Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka eivät halua palata etätöistä?
En varmaan ole yksin, kun tutkimusten mukaan yli 80% työntekijöistä länsimaissa, jotka ovat nyt tehneet koronan aikana etätöitä, ei halua palata toimistolle. Ja puolet harkitsisi irtisanoutumista jos pakotettaisiin takaisin toimistolle 5 päivää viikossa.
Mutta olisi kiva kuulla kohtalotovereista täällä Suomessa! Milloin ja missä määrin teidän työpaikoillanne palataan toimistolle, mitä olette siitä mieltä ja kuinka paljon teillä on neuvotteluvaraa työnantajienne kanssa?
Kommentit (2742)
Tahtoo kans kirjoitti:
Mitä te etäilijät teette työksenne?
Hoidan laskutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne, jotka tässäkin ketjussa haluavat pakottaa muut toimistolle: MIKSI?
Mitä hyötyjä oletatte siitä tulevan? Kun mitkään rationaaliset syyt eivät sitä tue.
On täällä niistä hyödyistä puhuttu, mutta kaikki on kumottu tyyliin "olette vain dinosauruksia, ette osaa nykyaikaisia käytäntöjä, pelkkää juoruilua siellä työpaikalla vain on" jne tason argumenteilla.
Väitättekö nyt ihan oikeasti, että työnantajat pääsääntöisesti ihan kiusakseen haluvat väkeä takaisin toimistoille? Ehkä ne asiat eivät ihan niin hyvin ole monessa paikassa menneet kuin se kotona olija luulee.
Kuten monesti ketjussa on jo todettu, useimmissa työpaikoissa työn tuloksia pystytään (tavalla tai toisella) mittaamaan. Ei noita arviointeja tehdä mutu-tuntumalla, vaan on mustaa valkoisella siitä MITÄ on aikaan saatu toimistolla/kotona, ja lukuja voidaan verrata.
On myös muita "tilastoja" joita voidaan seurata, esim. vaikka sairauspoissaoloja. Esim. (viimeistään koronan opettamana) useimmat eivät ole menneet/mene töihin jos on "pikku nuha" tai "maha vähän sekaisin", mutta etänä voi kumminkin tehdä joitain/osan tai jopa koko työpäivän myös puolikuntoisena (ja muita tartuttamatta)
+Päälle muut kulut, säästyneet tilamaksut, sähkö- ja siivouskulut jne.
Ja tuohon "kotitöiden tekemisen" työajalla (tämäkin useaan kertaan jo ketjussa todettu) 8h työpäivässä on tauot, mitkä ovat omaa aikaa. Yleensä taukoja on 2 kpl kahvitaukoja 10-15min ja 30h ruokatunti. Käytännössä siis n. 1/8 ajan työpäivästä voi tehdä (huom: myös toimistolla!) eli ripustaa vaikka pyykkejä, pissattaa koiran, ottaa vartin torkut jne.
Käytännössä harva asuu työpaikkansa vieressä =on pakko viettää aika työpaikalla/välittömässä läheisyydessä. Mutta jos ehtii, niin ihan samat koirann pissatukset voi hoitaa lounaalla, jos aika riittää toimistolta kodtiin käymiseen.Niin? Juuri näitä ne päättäjät seuraavat ja tietävät tilastot paremmin kuin etätöistä villiintynyt ja sen riemusanomaa täällä levittävä mamma. Eikö ole aika ihmeellista, että vaikka mittarit kaikki puhuvat etätyön autuudesta niin silti siinä ei haluta kaikissa paikoissa jatkaa? Joitakin nyrkkipajoja varmaan voi pistää sen piikkiin, että haluvat kytätä jne, mutta kyllä ihan isotkin firmat joilla olisi mahdollista saada huomattavia säästöjä toimitiloista haluavat väkeä takaisin. Eivät täysin lukittuina konttoriin, mutta ainakin joiksikin päiviksi.
