Ero tulossa, enkä osaa hyväksyä miehelle uutta puolisoa
Ero tulossa pitkästä suhteesta, ei lapsia. Tiedän etten ole miehelle "se oikea", mutta en osaa hyväksyä että miehen elämään tulee minun tilalle uusi nainen. Miten päästä yli ja hyväksyä tilanne? Tahdon hyvää miehelle mutta vaikeaa on hyväksyä omia mustasukkaisia tunteita ja pelkään että romahdan totaalisesti kun näen miehellä uuden naisen. Kuitenkin luulen olevani varma tästä eropäätöksestä mutta olenkohan kuitenkaan? En tahdo olla tällainen säälittävä takertuja, joka ei hyväksyisi toisen onnea. Vertaistukea?
Kommentit (46)
Terapia on ainoanoikea vaihtoehto.
No tietty täällä sitten kitistään empatiakyvyttömyydestä.
Joko sen asian käsittelee, ammattimaisessa terapiassa tai sitten sen kanssa kärsii vuosia. Ihan oma valinta.
Toivottavasti mies on fiksu ja pistää estot päälle niin ei tule siitä mitään ongelmaa
Joko kypsyt liemissäs tai kohtaat ongelmasi kuin aikuinen. Your choice.
Siinähän alapeukutatte lapselliset mankujat. Mikäs ihanampaa kuin kiusata itseään kantamalla kaunaa 10 vuotta. Kyllä siinä ihminen kaunistuu eiksjoo!
Joo loistava syy "hankkia" mies - laastariksi edellisen päälle. Voi s t n että täällä on fiksua porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
No jo on taas tylyä ja empatiakyvytöntä porukkaa.
Voin samaistua, eikä se mielestäni ole mitenkään erikoista, että pitkän suhteen jälkeen, jossa ero on ollut järkipäätös ilman sellaista taustaa, missä sitä toista olisi alkanut "vihaamaan" tai muutoin tunteet kuolleet kauan sitten, saattaa mustasukkaisuutta esiintyä vielä pitkäänkin. Ero on prosessi, eikä mikään yksittäinen kytkimen kääntö off asentoon.
Parhaita on kuitenkin klassiset neuvot: keskityt nyt vain itseesi ja aika parantaa haavat. Lapsia kun ei ole, ei tekemisissäkään tarvitse olla. Mitä vähemmän miestä näet ja mitä enemmän uutta sisältöä elämääsi saat, sitä nopeammin pääset hänestä yli. Tsemppiä matkaan, kyllä se vielä siitä iloksi muuttuu!
Kiitos sinulle. ♡ Ap.
Onks tää ero joku sun oma salainen projektisi, ja oot suunnitellut miehellekin askelmerkit sen jälkeiseen aikaan?!
Kyllähän se oikeasti iskee vasta sitten, kun exäsi uusi naisystävä konkretisoituu ja saat siitä tiedon. Mulla se johti kauheisiin täysin kontrolloimattomiin mustasukkaisuusviesteihin, joiden jälkeen exä jo uhkasi oikeustoimilla. Kaikki varmaan haluaisivat siistin sopueron, mutta pakko sitä vaan on hyväksyä, että meissä kaikissa asuu aikamoinen petokin. Tärkeintä olisi, että sinulla olisi läheisiä, ettet jää näitä asioita yksin murehtimaan varsinkin akuuteimman kriisin aikana.
Vierailija kirjoitti:
Mä tein eron jälkeen tilapäisen alkoholiongelman siivittämänä todella typerän... Kun huomasin että exällä on uusi, tein tämän nimellä twitter tilin ja twiittaisn kaikkea paskaa hänen nimissään. Pöllin kuvia sen instasta ja twiittasin niitä myös. Parin kk päästä jäin kiinni ja sitten poistin twitter tilin. Pelkäsin pitkään sen jälkeen että tuleekohan rikosoikeudellisia seuraamuksia, koska kyllä se varmasti identiteettivarkaus oli, kun oli hänen kuva ja nimi. Ei onneksi tullut eikä exä tai vaimo tiedä että nettihuijari olin minä, osin siitä syystä että twittailin vain englanniksi.
Mutta kertoipa kyllä miten pohjalla olin ja motivoi pistämään korkin kiinni ja ryhdistäytymään. Olisi se hurjaa joutua oikeuteen ja saada seuraamukset exän nykyisen ahdistelusta...
Naisilla on aina perusteet rikkoo lakia ilman että se suostuu kantaan vastuun asiasta
Vierailija kirjoitti:
Onks tää ero joku sun oma salainen projektisi, ja oot suunnitellut miehellekin askelmerkit sen jälkeiseen aikaan?!
