Pahinta ruokaa, jota olet kylässä syönyt?
Kommentit (466)
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 21:54"]Ex-anoppi oli tehnyt jouluna punajuuri-sinihomejuustolaatikkoa, koristeltu piparimurusilla.. Hehkutti kovin etukäteen tätä jostain lehdestä bongattua uutta jouluherkkua. Oli järkyttävän makuista.
[/quote]
Piparimurusia en ymmärrä, mutta toihan on ihan sairaan hyvää, meillä on sitä joka joulu. Punajuuri sopii hyvin yhteen juustojen kanssa, esim. Auran, fetan ja vuohenjuuston. Nampskis.
Ternimaitopuuro. Lusikallinen sitä juoksettuneelta tuntuvaa kädenlämpöistä lillua ei unohdu makumuistista koskaan. Meinasin pyörtyä kun oli niin kamalaa. Vieläkin tulee kylmät väreet.
siis oikeeesti suostutte syömää esim raakaa lihaa ja pilaantuneita ruokia :) minä en syö sellastakaa mistä en pidä jos joku suutä loukkaantuu niin sen ongelma.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 00:06"]
En ymmärrä miksi tuppaudutte joka paikassa ruokapöytään, että riittää noinkin paljon sattumia, että sinne lautaselle tulee jotain niin saatanan kamalaa? Itse en ole koskaan saanut kylässä mitään pahaa ruokaa vaan ihan syötävää on aina ollut, kun on itselläni ollut edes tarve pöytään istua. Tuollainen ruuasta valittaminen on kuin suoraan erään toisen asteen koulun ruokalasta, jossa välillä kiitollisesti pääsen vierailemaan. Ruoka on aina oikein kelvollista mutta siellä vaan huonosti kasvatetut teinit rääkyy "hyi vittu pahaa" ja menevät ostamaan koulun kahviosta paninin ja pullan kera sokerilimppari. Mahtavatko kenties olla teidän jälkikasvuanne?
[/quote]
Mitä lasten kasvatukseen kuuluu, olen siinä koulukunnassa jonka mielestä ei ole lasten annoksia ravintoloissa erikseen. Kulinarismi on kiinnostanut jo pienestä pitäen ja olemme tottuneet syömään ulkona, joten nakki ja muusi-linjalle en lähtisi kokonaan. Mutta, ei kyse ole tuppautumisesta jos on sosiaalinen elämä ja illanistujaiset/liikeillalliset/muut kissanristiäiset osa arkea. Eikö sinua koskaan kutsuta minnekään, vai mikä noin harmittaa?
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 00:02"]Kyllä on tullut vähemmän hyviä juttuja suuhun laitettua niin kylässä, kuin kotona. Joskus olen varmasti myös itse ollut kauhan varressa kun ei ole mennyt ihan nappiin.
Isäni on todella hyvä kokki, mutta aika kokeilunhaluinen ja aina kaikki ei mene kuin suomenruotsalaisessa askarteluohjelmassa. Hänelle kyllä voi suoraan sanoa, etten suostu maistamaan. Pahimmat kuitenkin varmaan on ollut joku kuuma kurkkukeitto ja aivan ensimmäinen kotisushikokeilu. Oli aivan liikaa etikkaa. Myös habanerossa haudutetut juurekset ottivat vähän koville kun ei vielä silloin ollut kunnon toleranssia tuliselle.
Toinen liittyy myös sushiin: olin ystäväni 20 v. syntymäpäivillä, jonne hän oli omin kätösin tehnyt sushia. Noh, olin aika innoissani koska sushista tykkään. Pöytään sitten kannettiin röykkiö maki rullia: olivat jäässä + riisistä puuttui etikka ja sokeri. Sanoin kyllä myöhemmin ystävälleni, että se riisi meni vähän mönkään.
Omia töppäyksiä jotka nyt äkkiä tulee mieleen:
Joskus kavereiden kanssa pienessä hutikassa päätettiin leipoa macaronsseja. Lopputulos oli semmosia punajuurilastuilta näyttäviä pikkuisia lättyjä. Nimettiin ne Cacaronsseiksi ja mentiin ulos hillumaan. Nauretaan tapaukselle nykyään, vaikka silloin vähän hävetti kun olivat niin kamalia. :'D Tehtiin samalla kertaa juustokakkua josta tuli muuten hyvää, mutta sitruunaa oli vähän liikaa.
Toinen sitten on se että itse rakastan tulista ruokaa, siis oikeasti tulista ruokaa. Vieraille ja chilille allergiselle äidilleni sitten teen usein omat safkat, mutta muutaman kerran on tulista kestämättömät ihmiset halunneet kokeilla niitä minun ruokiani varoituksista huolimatta. Tulos on ollut yleensä aika huvittava, mutta samalla vähän sääliksi käynyt sitä läähätystä seuratessa.