Tälle epärationaaliselle pomojen halulle palata toimistoon on tutkimus selvittänyt perusteet. Linkkasin sen jo tänne aiemmin. Kyse on psykologisista virheistä. Samoin yrityselämän asiantuntijajulkaisut ovat jo vaikka kuinka paljon varoitelleet siitä, miten pahasti voidaan mokata nyt toimistolle pakottamisen kanssa. Mutta eiväthän pikkupomot yleensä lue tutkimuksia tai asiantuntijajulkaisuja, usealla ei ole minkäänlaista johtamiskoulutusta.
Isojen firmojen pomot ovatkin laajasti ottaneet sallivamman asenteen työntekoon, kuten Nokia, DNA, etc.
Tällä palstalla suurin osa on asiantuntijoita ja ylempiä toimihenkilöitä eli selvästikin koulutetumpaa ja paremmin palkattua kansanosaa. Muistakaa kuitenkin, että iso osa etätyöhön siirtyneistä tekee jotain sellaista, joka ei noin hyvin sovellu kotona yksin tehtäväksi. Työ saattaa olla myös sisällöltään hyvin tylsää, eli se on tekijälleen "vain" työ, eikä intohimo kuten tämän palstan kirjoittajille. Jos joku kritisoi etää, niin jaksakaa hieman kysäistä että mikä se hänen toimenkuvansa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni harmittaa eniten se tapa, jolla hybriditöihin palattiin. Lähes kolme kuukautta ennen yrityksen virallista hybridityölinjausta ja yrityksen antamien ohjeiden vastaisesti.
Tiimin vetäjät vain ilmoittivat, että maanantait on kaikkien pakko olla toimistolla. Ei mitään perusteluja, on vain pakko. Ovat toistuvasti ilmoittaneet, että se on aivan ehdoton pakko, ja jos jollain olisi oma preferenssi muuhun, niin sillä ei ole mitään väliä, että ihmisten toiveilla tai hyvinvoinnilla tai parhailla tavoilla tehdä töitä ei ole mitään väliä. Ja hirveä painostus osallistua erilaisiin työpaikan lounaisiin, juhliin, reissuihin.
Tuntuu kuin meitä kohdeltaisiin pieninä lapsina. Ei todellakaan motivoi.
Miten voi olla noin vaikeaa olla yhtenä tiettynä päivänä viikossa työpaikalla? Onko todellakin kohtuutonta, että palkanmaksaja "vaatii" että yhtenä päivänä on täysi miehitys? Tehän käyttäydytte kuin pikkulapset, kiukuttelette, kun työnantaja pyytää työpaikalle jopa yhtenä päivänä, arvon palkansaajille se ei kelpaa. Ennen siellä oli pakko olla joka päivä.
No ei meillä ainakaan saa tulla kaikki yhtä aikaa töihin vaan max 50 % kerralla.
Tästä seuraa lisää ongelmia, oletteko muut huomanneet? Jos tietty määrä saa / pitää olla etänä niin esimiehillekin löytyy hommia: aletaan jakaa vuoroja. Etätyöt ovat kuin työvuoroja tai lomia, kuka saa tänään perjantain ja kenen pitää olla torstaina (lähi-)työssä? Voisiko Pirkko-Pekka vaihtaa? Entä miksi Mikko-Irmeli on taas maanantaina ja tiistaina?
Voi luoja..
Ei ole mitään ongelmia, kun toimistolle tarvitsee mennä vain kerran viikossa, joten hyvin on löytynyt kaikille sopivat toimistopäivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä muuten hyvä juttu tutkimuksesta, joka selittää pomojen epärationaalisen halun pakottaa ihmiset takaisin toimistolle: https://www.scientificamerican.com/article/were-fumbling-the-return-to-…
Kyse on psykologiasta. Keskeisesti muutosvastaisuudesta, eli on paljon helpompaa yrittää palata parin vuoden takaiseen kuin kehittää uusia tapoja. Ja monilla pomoilla se työelämän ydin ja nautinto tulee siitä, kun on alaisia ympärillä, niin he haluavat sen takaisin. Eihän sitä koe itseään yhtään niin suureksi vallankäyttäjäksi jos alaiset eivät istu kaikki nöyrästi ympärillä!
