Minkä ikäinen olit 90-luvun laman aikana? Mitä muistat lamasta ja sen vaikutuksista elämään?

Vierailija kirjoitti:

Käytiin kirpputorilla, koska kesämökkilainan korko kasvoi. Oli ihan ok käyttää kirpputorivaatteita.

Yhden koulukaverin äiti oli tappanut itsensä autoon pakokaasulla ja yksi yrittäjäperhe teki konkurssin ja menetti mielettömän hienon kotinsa. Niiden pojasta tuli aika vaikea tapaus.

Minä kävin purjehtimassa helsinkiläisten kanssa kirpparivaatteissa. Nykyisin mulla on tosin sama koulutusaste kuin noilla kavereilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytiin kirpputorilla, koska kesämökkilainan korko kasvoi. Oli ihan ok käyttää kirpputorivaatteita.

Yhden koulukaverin äiti oli tappanut itsensä autoon pakokaasulla ja yksi yrittäjäperhe teki konkurssin ja menetti mielettömän hienon kotinsa. Niiden pojasta tuli aika vaikea tapaus.

Minä kävin purjehtimassa helsinkiläisten kanssa kirpparivaatteissa. Nykyisin mulla on tosin sama koulutusaste kuin noilla kavereilla.

Ai niin. Mun etu oli se, että olin poikkeuksellisen hyvännäköinen. Siksi vaatteilla ei ollut väliä.

Pankissa töissä ollut sukulainen teki itsemurhan.

Vierailija kirjoitti:

Olin vaihtamassa työpaikkaa. Ja niin oli moni muukin ja lisäksi ne, jotka hakivat töitä. Yhtäkkiä jokaista pientäkin toimistohommaa oli hakemassa 100 muuta tai jopa satoja muita. Onneksi sain kuitenkin jäädä "vanhaan" työhöni, joten en joutunut työttömäksi kuten niin moni muu.

Samanlaista kuin nytkin.

Isä oli lunastanut sisartensa osuudet vaarilta jääneestä rintamamiestalosta Espoossa. Muutimme sinne joitain kuukausia ennen kun lama alkoi ja talossa oli paljon korjattavaa. Molemmat vanhemmat oli samassa työpaikassa, joka meni konkkaan. Muistan, miten meitä lapsia harmitti, kun olimme juuri saaneet omat huoneet ja ensimmäisen talven jouduimme nukkumaan kaikki 3 lasta vanhempien kanssa samassa makuuhuoneessa, koska piti säästää öljyä. Lastenhuoneet pidettiin niin viileinä, ettei siellä voinut olla ilman ulkovaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surkeinta kaikessa on, että lama-ajan säästökuureista ei koskaan palattu normaaliin. Koulut ja terveydenhuolto ym. julkispalvelut ovat toimineet yhtä surkeilla resursseilla tähän päivään saakka. Väliaikainen nousujohteinen kausi Nokioineen ei ole hyödyttänyt kuin pientä osaa yhteiskunnastamme eikä se ole sironnut kaikille.

Edelleen on 90-luvulla tulleet leipäjonot ja samat työttömien laumat. Työnvuokrausfirmat, 9€/pvä-palkkatyö ja ilmaisharjoittelut keksittiin lama-aikaan ja vieläkin ne ovat käytössä.

Samoin lukuisat epätyypilliset (ja pakolla tehtävät, kun ei vakituista ole tarjolla) työsuhteet: pakkoyrittäminen, osa-aikatyöt, nollatuntisopimukset, keikkatyöalustat.

Mielekäs työ on harvinaista herkkua.

Täyttä potaskaa julkiset menot ovat kasvaneet kansantuotteeseen nähden. https://findikaattori.fi/fi/19

 BKT on kasvanut n. 50% vuodesta 1990 Tämä yhdessä sosiaalimenojen kasvun kanssa tarkoittaa esim. sosiaalimenojen kaksinkertaistumista https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1315672

Vasemmistopopulistipoliitikot valehtelevat silmät ja suut täyteen, suomalaisten elintaso on parantunut kautta linjan. Ilman Nokiaa ja siihen liittyviä yrityksiä, asiat olisivat paljon huonommalla tolalla nyt, ei olisi yksinkertaisesti ollut varaa sosiaalimenoihin, tämän takia Suomen kv. kilpailukyvystä on pidettävä huoli.

- Mutta miksi silti on 300 000 työtöntä ja ulkomailta pitää muka tuoda lisää työntekijöitä??? Akateemisia työttömiä on 50 000, mutta siitä ei puhuta.

- Miksi ostovoima on surkea?

- Miksi julkiset palvelut on heikot? Kouluissa ei ole joka päivä terveydenhoitajaa paikalla, oppilailla ei ole terveys/hammastarkastuksia joka vuosi, välineet ja materiaalit on kuluneita, tilojen siivous on heikkoa, koulut hajoaa homeeseen, liikaa oppilaita tungetaan pieniin tiloihin samalla kun vierestä lakkautetaan kouluja?

