Minkä ikäinen olit 90-luvun laman aikana? Mitä muistat lamasta ja sen vaikutuksista elämään?

Kun puolison kanssa ostimme maatilan niin korko oli 18%. Kehui kyläillessä että saa talletuskorkoa 12,5% . Oma vanhempi kyseessä.

Olin 1990-luvun laman aikana vähän yli parikymppinen pienten lasten äiti. Köyhyys ja nuukuus hallitsivat rahankäyttöä. Hoidin lapset kotona 1990-luvulla ja sen jälkeenkin. Kotiäitinä sain Kelan kotihoidontukea ja elimme miehen pienellä palkalla. Kaikesta piti säästää. Olimme asuntosäästäjiä ja hankimme ASP-lainalla omistusasunnon.

Hankimme omistusasunnon, maksoimme asuntolainaa ja aina on pitänyt elää nuukasti. Köyhyys ja nuukuus ovat hallinneet rahankäyttöä. Emme ole saaneet koskaan penniäkään ja senttiäkään esimerkiksi asumistukea tai toimeeentulotukea.

Köyhyys on kulkenut mukana lapsesta asti. 1970-luvulla köyhien perheiden lapset hakivat opettajalta kunnan avustuslappuja koko luokan edessä. Köyhiä lapsia kiusattiin, kyykytettiin ja nöyryytettiin. Kunnan 50 markan avustuksella köyhän perheen lapsi sai ostaa vaatteita ja kenkiä.

Edelleenkään en pysty suhtautumaan rahaan huolettomasti ja normaalisti. Pelkään köyhyyttä, vanhenemista, vanhuutta, sairauksia ja raihnaistumista. Tulen saamaan eläkeiässä olemattoman pienen työeläkkeen ja Kelan takuueläkkeen.

Kauheeta aikaa niille joille oli.

Köyhä ja nuuka kirjoitti:

Olin 1990-luvun laman aikana vähän yli parikymppinen pienten lasten äiti. Köyhyys ja nuukuus hallitsivat rahankäyttöä. Hoidin lapset kotona 1990-luvulla ja sen jälkeenkin. Kotiäitinä sain Kelan kotihoidontukea ja elimme miehen pienellä palkalla. Kaikesta piti säästää. Olimme asuntosäästäjiä ja hankimme ASP-lainalla omistusasunnon.

Hankimme omistusasunnon, maksoimme asuntolainaa ja aina on pitänyt elää nuukasti. Köyhyys ja nuukuus ovat hallinneet rahankäyttöä. Emme ole saaneet koskaan penniäkään ja senttiäkään esimerkiksi asumistukea tai toimeeentulotukea.

Köyhyys on kulkenut mukana lapsesta asti. 1970-luvulla köyhien perheiden lapset hakivat opettajalta kunnan avustuslappuja koko luokan edessä. Köyhiä lapsia kiusattiin, kyykytettiin ja nöyryytettiin. Kunnan 50 markan avustuksella köyhän perheen lapsi sai ostaa vaatteita ja kenkiä.

Edelleenkään en pysty suhtautumaan rahaan huolettomasti ja normaalisti. Pelkään köyhyyttä, vanhenemista, vanhuutta, sairauksia ja raihnaistumista. Tulen saamaan eläkeiässä olemattoman pienen työeläkkeen ja Kelan takuueläkkeen.

Niin minäkin. Eläkejuttu siis. Mutta toivotaan että jotenkin pärjätään.

Huomasin että koulussa loppuivat monipuoliset ilmaiset välipalat kokonaan. Kaikesta säästettiin. 

Ihmiset erosivat, alkoivat juopottelemaan. Firmoja kaatui, työpaikkoja menetettiin. 

Jopa sosiaalihuollossa katosi vähitellen ennaltaehkäisevä työ, joka huipentui myöhemmin kodinhoitajien työn lakkauttamiseen. Leikkaukset jatkuvat yhä. 