[/quote]
Vaikutat jotenkin söpöltä ihmiseltä. :)
kaikki pula-ajan ruuat,ja klimpppi soppa tulee nyt näin ensiksi mieleen.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 02:58"]
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 00:02"]Kyllä on tullut vähemmän hyviä juttuja suuhun laitettua niin kylässä, kuin kotona. Joskus olen varmasti myös itse ollut kauhan varressa kun ei ole mennyt ihan nappiin.
Isäni on todella hyvä kokki, mutta aika kokeilunhaluinen ja aina kaikki ei mene kuin suomenruotsalaisessa askarteluohjelmassa. Hänelle kyllä voi suoraan sanoa, etten suostu maistamaan. Pahimmat kuitenkin varmaan on ollut joku kuuma kurkkukeitto ja aivan ensimmäinen kotisushikokeilu. Oli aivan liikaa etikkaa. Myös habanerossa haudutetut juurekset ottivat vähän koville kun ei vielä silloin ollut kunnon toleranssia tuliselle.
Toinen liittyy myös sushiin: olin ystäväni 20 v. syntymäpäivillä, jonne hän oli omin kätösin tehnyt sushia. Noh, olin aika innoissani koska sushista tykkään. Pöytään sitten kannettiin röykkiö maki rullia: olivat jäässä + riisistä puuttui etikka ja sokeri. Sanoin kyllä myöhemmin ystävälleni, että se riisi meni vähän mönkään.
Omia töppäyksiä jotka nyt äkkiä tulee mieleen:
Joskus kavereiden kanssa pienessä hutikassa päätettiin leipoa macaronsseja. Lopputulos oli semmosia punajuurilastuilta näyttäviä pikkuisia lättyjä. Nimettiin ne Cacaronsseiksi ja mentiin ulos hillumaan. Nauretaan tapaukselle nykyään, vaikka silloin vähän hävetti kun olivat niin kamalia. :'D Tehtiin samalla kertaa juustokakkua josta tuli muuten hyvää, mutta sitruunaa oli vähän liikaa.
Toinen sitten on se että itse rakastan tulista ruokaa, siis oikeasti tulista ruokaa. Vieraille ja chilille allergiselle äidilleni sitten teen usein omat safkat, mutta muutaman kerran on tulista kestämättömät ihmiset halunneet kokeilla niitä minun ruokiani varoituksista huolimatta. Tulos on ollut yleensä aika huvittava, mutta samalla vähän sääliksi käynyt sitä läähätystä seuratessa. [/quote] Vaikutat jotenkin söpöltä ihmiseltä. :)
[/quote]
Ai? no kiitos, olen otettu :'D Itse en itteeni söpöksi koe mistään vinkkelistä, että vähän nyt puun takaa tuli.
164
Tilasin ns huippuillalliselle (ykköset kaikilla päällä) vegaanivaihtoehdon monien allergioiden takia. Sain kasan paahdettuja vihreitä papuja. Muut vetivät ties mitä pihvejä ja mulla on lautasellinen papua. Maksoin saman hinnan. Vegaaniruoan tekeminen olisi keittiölle maksanut kuitenkin vähemmän kuin liharuoan ja olen allerginen muna, kana, maitoproteiini, etc, joten yleensä on helpompi tilata vain vegaani kuin erikseen luetella. Aikaa valmistautumiseen oli mestalla 3kk.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 12:49"]Onko muuten, kun täällä anoppien ruoista puhutaan, niin ihan yleistä että anoppilan menyyllä pyörii samat 1-3 ruokalajia joita tarjotaan vuodesta toiseen? Mulla on kokemusta kahdesta eri anopista ja tosiaan aina saa sitä samaa ruokaa kun käydään syömässä.
[/quote]
Mun anoppi kokkaa montaa sorttia ja joskus ne oli hyviäkin. Nykyään reseptit on alkaneet kummasti yhdistyä ja maut muuttua... (vanhuus ja muistihäiriöt alkaa tulla vastaan).
Mutta hirveän kaavoihin kangistuneita vanhemmat polvet on: lihamureke aina samalla reseptillä, borssikeitto myös, kalakeitossa just aina samat aineet... Kai se on helppoa tehdä samoja (joskus) hyväksi havaittuja ruokia. Yhteisiin joulupöytiin on ollut tapana tuoda ruokalajeja ja voitte arvata, että mun punakaalisalaatti on ollut "epäonnistunutta", kun ei ollutkaan hilloamalla tehtyä. Ihan reseptin mukaan tein ja oli hyvää rapean rouskuvaa eikä sokerilla pilattua ;-) Eli ne muutokset on jotenkin vaikeita keski-iän ylittäneille vai kuinka? Itse olen oppinut, että ainoa pysyvä asia elämässä on jatkuva kehitys ja muutos. Pysyy mieli virkeänä kun ei kangistu kaavoihin.
