Muita jotka eivät halua palata etätöistä?
En varmaan ole yksin, kun tutkimusten mukaan yli 80% työntekijöistä länsimaissa, jotka ovat nyt tehneet koronan aikana etätöitä, ei halua palata toimistolle. Ja puolet harkitsisi irtisanoutumista jos pakotettaisiin takaisin toimistolle 5 päivää viikossa.
Mutta olisi kiva kuulla kohtalotovereista täällä Suomessa! Milloin ja missä määrin teidän työpaikoillanne palataan toimistolle, mitä olette siitä mieltä ja kuinka paljon teillä on neuvotteluvaraa työnantajienne kanssa?
Kommentit (2742)
Meillä saa, thank god, tehdä edelleen runsaasti etätöitä. Olen töissä toimistossa, jossa kaikkien työt ovat sellaisia, että ne hoituvat mainiosti muualtakin kuin toimistolta (asiakaspalvelua, viestintää, devaamista). Tämä on selvästi huomioitu myös siinä, että koronan aikana toimistollamme laitettiin paikkoja uusiksi, eikä siellä enää edes ole omia työpöytiä tai tilaa kaikille tekijöille.
Itse olen ajatellut mennä toimistolle päivästä riippuen. Jos haluan keskittyä töihini rauhassa, pysyttelen kotitoimistolla.
Meillä aloitettiin hybridinä työt ja ma pakko mennä toimistolle. Yhden avokonttoripäivän jälkeen saikulla heti kaksi (flunssa) ja kierre on valmis. Pomoja vituttaa.
Tervetuloa saikut, nyt on meinaan matala kynnys saikuttaa.😛
Sitä saa mitä tilaa.
Etäilijät, alkakaapa varautua yhteisiin läsnäosastoseminaareihin ja ryhmäytymisleikkeihin!
Jep. Nyt työttömänä työsuhteen loputtua. Olen hakenut uuteen mutta tauko tekee hyvää. Osaviikkoisessa etätyössä on helpompi hengittää.
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon päivisin ulkoilualueilla, uimarannoilla ja kaupoissa on semmoisia ihmisiä, jotka muka tekevät etätyötä. Onhan se tietysti kivaa, että on semmoisia hommia jotka voi tehdä uimarannalla. Väitän kuitenkin, että pitkällä aikavälillä yritykset huomaavat, että tuottavuus kärsii ja sen myötä sitten on tarvetta tarkistaa palkkoja alaspäin. Yksi lusmuilija voi selvitä, mutta kun hänen tilalleen palkataan uusi niin palkka on sondeerattu lusmun tuottavuuden mukaan. Niin se toimii, markkinatalous.
Itsekin kävin tänään kaupassa kesken päivän. Siihen meni matkoineen 27 minuuttia. Aloitin vastaavasti 40 minuuttia ennen tavanomaisen työpäiväni alkamista. Haluatko tietää tästä jotain lisää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon päivisin ulkoilualueilla, uimarannoilla ja kaupoissa on semmoisia ihmisiä, jotka muka tekevät etätyötä. Onhan se tietysti kivaa, että on semmoisia hommia jotka voi tehdä uimarannalla. Väitän kuitenkin, että pitkällä aikavälillä yritykset huomaavat, että tuottavuus kärsii ja sen myötä sitten on tarvetta tarkistaa palkkoja alaspäin. Yksi lusmuilija voi selvitä, mutta kun hänen tilalleen palkataan uusi niin palkka on sondeerattu lusmun tuottavuuden mukaan. Niin se toimii, markkinatalous.
Itsekin kävin tänään kaupassa kesken päivän. Siihen meni matkoineen 27 minuuttia. Aloitin vastaavasti 40 minuuttia ennen tavanomaisen työpäiväni alkamista. Haluatko tietää tästä jotain lisää?
Itsekin kävin kaupassa lounaalla hakemassa lounasta. Kauppa on kahden korttelin päässä, joten aikaa meni noin 10 minuuttia matkoineen. Sitten käytin lopun lounastauosta syömiseen. Mikähän tässä oli lusmuilua? Toimistolta ihmiset eivät koskaan käy syömässä lounasta tai hakemassa lounasta kaupasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon päivisin ulkoilualueilla, uimarannoilla ja kaupoissa on semmoisia ihmisiä, jotka muka tekevät etätyötä. Onhan se tietysti kivaa, että on semmoisia hommia jotka voi tehdä uimarannalla. Väitän kuitenkin, että pitkällä aikavälillä yritykset huomaavat, että tuottavuus kärsii ja sen myötä sitten on tarvetta tarkistaa palkkoja alaspäin. Yksi lusmuilija voi selvitä, mutta kun hänen tilalleen palkataan uusi niin palkka on sondeerattu lusmun tuottavuuden mukaan. Niin se toimii, markkinatalous.