Tämä kappale kiteytti hyvin molempien puolten asenteet, johtajien, jotka haluavat joustamattoman mallin sekä työntekijöiden, jotka eivät halua palata lainkaan toimistolle.
That speaks to a cognitive bias called functional fixedness. When we have a certain perception of how systems should function, we ignore other possible functions, uses and behaviors. We do this even if these new functions, uses and behaviors offer a better fit for a changed situation and would address our problems better.
Ongelma on, että ei nähdä tilannetta kuin omalta kapealta kannalta, oli se sitten johtajan tarve nähdä alaiset paikalla työnteossa päivästä toiseen tai työntekijän tarve olla fyysisesti täysin eristyksissä muusta työyhteisöstä. Kumpikin ääripää on huono organisaation näkökulmsta, joustoa pitäisi lääytyä.
Asiantuntijoiden ohjeet, ja ainakin meillä myös organisaation omat ohjeet, ovatkin, että parhaiten tämä tilanne menee käyttämällä järkeä molemmin puolin ja miettimällä työn järjestäminen työtehtävien kannalta, sekä kuuntelemalla eri osapuolia. Eli että asiasta keskustellaan ja sovitaan ja nimenomaan pyritään löytämään kaikkien hyötyjä maksimoiva ratkaisu, joka on optimaalinen myös työnteon kannalta.
Eli kaikkein suurin moka on se, mitä monet keskitason pomot ovat tehneet, eli että ei keskustella, ei mietitä tätä työtehtävien kannalta, komennetaan vain "management by perkele" meiningillä, perustelematta ratkaisuja mitenkään tai edes miettimättä, onko niissä järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne, jotka tässäkin ketjussa haluavat pakottaa muut toimistolle: MIKSI?
Mitä hyötyjä oletatte siitä tulevan? Kun mitkään rationaaliset syyt eivät sitä tue.
On täällä niistä hyödyistä puhuttu, mutta kaikki on kumottu tyyliin "olette vain dinosauruksia, ette osaa nykyaikaisia käytäntöjä, pelkkää juoruilua siellä työpaikalla vain on" jne tason argumenteilla.
Väitättekö nyt ihan oikeasti, että työnantajat pääsääntöisesti ihan kiusakseen haluvat väkeä takaisin toimistoille? Ehkä ne asiat eivät ihan niin hyvin ole monessa paikassa menneet kuin se kotona olija luulee.
Kuten monesti ketjussa on jo todettu, useimmissa työpaikoissa työn tuloksia pystytään (tavalla tai toisella) mittaamaan. Ei noita arviointeja tehdä mutu-tuntumalla, vaan on mustaa valkoisella siitä MITÄ on aikaan saatu toimistolla/kotona, ja lukuja voidaan verrata.
On myös muita "tilastoja" joita voidaan seurata, esim. vaikka sairauspoissaoloja. Esim. (viimeistään koronan opettamana) useimmat eivät ole menneet/mene töihin jos on "pikku nuha" tai "maha vähän sekaisin", mutta etänä voi kumminkin tehdä joitain/osan tai jopa koko työpäivän myös puolikuntoisena (ja muita tartuttamatta)
+Päälle muut kulut, säästyneet tilamaksut, sähkö- ja siivouskulut jne.
Ja tuohon "kotitöiden tekemisen" työajalla (tämäkin useaan kertaan jo ketjussa todettu) 8h työpäivässä on tauot, mitkä ovat omaa aikaa. Yleensä taukoja on 2 kpl kahvitaukoja 10-15min ja 30h ruokatunti. Käytännössä siis n. 1/8 ajan työpäivästä voi tehdä (huom: myös toimistolla!) eli ripustaa vaikka pyykkejä, pissattaa koiran, ottaa vartin torkut jne.
