Vähävaraisuuden syy on yleensä holtiton rahankäyttö

[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 18:24"]

No ei kyllä ole, vaan pienet/olemattomat tulot ja periytynyt köyhyys. Toki vähävarainen yleensä tuhlaa saamansa rahat nopeammin kuin varakas suhteessa omansa, mutta ei se ole syy köyhyyteen. Seuraus ennemminkin.

[/quote]

Ei oo totta:) Tietysti tuohon mantraan uskoo kun sitä tarpeeksi kauan hokee. On tullut ihan omakohtaisesti todettua että isokin perhe elää alle viidensadan euron kuukausirahoilla josta pitää irrottaa  rahat ruokaan ja taloustarvikkeisiin. Jää vielä ylimääräistä.

Mun äidillä (60v) menee 5o euroa kuussa ruokaan joka on 200 euroa vähemmän kuin silloin kun poltti ja joi kahvia. Kaiken järjen mukaan noihin kahteen juttuun ei pitäis mennä niin paljon rahaa mutta tuli hänellä ostettua kylkiäisinä kaikkea muutakin kuten pullaa ja niitä lehtiä ja kermaa ja kaikenlaista. Nyt hänellä menee se 200 euroa säästöön. 2400 euroa vuodessa:) Hänen vuokransa on 360 e/ kk ja sen hän on säästänyt puolessatoista vuodessa kasaan. Kiva kun ei vuoteen tarvitse miettiä vuokranmaksuja. Eikä tuo edes oo hänelle tiukkaa. Tupakointi ja kahvi kun jäi niin on laihtunut ja tervehtynyt ja käy kävelylenkeillä joka päivä. Virtaa on tullut sen verran että sosiaalinen elämä on alkanut kukkimaan. Kahvi on todellista herkkua kun sitä saa harvoin, tulee nautittua tunteella. Hän on myös alkanut kulkemaan töihin pyörällä(6km suuntaansa) ja kun ilma ei salli pyöräilyä niin menee bussilla, toooodella harvoin. Hän ei enää kovin heppoisesti hyppää bussin kyytiin. Ja useita vuosia se pyörä oli lojunut varastossa käyttämättömänä. Nyt myi just autonsa kun ei käytä enää. Niillä rahoilla osti uuden patjan ja kävi Tallinnassa työporukan kanssa.

Juu ja hän on kokenut velkaisen elämän helvetin eikä enää koskaan aio palata samaan. Viiskymppisenä alkoi makselemaan monien vuosien aikana kertyneitä kulutusluottoja ja muita, pääsi jossain vaiheessa velkajärjestelyyn ja on nyt kuuskymppisenä vihdoin vapaa veloistaan. 

No,  olen lähihoitaja, joka tekee osapäivätyötä, kun muutakaan ei anneta. Ikää 50. Juuri äsken sähköpostissa tuli 3 kielteistä vastausta hakemukseeni. Kukaan ei näköjään tarvitse 50-vuotiasta lähihoitajaa vanhuspuolelle vakinaiseen työhön. Kyllä tässä köyhänä joutuu elämään, että saa maksettua laskunsa ja asuntovelan sekä yhtiövastikkeensa. Ei ole toista vieressä maksamassa. Motivaatiota töihin olisi, enpä olisi ikinä uskonut alalleni työttömyyden osuvan. Ei kaikki köyhyys ole itsestä kiinni. Taitaa olla ikärasismia.

Siskoni joka työskentelee diakonina on kyllä aika pitkälle sitä mieltä että aika monilla se "köyhyys" on itseaiheutettua. Monilta puuttuu täysin kyky hallita talouttaan ja jopa kohtuullisen hyvätuloiset ihmiset saavat asiansa sössittyä kun eivät osaa käyttää rahojaan järkevästi. Lisäksi moni kuulema on "köyhä" jo toisessa tai jopa kolmannessa sukupolvessa eli se rahan käytön malli ilmeisesti periytyy ja samasta suvusta saattaa olla useampi polvi seurakunnan diakonia-asiakkaana.

Toki on sitten taas eri asia jos tulee pitkittynyttä sairautta tai työttömyyttä tms. niin voi oikeasti olla tosi tiukilla.

[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 15:46"][quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 15:19"] Suomessa on todella hyvä sosiaaliturva, kenenkään ei oikeasti tarvitsisi elää köyhyydessä.

[/quote]

En ota kantaa sosiaaliturvan tasoon kun en siitä juuri mitään tiedä, mutta se ei ole mahdollista ettei kenenkään tarvitsisi elää köyhyydessä, sillä köyhyys on nimenomaan suhteellinen määre ja se muuttuu aina sen mukaan, mikä on yleinen elintaso. AINA on ihmisiä jotka elävät köyhyydessä, koska jos kansan elintaso nousee niin köyhyyden määritelmää muutetaan.
[/quote]

Mä olen sellainen työssäkäyvä köyhä. Palkka menee nykyään ihan kokonaan kun lapset ja menot kasvaneet. Välillä ollaan tosi ahdingossa mutta yhteiskunnalta on turha mitään apua hakea kun on omistusasunto :/ ei kannata omistaa mitään, paremmin menee vielä köyhemmillä.