Itsekin kävin tänään kaupassa kesken päivän. Siihen meni matkoineen 27 minuuttia. Aloitin vastaavasti 40 minuuttia ennen tavanomaisen työpäiväni alkamista. Haluatko tietää tästä jotain lisää?
Joustotyön soisi myös olevan yleisempää - on kiva vaikkapa mennä pariksi tunniksi rannalle ja jatkaa sitten, tosin pääasiahan on että ne työt tulevat tehdyksi eikä vain juoruilla kollegan kanssa / roikuta somessa Teams vihreellä...
Mäkin käyn lenkillä kesken työpäivän! Pidän sen ihan palkattomana taukona, vaikka kylläkin aika usein pyörittelen koko lenkin päässäni työasioita ja niihin ratkaisuja.
Tätä en voisi tehdä toimistolla, koska kotona voin vielä lenkin päätteeksi käydä pikasuihkun ja siirtyä koneen ääreen töihin vaikka pyyhe päällä. Kokonaisaika alle 30 min.
Loppupäivästä teenkin sit tehokkaammin töitä ja voin myös muutenkin paremmin yleensäkin. Pelkkä win-win, sekä mulle että työnantajalle.
Vierailija kirjoitti:
Meillä aloitettiin hybridinä työt ja ma pakko mennä toimistolle. Yhden avokonttoripäivän jälkeen saikulla heti kaksi (flunssa) ja kierre on valmis. Pomoja vituttaa.
Tervetuloa saikut, nyt on meinaan matala kynnys saikuttaa.😛
Sitä saa mitä tilaa.
Ei hätää otetaan löysät pois. Saikuttajat lähtee yyteissä.
T. Sun pomo
Mua kyllä harmittaa todella paljon palata lähitöihin. Suuria puheita oli matkalla, että eiköhän etätyöt ainakin osittain tehdä jatkossakin mahdolliseksi. Siitä asiasta on nyt oltu ihan hiljaa ja johto käskee nyt varautumaan lähitöihin palaamiseen pian.
Minkäs sille mahtaa jos pakko on mutta mielelläni pitäisin vain muutaman pakollisen lähipäivän kuukauden tai parin välein silloin kun on koulutusta tai muuta. En todellakaan kaipaa työpaikalta juuri ketään, lähinnä siellä tuntuu olevan ilkeitä juorukelloja joihin on mennyt maku. Etätöissä ollut helpompi pitää työt työnä eikä tarvinnut jauhaa mitään hyödytöntä small talkia.
Työpaikan vaihto ei harmi kyllä ole vaihtoehto tässä alan työmarkkinatilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa firmoista tuntuu siirtyvän ns. hybridimalliin jossa tehdään osin kotona ja osin toimistolta käsin. Miksi tuollainen vaihtoehto ei käy hyvänä kompromissina? Ajattelen että (pandemia-aikojen ulkopuolella) on hyvä pitää jonkinlainen touchi työyhteisöön ja organisaatioon oman lähitiimin ulkopuolella. Harvan firman leivissä työskentelevän työ on kuitenkaan 100% itsenäistä vaan aina tulee uusia prosesseja, tehtäviä sekä työntekijöitä. Jos jokainen on mobilisoitu tekemään töitä mistä huvittaa, yhteistyö kapenee väistämättä. Itselle tuttua työtä on helppo suorittaa kotoa käsin ja työkavereihin pitää yhteyttä Teamsin välityksellä mutta uuden työntekijän sisäänajo ja koulutus on astetta vaikeampaa etänä.
Jos työpaikalle on vastenmielistä mennä, kannattaisiko miettiä työpaikan vaihtoehtoa? Jos taas haluaa tehdä erakkona töitä täysin organisaatiosta fyysisesti irrallaan, olisiko freelance työ parempi vaihtoehto? Tuomalla työntekijät yhteen tilaan on paljon helpompaa integroida työntekijät osaksi työyhteisöä sekä firman käytäntöjä. Ideaalitilanteessa työntekijä ei ole vaan työtehtäviä manuaalisesti suorittava kasvoton Teams-ääni vaan muun tiimin kanssa vuorovaikuttava organisaation jäsen.