- Miksi lääkäripalvelut on paremmat yksityisellä, kun taas julkisella pitää rukoilla että pääsee labraan edes kolesterolimittaukseen?

- Ihmiset voivat pahoin, koska köyhyys, huonot palkat ja työttömyys. Kukaan ei tee enää uusia veronmaksajia, koska ei luota tulevaisuuteen.

Olin ala-asteella lama-aikana. Minun perheeseen lama ei kovasti vaikuttanut, koska vanhemmat työskentelivät terveydenhoitoalalla ja isoja velkoja ei ollut. Saatiin uudet laskettelusukset, ne muistan hyvin ja toki niitä käytettiin. Käytiin ulkomaillakin. Hyvän kaverin perheessä vanhemmat erosivat ja tuli alko-ongelmaa. Kaveri ei päässyt kesälomallaan minnekään ja oli kateellinen meidän lomareissuille. Ymmärtäähän sen. Muistan koulumatkalla, kun puhuttiin, että sen ja senkin koulukaverin vanhemmat erosivat. Eroja riitti. Velkojen takaukset kiristivät useiden lähipiirin aikuisten hermoja. Myöhemmin luokanopettaja kysyi miten koin sen lama-ajan, koska hänelle rehtorina aika oli ollut raskasta. Ei palkattu sijaisia ja oli lomautuksia jne. Lapsena en kokenut aikaa vaikeana. Nykyään olen erityisasiantuntija terveydenhuollossa ja töitä riittää niin paljon kuin haluaa tehdä. Ehkä lapsuuden oppina oli myös se , että kannattaa valita ala miltä ei työt koskaan lopu.

80-luvun peruskoululaisena, tai no 1990 kevääseen kesti 9.luokka, on outoa lukea 90-luvun koululaisten kokemuksia, kuin jostain ihan eri maasta olisi. Kumien puolittamista, laittomia ruokahuoltomaksuja... Suomen peruskoulussa!

Alkoihan se lama kyllä näkyä ammatillisissa opinnoissa 90-luvun alussa, edut alkoivat hävitä ja huonontua nopeasti. Armeijassa 1994-95 näkyi budjettisäästöt myös tietyillä tavoilla.

Eikä valmistuttuaan päässyt ihan heti töihinkään, se oli jo paljon jos pääsi edes haastatteluun.

Se 80-90-lukujen taite oli kuin koko maailma olisi kääntynyt päälaelleen :/ Ja vieläkin ollaan vähintäänkin vinossa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surkeinta kaikessa on, että lama-ajan säästökuureista ei koskaan palattu normaaliin. Koulut ja terveydenhuolto ym. julkispalvelut ovat toimineet yhtä surkeilla resursseilla tähän päivään saakka. Väliaikainen nousujohteinen kausi Nokioineen ei ole hyödyttänyt kuin pientä osaa yhteiskunnastamme eikä se ole sironnut kaikille.

Edelleen on 90-luvulla tulleet leipäjonot ja samat työttömien laumat. Työnvuokrausfirmat, 9€/pvä-palkkatyö ja ilmaisharjoittelut keksittiin lama-aikaan ja vieläkin ne ovat käytössä.

Samoin lukuisat epätyypilliset (ja pakolla tehtävät, kun ei vakituista ole tarjolla) työsuhteet: pakkoyrittäminen, osa-aikatyöt, nollatuntisopimukset, keikkatyöalustat.

Mielekäs työ on harvinaista herkkua.

Täyttä potaskaa julkiset menot ovat kasvaneet kansantuotteeseen nähden. https://findikaattori.fi/fi/19

 BKT on kasvanut n. 50% vuodesta 1990 Tämä yhdessä sosiaalimenojen kasvun kanssa tarkoittaa esim. sosiaalimenojen kaksinkertaistumista https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1315672

Vasemmistopopulistipoliitikot valehtelevat silmät ja suut täyteen, suomalaisten elintaso on parantunut kautta linjan. Ilman Nokiaa ja siihen liittyviä yrityksiä, asiat olisivat paljon huonommalla tolalla nyt, ei olisi yksinkertaisesti ollut varaa sosiaalimenoihin, tämän takia Suomen kv. kilpailukyvystä on pidettävä huoli.

- Mutta miksi silti on 300 000 työtöntä ja ulkomailta pitää muka tuoda lisää työntekijöitä??? Akateemisia työttömiä on 50 000, mutta siitä ei puhuta.

- Miksi ostovoima on surkea?

- Miksi julkiset palvelut on heikot? Kouluissa ei ole joka päivä terveydenhoitajaa paikalla, oppilailla ei ole terveys/hammastarkastuksia joka vuosi, välineet ja materiaalit on kuluneita, tilojen siivous on heikkoa, koulut hajoaa homeeseen, liikaa oppilaita tungetaan pieniin tiloihin samalla kun vierestä lakkautetaan kouluja?

- Miksi lääkäripalvelut on paremmat yksityisellä, kun taas julkisella pitää rukoilla että pääsee labraan edes kolesterolimittaukseen?

- Ihmiset voivat pahoin, koska köyhyys, huonot palkat ja työttömyys. Kukaan ei tee enää uusia veronmaksajia, koska ei luota tulevaisuuteen.