Käytännössä harva asuu työpaikkansa vieressä =on pakko viettää aika työpaikalla/välittömässä läheisyydessä. Mutta jos ehtii, niin ihan samat koirann pissatukset voi hoitaa lounaalla, jos aika riittää toimistolta kodtiin käymiseen.Ja minulla ainakin on niin "ihmeellinen" pyykinpesukone, että ei se minun työpanostani tarvitse sillä aikaa kun ohjelma pyörii. Pyykkien laittaminen koneeseen kestää ehkä max. 1 minuutti ja sitten se kone ihmeellistä kyllä pyörii ihan itsekseen, ja voin samalla tehdä töitä. Erona vain se, että vesivahingon riskin takia sitä konetta ei voisi jättää pyörimään jos lähtee itse toimistolle. Lounastauolla voi pyykit ottaa pois ja laittaa seuraavan satsin pyörimään. Ja lounastauko nyt on käytännössä pakko pitää toimistollakin. Ja taas se kone ihmeellisesti pesee ihan itse, samalla kun keskityn taas töihin!
Tällaista kutsutaan tehokkaaksi ajankäytöksi.
Lisäksi esimerkiksi aamiaista syödessä luen yleensä jo s-postit, eli käytän senkin ajan töihin.
Ymmärrän, että joitakin kiukuttaa se, jos toisten elämänlaatu paranee. Sehän on se vanha sanonta, että suomalainen maksaa mielellään satasen jotta naapuri ei saisi viittäkymppiä.
Yrityspomot taas pelkäävät, että jos työntekijät oppivat liian itsenäisiksi, niin kynnys vaihtaa työpaikkaa laskee.
Mikä niissä kotitöissä oikein hiertää osaa porukasta.
Itse näen pienet kotityöt työpäivän lomassa hyvänä työstä irtautumisena.
Työtkin sujuvat paremmin kun ajatukset saa välillä toisaalle.
Aivot ovat sillä tavalla jännä kapine, että ne työskentelevät paljon alitajuisesti. Hankalimpiin ongelmiin löytyy usein ratkaisu silloin kun niitä ei ajattele tietoisesti, vaan keskittyy johonkin aivan muuhun.
Kotityöt voivat olla ihan viisas valinta myös silloin kun oma työinto on kadoksissa. Silloin on järkevämpää vaikka laittaa niitä pyykkejä koneeseen kuin vain istua tietokoneen luona tekemättä mitään.
Itse ainakin rytmitän työni sen mukaan milloin on parhaat hetket tehdä työtä. Muut ajat teen jotain muuta, käyn vaikka lenkillä tai katson elokuvaa.
Aika paljon päivisin ulkoilualueilla, uimarannoilla ja kaupoissa on semmoisia ihmisiä, jotka muka tekevät etätyötä. Onhan se tietysti kivaa, että on semmoisia hommia jotka voi tehdä uimarannalla. Väitän kuitenkin, että pitkällä aikavälillä yritykset huomaavat, että tuottavuus kärsii ja sen myötä sitten on tarvetta tarkistaa palkkoja alaspäin. Yksi lusmuilija voi selvitä, mutta kun hänen tilalleen palkataan uusi niin palkka on sondeerattu lusmun tuottavuuden mukaan. Niin se toimii, markkinatalous.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon päivisin ulkoilualueilla, uimarannoilla ja kaupoissa on semmoisia ihmisiä, jotka muka tekevät etätyötä. Onhan se tietysti kivaa, että on semmoisia hommia jotka voi tehdä uimarannalla. Väitän kuitenkin, että pitkällä aikavälillä yritykset huomaavat, että tuottavuus kärsii ja sen myötä sitten on tarvetta tarkistaa palkkoja alaspäin. Yksi lusmuilija voi selvitä, mutta kun hänen tilalleen palkataan uusi niin palkka on sondeerattu lusmun tuottavuuden mukaan. Niin se toimii, markkinatalous.