Voin itsekin paremmin etätöitä tehden, ei tarvitse laittautua ja saan monta tuntia enemmän unta sekä vapaa-aikaa kun työmatkailua ei ole. En silti koe ylitsepääsemättömäksi pukea vaatteet niskaan vaikka kerran kaksi viikossa ja mennä toimistolle näkemään työkavereita, oppimaan uusia prosesseja/systeemejä tai suunnittelemaan uutta. Käytän omat etätyöpäivät rutiininomaisiin työtehtäviin ja lähipäivät aiemmin mainittuihin.
"Erakkona täysin irrallaan.."
Tällaisia kommentoi ihmiset, joilla ei ole mitään kokemusta siitä kun ollaan töissä kansainvälisessä firmassa. Sitä ei olla ollenkaan erakkoja, eikä irrallaan, vaikka ollaan eri maissa ja joskus jopa mantereilla. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla suurin osa on asiantuntijoita ja ylempiä toimihenkilöitä eli selvästikin koulutetumpaa ja paremmin palkattua kansanosaa. Muistakaa kuitenkin, että iso osa etätyöhön siirtyneistä tekee jotain sellaista, joka ei noin hyvin sovellu kotona yksin tehtäväksi. Työ saattaa olla myös sisällöltään hyvin tylsää, eli se on tekijälleen "vain" työ, eikä intohimo kuten tämän palstan kirjoittajille. Jos joku kritisoi etää, niin jaksakaa hieman kysäistä että mikä se hänen toimenkuvansa on.
Kun kritisoisikin omaa etäänsä eikä muiden etää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä aloitettiin hybridinä työt ja ma pakko mennä toimistolle. Yhden avokonttoripäivän jälkeen saikulla heti kaksi (flunssa) ja kierre on valmis. Pomoja vituttaa.
Tervetuloa saikut, nyt on meinaan matala kynnys saikuttaa.😛
Sitä saa mitä tilaa.Ei hätää otetaan löysät pois. Saikuttajat lähtee yyteissä.
T. Sun pomo
Ei lähe, ei ole tossa firmassa irtisanottu ketään eikä yksiäkään yytee neuvotteluja ollut. Firmalla pyyhkii taloudellisesti hyvin. Siellä vaan halutaan mieluummin lähityöt ja saikuttelut, kuin etätyöt ilman saikkuja. Rahaa näköjää on😂
Meillä palataan monipaikkaiseen työhön, työtehtävien mukaan saa valita missä on. Mahtavaa!!
Yllätys, yllätys:
"Etenkin kuluvaksi syksyksi ja tulevaksi talveksi on hyvä sopia säännöllisiä lähitapaamisia esimerkiksi kahdelle tai kolmelle päivälle viikossa."
Jos mun täytyy alkaa olla kolme päivää viikossa toimistolla, vaihdan työpaikkaa. Varsinkaan talvea kohti en tosiaankaan jaksa joka aamu lähteä tuonne pimeyteen. Työni on pääasiassa Teamsissa istumista, koska kaikki eivät ole samassa toimipisteessä töissä.
Olin tänään kokouksessa (fyysisessä), jossa 5 ihmistä hehkutti, miten ihanaa nähdä ihmisiä. Ja miten nyt heillä kaikki palaa toimistolle ja miten mahtavaa se on.
Kerroin, että jatkan itse lähinnä etänä, että silloin tällöin voin tulla kokouksiin. Mua katseltiin nenänvartta pitkin ja selvästi paheksuttiin.
Ja sitten tajusin juuri sen, miksi olen mieluummin etänä. Mä luen ihmisiä kuin avoimia kirjoja ja ihmisten ajatukset ovat usein hyvin rumia, vaikka he ulospäin yrittäisivät muuta sanoa. Ja se on sekä hyvin väsyttävää, myös masentavaa.
Vierailija kirjoitti:
Olin tänään kokouksessa (fyysisessä), jossa 5 ihmistä hehkutti, miten ihanaa nähdä ihmisiä. Ja miten nyt heillä kaikki palaa toimistolle ja miten mahtavaa se on.
Kerroin, että jatkan itse lähinnä etänä, että silloin tällöin voin tulla kokouksiin. Mua katseltiin nenänvartta pitkin ja selvästi paheksuttiin.
Ja sitten tajusin juuri sen, miksi olen mieluummin etänä. Mä luen ihmisiä kuin avoimia kirjoja ja ihmisten ajatukset ovat usein hyvin rumia, vaikka he ulospäin yrittäisivät muuta sanoa. Ja se on sekä hyvin väsyttävää, myös masentavaa.