EU:ssa on vapaa liikkuvuus, iso osa työttömistä eivät halua tehdä töitä, lisäksi on kohtaavuus ongelmat, ihmiset eivät muuttaa työpaikkojen perässä, ennen oli pakko koska sosiaaliturva oli paljon pienempi.

Akateemisten määrä on noussut selvästi suhteessa väestöön, valitettavasti monet valitsevat alan, josta jo tietävät että työpaikkaa on vaikea saada.

Suomalaisen keskiluokan ostovoima on surkea, jos sitä vertaa esim. USA:n, mutta EU:n sisällä se oli keskivahvaa ennen 2008 kriisiä, Suomen kustannustaso oli noussut liian korkeaksi ja kriisin alkaessa kv. yritykset leikasivat sieltä missä oli kallein ts. Suomesta. Ei ollut enää markkaa mitä kelluttaa, olisi pitänyt tehdä sisäinen devalvaatio, mutta Suomen Ay-liike on erittäin vahva ja agressiivinen, tuloksena oli taas paljon työttömiä, sosiaalimenojen kasvu ja kansantuotteen lasku.

https://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-03-11_004.html?s=0

Asiat olivat kuitenkin ennen huonommin, luokkakoot ovat pysyneet keskimäärin samalaisina 80-luvulta asti. Muuttoliike vaikuttaa asiaan, sekä muuttotappio ja muuttovoittokunnissa kunnissa.

Yksityiset palvelut ovat aina olleet paremmat, raha motivoi. Terveydenhuolto on kallistunut huimasti, väki ikääntyy, nyt voidaan hoitaa myös julkisella puolella sairauksia, joissa ennen leviteltiin vain käsiä, tämä maksaa. Julkisen terveydenhuollon suhteelliset kustannukset ovat tuplaantuneet.

Elitaso on jokatapauksessa kasvanut ja paljon, ihmiset eivät tee länsimaissa lapsia ihan muista syistä, kuin rahan puutteen vuoksi. Köyhissä maissa syntyvyys sen sijaan nousee edelleen köyhissä maissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surkeinta kaikessa on, että lama-ajan säästökuureista ei koskaan palattu normaaliin. Koulut ja terveydenhuolto ym. julkispalvelut ovat toimineet yhtä surkeilla resursseilla tähän päivään saakka. Väliaikainen nousujohteinen kausi Nokioineen ei ole hyödyttänyt kuin pientä osaa yhteiskunnastamme eikä se ole sironnut kaikille.

Edelleen on 90-luvulla tulleet leipäjonot ja samat työttömien laumat. Työnvuokrausfirmat, 9€/pvä-palkkatyö ja ilmaisharjoittelut keksittiin lama-aikaan ja vieläkin ne ovat käytössä.

Samoin lukuisat epätyypilliset (ja pakolla tehtävät, kun ei vakituista ole tarjolla) työsuhteet: pakkoyrittäminen, osa-aikatyöt, nollatuntisopimukset, keikkatyöalustat.

Mielekäs työ on harvinaista herkkua.

Täyttä potaskaa julkiset menot ovat kasvaneet kansantuotteeseen nähden. https://findikaattori.fi/fi/19

 BKT on kasvanut n. 50% vuodesta 1990 Tämä yhdessä sosiaalimenojen kasvun kanssa tarkoittaa esim. sosiaalimenojen kaksinkertaistumista https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1315672

Vasemmistopopulistipoliitikot valehtelevat silmät ja suut täyteen, suomalaisten elintaso on parantunut kautta linjan. Ilman Nokiaa ja siihen liittyviä yrityksiä, asiat olisivat paljon huonommalla tolalla nyt, ei olisi yksinkertaisesti ollut varaa sosiaalimenoihin, tämän takia Suomen kv. kilpailukyvystä on pidettävä huoli.

- Mutta miksi silti on 300 000 työtöntä ja ulkomailta pitää muka tuoda lisää työntekijöitä??? Akateemisia työttömiä on 50 000, mutta siitä ei puhuta.

- Miksi ostovoima on surkea?

- Miksi julkiset palvelut on heikot? Kouluissa ei ole joka päivä terveydenhoitajaa paikalla, oppilailla ei ole terveys/hammastarkastuksia joka vuosi, välineet ja materiaalit on kuluneita, tilojen siivous on heikkoa, koulut hajoaa homeeseen, liikaa oppilaita tungetaan pieniin tiloihin samalla kun vierestä lakkautetaan kouluja?

- Miksi lääkäripalvelut on paremmat yksityisellä, kun taas julkisella pitää rukoilla että pääsee labraan edes kolesterolimittaukseen?

- Ihmiset voivat pahoin, koska köyhyys, huonot palkat ja työttömyys. Kukaan ei tee enää uusia veronmaksajia, koska ei luota tulevaisuuteen.

EU:ssa on vapaa liikkuvuus, iso osa työttömistä eivät halua tehdä töitä, lisäksi on kohtaavuus ongelmat, ihmiset eivät muuttaa työpaikkojen perässä, ennen oli pakko koska sosiaaliturva oli paljon pienempi.