Juu on, älä kerro kenellekään. No ei ole salainen, olen kertonut tuntemuksistani, mutta mies alkuun ei uskonut tai halunnut uskoa ajatuksiani erosta. On vaikeaa erota "yksin". Nyt vähän paremmin keskusteltu.
Anna itsellesi aikaa. Anna tunteiden tulla ja mennä. Jos "romahdat totaalisesti", mitä se käytännössä tarkoittaisi? Itket silmät päästäsi ja meinaat tukehtua mustasukkaisuuteen? Anna sen kaiken olla ja soljua ohi. Sitten, kun olet valmis, suuntaat katseesi omaan elämääsi ja tulevaisuuteesi ja alat rakentaa niistä entistä parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Terapia on ainoanoikea vaihtoehto.
No tietty täällä sitten kitistään empatiakyvyttömyydestä.
Joko sen asian käsittelee, ammattimaisessa terapiassa tai sitten sen kanssa kärsii vuosia. Ihan oma valinta.
Toivottavasti mies on fiksu ja pistää estot päälle niin ei tule siitä mitään ongelmaa
Joko kypsyt liemissäs tai kohtaat ongelmasi kuin aikuinen. Your choice.
Siinähän alapeukutatte lapselliset mankujat. Mikäs ihanampaa kuin kiusata itseään kantamalla kaunaa 10 vuotta. Kyllä siinä ihminen kaunistuu eiksjoo!
Toivottavasti olet ottanut omasta neuvostasi vaarin ja hakeutunut itsekin terapiaan. Voisi helpottaa sinunkin ihmissuhteidesi ylläpitoa, mikäli esittäisit asiasi hieman hienotunteisemmin ilmaisujen "kitistään", "kypsyt liemissäs", "lapselliset mankujat" yms. sijaan ja harjoittaisit hieman sitä mainitsemaasi empatiakykyä. Kokeile joskus, saatat yllättyä.
Tekihän se vähän tiukkaa eron jälkeen huomata, että pian oli toisella uusi ja paistattelevat joka päivä onnellisen näköisenä yhdessä somessa. Oli pakko laittaa ne julkaisut piiloon kun ei niitä vaan kestänyt katsella vaikka ajattelenkin että hyvä kun löysi jonkun paremman.
Sun pitää ensin hyväksyä se että kontrollointisi miehen tekemisiin päättyy eroon.
Sanoisin, että aika luonnollisia tunteita. Sellaisia me ihmiset ollaan. Yritä elää hetkessä ja käyt läpi tunteita yksin, ystävän tai ammattilaisten kanssa kun aika on. Helpointa on katkaista kaikki someyhteys mieheen. Ei kannata jäädä roikkumaan entiseen.
Itse olen poistanut yhteystiedot puhelimesta pahimpaan aikaan, etten ala purkamaan tuntojani eksälle, jolle ne eivät kuulu.
Kyllä mustasukkaisuus on ihan normaali tunne. Tulee aaltoina kuten tulee myös oma ”erohehku” jossain vaiheessa. Yksi käytännön vinkki on olla seuraamatta toisen somea, säästää monelta mielipahalta. Tsemppiä, myrskyn läpi!
Ap:n sepustuksesta päätellen mies liitelee iloisena ja vapaana kukasta kukkaan kauan aikaa ennen kuin tulee mieleenkään uudet vakavat suhteet.
Eipä se enää sinulle kuulu mitä mies tekee kun olette eronneet.
Menee ohi ajan kanssa. Tulet huomaamaan, että ihmettelet miksi olet ikinä koskaan kyseisen ihmisen kanssa ollut eikä sinulle ole minkäänlaisia tunteita häntä kohtaan. Hän on kuin täysin vieras sinulle.
Olen (ihan syystä) eronnut nainen ja näitä kommentteja lukiessa ajattelen vain ”mitä h*lvettiä?” Ollaan me ihmiset erilaisia.
Oon kans eronnut muutama viikko sitten ja kyllä se mullekin tulee varmaan olemaan haikea hetki kun ex löytää uuden. Oon lopettanut exän seuraamisen somessa enkä muutenkaan ole yhteydessä, vaikka hyvissä väleissä erottiinkin. Se on mun mielestä paras vaihtoehto, että hyväksyy ne tunteet ja keskittyy oman hyvän oloon ja tekee vaikka kivoja suunnitelmia tulevaan.
Ainakaan ei kannata sitä nyt etukäteen surra. Selviät siitä varmasti hyvin kuitenkin. ❤️
Mulle on käynyt niin merkillisesti, ettei kukaan existäni ole löytänyt uutta, vaikka ensimmäisestä eroamisesta on jo yli 20 vuotta.
Mustasukkaisuus ja exän menojen kiinnostus loppuu heti kun hommaa itselleen uuden kumppanin.