Olen alkoholisoitumassa oleva nainen, voisiko joku auttaa?
Olen hyvässä asemassa oleva uraihminen, mies ja perhe on ja kaikki hyvin. Silti erityisesti lomalla ja viikonloppuisin alkoholi maistuu liikaa. Olen puntaroinut asiaa ja en juo ahdistukseen tai tyhjään oloon, vaan koska se on yksinkertaisesti kivaa.
Kivaa juhlistaa vapaapäivää, hyvää pyörälenkkiä, ulkomaan matkaa tai mitä vain. Kivaa katsoa leffaa ja tissutella takan ääressä. Mitä teen? En haluaisi luopua nautinnostani mutta toisaalta se alkaa syödä jo muuta elämää. Vähän, mutta silti.
Mitä tekisitte ja onko muita joilla on tai on ollut näin. Oletteko päätyneet sillan alle vai miten teille kävi?
Kommentit (377)
Vierailija kirjoitti:
Runsas alkoholinkäyttö on riski sekä terveydelle että hyvinvoinnille. Tästä on olemassa ihan selvää faktaa ilman mitään moralisointia. Kohtuukäyttö on vain vähäinen riski, mutta kaikilla se käyttö ei vain pysy kohtuudessa.
Parasta tietysti olisi, jos raitis elämäntapa tuntuisi luontevalta ihan itsestään, eikä siitä tarvitsisi tehdä mitään erillistä päätöstä. Joiltakin se onnistuu helposti. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä
No, miten mummon raittiuslupauksen sitten myöhempinä vuosina kävi. Pitikö se myös aikuisena, vai alkoiko hän latkia viinaksia kaksin käsin?
#353 sis.
'eeeeee' 'aaaaaa' ei minun
kommenttini. [ 25.10.2024, klo13:42 ].
En polta, en käytä Kannabis-tuotteita,
en alkota. Yritykset, joista elintarvikkeeni
tilaan, eivät lainkaan pidä alkoholituotteita
nettivalikoimissaan. Eivät edes
liiketiloissaan alkoh.sis. juomia jälleenmyy.
Joten aihe ei kosketa minua. 🙂
Kaivoin pääni pois perseestäni ja hain apua. Suosittelen sullekkin.
Vierailija kirjoitti:
Joo et ole alkoholisoitumassa. Ihan normaalia on juoda noissa mainitsemillasi tilanteissa. Juoppo juo joka päivä monta annosta, enimmäkseen raakaa viinaa.
Joka muotidiagnoosi alkoholismikin nykyään? Oikean alkoholistin läheisenä kyllä ottaa päähän tuollaiset "joo siis iik mulla on kyl alkoholismi kun mä ryyppään viikonloppusin oikeesti apuaa"
Pötyä. Monella tissuttelujalla on karannut kohtuus juoman määrissä jo ajat sitten. Selitellään, että työt hoituu ja liikkuakin jaksaa. Seli seli, ongelma on jo olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Runsas alkoholinkäyttö on riski sekä terveydelle että hyvinvoinnille. Tästä on olemassa ihan selvää faktaa ilman mitään moralisointia. Kohtuukäyttö on vain vähäinen riski, mutta kaikilla se käyttö ei vain pysy kohtuudessa.
Parasta tietysti olisi, jos raitis elämäntapa tuntuisi luontevalta ihan itsestään, eikä siitä tarvitsisi tehdä mitään erillistä päätöstä. Joiltakin se onnistuu helposti. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet
Mummon raittiuspäätös piti ja jatkui hänen elämänsä loppuun asti. Raittiusaate yhdisti mummoa ja vaaria, en usko että he koskaan ottivat pisaraakaan alkoholia. Mutta eivät he saarnanneet siitäkään asiasta. Kun me nuoret joskus hölmöilimme, he suhtautuivat siihen vain hyväntahtoisesti päivitellen.
Mummo avioitui vaarin kanssa 1960-luvun alussa. Luja kristillinen vakaumus heillä oli molemmilla ja se heitä yhdisti silloinkin, kun elämässä oli vaikeuksia ja haasteita.
Ahkeria olivat molemmat. Yhteiset rahat heillä oli aina ja se tuntui toimivan hyvin, kun olivat kumpikin sellaisia tarkan markan ihmisiä. Eivät pihejä, mutta tarkkoja.
Mummo oli alkuun kotona lapsia hoitamassa - sekin oli ajan tapa silloin - ja myöhemmin töissä seurakunnan taloushallinnossa. Mummo oli myös hyvin aktiivinen seurakuntatyössä ja osallistui vuosikymmenten kuluessa moniin kirkollisiin askareisiin.
Vaarilla oli sellainen mikroyritys, jossa oli työssä hänen itsensä lisäksi yhdestä kahteen apumiestä. Tekivät korjausrakentamista ja muuta pientä remonttia. Vaarikin oli hurskas mies, mutta jäyhempi, eikä samalla tavalla osallistunut kirkolliseen vapaaehtoistyöhön.
Päätin että elämä on arvokasta, puteli ei vie voittoa.Hyvä näin selvinpäin. Voimia vaan ja lujaa tahtoa, valitse lenkki saat paremmat olot siitä.
Karjala/Savo-akselilla mennään.
Ironian kliimaksi. Minä, absolutisti, vahva
atleetti, joka hyvää vilpittömästi
aikoen ja tahtoen toteutin
> päihdetalon siivouksen.
Ilman kiitosta, ilman palkkaa.
Jep jep.
Vierailija kirjoitti:
#353 sis.
'eeeeee' 'aaaaaa' ei minun
kommenttini. [ 25.10.2024, klo13:42 ].