Akateemisten määrä on noussut selvästi suhteessa väestöön, valitettavasti monet valitsevat alan, josta jo tietävät että työpaikkaa on vaikea saada.

Suomalaisen keskiluokan ostovoima on surkea, jos sitä vertaa esim. USA:n, mutta EU:n sisällä se oli keskivahvaa ennen 2008 kriisiä, Suomen kustannustaso oli noussut liian korkeaksi ja kriisin alkaessa kv. yritykset leikasivat sieltä missä oli kallein ts. Suomesta. Ei ollut enää markkaa mitä kelluttaa, olisi pitänyt tehdä sisäinen devalvaatio, mutta Suomen Ay-liike on erittäin vahva ja agressiivinen, tuloksena oli taas paljon työttömiä, sosiaalimenojen kasvu ja kansantuotteen lasku.

https://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-03-11_004.html?s=0

Asiat olivat kuitenkin ennen huonommin, luokkakoot ovat pysyneet keskimäärin samalaisina 80-luvulta asti. Muuttoliike vaikuttaa asiaan, sekä muuttotappio ja muuttovoittokunnissa kunnissa.

Yksityiset palvelut ovat aina olleet paremmat, raha motivoi. Terveydenhuolto on kallistunut huimasti, väki ikääntyy, nyt voidaan hoitaa myös julkisella puolella sairauksia, joissa ennen leviteltiin vain käsiä, tämä maksaa. Julkisen terveydenhuollon suhteelliset kustannukset ovat tuplaantuneet.

Elitaso on jokatapauksessa kasvanut ja paljon, ihmiset eivät tee länsimaissa lapsia ihan muista syistä, kuin rahan puutteen vuoksi. Köyhissä maissa syntyvyys sen sijaan nousee edelleen köyhissä maissa.

Niin, EU:ssa on vapaa työvoiman liikkuvuus, mutta "jostain" syystä työvoima EU:n sisällä ei näytä kelpaavan Suomalaisille työnantajille, vaan pitää etsiä [ halvalla ] työvoimaa EU:n ulkopuolelta kehitysmaista...

Kaikki nuo ongelmat voitaisiin ratkaista, mutta Suomalaisen työnantajat asenteet ovat lukkiutuneet tuohon ikivanhaan asennevammaan, joten tästä ei päästä eteenpäin ennenkuin he ottavat päänsä pois perseestään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surkeinta kaikessa on, että lama-ajan säästökuureista ei koskaan palattu normaaliin. Koulut ja terveydenhuolto ym. julkispalvelut ovat toimineet yhtä surkeilla resursseilla tähän päivään saakka. Väliaikainen nousujohteinen kausi Nokioineen ei ole hyödyttänyt kuin pientä osaa yhteiskunnastamme eikä se ole sironnut kaikille.

Edelleen on 90-luvulla tulleet leipäjonot ja samat työttömien laumat. Työnvuokrausfirmat, 9€/pvä-palkkatyö ja ilmaisharjoittelut keksittiin lama-aikaan ja vieläkin ne ovat käytössä.

Samoin lukuisat epätyypilliset (ja pakolla tehtävät, kun ei vakituista ole tarjolla) työsuhteet: pakkoyrittäminen, osa-aikatyöt, nollatuntisopimukset, keikkatyöalustat.

Mielekäs työ on harvinaista herkkua.

Täyttä potaskaa julkiset menot ovat kasvaneet kansantuotteeseen nähden. https://findikaattori.fi/fi/19

 BKT on kasvanut n. 50% vuodesta 1990 Tämä yhdessä sosiaalimenojen kasvun kanssa tarkoittaa esim. sosiaalimenojen kaksinkertaistumista https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1315672

Vasemmistopopulistipoliitikot valehtelevat silmät ja suut täyteen, suomalaisten elintaso on parantunut kautta linjan. Ilman Nokiaa ja siihen liittyviä yrityksiä, asiat olisivat paljon huonommalla tolalla nyt, ei olisi yksinkertaisesti ollut varaa sosiaalimenoihin, tämän takia Suomen kv. kilpailukyvystä on pidettävä huoli.

- Mutta miksi silti on 300 000 työtöntä ja ulkomailta pitää muka tuoda lisää työntekijöitä??? Akateemisia työttömiä on 50 000, mutta siitä ei puhuta.

- Miksi ostovoima on surkea?

- Miksi julkiset palvelut on heikot? Kouluissa ei ole joka päivä terveydenhoitajaa paikalla, oppilailla ei ole terveys/hammastarkastuksia joka vuosi, välineet ja materiaalit on kuluneita, tilojen siivous on heikkoa, koulut hajoaa homeeseen, liikaa oppilaita tungetaan pieniin tiloihin samalla kun vierestä lakkautetaan kouluja?

- Miksi lääkäripalvelut on paremmat yksityisellä, kun taas julkisella pitää rukoilla että pääsee labraan edes kolesterolimittaukseen?