Käykää Lidlissä!

[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 15:07"]

Miettikää sitä kun vastaatte köyhien joulualoituksiin täällä.

[/quote]

Niinhän sitä luulisi. Meillä syy oli 90 luvun laman aikaan miehen työttömyys (6kk kesti ennenkuin tuli työttömyyskorvaukset), mun pieni palkka ja asuntolainan korko 16%. Revippä siitä ennenkuin alat yleistää.

Tiedän erään ihmisen, jolla oli kohtuullisen hyvät tulot. Hän ei kuitenkaan osannut yhtään käyttää rahoja. Perhe oli aina niin köyhä, ettei rahaa ollut mihinkään. Perintöjen äärellä oltiin kyllä varmasti kynnet ojossa ja kaikki mahdolliset edut ja tuet hyödynnettiin. On hyvin vaikea käsittää, miten jotkut ihmiset tuohon ajautuvat, mutta joillakin on omituinen tapa nähdä raha. Ikään kuin kaikki pitäisi käyttää heti kun se on saatavilla. Köyhät usein tuhlaavat kaikki rahat nopeasti. Sillä tavoin ei voi koskaan tietenkään rikastua.

Sosiaalisten tukien anominen pitäisi olla ihan viimeinen oljenkorsi jokaisella mutta kyllä sitä vaan haetaan hyvinkin heppoisesti heti kun tuntuu ettei sitä kermaa voi ostaa kahviin. Joillakin se raja ylittyy siinä kun lapsille ei pysty ostamaan pari sadan talvivermeitä. Mikä mua järkyttää on se etteivät ihmsiet tajua että sosiaalisten tukien anominen on ANOMISTA, siis toisinsanoen kerjäämistä. Pyydetään rahaa muualta kun itsellä ei ole. Mekanismi on sama kuin kadulla kerjäävillä, käytetyt termit vaan on hienompia. Ihmisethän puhuvat siitä että he ovat OIKEUTETTUJA TUKIIN. Hienoja termejä siihen että saa kerjätä rahaa.

Miten työttömyyskorvauksista on tullut automaatti? Tai toimeentulotuesta? Niitä pitäisi vaan kuukausittain saada tuosta noin vaan. Ja jos hakeminen tehdään vaikeammaksi niin siitä nuristaan, niiden "tukien"nauttimiseen ei haluta nähdä vaivaa. Tarkoitus on että kaikki tukimuodot toimivat äärimmäisenä hätävarana niille jotka TODELLA tarvitsevat niitä. Voivoi jos olet opiskellut ammatin ja sinulle tarjotaankin töitä mäkkäristä tai siivoajana. Sellaista elämä on. Mutta suomalainen homekorva istuu kotona ja jankkaa "että kun mulla on oikeus"

Minä olen +30 vuotias hoitoalalla työskentelevä kahden koululaisen ja yhden päiväkotiikäisen lapsen äiti. Miehen suht ok palkkaisessa hommassa n. 60 000 e/vuodessa josta maksaa tietenkin paljon veroa, palkasta jää ehkä 60% (veronpalautuksia tulee useampi tonni). Oma palkka 30 000 e vuosi (päivätyö+78%osaaikaisuus). Lapsilisiä  360 e kk, mun tili n. 1500, miehen tili n. 2500-3000 e kk (muutamana kuukautena vuodessa isompi tili). Meillä kohtuuhintainen (lainaa 130 000) talo jota jo lyhennettu 60 000 e, muuta lainaa ei ole. Mutta on se elämä vaan kallista, meiltä ei pääse töihin bussilla (30 km) joten on oltava 2 autoa, hoitomaksu 300 e, sähkö, vesi, jäte, parit autovakuutukset, pensaan n. 300 e kk, talot ja ihmiset vakuutettu, lapsillä yhdet harrastukset (koululaisilla) 1500 e vuodessa, ruoka keskinmäärin 800 e kk, laina 1500 e kk, kaikkin mitä pitää rempata (joka vuosi) vaatteet jne. Juu ei sitä Suomessa töilläkään rikastu nimimerkillä työnrkomaanin vaimo. Oon siirtyny lidliin pysyvästi ja kirppareita hyödynnän. Meki maksetaan aina kaikesta täyden hinnan ja veroja joka asiasta. Olisin halunnut neljännen lapsen mutta kaikesta yrittämisestä ja laskemisest, työnteosta, leipomisesta, kittuuttamisesta jne huolimatta koen että meillä ei kertakaikkiaan ole varaa niitä enempää tehdä. Ja rahaa ei jää säästöön. Kaikella ylimäräisellä ollaan aina maksettu lainaa.. en tiiä onko siinäkään ollut järkeä

Itse elin ensimmäisen opiskeluvuoden pelkällä opintotuella ja asumislisällä (onko se nyt 470 €/kk?) ja minulle jäi kyllä joka kuu siitä säästöön rahaa vaikka Helsingissä asunkin. Huvitti kun kaverini meni aina leffoihin ja ravintoloihin kun tilillä oli rahaa ja sitten loppukuusta se lainaili minulta ja vanhemmiltaan aina lisää. Säästin itse tuon vuoden aikana pari tonnia tilille.

