Pahinta ruokaa, jota olet kylässä syönyt?

Mun isä tekee aivan kamalaa ruokaa, jotain löllöjä lihaliemen makuisia kasviksia ja hyytelömäistä koiranruuan näköistä lihaa. Muistan kun pienenä odotin että isä poistuu huoneesta että pääsen itkemään äitille että onko ihan pakko syödä, yleensä onneksi äiti antoi periksi kun tiesi itsekkin miten kamalia se pöperöt oli.

Nykyään oonki sit onneks kasvissyöjä nii ei pidä keksiä tekosyitä sille miksei halua epäilyttäviä liharuokia syödä. Kerran tosin sain eteen juhlissa jotain kuulemma ihan minua varten tehtyjä ylisuolaisia rieskarullia missä oli sisällä majoneesia ja muutama onneton pala kasvista, siinä sitten oksennusta pidätellen pistelin muutaman poskeen etten vaikuttaisi epäkohteliaalta.

Anoppi- hommiksi menee mullakin :)

Anoppi on joskus aikojen alussa hoksannut, että nuoret ne tykkää kamalasti pitsasta. Ovelana naisena hän käyttää tätä hyväkseen ja paiskaa vesi-suola-jauho seoksen päälle (vaivaaminen olisi, noh, vaivalloista..?) pikkulusikallisen ketsuppia ja päälle sen, mikä on kaapissa menossa pilalle. Esimerkiksi kaksi vasta hieman vihertävää nakkia sopii hyvin jauhelihakastikkeen jämän kaveriksi. Päälle asetetaan muutama juustosiivu. Ai ei kun uuniin. Ja taas on pitsanhimoisille nuorille tarjolla trendiherkkuja, hehehe.

Anopille on myös opetettu emäntäkoulussa (eli joskus 55 vuotta sitten) että kastikkeen on pysyttävä perunan päällä. Ja se kuulkaa pysyy! Voin vannoa, että pysyy!

Silakkalaatikko, jossa perunat olivat jääneet raaoiksi.

Mummin täytekakut aikoinaan oli kyllä jotain :D tykkään sellasista perinteisistä hillokermakakuista, mutta mummi näitä kakkuja tehdessään ei osannut lopettaa kostuttamista ajoissa. Oikeesti siitä kakkupohjasta oikein tirskui vetistä, etäisen mansikkaista kostutusmehua kakkua leikatessa. Kermavaahto ei tietty tykännyt siitä vesimäärästä ja oli pelkkää ällömakeaa kökkärettä... Koristeena jääkaapissa muhjaantuneita irttareita. Namnam.

Kitkerä tomaattikeitto. Olin lapsena odottanut pääruokaa nälkäisenä koko päivän ja olin kaverilla kylässä maalla. No nälkäisenä sitten odottamaan seuraavan päivän ruokaa, josko nälkäkin lähtisi sitten huomenna.

Kaverin tekemä tomaattikeitto. Iski kattilaan tomaattimurskaa, lämmitti sen ja laittoi ripauksen suolaa ja pippuria. Ei se tomaattimurskaa kummemmalta maistunut, vähän surkealta vaan :D

Vierailija kirjoitti:

Serkkupoika keittä paljon kummalisia sörsseleitä mutta viime viikon vierailulla tarjottu jälkiruoka oli jo ihan liika. Hänen lempimarja on mansikka ja lempivihannes on valkosipuli joten hän keksi alkosipulitahnalla täytetyn mansikan! HYI V... X-(

Kuolin nauruun XD

Vierailija kirjoitti:

Serkkupoika keittä paljon kummalisia sörsseleitä mutta viime viikon vierailulla tarjottu jälkiruoka oli jo ihan liika. Hänen lempimarja on mansikka ja lempivihannes on valkosipuli joten hän keksi alkosipulitahnalla täytetyn mansikan! HYI V... X-(

TÄÄÄH?!  o_O

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 17:08"]

Klimppisoppa. Uhhuh.

Olisiko Zuppa di Gnocchi maistunut paremmalta? Olen huomannut, että se houkuttelee enemmän kuin klimppisoppa.

hah, miten meillä onkin noin kauheita nimiä hyvillä ruuilla, "saute de porc" myös maistuu varmaan paremmin, kuin läskisoosi.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 22:54"]

[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 17:14"]

Mitäs valehtelua se on jos raksaduunari ottaa nälkäisenä ja listaa lukematta näkemäänsä lasagnea ja hyvältä maistuu. Onko suuri vääryys, ettei ruoan vieressä ole varoituskylttiä "HUOMIO lihansyöjät, tämä on kasvisruokaa!"

 Soija on allergeeni, joka pitää AINA ilmoittaa korostetusti.

Ai se olikin "mitä olet syönyt", no ei sitten.