Muistan kun oikeisto jänkkäsi TV:ssä illasta toiseen ettei ole kuin yksi vaihtoehto - leikkaukset ja vahva markka, ei ole kuin yksi vaihtoehto, meillä ei ole kuin yksi vaihtoehto, repeat 100 kertaa. Muistakaa tämä jälkipolvet - Suomi oli erittäin lähellä tuhoutumista, perikatoa noina aikoina ja tämä oli 99.99% täysin omaa (=oikeiston) aikaansaannostamme!!

En tuhlaa rahaa esimerkiksi kahvilan tai huoltoaseman kahviin. Keitän kahvin mukaan termospulloon. En maksa auton parkkimaksuja. Etsin ilmaisen parkkipaikan ja kävelen loppumatkan. Ostan ilta-alennuksista ruokaa ja pakastan. Laitan tulot ja menot excel-taulukkoon. En ymmärrä yli varojensa elämistä, heräteostosten tekoa ja tuhlailua.

Köyhyys on opettanut elämänhallintaa ja sitkeyttä. En pidä rikkaista ihmisistä, jos he ovat varakkuutensa lisäksi myös ahneita, itsekkäitä, röyhkeitä, ylimielisiä ja koppavia.

Vierailija kirjoitti:

Köyhä ja nuuka kirjoitti:

Olin 1990-luvun laman aikana vähän yli parikymppinen pienten lasten äiti. Köyhyys ja nuukuus hallitsivat rahankäyttöä. Hoidin lapset kotona 1990-luvulla ja sen jälkeenkin. Kotiäitinä sain Kelan kotihoidontukea ja elimme miehen pienellä palkalla. Kaikesta piti säästää. Olimme asuntosäästäjiä ja hankimme ASP-lainalla omistusasunnon.

Hankimme omistusasunnon, maksoimme asuntolainaa ja aina on pitänyt elää nuukasti. Köyhyys ja nuukuus ovat hallinneet rahankäyttöä. Emme ole saaneet koskaan penniäkään ja senttiäkään esimerkiksi asumistukea tai toimeeentulotukea.

Köyhyys on kulkenut mukana lapsesta asti. 1970-luvulla köyhien perheiden lapset hakivat opettajalta kunnan avustuslappuja koko luokan edessä. Köyhiä lapsia kiusattiin, kyykytettiin ja nöyryytettiin. Kunnan 50 markan avustuksella köyhän perheen lapsi sai ostaa vaatteita ja kenkiä.

Edelleenkään en pysty suhtautumaan rahaan huolettomasti ja normaalisti. Pelkään köyhyyttä, vanhenemista, vanhuutta, sairauksia ja raihnaistumista. Tulen saamaan eläkeiässä olemattoman pienen työeläkkeen ja Kelan takuueläkkeen.

Niin minäkin. Eläkejuttu siis. Mutta toivotaan että jotenkin pärjätään.

Olin juuri juuri ala-asteikäinen ja olen vasta vanhempana ymmärtänyt, että silloin taisi olla raha tiukoilla meidän perheessä. Kesäloman reissu oli joko käynti huvipuistossa tai ruotsinlaivalla. Huvipuistossa ei syöty paikan ravintoloissa, vaan käytiin välillä syömässä eväät parkkipaikalla auton takaluukusta. Muistan että laivallakin oli omia eväitä mukana, joita sitten hytissä syötiin.

Lapsuuteni oli hyvin onnellinen, enkä muista että vanhempani olisivat koskaan vaikuttaneet huolestuneilta/ahdistuneilta tms laman takia, tai ainakaan he eivät näyttäneet sitä meille lapsille. Täytyypä joskus kysyä heiltä mielenkiinnosta!

Isäni jäi kenkää tehtaasta ja alkoi juomaan. Lopulta päätti päivänsä kun olin 9-vuotias. Äidilleni jäi neljä poikaa hoidettavaksi. Seurakunnan työntekijä toi meille pariin kertaan vaatteita. Söimme paljon makaronilaatikkoa. Joskus makaronivelliä tai pelkkiä ranskalaisia. Isoveljeni alkoivat jakaa mainoksia, siitä saatiin rahaa vähän enemmän perheelle ja oli varaa syödä nakkeja ranskalaisten kanssa :)

Kävin ensimmäistä kertaa ravintolassa kun olin 15 vuotias (9. luokan luokkaretkellä). Kukaan ei uskonut, kun sanoin etten ole koskaan käynyt ravintolassa, ainakaan siinä iässä että siitä jotain muistaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surkeinta kaikessa on, että lama-ajan säästökuureista ei koskaan palattu normaaliin. Koulut ja terveydenhuolto ym. julkispalvelut ovat toimineet yhtä surkeilla resursseilla tähän päivään saakka. Väliaikainen nousujohteinen kausi Nokioineen ei ole hyödyttänyt kuin pientä osaa yhteiskunnastamme eikä se ole sironnut kaikille.