Mistä ihmeestä sinä voit tietää, mitä he tekevät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne, jotka tässäkin ketjussa haluavat pakottaa muut toimistolle: MIKSI?
Mitä hyötyjä oletatte siitä tulevan? Kun mitkään rationaaliset syyt eivät sitä tue.
On täällä niistä hyödyistä puhuttu, mutta kaikki on kumottu tyyliin "olette vain dinosauruksia, ette osaa nykyaikaisia käytäntöjä, pelkkää juoruilua siellä työpaikalla vain on" jne tason argumenteilla.
Väitättekö nyt ihan oikeasti, että työnantajat pääsääntöisesti ihan kiusakseen haluvat väkeä takaisin toimistoille? Ehkä ne asiat eivät ihan niin hyvin ole monessa paikassa menneet kuin se kotona olija luulee.
Kuten monesti ketjussa on jo todettu, useimmissa työpaikoissa työn tuloksia pystytään (tavalla tai toisella) mittaamaan. Ei noita arviointeja tehdä mutu-tuntumalla, vaan on mustaa valkoisella siitä MITÄ on aikaan saatu toimistolla/kotona, ja lukuja voidaan verrata.
On myös muita "tilastoja" joita voidaan seurata, esim. vaikka sairauspoissaoloja. Esim. (viimeistään koronan opettamana) useimmat eivät ole menneet/mene töihin jos on "pikku nuha" tai "maha vähän sekaisin", mutta etänä voi kumminkin tehdä joitain/osan tai jopa koko työpäivän myös puolikuntoisena (ja muita tartuttamatta)
+Päälle muut kulut, säästyneet tilamaksut, sähkö- ja siivouskulut jne.
Ja tuohon "kotitöiden tekemisen" työajalla (tämäkin useaan kertaan jo ketjussa todettu) 8h työpäivässä on tauot, mitkä ovat omaa aikaa. Yleensä taukoja on 2 kpl kahvitaukoja 10-15min ja 30h ruokatunti. Käytännössä siis n. 1/8 ajan työpäivästä voi tehdä (huom: myös toimistolla!) eli ripustaa vaikka pyykkejä, pissattaa koiran, ottaa vartin torkut jne.
Käytännössä harva asuu työpaikkansa vieressä =on pakko viettää aika työpaikalla/välittömässä läheisyydessä. Mutta jos ehtii, niin ihan samat koirann pissatukset voi hoitaa lounaalla, jos aika riittää toimistolta kodtiin käymiseen.Ja minulla ainakin on niin "ihmeellinen" pyykinpesukone, että ei se minun työpanostani tarvitse sillä aikaa kun ohjelma pyörii. Pyykkien laittaminen koneeseen kestää ehkä max. 1 minuutti ja sitten se kone ihmeellistä kyllä pyörii ihan itsekseen, ja voin samalla tehdä töitä. Erona vain se, että vesivahingon riskin takia sitä konetta ei voisi jättää pyörimään jos lähtee itse toimistolle. Lounastauolla voi pyykit ottaa pois ja laittaa seuraavan satsin pyörimään. Ja lounastauko nyt on käytännössä pakko pitää toimistollakin. Ja taas se kone ihmeellisesti pesee ihan itse, samalla kun keskityn taas töihin!
Tällaista kutsutaan tehokkaaksi ajankäytöksi.
Lisäksi esimerkiksi aamiaista syödessä luen yleensä jo s-postit, eli käytän senkin ajan töihin.
Ymmärrän, että joitakin kiukuttaa se, jos toisten elämänlaatu paranee. Sehän on se vanha sanonta, että suomalainen maksaa mielellään satasen jotta naapuri ei saisi viittäkymppiä.
Yrityspomot taas pelkäävät, että jos työntekijät oppivat liian itsenäisiksi, niin kynnys vaihtaa työpaikkaa laskee.
Mikä niissä kotitöissä oikein hiertää osaa porukasta.
Itse näen pienet kotityöt työpäivän lomassa hyvänä työstä irtautumisena.