Ja ei muuten edes tarvinnut kulkea ryysyissä, ostin myös yli 400 euron talvitakin yms. tuolloin.

Nykyään kun käy töissä niin rahaa riittää sitten kaikkeen ylimääräiseenkin, mutta olen silti tarkka budjetista ja pyrinkin nyt säästämään jotta saan asuntolainaan käsirahan.

.

[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 19:58"]

Minä olen +30 vuotias hoitoalalla työskentelevä kahden koululaisen ja yhden päiväkotiikäisen lapsen äiti. Miehen suht ok palkkaisessa hommassa n. 60 000 e/vuodessa josta maksaa tietenkin paljon veroa, palkasta jää ehkä 60% (veronpalautuksia tulee useampi tonni). Oma palkka 30 000 e vuosi (päivätyö+78%osaaikaisuus). Lapsilisiä  360 e kk, mun tili n. 1500, miehen tili n. 2500-3000 e kk (muutamana kuukautena vuodessa isompi tili). Meillä kohtuuhintainen (lainaa 130 000) talo jota jo lyhennettu 60 000 e, muuta lainaa ei ole. Mutta on se elämä vaan kallista, meiltä ei pääse töihin bussilla (30 km) joten on oltava 2 autoa, hoitomaksu 300 e, sähkö, vesi, jäte, parit autovakuutukset, pensaan n. 300 e kk, talot ja ihmiset vakuutettu, lapsillä yhdet harrastukset (koululaisilla) 1500 e vuodessa, ruoka keskinmäärin 800 e kk, laina 1500 e kk, kaikkin mitä pitää rempata (joka vuosi) vaatteet jne. Juu ei sitä Suomessa töilläkään rikastu nimimerkillä työnrkomaanin vaimo. Oon siirtyny lidliin pysyvästi ja kirppareita hyödynnän. Meki maksetaan aina kaikesta täyden hinnan ja veroja joka asiasta. Olisin halunnut neljännen lapsen mutta kaikesta yrittämisestä ja laskemisest, työnteosta, leipomisesta, kittuuttamisesta jne huolimatta koen että meillä ei kertakaikkiaan ole varaa niitä enempää tehdä. Ja rahaa ei jää säästöön. Kaikella ylimäräisellä ollaan aina maksettu lainaa.. en tiiä onko siinäkään ollut järkeä

[/quote]

Et sitten tajua ettei talo ole kohtuuhintainen teidän perheelle vaan liian kallis. Talon hinta määräytyy kaikkien siitä koituvien kulujen kautta, myös työmatkat kuuluvat tähän. Juuri tämä on suurimman osan rahaongelmien perimmäinen syy ettei osata laskea omia talousasioita. Olen melko varma että vaikka teillä oliis 1000 euroa enemmän tuloja kuussa niin nekin menisivät ja olisit täällä valittamassa kuinka rahat ei riitä mihkään kun kaikki on niin kallista. Onneksi olet sentään tajunnut laittaa itsekkyyden lastenhankinta-asiassa taka-alalle.

[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 15:14"]

Päiväraha ja asumislisä riittää elämiseen edellyttäen että asuntosi on oikein mitoitettu etkä osta mitään turhaa.

[/quote]

Kuten joululahjoja.

Tuolle sh:lle, jolla ei ole varaa neljänteen lapseen: Oletkos muuten huomannut, että yhteiskunnassa on yksi ryhmä, jolla on aina varaa lisälapseen? Sosiaalituilla elävät! Niille jokaisen lisälapsen tuleminen kompensoidaan yhteiskunnan puolelta täysimittaisena. Sama kuin työssäkäyvä saisi lisälapsesta ison palkankorotuksen, jolla sitten kattaa lapsen kulut. Työssäkäyvät jakavat olemassa olevia resursseja isommalle porukalle ja kantavat itse vastuun ratkaisuistaan toisin kuin nämä päiväperhot.

Just tänään katsoin Gigantin mainosta: Merkkituotteita joihin kaikilla on varaa, lehden täydeltä tietenkin. No, kaikkienhan niitä on pakko ostaa, koska kukaan ei halua olla se ainoa, jolla ei oo varaa tablettiin, taulutelkkariin tai kahvikoneeseen. 

Kuluttaminen on taitolaji siinä kun tienaaminenkin.