Edelleen on 90-luvulla tulleet leipäjonot ja samat työttömien laumat. Työnvuokrausfirmat, 9€/pvä-palkkatyö ja ilmaisharjoittelut keksittiin lama-aikaan ja vieläkin ne ovat käytössä.

Samoin lukuisat epätyypilliset (ja pakolla tehtävät, kun ei vakituista ole tarjolla) työsuhteet: pakkoyrittäminen, osa-aikatyöt, nollatuntisopimukset, keikkatyöalustat.

Mielekäs työ on harvinaista herkkua.

Täyttä potaskaa julkiset menot ovat kasvaneet kansantuotteeseen nähden. https://findikaattori.fi/fi/19

 BKT on kasvanut n. 50% vuodesta 1990 Tämä yhdessä sosiaalimenojen kasvun kanssa tarkoittaa esim. sosiaalimenojen kaksinkertaistumista https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1315672

Vasemmistopopulistipoliitikot valehtelevat silmät ja suut täyteen, suomalaisten elintaso on parantunut kautta linjan. Ilman Nokiaa ja siihen liittyviä yrityksiä, asiat olisivat paljon huonommalla tolalla nyt, ei olisi yksinkertaisesti ollut varaa sosiaalimenoihin, tämän takia Suomen kv. kilpailukyvystä on pidettävä huoli.

Et sitten näköjään osaa lukea tuota Findikaattorin kaaviota. Siitähän juuri näkee, että bruttokansantuotteeseen nähden julkiset menot ovat nykyään pienemmät kuin ysärin laman aikaan. Pahimpina kahtena lamavuotena julkisten menojen osuus oli yli 60 % bruttokansantuotteesta. Sen jälkeen se ei ole yhtä korkealle noussut.

Helsingin Uutisten kaaviosta taas näet, että sosiaalimenot eivät ole kaksinkertaistuneet. Kasvaneet ne kyllä ovat. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikilla olisi elintaso noussut. Jos jaksat myös lukea uutisen, sinullekin ehkä selviää, mikä on menojen kasvun tärkein selittävä tekijä: Eläkeläisten määrän kasvu. Mitään uusia etuuksia ei välttämättä ole säädetty, mutta kun ikäluokat pienenevät ja elinikä kasvaa, eläkeläisten määräkin kasvaa. Lisäksi eläkkeelle pääsevät nykyään ikäluokat, jotka ovat ikänsä saaneet työttömyyden kiusaamatta tehdä kohtalaisen hyväpalkkaista työtä. Suuri osa eläkeläisistä on varakkaita ja hyvinvoivia (moni saa enemmän eläkettä kuin osa-aikaduunari palkkaa), mutta eivät suinkaan kaikki.

Sinulla ei ole varaa arvostella ketään valehtelemisesta ja populismista. Itse harrastat ihan samaa, vääristelet jopa itse esiin tuomiasi tilastofaktoja. Sitä en tiedä, teetkö niin tarkoituksella vai siksi kun et ymmärrä asioita. (Samaa muuten ihmettelin Stubbista aikoinaan sen hallintarekisteriasian yhteydessä; hänellähän kanssa menivät numerot sekaisin pahemman kerran.)

Raksu09 kirjoitti:

Kun puolison kanssa ostimme maatilan niin korko oli 18%. Kehui kyläillessä että saa talletuskorkoa 12,5% . Oma vanhempi kyseessä.