Nimittäin kerran eräs oikein säästäväinen sukulainen, jonka aistit olivat jo vanhuuttaan tylsistyneet, keitti meille aamiaiseksi kananmunia. Ne munat vain olivat jotain vuoden ikäisiä varmaan ja poksahtivat keitettäessä rikki, jolloin koko keittiöön levisi kaamea mädäntyneen löyhkä. Isäntämme ei haistanut mitään. Jollakin tekosyyllä hanet saatiin houkuteltua pois keittiöstä hetkeksi, kun olimme syövinämme ja todellisuudessa tietysti kätkimme ne munanrippeet roskikseen monen muovikerroksen sisään, ja sen roskiksen veimme "ystävällisesti" pihalle heti kun lähdimme päivän rientoihin. Varsinaisen aamiaisen söimme jossakin muualla, sitten kun yökkäilyltämme pystyimme.

Kerran ollessani yläaste-ikäinen matkustettiin junalla täältä etelästä Kuopioon sukuloimaan. Perillä oli jo kauhea nälkä, kun oltiin sovittu vanhan tädin kanssa, että syödään sitten yhdessä reilu lämmin ruoka kun saavutaan. Etenkin tuon ikäisenä kyllä suu loksahti auki kun pöytään kannettiin sellainen höyryävä kattila jotain kalanperkeistä tehtyä ruotosoppaa, pää siellä lillui onttoine kalansilmineen ja selkärankoineen. Oli varmaan hienoa perinneruokaa, mut ei kauheasti silloin lämmittänyt.

Mun äiti on riisikeisari eli koko ajan vaan riisipuuroa

Vierailija kirjoitti:

Kerran ollessani yläaste-ikäinen matkustettiin junalla täältä etelästä Kuopioon sukuloimaan. Perillä oli jo kauhea nälkä, kun oltiin sovittu vanhan tädin kanssa, että syödään sitten yhdessä reilu lämmin ruoka kun saavutaan. Etenkin tuon ikäisenä kyllä suu loksahti auki kun pöytään kannettiin sellainen höyryävä kattila jotain kalanperkeistä tehtyä ruotosoppaa, pää siellä lillui onttoine kalansilmineen ja selkärankoineen. Oli varmaan hienoa perinneruokaa, mut ei kauheasti silloin lämmittänyt.

OT, mutta meillä kalastettiin kotona, ja minun herkkuani - myös yläasteikäisenä - olivat kalanpäät. Siis jonkun kuhan ja lahnan päät söin mielelläni, niissä päissä kun on kunnolla lihaa eikä seassa sellaisia pikkuruotoja kuin muussa kalassa. Edelleen ostan mielelläni kokonaisen kalan, keitän ruodoista liemen, ja syön pään ja kaluan niistä ruodoistakin lihat irti. En kuitenkaan tietääkseni ole vanha tätisi :)

Aiheeseen palatakseni, itse en muista oikein muuta kamalaa kuin sen että joskus tappelin raa'aksi jääneen broilerin kanssa. Yhdessä kyläpaikassa tarjottiin suolamuikkuja, mutta sen sylkäisin pois kun oli pahaa. Oli sen verran rento ja tuttu paikka että noin sopi tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 17:03"]

Kaikki vegepaska, jota on tarjottu.

Kerro tarkemmin minkälaista vegepaskaa on ollut tarjolla.

Paskavegee, kakkavegee, vegepaskaa...

Kun olin lapsena siskoni ja serkkuni kanssa kesälomalla isovanhempiemme luona maaseudulla, menimme kylään metsämökissä asuvalle vanhalle mummolle. Mummolla oli kattilassa ties kuinka kauan seissyttä lihasoosia ja perunaa, jotka hän lämmitti liedellä ja käski meidän syödä kaiken pois. Se oli selvästi pilaantunutta. Onneksi emme saaneet siitä ruokamyrkytystä.

Ei ole ikinä tarjottu mitään huonoa.

Vierailija kirjoitti:

Tarkennus: onko yleistäkin tehdä pullataikina veteen? En ole koskaan kuullut, lopputulos on takuulla hirvittävä. Tietääkö joku miksi näin tehdään? Korvataanko voi (ja ehkä sokerikin?) siinä versiossa sitten jollain -ttomalla? Rypsiöljy ja hermesetas tai jotain? Vehnäjauhon sijaan ruisleseet?

Minä teen aina pullataikinan veteen. Ei minkäänlaista eroa maitoon tehtyyn. Muuten kyllä normaalit aineet, voit, sokerit, vehnäjauhot. Enkä muuten aina laita kananmunaakaan.

Mokkapalat salmiakkikuorrutteella.

Pidän mokkapaloista ja salmiakista erikseen, mutta tuon "herkun " alas saamiseen vaadittiin kaksi kupillista kahvia!

Kun olin lapsi, niin kerran tarjottiin itsetehtyä täytekakkua, joka oli pakastettu kokonaisena. Varmaan monta kuukautta ollut pakastimessa. Maistui aivan hirveältä ja pilaantuneelta. Yritin syödä koko palan, kun en kehdannut sanoa, että on ihan kamalaa.