En polta, en käytä Kannabis-tuotteita,
en alkota. Yritykset, joista elintarvikkeeni
tilaan, eivät lainkaan pidä alkoholituotteita
nettivalikoimissaan. Eivät edes
liiketiloissaan alkoh.sis. juomia jälleenmyy.
Joten aihe ei kosketa minua. 🙂
Jahaas jos ne kuitenkin juo kun on firman juhlat. Tai työntekijöillä alko ongelmaa. Olet kyllä tehnyt tarkkaa tutkintaa 0)
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran talous on kunnossa, mene yksityiselle päihdeterapeutille juttelemaan. Jotain tarvitset myös juomisen tilalle: kästöitä, joogaa, soittamista tms.
No ei ainakaan joogan demoneja kukaan tarvitse - kauhistus sentään!👹
Mun mies ei takuulla ole sarjaa
Pupp4vaari. Hän on salskea atleetti,
tod.näk. muualta Euroopasta kotoisin
oleva kielitaitoinen, sivistynyt,
korkeakoulutettu kosmopoliitti. Jopa yli 20
vuotta nuorempi. Ei ehkä lainkaan lapsia.
Me lapsettomat, hoikat ja älykkäät
kiinnostamme juuri heitä. Moni älykkö m
pitää hieman aikuisemmasta naisesta.
Kaikkea sattuu tekevälle.. 26-v. mies
ihastui minuun juteltuamme; tarjosi
sitten nroaan hotti komistus. Tapahtui ihan
just, tässä kuussa.. (Ei Tinder).
Terveisiä, jos lukee. Todella ihana ääni
miehellä. Eli nyt joku vanha kissasoppa_
mies lurittoo ihan hassuja. Laitapa höpö
itäpappa korkki jo kiinni. Pidä hyvä huoli
lapsista ja lapsenlapsista.
Isälläni oli tuo sama ongelma. Alkoholi maistui viikonloppuisin ja lomilla, vaikka kävi töissä. Hänellä se johti joskus ongelmiin. Esimerkiksi oli humalassa lähtiessään työpaikalle, autolla. Hän kyllä väitti eräänä kesänä, että pyöräilee mieluiten, mutta ehkä siinä oli se viehätys, että tulomatkalla voi poiketa terassille. Hänellä se oli ihan vaan hauskanpitoa, ikinä ei juonut sammumiseen asti tai suruun. Se kuitenkin loppui, kun hän sai ärhäkän haimatulehduksen, kun olin 18 v. Hän ei päässyt yo-juhliini, oli sairaalassa hoidettavana. Äitini ja isäni ovat eronneet kun olin lapsi, joten ei juhlat kokonaan pieleen menneet. Myöhemmin hänellä tuli muita terveyshuolia, jotka saattoivat liittyä alkoholiin tai sitten eivät. Siis diabetes esimerkiksi, korkea verenpaine, jaloissa tuntohäiriöt. Hän kuoli 58-vuotiaana. En tiedä, oliko vanha vai nuori, riippuu siitä, mikä olisi odoteikä. Hänellä oli ne pari viimeistä vuotta raskaita. Terveys ei tosiaan ollut hyvä ja tuli monenlaista ongelmaa, maksaan tuli myös kirroosi. Verenpaineet oli korkeat, lääkkeet ei sopineet, huomasi, oli diabeteksen kanssa ongelmia jne. Siihen nähden eli kuitenkin pitkään, että oli niin sairas mies pari viimeistä vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Ketju vuodelta 2023..
Eikä ole. Aloitus on tehty v. 2021. Voit katsoa päivämäärän siitä aloituksesta, ei ole salaista tietoa.
Suosittelen vaihtamaan liikuntaan, ap. Join ennen samoin kuin sinä. Ostin salikortin tosi kivalle salille jossa innostuin liikkumaan tavoitteellisesti. Kun kipinä syttyi, alkoholi unohtui kokonaan. Jos otan, otan max 2 olutta joskus eikä muuten käy mielessäkään. Saan dopamiinit liikunnasta, lisäksi se väsyttää mua sopivasti niin ettei tarvi erikseen 'rentoutua'. Kunto on mahtava nyt ja kehokin kivannällinen. Jaksamista piisaa.
Kokeile.
Vierailija kirjoitti:
'Suosittelen vaihtamaan liikuntaan, ap. Join ennen samoin kuin sinä. Ostin salikortin tosi kivalle salille jossa innostuin liikkumaan tavoitteellisesti. Kun kipinä syttyi, alkoholi unohtui kokonaan. Jos otan, otan max 2 olutta joskus eikä muuten käy mielessäkään. Saan dopamiinit liikunnasta, lisäksi se väsyttää mua sopivasti niin ettei tarvi erikseen 'rentoutua'. Kunto on mahtava nyt ja kehokin kivannällinen. Jaksamista piisaa.
Kokeile. '
Tämä oli hyvä.
Just tällä tavalla.
Todella, arvostettu kollegasi voi
olla high functioning k4appijuopp0.
Jopa medikaali, joka hörppii
käsidesiä pitkin pvää - työaikanaan.
Runsas alkoholinkäyttö on riski sekä terveydelle että hyvinvoinnille. Tästä on olemassa ihan selvää faktaa ilman mitään moralisointia. Kohtuukäyttö on vain vähäinen riski, mutta kaikilla se käyttö ei vain pysy kohtuudessa.
Parasta tietysti olisi, jos raitis elämäntapa tuntuisi luontevalta ihan itsestään, eikä siitä tarvitsisi tehdä mitään erillistä päätöstä. Joiltakin se onnistuu helposti. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.