Lama kyllä kohteli eri ihmisiä kovasti eri lailla. Mulle kertyi aika hyvät lisätulot kn pystyin laittamaan tulosta suurimman osan korkeakorkoiselle tilille. Ostin myös talousvaikeuksiin joutuneesta firmasta melkein uuden auton hyvin edullisesti, kun sattui olemaan käteistä. Jos heillä olisi ollut aikaa myydä pitempään, he olisivat saaneet selvästi enemmän. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja se kyllä pelasti firman.

Kaverilta meni rakennusliike alta, kun hän otti vastaan pankin tyrkyttämää rahaa. Pakkomyynnissä hän kertoi, että hänen kaverinsa ostaisi valmiin rivitaloasunnon 100 000 markkaa korkeammalla hinnalla kuin pankki aikoi myydä. Pankki möi kumminkin halvalla. Kaverini uskoo edelleen, että pankijohtaja möi sen tuttavalleen. En ole tutkinut asiaa, mutta uskon asian olevan näin.

Onhan nuita kirjoituksia että pankit   myi tutuilleen yms. kämppiä erittäin halvalla , ja sitten saivat myöhemmin isot massit jos myivät edelleen.. Totuudesta en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surkeinta kaikessa on, että lama-ajan säästökuureista ei koskaan palattu normaaliin. Koulut ja terveydenhuolto ym. julkispalvelut ovat toimineet yhtä surkeilla resursseilla tähän päivään saakka. Väliaikainen nousujohteinen kausi Nokioineen ei ole hyödyttänyt kuin pientä osaa yhteiskunnastamme eikä se ole sironnut kaikille.

Edelleen on 90-luvulla tulleet leipäjonot ja samat työttömien laumat. Työnvuokrausfirmat, 9€/pvä-palkkatyö ja ilmaisharjoittelut keksittiin lama-aikaan ja vieläkin ne ovat käytössä.

Samoin lukuisat epätyypilliset (ja pakolla tehtävät, kun ei vakituista ole tarjolla) työsuhteet: pakkoyrittäminen, osa-aikatyöt, nollatuntisopimukset, keikkatyöalustat.

Mielekäs työ on harvinaista herkkua.

Täyttä potaskaa julkiset menot ovat kasvaneet kansantuotteeseen nähden. https://findikaattori.fi/fi/19

 BKT on kasvanut n. 50% vuodesta 1990 Tämä yhdessä sosiaalimenojen kasvun kanssa tarkoittaa esim. sosiaalimenojen kaksinkertaistumista https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1315672

Vasemmistopopulistipoliitikot valehtelevat silmät ja suut täyteen, suomalaisten elintaso on parantunut kautta linjan. Ilman Nokiaa ja siihen liittyviä yrityksiä, asiat olisivat paljon huonommalla tolalla nyt, ei olisi yksinkertaisesti ollut varaa sosiaalimenoihin, tämän takia Suomen kv. kilpailukyvystä on pidettävä huoli.

Et sitten näköjään osaa lukea tuota Findikaattorin kaaviota. Siitähän juuri näkee, että bruttokansantuotteeseen nähden julkiset menot ovat nykyään pienemmät kuin ysärin laman aikaan. Pahimpina kahtena lamavuotena julkisten menojen osuus oli yli 60 % bruttokansantuotteesta. Sen jälkeen se ei ole yhtä korkealle noussut.

Helsingin Uutisten kaaviosta taas näet, että sosiaalimenot eivät ole kaksinkertaistuneet. Kasvaneet ne kyllä ovat. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikilla olisi elintaso noussut. Jos jaksat myös lukea uutisen, sinullekin ehkä selviää, mikä on menojen kasvun tärkein selittävä tekijä: Eläkeläisten määrän kasvu. Mitään uusia etuuksia ei välttämättä ole säädetty, mutta kun ikäluokat pienenevät ja elinikä kasvaa, eläkeläisten määräkin kasvaa. Lisäksi eläkkeelle pääsevät nykyään ikäluokat, jotka ovat ikänsä saaneet työttömyyden kiusaamatta tehdä kohtalaisen hyväpalkkaista työtä. Suuri osa eläkeläisistä on varakkaita ja hyvinvoivia (moni saa enemmän eläkettä kuin osa-aikaduunari palkkaa), mutta eivät suinkaan kaikki.