Työtkin sujuvat paremmin kun ajatukset saa välillä toisaalle.Aivot ovat sillä tavalla jännä kapine, että ne työskentelevät paljon alitajuisesti. Hankalimpiin ongelmiin löytyy usein ratkaisu silloin kun niitä ei ajattele tietoisesti, vaan keskittyy johonkin aivan muuhun.
Kotityöt voivat olla ihan viisas valinta myös silloin kun oma työinto on kadoksissa. Silloin on järkevämpää vaikka laittaa niitä pyykkejä koneeseen kuin vain istua tietokoneen luona tekemättä mitään.
Itse ainakin rytmitän työni sen mukaan milloin on parhaat hetket tehdä työtä. Muut ajat teen jotain muuta, käyn vaikka lenkillä tai katson elokuvaa.
Kateus, se on se joka hiertää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä muuten hyvä juttu tutkimuksesta, joka selittää pomojen epärationaalisen halun pakottaa ihmiset takaisin toimistolle: https://www.scientificamerican.com/article/were-fumbling-the-return-to-…
Kyse on psykologiasta. Keskeisesti muutosvastaisuudesta, eli on paljon helpompaa yrittää palata parin vuoden takaiseen kuin kehittää uusia tapoja. Ja monilla pomoilla se työelämän ydin ja nautinto tulee siitä, kun on alaisia ympärillä, niin he haluavat sen takaisin. Eihän sitä koe itseään yhtään niin suureksi vallankäyttäjäksi jos alaiset eivät istu kaikki nöyrästi ympärillä!
Tämä kappale kiteytti hyvin molempien puolten asenteet, johtajien, jotka haluavat joustamattoman mallin sekä työntekijöiden, jotka eivät halua palata lainkaan toimistolle.
That speaks to a cognitive bias called functional fixedness. When we have a certain perception of how systems should function, we ignore other possible functions, uses and behaviors. We do this even if these new functions, uses and behaviors offer a better fit for a changed situation and would address our problems better.
Ongelma on, että ei nähdä tilannetta kuin omalta kapealta kannalta, oli se sitten johtajan tarve nähdä alaiset paikalla työnteossa päivästä toiseen tai työntekijän tarve olla fyysisesti täysin eristyksissä muusta työyhteisöstä. Kumpikin ääripää on huono organisaation näkökulmsta, joustoa pitäisi lääytyä.
Sinä unohdat nyt sen, että myös työnantajalle on merkitystä sillä, pystyykö työntekijä tekemään työnsä tehokkaasti. Organisaatio ei voi olla työpaikalla itseisarvo. Jos organisaatio nostetaan tärkeimmäksi, on sillä ikävät vaikutukset sekä tulokseen että työntekijöiden hyvinvointiin.
Sellainen työnantaja jota kiinnostaa firman tekemä tulos, haluaa tarjota työntekijöille olosuhteet, joissa he pystyvät oikeasti työskentelemään. Ja organisaatiosta tehdään sellainen, että se palvelee tehokkuutta eikä syö sitä.
Osa työnantajista hakee kuitenkin viihdearvoa työntekijöistään ja haluaa heidät toimistolle viihdyttämään itseään. Toki osa työntekijöistäkin kaipaa sitä samaa viihdytystä ja siksi toivoo, että kaikki palaisivat toimistolle.
Amerikassa tehdyissä tutkimuksissa alle 25% kaipaa sitä perinteistä toimistotyötä, mutta yli 50% aikoo irtisanoutua jos ei saa säännöllisesti työskennellä etänä. Vanhaan paluuta toivovat ovat nyt vähemmistönä.
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon päivisin ulkoilualueilla, uimarannoilla ja kaupoissa on semmoisia ihmisiä, jotka muka tekevät etätyötä. Onhan se tietysti kivaa, että on semmoisia hommia jotka voi tehdä uimarannalla. Väitän kuitenkin, että pitkällä aikavälillä yritykset huomaavat, että tuottavuus kärsii ja sen myötä sitten on tarvetta tarkistaa palkkoja alaspäin. Yksi lusmuilija voi selvitä, mutta kun hänen tilalleen palkataan uusi niin palkka on sondeerattu lusmun tuottavuuden mukaan. Niin se toimii, markkinatalous.