- Ihmiset voivat pahoin, koska köyhyys, huonot palkat ja työttömyys. Kukaan ei tee enää uusia veronmaksajia, koska ei luota tulevaisuuteen.

EU:ssa on vapaa liikkuvuus, iso osa työttömistä eivät halua tehdä töitä, lisäksi on kohtaavuus ongelmat, ihmiset eivät muuttaa työpaikkojen perässä, ennen oli pakko koska sosiaaliturva oli paljon pienempi.

Akateemisten määrä on noussut selvästi suhteessa väestöön, valitettavasti monet valitsevat alan, josta jo tietävät että työpaikkaa on vaikea saada.

Suomalaisen keskiluokan ostovoima on surkea, jos sitä vertaa esim. USA:n, mutta EU:n sisällä se oli keskivahvaa ennen 2008 kriisiä, Suomen kustannustaso oli noussut liian korkeaksi ja kriisin alkaessa kv. yritykset leikasivat sieltä missä oli kallein ts. Suomesta. Ei ollut enää markkaa mitä kelluttaa, olisi pitänyt tehdä sisäinen devalvaatio, mutta Suomen Ay-liike on erittäin vahva ja agressiivinen, tuloksena oli taas paljon työttömiä, sosiaalimenojen kasvu ja kansantuotteen lasku.

https://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-03-11_004.html?s=0

Asiat olivat kuitenkin ennen huonommin, luokkakoot ovat pysyneet keskimäärin samalaisina 80-luvulta asti. Muuttoliike vaikuttaa asiaan, sekä muuttotappio ja muuttovoittokunnissa kunnissa.

Yksityiset palvelut ovat aina olleet paremmat, raha motivoi. Terveydenhuolto on kallistunut huimasti, väki ikääntyy, nyt voidaan hoitaa myös julkisella puolella sairauksia, joissa ennen leviteltiin vain käsiä, tämä maksaa. Julkisen terveydenhuollon suhteelliset kustannukset ovat tuplaantuneet.

Elitaso on jokatapauksessa kasvanut ja paljon, ihmiset eivät tee länsimaissa lapsia ihan muista syistä, kuin rahan puutteen vuoksi. Köyhissä maissa syntyvyys sen sijaan nousee edelleen köyhissä maissa.

Niin, EU:ssa on vapaa työvoiman liikkuvuus, mutta "jostain" syystä työvoima EU:n sisällä ei näytä kelpaavan Suomalaisille työnantajille, vaan pitää etsiä [ halvalla ] työvoimaa EU:n ulkopuolelta kehitysmaista...

Kaikki nuo ongelmat voitaisiin ratkaista, mutta Suomalaisen työnantajat asenteet ovat lukkiutuneet tuohon ikivanhaan asennevammaan, joten tästä ei päästä eteenpäin ennenkuin he ottavat päänsä pois perseestään...

Suomalainen työtön kelpaa silloin, kun tulee ilmaiseksi töihin.

Ihme juttu, näin se työttömyys pätevöittää. Ei tartte ku vähän perehdyttää - jos sitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surkeinta kaikessa on, että lama-ajan säästökuureista ei koskaan palattu normaaliin. Koulut ja terveydenhuolto ym. julkispalvelut ovat toimineet yhtä surkeilla resursseilla tähän päivään saakka. Väliaikainen nousujohteinen kausi Nokioineen ei ole hyödyttänyt kuin pientä osaa yhteiskunnastamme eikä se ole sironnut kaikille.

Edelleen on 90-luvulla tulleet leipäjonot ja samat työttömien laumat. Työnvuokrausfirmat, 9€/pvä-palkkatyö ja ilmaisharjoittelut keksittiin lama-aikaan ja vieläkin ne ovat käytössä.

Samoin lukuisat epätyypilliset (ja pakolla tehtävät, kun ei vakituista ole tarjolla) työsuhteet: pakkoyrittäminen, osa-aikatyöt, nollatuntisopimukset, keikkatyöalustat.

Mielekäs työ on harvinaista herkkua.

Täyttä potaskaa julkiset menot ovat kasvaneet kansantuotteeseen nähden. https://findikaattori.fi/fi/19

 BKT on kasvanut n. 50% vuodesta 1990 Tämä yhdessä sosiaalimenojen kasvun kanssa tarkoittaa esim. sosiaalimenojen kaksinkertaistumista https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1315672

Vasemmistopopulistipoliitikot valehtelevat silmät ja suut täyteen, suomalaisten elintaso on parantunut kautta linjan. Ilman Nokiaa ja siihen liittyviä yrityksiä, asiat olisivat paljon huonommalla tolalla nyt, ei olisi yksinkertaisesti ollut varaa sosiaalimenoihin, tämän takia Suomen kv. kilpailukyvystä on pidettävä huoli.

- Mutta miksi silti on 300 000 työtöntä ja ulkomailta pitää muka tuoda lisää työntekijöitä??? Akateemisia työttömiä on 50 000, mutta siitä ei puhuta.

- Miksi ostovoima on surkea?