Sinulla ei ole varaa arvostella ketään valehtelemisesta ja populismista. Itse harrastat ihan samaa, vääristelet jopa itse esiin tuomiasi tilastofaktoja. Sitä en tiedä, teetkö niin tarkoituksella vai siksi kun et ymmärrä asioita. (Samaa muuten ihmettelin Stubbista aikoinaan sen hallintarekisteriasian yhteydessä; hänellähän kanssa menivät numerot sekaisin pahemman kerran.)

Tottakai julkiset menot kasvoivat LAMAN AIKANA, koska työttömyys räjähti käsiin ja Suomen oli pakko ottaa velkaa niin paljon kuin vain sai ja todella huonoilla ehdoilla, yli meidän talouden sietokyvyn, mutta ennen lamaa, vielä vuonna 1990 julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat selvästi pienemmät, kuin nyt. Itse siis vääristelet sen minkä ehdit.

Et siis näköjään osaa lukea, aivan taatusti sosiaalimenot ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1990 tuon kaavion mukaan, senhän näkee sokea Reettakin 33miljardia vs. 68miljardia. Ja taatusti kautta linjan 

Vanhusmenot eivät millään tavalla selitä sosiaalimenojen kaksinkertaistumista, kyllä sitä rahaa on valunut myös ihan sinne ammattityöttömille asti:

'Selvästi suurin osa sosiaalimenoista on vanhuuteen liittyviä menoja. Niiden osuus 2000-luvulla kasvanut noin 31 prosentista 40 prosenttiin. Vuonna 2016 vanhuuteen liittyvät menot olivat yhteensä 27,7 miljardia ja kasvoivat reaalisesti lähes 5 prosenttia' ts. vanhusmenot kasvaneet vain 31%vähän päälle 45%:n eli n. 14-15%

Kukas se vääristelee ja mitä, tässä on yksi esimerkki härskistä vääristelystä

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun oikeisto jänkkäsi TV:ssä illasta toiseen ettei ole kuin yksi vaihtoehto - leikkaukset ja vahva markka, ei ole kuin yksi vaihtoehto, meillä ei ole kuin yksi vaihtoehto, repeat 100 kertaa. Muistakaa tämä jälkipolvet - Suomi oli erittäin lähellä tuhoutumista, perikatoa noina aikoina ja tämä oli 99.99% täysin omaa (=oikeiston) aikaansaannostamme!!

Kyllä kovan markan politiikkaa ajoi pääasiassa demarit etenkin Koivisto ja Sorsa ja demarit joiden ansiosta Suomi oli erittäin lähellä tuhoutumista, perikatoa noina aikoina ja tämä oli 99.99% täysin omaa (=vasemmiston) aikaansaannostamme!! Myös AY-liike joka ei antanut periksi piiruakaan ennen kuin Suomen talous alkoi olla maksukyvyttömyyden partaalla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun oikeisto jänkkäsi TV:ssä illasta toiseen ettei ole kuin yksi vaihtoehto - leikkaukset ja vahva markka, ei ole kuin yksi vaihtoehto, meillä ei ole kuin yksi vaihtoehto, repeat 100 kertaa. Muistakaa tämä jälkipolvet - Suomi oli erittäin lähellä tuhoutumista, perikatoa noina aikoina ja tämä oli 99.99% täysin omaa (=oikeiston) aikaansaannostamme!!

Kyllä kovan markan politiikkaa ajoi pääasiassa demarit etenkin Koivisto ja Sorsa ja demarit joiden ansiosta Suomi oli erittäin lähellä tuhoutumista, perikatoa noina aikoina ja tämä oli 99.99% täysin omaa (=vasemmiston) aikaansaannostamme!! Myös AY-liike joka ei antanut periksi piiruakaan ennen kuin Suomen talous alkoi olla maksukyvyttömyyden partaalla!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kovan_markan_politiikka

Ketä kiinnostaa, nostaako toimittaja/kirjailija itse tätä ketjua ylös jatkuvasti

Vierailija kirjoitti:

Ketä kiinnostaa, nostaako toimittaja/kirjailija itse tätä ketjua ylös jatkuvasti

Minua ainakin kiinnostaa. Olin itse laman aikana yläasteella, ja on ollut mielenkiintoista lukea, miten muut ovat tilanteen kokeneet. Hyvin paljon tuttuja fiiliksiä, mutta myös ihan vieraitakin. Lama kohteli eri ihmisiä hyvin eri tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surkeinta kaikessa on, että lama-ajan säästökuureista ei koskaan palattu normaaliin. Koulut ja terveydenhuolto ym. julkispalvelut ovat toimineet yhtä surkeilla resursseilla tähän päivään saakka. Väliaikainen nousujohteinen kausi Nokioineen ei ole hyödyttänyt kuin pientä osaa yhteiskunnastamme eikä se ole sironnut kaikille.

Edelleen on 90-luvulla tulleet leipäjonot ja samat työttömien laumat. Työnvuokrausfirmat, 9€/pvä-palkkatyö ja ilmaisharjoittelut keksittiin lama-aikaan ja vieläkin ne ovat käytössä.

Samoin lukuisat epätyypilliset (ja pakolla tehtävät, kun ei vakituista ole tarjolla) työsuhteet: pakkoyrittäminen, osa-aikatyöt, nollatuntisopimukset, keikkatyöalustat.

Mielekäs työ on harvinaista herkkua.

Täyttä potaskaa julkiset menot ovat kasvaneet kansantuotteeseen nähden. https://findikaattori.fi/fi/19

 BKT on kasvanut n. 50% vuodesta 1990 Tämä yhdessä sosiaalimenojen kasvun kanssa tarkoittaa esim. sosiaalimenojen kaksinkertaistumista https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1315672

Vasemmistopopulistipoliitikot valehtelevat silmät ja suut täyteen, suomalaisten elintaso on parantunut kautta linjan. Ilman Nokiaa ja siihen liittyviä yrityksiä, asiat olisivat paljon huonommalla tolalla nyt, ei olisi yksinkertaisesti ollut varaa sosiaalimenoihin, tämän takia Suomen kv. kilpailukyvystä on pidettävä huoli.

Et sitten näköjään osaa lukea tuota Findikaattorin kaaviota. Siitähän juuri näkee, että bruttokansantuotteeseen nähden julkiset menot ovat nykyään pienemmät kuin ysärin laman aikaan. Pahimpina kahtena lamavuotena julkisten menojen osuus oli yli 60 % bruttokansantuotteesta. Sen jälkeen se ei ole yhtä korkealle noussut.

Helsingin Uutisten kaaviosta taas näet, että sosiaalimenot eivät ole kaksinkertaistuneet. Kasvaneet ne kyllä ovat. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikilla olisi elintaso noussut. Jos jaksat myös lukea uutisen, sinullekin ehkä selviää, mikä on menojen kasvun tärkein selittävä tekijä: Eläkeläisten määrän kasvu. Mitään uusia etuuksia ei välttämättä ole säädetty, mutta kun ikäluokat pienenevät ja elinikä kasvaa, eläkeläisten määräkin kasvaa. Lisäksi eläkkeelle pääsevät nykyään ikäluokat, jotka ovat ikänsä saaneet työttömyyden kiusaamatta tehdä kohtalaisen hyväpalkkaista työtä. Suuri osa eläkeläisistä on varakkaita ja hyvinvoivia (moni saa enemmän eläkettä kuin osa-aikaduunari palkkaa), mutta eivät suinkaan kaikki.

Sinulla ei ole varaa arvostella ketään valehtelemisesta ja populismista. Itse harrastat ihan samaa, vääristelet jopa itse esiin tuomiasi tilastofaktoja. Sitä en tiedä, teetkö niin tarkoituksella vai siksi kun et ymmärrä asioita. (Samaa muuten ihmettelin Stubbista aikoinaan sen hallintarekisteriasian yhteydessä; hänellähän kanssa menivät numerot sekaisin pahemman kerran.)