Itse asiassa monessa yrityksessä on huomattu että tuottavuus on parantunut etätyön aikana.
Oikeassa elämässä tuottavuus paranee jos työhyvinvointi paranee. Siksi se satunnaisesti rannalla työtään tekevä on tuottavampi kuin avokonttorissa kahdeksasta neljään istuva (paitsi jos henkilö nauttii erityisesti siellä avokonttorissa istumisesta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä muuten hyvä juttu tutkimuksesta, joka selittää pomojen epärationaalisen halun pakottaa ihmiset takaisin toimistolle: https://www.scientificamerican.com/article/were-fumbling-the-return-to-…
Kyse on psykologiasta. Keskeisesti muutosvastaisuudesta, eli on paljon helpompaa yrittää palata parin vuoden takaiseen kuin kehittää uusia tapoja. Ja monilla pomoilla se työelämän ydin ja nautinto tulee siitä, kun on alaisia ympärillä, niin he haluavat sen takaisin. Eihän sitä koe itseään yhtään niin suureksi vallankäyttäjäksi jos alaiset eivät istu kaikki nöyrästi ympärillä!
Tämä kappale kiteytti hyvin molempien puolten asenteet, johtajien, jotka haluavat joustamattoman mallin sekä työntekijöiden, jotka eivät halua palata lainkaan toimistolle.
That speaks to a cognitive bias called functional fixedness. When we have a certain perception of how systems should function, we ignore other possible functions, uses and behaviors. We do this even if these new functions, uses and behaviors offer a better fit for a changed situation and would address our problems better.
Ongelma on, että ei nähdä tilannetta kuin omalta kapealta kannalta, oli se sitten johtajan tarve nähdä alaiset paikalla työnteossa päivästä toiseen tai työntekijän tarve olla fyysisesti täysin eristyksissä muusta työyhteisöstä. Kumpikin ääripää on huono organisaation näkökulmsta, joustoa pitäisi lääytyä.
Sinä unohdat nyt sen, että myös työnantajalle on merkitystä sillä, pystyykö työntekijä tekemään työnsä tehokkaasti. Organisaatio ei voi olla työpaikalla itseisarvo. Jos organisaatio nostetaan tärkeimmäksi, on sillä ikävät vaikutukset sekä tulokseen että työntekijöiden hyvinvointiin.
Sellainen työnantaja jota kiinnostaa firman tekemä tulos, haluaa tarjota työntekijöille olosuhteet, joissa he pystyvät oikeasti työskentelemään. Ja organisaatiosta tehdään sellainen, että se palvelee tehokkuutta eikä syö sitä.
Osa työnantajista hakee kuitenkin viihdearvoa työntekijöistään ja haluaa heidät toimistolle viihdyttämään itseään. Toki osa työntekijöistäkin kaipaa sitä samaa viihdytystä ja siksi toivoo, että kaikki palaisivat toimistolle.
Amerikassa tehdyissä tutkimuksissa alle 25% kaipaa sitä perinteistä toimistotyötä, mutta yli 50% aikoo irtisanoutua jos ei saa säännöllisesti työskennellä etänä. Vanhaan paluuta toivovat ovat nyt vähemmistönä.
"Sinä unohdat nyt sen, että myös työnantajalle on merkitystä sillä, pystyykö työntekijä tekemään työnsä tehokkaasti."
No niinpä, et voisi olla enemmän oikeassa. Sehän on ollut 1800-luvun teollistumisesta lähtien keskeinen idea, että työnteko organisoidaan mahdollisimman tuottavaksi ja tehokkaaksi. Sitä varten on kokonainen oma tutkimusalansakin, eli johtamisen ja organisaatioiden tutkimus. Tutkimus on suositellut etätöiden yleistämistä jo toistakymmentä vuotta.