- Miksi julkiset palvelut on heikot? Kouluissa ei ole joka päivä terveydenhoitajaa paikalla, oppilailla ei ole terveys/hammastarkastuksia joka vuosi, välineet ja materiaalit on kuluneita, tilojen siivous on heikkoa, koulut hajoaa homeeseen, liikaa oppilaita tungetaan pieniin tiloihin samalla kun vierestä lakkautetaan kouluja?

- Miksi lääkäripalvelut on paremmat yksityisellä, kun taas julkisella pitää rukoilla että pääsee labraan edes kolesterolimittaukseen?

- Ihmiset voivat pahoin, koska köyhyys, huonot palkat ja työttömyys. Kukaan ei tee enää uusia veronmaksajia, koska ei luota tulevaisuuteen.

EU:ssa on vapaa liikkuvuus, iso osa työttömistä eivät halua tehdä töitä, lisäksi on kohtaavuus ongelmat, ihmiset eivät muuttaa työpaikkojen perässä, ennen oli pakko koska sosiaaliturva oli paljon pienempi.

Akateemisten määrä on noussut selvästi suhteessa väestöön, valitettavasti monet valitsevat alan, josta jo tietävät että työpaikkaa on vaikea saada.

Suomalaisen keskiluokan ostovoima on surkea, jos sitä vertaa esim. USA:n, mutta EU:n sisällä se oli keskivahvaa ennen 2008 kriisiä, Suomen kustannustaso oli noussut liian korkeaksi ja kriisin alkaessa kv. yritykset leikasivat sieltä missä oli kallein ts. Suomesta. Ei ollut enää markkaa mitä kelluttaa, olisi pitänyt tehdä sisäinen devalvaatio, mutta Suomen Ay-liike on erittäin vahva ja agressiivinen, tuloksena oli taas paljon työttömiä, sosiaalimenojen kasvu ja kansantuotteen lasku.

https://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-03-11_004.html?s=0

Asiat olivat kuitenkin ennen huonommin, luokkakoot ovat pysyneet keskimäärin samalaisina 80-luvulta asti. Muuttoliike vaikuttaa asiaan, sekä muuttotappio ja muuttovoittokunnissa kunnissa.

Yksityiset palvelut ovat aina olleet paremmat, raha motivoi. Terveydenhuolto on kallistunut huimasti, väki ikääntyy, nyt voidaan hoitaa myös julkisella puolella sairauksia, joissa ennen leviteltiin vain käsiä, tämä maksaa. Julkisen terveydenhuollon suhteelliset kustannukset ovat tuplaantuneet.

Elitaso on jokatapauksessa kasvanut ja paljon, ihmiset eivät tee länsimaissa lapsia ihan muista syistä, kuin rahan puutteen vuoksi. Köyhissä maissa syntyvyys sen sijaan nousee edelleen köyhissä maissa.

Niin, EU:ssa on vapaa työvoiman liikkuvuus, mutta "jostain" syystä työvoima EU:n sisällä ei näytä kelpaavan Suomalaisille työnantajille, vaan pitää etsiä [ halvalla ] työvoimaa EU:n ulkopuolelta kehitysmaista...

Kaikki nuo ongelmat voitaisiin ratkaista, mutta Suomalaisen työnantajat asenteet ovat lukkiutuneet tuohon ikivanhaan asennevammaan, joten tästä ei päästä eteenpäin ennenkuin he ottavat päänsä pois perseestään...

Taitaa ne työnantajatkin olla nykyään ihan muualta kuin Suomesta ainakin, jos puhutaan niistä firmoista, joissa on enemmistö ulkomaalaisia duunissa... Ei taida Suomifirmat siinä kilpailussa pärjätä.

Reilu parikymppinen. Maksoin sen propagandalaman jäljet kokonaan vasta 2012 pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surkeinta kaikessa on, että lama-ajan säästökuureista ei koskaan palattu normaaliin. Koulut ja terveydenhuolto ym. julkispalvelut ovat toimineet yhtä surkeilla resursseilla tähän päivään saakka. Väliaikainen nousujohteinen kausi Nokioineen ei ole hyödyttänyt kuin pientä osaa yhteiskunnastamme eikä se ole sironnut kaikille.

Edelleen on 90-luvulla tulleet leipäjonot ja samat työttömien laumat. Työnvuokrausfirmat, 9€/pvä-palkkatyö ja ilmaisharjoittelut keksittiin lama-aikaan ja vieläkin ne ovat käytössä.

Samoin lukuisat epätyypilliset (ja pakolla tehtävät, kun ei vakituista ole tarjolla) työsuhteet: pakkoyrittäminen, osa-aikatyöt, nollatuntisopimukset, keikkatyöalustat.

Mielekäs työ on harvinaista herkkua.