Tottakai julkiset menot kasvoivat LAMAN AIKANA, koska työttömyys räjähti käsiin ja Suomen oli pakko ottaa velkaa niin paljon kuin vain sai ja todella huonoilla ehdoilla, yli meidän talouden sietokyvyn, mutta ennen lamaa, vielä vuonna 1990 julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat selvästi pienemmät, kuin nyt. Itse siis vääristelet sen minkä ehdit.

Et siis näköjään osaa lukea, aivan taatusti sosiaalimenot ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1990 tuon kaavion mukaan, senhän näkee sokea Reettakin 33miljardia vs. 68miljardia. Ja taatusti kautta linjan 

Vanhusmenot eivät millään tavalla selitä sosiaalimenojen kaksinkertaistumista, kyllä sitä rahaa on valunut myös ihan sinne ammattityöttömille asti:

'Selvästi suurin osa sosiaalimenoista on vanhuuteen liittyviä menoja. Niiden osuus 2000-luvulla kasvanut noin 31 prosentista 40 prosenttiin. Vuonna 2016 vanhuuteen liittyvät menot olivat yhteensä 27,7 miljardia ja kasvoivat reaalisesti lähes 5 prosenttia' ts. vanhusmenot kasvaneet vain 31%vähän päälle 45%:n eli n. 14-15%

Tsekkaapa tuolta https://tinyurl.com/2phu7jus liitetaulukko 1. Siinä on eritelty sosiaaliturvan menot kululuokittain vuodesta 1980 vuoteen 2019. Siinä on vain absoluuttiset summat, mutta äkkiähän sen Excelissä pyöräyttää prosenteiksi, tai tekee vaikka kaavioita.

Vuonna 2019 meni vanhuuuteen liittyviin sosiaalimenoihin (lähinnä eläkkeet) 42,8 % kaikista sosiaalimenoista. Työttömyyteen meni 5,5 %. Korkeimmillaan työttömyysmenojen prosenttiosuus oli vuonna 1993, 15,6 %. Ysärin lama kyllä aiheutti työttömyyden kroonisen lisääntymisen, eli työttömyys asettui pysyvästi korkeammalle tasolle kuin mitä se ennen oli ollut, myös niin etteivät nousukaudet enää palauttaneet työttömyyttä esim. vuoden 1990 lukuihin.

Lamakausien aikainen työttömyysmenojen kasvu ei kuitenkaan johdu "ammattityöttömistä" (hehän ovat aina työttömiä, eikö vain), vaan ennen muuta ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, jota ensin maksetaan. Ja koska ihmiset eivät ole tuottavassa työssä, bruttokansantuote laskee, millä itse asiassa on suoraan maksettuja sosiaalietuuksia suurempi vaikutus sosiaalimenojen suhteelliseen osuuteen. 

Vuonna 2019 vanhuusmenoihin (jotka eivät sisällä terveyden- ja sairaudenhoitoa) meni liki 31 miljardia. Työttömyysetuuksiin neljä miljardia. Ihannevuotenasi 1990 vastinsummat olivat 6,3 ja 1,3 miljardia. Päättele siitä, kumman väestönosan kasvu enemmän taloutta rasittaa. Työttömille ei ole luotu mitään merkittäviä uusia etuuksia mainitsemallasi ajanjaksolla.

Kannatamme kyllä varmasti kumpikin työttömien työllistymistä. Sinulla vain taitaa olla se käsitys, että työttömyys johtuu ennen muuta työhaluttomuudesta. Niin kauan kuin eletään tuollaisen harhan vallassa, työttömyydelle ei saada tehtyä mitään.

Eipä silti, vaikka kaikki työttömät työllistyisivät niin ei se kovin paljon tuota sosiaalimenojen kokonaiskuvaa kaunista. Iso ongelma on kasvava vanhusväestön osuus. Osa voisi olla työhaluisiakin, mutta tilanteessa, jossa työnantajien mielestä jo viisikymppinen on yli-ikäinen, se ei paljon lämmitä.

Dalai Laman

Iiro V .N

Ja kaverini pankkiiri isän joka järjesti takuu-kuseen omat lapsensa :(.

Jäi viha ja vahva epäluulo pankkeja kohtaan.