Yks tuttava polttaa tupakkaa vanhan omakotitalon joka ikises huonees..kerran tuli tilanne etten voinut kieltäytyä kutsusta kahville..kahvi oli kun teetä..isot koirat ja kissat hinkkaa vahakankaan ihan kauheaksi pöydässä..koirat pieree ja kuolaa..kissa kävelee pullavadin yli..nisut maistuu pakkaselta ja täti käpäilee niitä kun on ensin taputtanu hilseilevää haisevaa koiraa..pesikö kädet..no ei.sytyttää tupakan kessuja koko pöytä täynnä..laittasko maitoa kahviin..enpä usko..ollut monta tuntia pöydällä romujen keskellä.haju sanoinkuvailematon..yääk!
Entinen anoppi hyödynsi edellisen päivän perunamuusia paistamalla sen kattilassa ja lorauttamalla ison lorauksen rasvatonta maitoa joukkoon. Ei oikein hivellyt makuhermoja pohjaanpalanut maito ja aivan vetelä muusi yhdessä
Voileipäkakut on suurta herkkuani, mutta valitettavan usein niissä törmää kauheisiin sipulipaloihin, jotka vain pyörivät suussa. Kamalin voileipäkakkukokemus oli lihakakku, jossa oli välissä paksu kerros maksapasteijaa, isoja raakoja sipulinpaloja ja koko komeus oli koristeltu kermavaahdolla
Medium maksapihvi sai myös hissireaktion
Kai muutkin tekee, mutta helpommin esim. kaverille kehtaa sanoa, ettei halua vaikkapa sitä maksalaatikkoa. Anoppilassa saattaa olla usein niin, ettei kehtaa jättää syömättä tai sanoa suoraan, että nyt meni pikkasen vasemmalta tää sienikastike tms..
Ex-anopin ruoat olisivat periaatteessa muutoin hyviä, mutta kun kaikessa on liikaa sokeria, voita ja ne on ylikypsiä. Lisäksi mausteina ei oikeastaan muuta kuin suola ja pippuri.
Esim. kun hän tekee karjalanpiirakoita, hän sulattaa kattilallisen voita, johon kastaa ne piirakat kauttaaltaan. Se voi tarttuu jäähtyessään möykyiksi niihin piirakoihin kiinni - ja syödessä kitalakeen. Anoppi paistaa pekonisiivutkin runsaassa voissa.
Samoin kun hän tekee esim. tiramisun mun antamani ohjeen mukaan, siitä tulee ihan hyvää. Mutta anopin on pakko vaahdottaa ylijäänyt kerma ja sokeroida se kunnolla ja koristella tiramisu kauttaaltaan tosi imelällä kermavaahdolla. Täytekakut on kaikki niin makeita, ettei niitä pysty syömään kuin pari lusikallista.
Kaikki kalat ja lihat hän kypsentää ihan muussiksi - ettei ole ainakaan matoja. Pihveihin, kyljyksiin ym. ei pysty edes lihaveitsi. Karjalanpaistit, lihakeitot ym. ovat yhtä mössöä, kun niitä on keitetty liian pitkään.
Pizza, jossa oli tankoparsaa ja banaania. En pystynyt syömään.
Kokeilehan tehdä pullataikina veteen. Et varmasti huomaa eroa, kun kaikki muut aineet laitat normaalisti.
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 18:50"]
Appilassa kerran savustettuja nahkiaisia, jotka oli PAKASTETTU ja sitten sulatettu ja sitten reippaasti tarjolle!
yrjö oli melkein pöydässä kaikilla.
miten joku alapeukuttaa tätä? ei savukalaa voi pakastaa, sen nyt tietää kuka tahansa...
[/quote]
Mun anoppi ei koskaan leivo itse mitään, vaan kahvitarjottavat ovat aina suoraan kaupasta.Eikä ollenkaan mun makuun sieltä parhaasta päästä. Yleisin on valmiskakkupohja, jonka päälle pursotetaan valmiskermavaahtoa ja jotain esanssihilloa ja koristellaan suklaakonvehdeilla. Kohteliaisuudesta on otettava ja sitten ärsyttää kun siihen menee niin paljon päivän kaloreita ja se ei oo edes hyvää.
Illastin työkaverini luona ja oli tarkoitus syödä nopeaa ja helppoa.
Hän valmisti kahden hengen annoksen jasminriisiä keittämällä sitä n. puoli tuntia ja maustoi reippaasti aromisuolalla ym. Lopputulos oli ihan puuroista ja jasminriisin tyypillinen kukkainen maku oli kadonnut.
Onneksi oli lihaa ja kasviksia lisukkeena...
kukkakaalilaatikko, jota luulin makaronilaatikoksi. Kuorrutin sapuskan tietenkin ketsupilla ja ei morjens, että se oli kauheeta. Hrrr...
Noin 10-vuotiaana ystävän luona tarjottiin valmisperunamuusia (sellaista mikrossa lämmitettävää) ja pakasteranskalaisia. Siis yhdessä, ateriaan ei kuulunut mitään muuta. Ei se nyt mitään erityisen pahaa ollut, mutta todella mautonta...