Täyttä potaskaa julkiset menot ovat kasvaneet kansantuotteeseen nähden. https://findikaattori.fi/fi/19

 BKT on kasvanut n. 50% vuodesta 1990 Tämä yhdessä sosiaalimenojen kasvun kanssa tarkoittaa esim. sosiaalimenojen kaksinkertaistumista https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1315672

Vasemmistopopulistipoliitikot valehtelevat silmät ja suut täyteen, suomalaisten elintaso on parantunut kautta linjan. Ilman Nokiaa ja siihen liittyviä yrityksiä, asiat olisivat paljon huonommalla tolalla nyt, ei olisi yksinkertaisesti ollut varaa sosiaalimenoihin, tämän takia Suomen kv. kilpailukyvystä on pidettävä huoli.

- Mutta miksi silti on 300 000 työtöntä ja ulkomailta pitää muka tuoda lisää työntekijöitä??? Akateemisia työttömiä on 50 000, mutta siitä ei puhuta.

- Miksi ostovoima on surkea?

- Miksi julkiset palvelut on heikot? Kouluissa ei ole joka päivä terveydenhoitajaa paikalla, oppilailla ei ole terveys/hammastarkastuksia joka vuosi, välineet ja materiaalit on kuluneita, tilojen siivous on heikkoa, koulut hajoaa homeeseen, liikaa oppilaita tungetaan pieniin tiloihin samalla kun vierestä lakkautetaan kouluja?

- Miksi lääkäripalvelut on paremmat yksityisellä, kun taas julkisella pitää rukoilla että pääsee labraan edes kolesterolimittaukseen?

- Ihmiset voivat pahoin, koska köyhyys, huonot palkat ja työttömyys. Kukaan ei tee enää uusia veronmaksajia, koska ei luota tulevaisuuteen.

EU:ssa on vapaa liikkuvuus, iso osa työttömistä eivät halua tehdä töitä, lisäksi on kohtaavuus ongelmat, ihmiset eivät muuttaa työpaikkojen perässä, ennen oli pakko koska sosiaaliturva oli paljon pienempi.

Akateemisten määrä on noussut selvästi suhteessa väestöön, valitettavasti monet valitsevat alan, josta jo tietävät että työpaikkaa on vaikea saada.

Suomalaisen keskiluokan ostovoima on surkea, jos sitä vertaa esim. USA:n, mutta EU:n sisällä se oli keskivahvaa ennen 2008 kriisiä, Suomen kustannustaso oli noussut liian korkeaksi ja kriisin alkaessa kv. yritykset leikasivat sieltä missä oli kallein ts. Suomesta. Ei ollut enää markkaa mitä kelluttaa, olisi pitänyt tehdä sisäinen devalvaatio, mutta Suomen Ay-liike on erittäin vahva ja agressiivinen, tuloksena oli taas paljon työttömiä, sosiaalimenojen kasvu ja kansantuotteen lasku.

https://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-03-11_004.html?s=0

Asiat olivat kuitenkin ennen huonommin, luokkakoot ovat pysyneet keskimäärin samalaisina 80-luvulta asti. Muuttoliike vaikuttaa asiaan, sekä muuttotappio ja muuttovoittokunnissa kunnissa.

Yksityiset palvelut ovat aina olleet paremmat, raha motivoi. Terveydenhuolto on kallistunut huimasti, väki ikääntyy, nyt voidaan hoitaa myös julkisella puolella sairauksia, joissa ennen leviteltiin vain käsiä, tämä maksaa. Julkisen terveydenhuollon suhteelliset kustannukset ovat tuplaantuneet.

Elitaso on jokatapauksessa kasvanut ja paljon, ihmiset eivät tee länsimaissa lapsia ihan muista syistä, kuin rahan puutteen vuoksi. Köyhissä maissa syntyvyys sen sijaan nousee edelleen köyhissä maissa.

Niin, EU:ssa on vapaa työvoiman liikkuvuus, mutta "jostain" syystä työvoima EU:n sisällä ei näytä kelpaavan Suomalaisille työnantajille, vaan pitää etsiä [ halvalla ] työvoimaa EU:n ulkopuolelta kehitysmaista...

Kaikki nuo ongelmat voitaisiin ratkaista, mutta Suomalaisen työnantajat asenteet ovat lukkiutuneet tuohon ikivanhaan asennevammaan, joten tästä ei päästä eteenpäin ennenkuin he ottavat päänsä pois perseestään...

Tarkoitatko suomalainen?

Olin yläasteella 90-luvun alussa ja opiskeluikäinen sen loppupuoliskolla, ja tosiaankin 80-luvun tapa kertakäyttöisistä kirjoista ja muista tarvikkeista jäi unholaan. Muutos tapahtui pikkuhiljaa. Ensin kierrätettiin vain tekstikirjoja ja tehtäväkirjat jäivät itselle. Kaikkea sai vähemmän. Vielä ensimmäisenä opiskeluvuotena saimme koulun puolesta kansiot, paperilehtiöt ja joitakin tarvikkeita, kuten kyniä, värejä ym. ilmaiseksi, sitten alettiin rajoittaa, montako kopiota/vuosi sai kukin ottaa kopiokoneella. Sitten sekin muuttui maksulliseksi.

