Olen alkoholisoitumassa oleva nainen, voisiko joku auttaa?
Olen hyvässä asemassa oleva uraihminen, mies ja perhe on ja kaikki hyvin. Silti erityisesti lomalla ja viikonloppuisin alkoholi maistuu liikaa. Olen puntaroinut asiaa ja en juo ahdistukseen tai tyhjään oloon, vaan koska se on yksinkertaisesti kivaa.
Kivaa juhlistaa vapaapäivää, hyvää pyörälenkkiä, ulkomaan matkaa tai mitä vain. Kivaa katsoa leffaa ja tissutella takan ääressä. Mitä teen? En haluaisi luopua nautinnostani mutta toisaalta se alkaa syödä jo muuta elämää. Vähän, mutta silti.
Mitä tekisitte ja onko muita joilla on tai on ollut näin. Oletteko päätyneet sillan alle vai miten teille kävi?
Kommentit (356)
Olen tänne pitkin talvea kirjoitellut. Mulla venähtää hetimiten monen päivän tissutteluksi, joka iltaan mennessä sitten onkin jo kääntynyt humalan puolelle.
Kankkuset ja laskuiset aamupäivät ovat tuttua.
Juhannuksen jälkeen olin niin romuna kertakaikkiaan, että olin tasan 7 päivää ilman tippaakaan. Ehdin siinä toipumaan noin kolmantena päivänä ihan kunnolla. Mielikin oli parempi.
Nyt otin viikonloppuna ja taas aloittelen kuivumista. Pitäisi pystyä pidempään kuin 7 päivää.
Tänään on päivä numero 2.
Miten on kesän kuumat päivät kuluneet? Onko ollut ottoa? Mulla kyllä on, täytyy myöntää.
Vierailija kirjoitti:
Olen tänne pitkin talvea kirjoitellut. Mulla venähtää hetimiten monen päivän tissutteluksi, joka iltaan mennessä sitten onkin jo kääntynyt humalan puolelle.
Kankkuset ja laskuiset aamupäivät ovat tuttua.
Juhannuksen jälkeen olin niin romuna kertakaikkiaan, että olin tasan 7 päivää ilman tippaakaan. Ehdin siinä toipumaan noin kolmantena päivänä ihan kunnolla. Mielikin oli parempi.
Nyt otin viikonloppuna ja taas aloittelen kuivumista. Pitäisi pystyä pidempään kuin 7 päivää.
Tänään on päivä numero 2.
Nyt päivä 6. Ilman alkoholia , edes lonkerotölkkiä. Laihtunut 1,6kg. Olo parantuu päivä päivältä.
Olet riippuvainen alkoholista jos et pysty valitsemaan, juotko vai et. Yksinkertaista.
Sinuna jättäisin sen alkoholin viikonlopuksi hakematta. Lauantaiaamuna puntaroisit olotilaasi ja miettisit miten paljon menetit kun et juonut edellisenä iltana ja kaduttaako valintasi?
Sinä joka juot/tissuttelet/nautit alkoholista tai vaan ryyppäät.
Älä tule valittamaan sitten kun jopa alle viiskymppisenä iskee alkoholidementia.
Mutta mitäpäs siitä kun onhan se alkoholin nauttiminen vaan niin ihanaa!
En saa lopetettua, en millään! Pienikin ärsyke ja haen lasillisen, nykyään myös snpseja. Mies kun avaa olue, niin mielestäni minäkin voin vähän ottaa. Mutta mies ei ota enempää, ja minä jatkan. Nykyään enemmän salaa - niin pitkään kuin sen nyt pystyy salaamaan
Minä totesin, ettei minun tarvitse alkoholisoitua vaikka mies juoppo onkin.
Nyt ensimmäinen viikonloppu selvinpäin liki vuoteen. Alkoholi käy mielessä, mutta yllykettä ei synny. Jostain tietysti kertoo se, että koen tarpeelliseksi jakaa tämän asian edes tänne...
Ei mitään hätää. Meillä juodaan alkoholia joka viikonloppu ja asutaan rikkaiden asuinalueella 🤣
Ei ole dementiaa vaikka kuuskymppisiä ollaan. Mitään ei unohdu koskaan ja kellon aikojen mukaan eletään.
Ei syödä niin monipuolisesti niin otetaan varmuuden Beroccaa ja B-12 vitamiinia purkista sekä mölleriä.
