus äidissä ja kasvatuksessa. Sitä tuntuu tässä keskustelussa uupuvan monelta.
Mutta käytäntöpä tukee! Vastasyntyneellä on oikeus saada nukkua ihan rauhassa ilman, että joku pörrää koko ajan ympärillä ja jokaisesta silmäripsen liikahduksesta nappaa nukkujan syliinsä ja ryhtyy rauhoittelemaan nukkuvaa lasta, joka tietty herää.
Voit tehdä lapsesi vauva-ajasta mukavan ja kaikille leppoisan tai voit ap:n takaa itkeä väsymystäsi. Minulla on vain tämä yksi ainoa elämä, en itkeä uupumustani vain siksi, että sinnikkäästi päätän tehdä lapsestani vaikean herättelemällä häntä tämän tästä kunnes lapsi itsekin oivaltaa, että odotan häneltä max15 min unia kerrallaan.
”Mutta käytäntö osoittaa” 🙄 Onko sulla ollut kovinkin laaja otos tässä tutkimuksessasi? En tiedä miksi vaivaudun edes vastaamaan näin yksinkertaisiin kommentteihin, mutta antaa nyt mennä kun aloitettiin.
En ole nähnyt täällä yhtäkään kommenttia, jossa äiti olisi kertonut toimivansa kuvailemallasi tavalla. Enkä
tunne yhtäkään äitiä, joka noin toimisi. Tämä on aivan omaa tulkintaasi ja kommenttisi ovat asiattomia.No etpä itsekään huomannut, että aika moni kasvatusteoria tukee näkemystäni ja kokemustani.
Mutta kuten olen todennut: ole hyvä ja tee elämästäsi hankalaa, tunge miehesi pois kodista ja ihmettele sitten, miksi elämä on aina vain kamalaa. Minä pidän omani, jossa saan nukkua tarpeeksi ja nauttia lapsesi lapsuudesta. Viiden vuoden kuluttua et muista lapsesi ensimmäistä hymyä tai konttaamaan oppimista, koska olet unisessa sumussa koko ajan.
Mainitse yksikin. Kasvatusalan ammattilaisena odotan innolla.
Nyt en kyllä myöskään tiedä kenelle täällä uhoat. En ole ap, mieheni osallistuu lapsen hoitoon todella upeasti ja itse asiassa nukumme ja voimme koko perhe mainiosti. Pidän sinua ja kommenttejasi muuten vaan vastenmielisinä.
Jos olisit kasvatusalan ammattilainen, niin tietäisit. Älä siis odota innolla, jatka lähihoitajan opintojasi eteenpäin.
Voit huoleti pitää minua vastenmielisenä. Kun palstamammat riutuvat ensi yön väsyneinä viihdyttämässä vauvojaan, niin minä voin rauhassa nukkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä teet sen vauvan kanssa? Vastasyntynyt tarvitsee ruokaa, lepoa ja kuivan vaipan, ei mitään muuta. Hyräily ja katsekontakti on kivoja lisiä, mutta joka päivä ehtii suihkuun eikä vauva syö sellaista ruokaa, josta tulee hankalia tiskejä (nimimerkillä pullonpesu ei ole rakettitiedettä!).
Kun vauva on syönyt, vaippa on vaidettu ja kaikki on hyvin, niin voit mennä suihkuun. Ja nukkumaan, kun vauva nukkuu.
Miten ihmeessä nykyäidit saa elämästään noin kamalan hankalaa, kun vielä 2000-luvun alussa vauvat ei menneet rikki, jos niitä ei koko ajan katsellut.
Mukavaa jos sun vauva(t) oli niin helppo, että sen pystyi vaan jättämään johonkin kun itse meni omiin puuhiin. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan ole sellaisia eikä näiden vauvojen äitien syyllistäminen tai haukkuminen auta asiaa yhtään, se on ainoastaan huonoa käytöstä sinulta.