Kotona tilanne oli parempi kuin monilla, perheemme oli läheinen ja lämminhenkinen eikä alkoholiongelmaa ollut, kuten ikävä kyllä usean luokkatoverin kohdalla. Vanhemmilla oli 80-luvun alussa otettu arava-laina jo lähellä maksettua, ja vaikka isä jäi välissä työttömäksi joksikin aikaa, äidillä oli onneksi töitä. Elettiin säästäväisesti mutta ei tarvinnut sillä tapaa pihistellä, että oikeasti tarpeellisiin asioihin oli kyllä varaa. En muista, että ruokailussa olisi ollut suurempia muutoksia; tavallista kotiruokaa syötiin; perunaa ja kastiketta, laatikkoruokia ja keittoja, niin kuin ennenkin. Joskus herkkuna grillibroileria. Kasviksia kasvatettiin omalla kasvimaalla ja kerättiin marjoja ja sieniä säilöttäväksi talven varalle. Karkkipäivänä jaettiin siskon kanssa karkkipussi, saunapäivänä taas jäätelöpaketti tai suklaalevy perheen kesken. Vietettiin paljon aikaa perheen kesken ja kyläiltiin ystävillä ja sukulaisilla. Elokuvissa käyminen oli erityistilanne, kun olin nuorempi, mutta opiskeluikäisenä kävin kyllä varmaan kerran kuussakin kaveriporukalla. Nuorena vietimme ystäväpiirin kanssa paljon aikaa jutellen ja oleskellen, erityisiä juttuja olivat ravintolassa ruokailu. Tai hampurilaispaikassa - ensimmäinen sellainen ilmestyi kaupunkiimme noihin aikoihin. Söin ensimmäisen hampurilaiseni muistaakseni 17-18 -vuotiaana.

Lama-aika vaikutti siihen, että olen oppinut harkittuun rahankäyttöön. Vanhemmat opettivat, että on hyvä olla monitaitoinen ja avoin ottamaan työtä vastaan, ja suunnittelemaan rahankäyttönsä; ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot. Valmistuin alalle, jolla oli työvoimapula. En kuitenkaan ole ollut koskaan työttömänä, sillä siihen aikaan työllistymiseen riitti se, että oli joltakulta suositus ja oli ahkera tekemään töitä. Olen elämääni tyytyväinen, mutta kritisoin syvästi nykyistä tilannetta, sillä laman vaikutus sen aikaiseen ikäluokkaan oli kiistatta raskas ja sen hintaa maksetaan vielä nytkin. Minusta siitä olisi pitänyt oppia ja panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin, että kierre ei jatkuisi enää pidemmälle.

Ei käyty lähes koskaan ulkomailla, paitsi Tukholmassa ja Tallinnassa. Uusia vaatteita ostettiin harvoin, sain äidin työkavereiden lasten vanhoja. En oikein uskaltanut toivoa mitään joululahjaksi tai synttärilahjaksi, varmaan tiesin, ettei olisi ollut varaa. Isä jäi työttömäksi -93 ja oli vuoden-pari työttömänä. Meillä oli silti aina hyvää ruokaa ja turvallinen koti-ympäristö ja omistusasunto sekä mökki, monilla muilla meni huonommin.

Ehkä siihen aikaan ei ollutkaan niin suuria eroja lapsiperheiden välillä.

Pääsin kaverin perheen mukana hiihtolomamatkoille, jälkeenpäin ymmärsin, että osittain varmaan siksi, ettei meillä olisi ollut rahaa.

Ei kuitenkaan mitään traumoja, eikö sitä silloin oikein lapsena ymmärtänyt, koko lamaa.

T. -87

Lama alkoi, kun olin vajaat kolmikymppinen. Valmistuin yliopistosta suoraan työttömäksi. Ei löytynyt edes ilmoituksia paikoista, joihin olisi voinut hakea, saati että niihin olisi päässyt. Kolme vuotta meni odotellessa. Siihen aikaan sai kuitenkin työllisyystöitä työkkärin kautta, ja niitä ehdin tehdä kaksi puolen vuoden pätkää. Auttoi se omaa taloutta sekin.

Todellakin, ulkomaanmatkat olivat haaveiden tasolla siihen asti, että oli itse työssäkäyvä aikuinen. Kävin Tukholmassa ja Tallinassa kerran kummassakin perhelomalla, ennen lama-aikaa. Koin minibudjetilla toteutetun hostelli- ja halpalentomatkan suurena ylellisyytenä. Sitä se on tosin minulle edelleen. En ole ikinä käynyt ns. luksuslomalla hotellissa ja all inclusive -palvelussa, vaan olen reissannut sohvasurffaillen ja edullisesti majoittuen aina senkin jälkeen.

Teipattiin jotain koulukirjoja kasaan ja josku ainakin taittiin just puolittaa pyyhekumeja, sai vain yhden lyijykynän koko syys/kevätkaudelle jne. Kotona oli ainainen lama monessakin mielessä muutenkin ja jatkuu yhä aikuisenakin, ei nyt itsekään saa töitä eikä rahaa ole jne.

Teinikännejä juotii ja samois vaatteis kuljettiin vuodesta toiseen

Olen kyllä ollut aina köyhä muutenkin

Kiitos ja anteeksi