Raittillakin näkyy olevan pahempi dementia kuin meillä. Opin uusia asioita vieläkin enkä ole 60+ kalkkeutunut. Hidastunut kyllä on iän mukana mutta ei uusien asioiden oppiminen ole vaikeeta kun käytämme aivojamme erilaisiin käden töihin ja ongelmien ratkaisuihin parisuhteen kestäessä 35- vuotta niin ettei ole tarvinnut suhde sekoiluissa ryvettyä vaikka on seesteisiä ja ikäkriisi aikojakin ollut mikä on ihan normaalia pitkissä suhteissa.
Minä vihaan näitä alkoholi vastaisia ihmisiä. Mielestäni on parempi käydä viinakaupassa kuin alkaa harrastamaan laittomia aineita.
Vierailija kirjoitti:
A-klinikalta avokatkolääkkeet, muutama päivä lomaa töistä. Verikokeet teet jossain yksityisellä. Työterveyshuoltoon ei sanaakaan.
Mitä nämä tämmöiset lääkkeet ovat? Olen itse puhunut lääkärille alkoholiongelmasta (paaaljon pahempi kuin neljä annosta päivässä), ei siellä ainakaan tiedetty mistään mitään. Ohjattiin päihdesäätiöön, jossa kävin sitten juttelemassa oikein kivan asiaan erikoistuneen sosiaalistyöntekijän kanssa monta kertaa. Sieltä palattuani menin aina kotiin juomaan.
Onko alkoholismiin siis oikeasti joku hoito olemassa?
Vierailija kirjoitti:
Minä vihaan näitä alkoholi vastaisia ihmisiä. Mielestäni on parempi käydä viinakaupassa kuin alkaa harrastamaan laittomia aineita.
Minä olen ihan sama mieltä 👍
Alkoholi ja tupakka veroja maksavat tuovat rahaa eniten tälle valtiolle.
Liian pitkään elävä terveys terroristi tulee kaikkein kalleimmaksi jos se ei meinaa kuolla ja sitä pitää pitkään kolme hoitajaa pyöritellä vuorokaudessa loppu päästä.
Raitis terveellisesti elänyt omaiseni eli ihan käkikellona viimeiset kuusi vuotta ja paljonko hänen hoito tuli maksamaan veronmaksajille. Miettikää sitä kun on pakko mielle elää liian terveellisesti niin mitä se oikein tulee maksamaan sieltä loppupäästä ollen te kaikkein kalleimpia ihmisiä.
Ihminen lopettaa vasta sitten kun on pakko. Sinulla on vielä kymmeniä vuosia varaa tissutella ennen kuin olet pohjalla. Pohjalla oleminen ei tietenkään automaattisesti johda raitistumiseen, vaan toinen vaihtoehto on menehtyminen.
Ilman alkoholi ja tupakka veroja ei yhteiskunnalla olisi varaa maksaa liian pitkään elävien terveys intoilijoiden jumalatottoman kalliiksi tulevia kuluja.
Liian pitkään eläkkeitä nostelevia ja kalliiksi tulevia liian vanhojen hoitoa ei tämä yhteiskunta enää kestä kun nuorista ei tule veronmaksajia välttämättä muuta kuin veron kuluttajia.
Koittakaa elää vähän epäterveellisemmin että pääsette poiskin eikä jää tänne liiaksi aikaa potkimaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä totesin, ettei minun tarvitse alkoholisoitua vaikka mies juoppo onkin.
Nyt ensimmäinen viikonloppu selvinpäin liki vuoteen. Alkoholi käy mielessä, mutta yllykettä ei synny. Jostain tietysti kertoo se, että koen tarpeelliseksi jakaa tämän asian edes tänne...
Itsehän olet sen miehesi valinnut eikä kukaan muu 🤣
Minä olin ennen ap.n kaltainen tissuttelija. Onneksi en ole enää , 6.12 pärähtää kaksi vuotta raittiutta. Ihmeen helppoa on ollut , olen juonut illanvietoissa sokeritonta limsaa ja kahvia. Sanovat että minusta on raittiuden myötä tullut "h ..vetin suulas" : D Lopetin kerrasta , en tiedä mitä tapahtui ehkä kyllästyminen , määrät piti jatkuvasti suurentaa kun toleranssi kehittyi. Ap.lle voi tulla yllätyksenä ettei se hänen perhe-elämänsä niin onnellista olekaan kuin luulee. Harva mies ja harva lapsi tykkää juopponaisesta. Ja juopon ympärillä olevasta "elämästä" missä kaikki pyörii seuraavassa viinahörpyssä.