Kaikki terveet vauvat ovat helppoja vauvoja, jos niiden vain antaa olla rauhassa. Jatkuvasti hyssytelty ja sylitelty lapsi luulee, että niin pitää ollakin, joten tietty huuto alkaa, kun tuttu tapa ei jatkukaan. 99% vastasyntyneen "vaikeudesta" syntyy sen äidin omista toimista eli jatkuvasta kontrollista.
saat juuri niin vaikean vauvan kuin itse haluat, valinta on sinun. Sairaat vauvat ja tulevat ADHD-lapset on asia erikseen, mutta ei niitä kaikille osu. Jos haluat olla rättiväsynyt, niin ole hyvä. Minä nautin mieluummin lasteni lapsuudesta jatkuvan univelan sijaan, mutta jos tuo on unelmasi, niin elä ihmeessä väsyneenä ja kärttyisänä. Minä en tuollaista elämää halua.
Voi hyvä luoja.
Mikään, MIKÄÄN kasvatusteoria ei tue noita sinun väitteitäsi. Vastasyntynyttä ei voi hemmotella pilalle.
Empatia on muuten yksi hyvin tärkeä ominaisuus äidissä ja kasvatuksessa. Sitä tuntuu tässä keskustelussa uupuvan monelta.
Mutta käytäntöpä tukee! Vastasyntyneellä on oikeus saada nukkua ihan rauhassa ilman, että joku pörrää koko ajan ympärillä ja jokaisesta silmäripsen liikahduksesta nappaa nukkujan syliinsä ja ryhtyy rauhoittelemaan nukkuvaa lasta, joka tietty herää.
Voit tehdä lapsesi vauva-ajasta mukavan ja kaikille leppoisan tai voit ap:n takaa itkeä väsymystäsi. Minulla on vain tämä yksi ainoa elämä, en itkeä uupumustani vain siksi, että sinnikkäästi päätän tehdä lapsestani vaikean herättelemällä häntä tämän tästä kunnes lapsi itsekin oivaltaa, että odotan häneltä max15 min unia kerrallaan.
”Mutta käytäntö osoittaa” 🙄 Onko sulla ollut kovinkin laaja otos tässä tutkimuksessasi? En tiedä miksi vaivaudun edes vastaamaan näin yksinkertaisiin kommentteihin, mutta antaa nyt mennä kun aloitettiin.
En ole nähnyt täällä yhtäkään kommenttia, jossa äiti olisi kertonut toimivansa kuvailemallasi tavalla. Enkä
tunne yhtäkään äitiä, joka noin toimisi. Tämä on aivan omaa tulkintaasi ja kommenttisi ovat asiattomia.No etpä itsekään huomannut, että aika moni kasvatusteoria tukee näkemystäni ja kokemustani.
Mutta kuten olen todennut: ole hyvä ja tee elämästäsi hankalaa, tunge miehesi pois kodista ja ihmettele sitten, miksi elämä on aina vain kamalaa. Minä pidän omani, jossa saan nukkua tarpeeksi ja nauttia lapsesi lapsuudesta. Viiden vuoden kuluttua et muista lapsesi ensimmäistä hymyä tai konttaamaan oppimista, koska olet unisessa sumussa koko ajan.
Mainitse yksikin. Kasvatusalan ammattilaisena odotan innolla.
Nyt en kyllä myöskään tiedä kenelle täällä uhoat. En ole ap, mieheni osallistuu lapsen hoitoon todella upeasti ja itse asiassa nukumme ja voimme koko perhe mainiosti. Pidän sinua ja kommenttejasi muuten vaan vastenmielisinä.
Jos olisit kasvatusalan ammattilainen, niin tietäisit. Älä siis odota innolla, jatka lähihoitajan opintojasi eteenpäin.
Voit huoleti pitää minua vastenmielisenä. Kun palstamammat riutuvat ensi yön väsyneinä viihdyttämässä vauvojaan, niin minä voin rauhassa nukkua.
Oho, mahtaa iskeä paniikki kun täytyy alkaa tehdä oletuksia ammatistani. Jos nyt vaikka annan sellaisen vihjeen, että ihan yliopistossa olen opiskellut ja maisterin tutkinto löytyy plakkarista.
Miksi te teette äitiydestä noin vaikeaa? Ja sitten haluatte perhetyöntekijän siivoojaksi, kun itse ei jakseta edes omia sotkuja siivota.
Ei saa olla niin ylpeä ettei apu kelpaa.