No, olivatko he tosissaan siinä, että ihanaa nähdä ihmisiä?
Toi on yksi työelämän kummallisuuksia. Joo pääsääntöisesti työkaverit ovat kivoja, ollaanhan samoista asioista kiinnostuneita, kun ollaan samaan ammattiin/työpaikkaan päädytty. Harva niistä silti sellainen on, jota olisi ollut ikävä tässä ajan saatossa. Tai jos joku lähtee töistä pois, ei häntä erityisemmin jäädä kaipaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin tänään kokouksessa (fyysisessä), jossa 5 ihmistä hehkutti, miten ihanaa nähdä ihmisiä. Ja miten nyt heillä kaikki palaa toimistolle ja miten mahtavaa se on.
Kerroin, että jatkan itse lähinnä etänä, että silloin tällöin voin tulla kokouksiin. Mua katseltiin nenänvartta pitkin ja selvästi paheksuttiin.
Ja sitten tajusin juuri sen, miksi olen mieluummin etänä. Mä luen ihmisiä kuin avoimia kirjoja ja ihmisten ajatukset ovat usein hyvin rumia, vaikka he ulospäin yrittäisivät muuta sanoa. Ja se on sekä hyvin väsyttävää, myös masentavaa.
No, olivatko he tosissaan siinä, että ihanaa nähdä ihmisiä?
Toi on yksi työelämän kummallisuuksia. Joo pääsääntöisesti työkaverit ovat kivoja, ollaanhan samoista asioista kiinnostuneita, kun ollaan samaan ammattiin/työpaikkaan päädytty. Harva niistä silti sellainen on, jota olisi ollut ikävä tässä ajan saatossa. Tai jos joku lähtee töistä pois, ei häntä erityisemmin jäädä kaipaamaan.
Esitti olevansa, osa varmasti olikin. Työelämä on monen osalta ihme esittämistä ja pyllynnuolentaa. Ja siksi (ei itse työn takia) hyvin rasittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä palataan monipaikkaiseen työhön, työtehtävien mukaan saa valita missä on. Mahtavaa!!
Yllätys, yllätys:
"Etenkin kuluvaksi syksyksi ja tulevaksi talveksi on hyvä sopia säännöllisiä lähitapaamisia esimerkiksi kahdelle tai kolmelle päivälle viikossa."
Jos mun täytyy alkaa olla kolme päivää viikossa toimistolla, vaihdan työpaikkaa. Varsinkaan talvea kohti en tosiaankaan jaksa joka aamu lähteä tuonne pimeyteen. Työni on pääasiassa Teamsissa istumista, koska kaikki eivät ole samassa toimipisteessä töissä.
Siis eikä?! Firma paukuttaa miten nyt ollaan niin eteviä, olemme monipaikkainen työyhteisö! Ja sit todellisuudessa kuitenkin se onkin oikeasti LÄHITYÖTÄ missä on satunnainen etätyöskentelymahdollisuus.
Toi on just niin surullista, ettei oikeasti ymmärretä että ei se oo aitoa etätyötä jos pitää vähän väliä ravata toimistolla luomassa team spiritiä.
Teoriassa globaalin tietokonepohjaisen informaatioteknologian piti mahdollistaa aika- ja paikkariippumattomien organisaatioiden rakentamisen.
Käytännössä muutoksenhaku pelko on estänyt tätä kehitystä yllättävän tehokkaasti. Pandemian on pukannut kehitystä eteenpäin, mutta vieläkin pieni, mutta äänekäs vähemmistö vastustaa etätyötä ties millä perusteilla.
Yksi parhaista on se, että etätyö ei sovi kaikille ja siksi jokaisen tulisi palata lähityöhön 🤦
Eihän lähityökään sovi kaikille.
Miksi lähityöhön kaipaavat haluavat pakottaa kaikki muutkin toimistolle?
Sellaista en ole vielä kuullut että joku etätyötä toivova haluaisi pakottaa kaikki muutkin etätyöhön. Ei heillä ole tarvetta määritellä miten muiden pitäisi tehdä työnsä.
Perustele, miksi fyysisesti samassa tilassa oleminen (varsinkin tilanteissa, joissa suurin osa yhteistyökumppaneista ei kuitenkaan siellä ole, vaan eri organisaatioissa) edistäisi yhteisöllisyyttä?