No jos oot siisti niinvoit käydä meillä, hommaan aina pullon (max 100 eur) niin hoidetaan homma.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen lopettaa vasta sitten kun on pakko. Sinulla on vielä kymmeniä vuosia varaa tissutella ennen kuin olet pohjalla. Pohjalla oleminen ei tietenkään automaattisesti johda raitistumiseen, vaan toinen vaihtoehto on menehtyminen.
Entäs jos ei siitä menehtymisestä välitä. Ei mene kauaa kun me kuollaan saasteisiin ja paskaan jos ei muuten kuolla omalla ajallaan.
Minä en ymmärrä tuollaisia ihmisiä jotka pelkäävät kuolemaa sillä me ihan kaikki kuolemme enemmin tai myöhemmin. Ei ole kukaan jäänyt tänne saarnaamaan terveellisistä elämäntavoista🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
A-klinikalta avokatkolääkkeet, muutama päivä lomaa töistä. Verikokeet teet jossain yksityisellä. Työterveyshuoltoon ei sanaakaan.
Mitä nämä tämmöiset lääkkeet ovat? Olen itse puhunut lääkärille alkoholiongelmasta (paaaljon pahempi kuin neljä annosta päivässä), ei siellä ainakaan tiedetty mistään mitään. Ohjattiin päihdesäätiöön, jossa kävin sitten juttelemassa oikein kivan asiaan erikoistuneen sosiaalistyöntekijän kanssa monta kertaa. Sieltä palattuani menin aina kotiin juomaan.
Onko alkoholismiin siis oikeasti joku hoito olemassa?
On olemassa lääkehoitoa, vaatii kyllä että itselläsi motivaatio lopettaa. Antabus on kai edelleen yleisin avokatko lääke. Keskustele sen päihdetyöntekijän kanssa aloituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
A-klinikalta avokatkolääkkeet, muutama päivä lomaa töistä. Verikokeet teet jossain yksityisellä. Työterveyshuoltoon ei sanaakaan.
Mitä nämä tämmöiset lääkkeet ovat? Olen itse puhunut lääkärille alkoholiongelmasta (paaaljon pahempi kuin neljä annosta päivässä), ei siellä ainakaan tiedetty mistään mitään. Ohjattiin päihdesäätiöön, jossa kävin sitten juttelemassa oikein kivan asiaan erikoistuneen sosiaalistyöntekijän kanssa monta kertaa. Sieltä palattuani menin aina kotiin juomaan.
Onko alkoholismiin siis oikeasti joku hoito olemassa?
On olemassa lääkehoitoa, vaatii kyllä että itselläsi motivaatio lopettaa. Antabus on kai edelleen yleisin avokatko lääke. Keskustele sen päihdetyöntekijän kanssa aloituksesta.
Antabus on kierrettävissä että voi juoda. Joillekin se toki toimii pelotteena koska jos juot ja käytät antabusta siinä on riskinsä , ja kovat onkin. Raittius pitäisi lähteä itsestä , ei pakotettuna , muuten se ei onnistu.
Alkoi viikonlopun viinipullollisesta, päädyin pullolliseen päivässä. Mies toi kyselemättä, kun helpotti seksiä. Aamuisin tuhnuinen olo puolille päivin, jolloin rupesin haaveilemaan jo seuraavasta pullosta.
Pääsin irti, kun aloin muistelemaan sitä krapulaista oloa joka kerta kun alkoi tehdä mieli. Pääsin irti aika pian, aloin nauttia reippaasta olosta ja energiasta. Nykyään olen lähes raitis, nautin ruuan kanssa lasillisen pari kertaa vuodessa, ei tee mieli enempää. Mutta todella läheltä liippasi!
Ap, elämässäsi tuntuu olevan paljon hyviä asioita. Jos et pääse irti yksin, apua pitäisi löytyä. Yritä päästä sellaiseen mielentilaan, että todella haluat muutosta. Älä puolustele käyttöä, se haittaa sinua jo.