Ja työssä ihmisten motivaatiotaso vaikuttaa aivan valtavasti siihen, kuinka hyvin he tekevät työnsä. Jos ihminen on vain pakon alla, alistettuna ja v*ttuuntuneena jossain paikalla, niin yleensä hän tekee vain sen minimin mikä on pakko, jotta työpaikka pysyy ja palkka juoksee. Tällaisissa oloissa ei ainakaan innovaatioita synny, vaan tehokas, tuloksekas ja uutta luova työnteko on mahdollista vain, jos ihminen on itse aidosti innostunut ja motivoitunut tehtävissään ja kokee, että häntä kunnioitetaan ja arvostetaan.
Vallankäyttö vain sen takia, että vallankäyttäjä nauttii siitä, ja siitä seuraava ihmisten alistaminen pakolla ei todellakaan luo toimivia organisaatioita.
Täyteen lähityöhön pakottavat organisaatiot, kuten Goldman Sachs, ovat jo joutuneet nostamaan palkkojaan houkutellakseen ja pitääkseen hyviä työntekijöitä. Joo, jos palkka on useita satoja tuhansia vuodessa (Goldman Sachsin keskivertopalkka on $367,564 ja siihen vähintään yhtä isot bonukset päälle), niin kyllähän tuollaisella rahalla saadaan ihmiset tekemään melkein mitä tahansa. Mutta jos perusorganisaatio Suomen surkeilla palkoilla yrittää samaa, niin ei se ainakaan Suomen taloudelle hyvää tee vaan saatamme saada vain valtavasti enemmän ihmisiä, jotka tekevät työpaikoillaan vain sen absoluuttisen minimin eivätkä ole innostuneita työstään. Alistaminen kun yleensä tappaa motivaation.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä muuten hyvä juttu tutkimuksesta, joka selittää pomojen epärationaalisen halun pakottaa ihmiset takaisin toimistolle: https://www.scientificamerican.com/article/were-fumbling-the-return-to-…
Kyse on psykologiasta. Keskeisesti muutosvastaisuudesta, eli on paljon helpompaa yrittää palata parin vuoden takaiseen kuin kehittää uusia tapoja. Ja monilla pomoilla se työelämän ydin ja nautinto tulee siitä, kun on alaisia ympärillä, niin he haluavat sen takaisin. Eihän sitä koe itseään yhtään niin suureksi vallankäyttäjäksi jos alaiset eivät istu kaikki nöyrästi ympärillä!
Tämä kappale kiteytti hyvin molempien puolten asenteet, johtajien, jotka haluavat joustamattoman mallin sekä työntekijöiden, jotka eivät halua palata lainkaan toimistolle.
That speaks to a cognitive bias called functional fixedness. When we have a certain perception of how systems should function, we ignore other possible functions, uses and behaviors. We do this even if these new functions, uses and behaviors offer a better fit for a changed situation and would address our problems better.
Ongelma on, että ei nähdä tilannetta kuin omalta kapealta kannalta, oli se sitten johtajan tarve nähdä alaiset paikalla työnteossa päivästä toiseen tai työntekijän tarve olla fyysisesti täysin eristyksissä muusta työyhteisöstä. Kumpikin ääripää on huono organisaation näkökulmsta, joustoa pitäisi lääytyä.
Sinä unohdat nyt sen, että myös työnantajalle on merkitystä sillä, pystyykö työntekijä tekemään työnsä tehokkaasti. Organisaatio ei voi olla työpaikalla itseisarvo. Jos organisaatio nostetaan tärkeimmäksi, on sillä ikävät vaikutukset sekä tulokseen että työntekijöiden hyvinvointiin.
Sellainen työnantaja jota kiinnostaa firman tekemä tulos, haluaa tarjota työntekijöille olosuhteet, joissa he pystyvät oikeasti työskentelemään. Ja organisaatiosta tehdään sellainen, että se palvelee tehokkuutta eikä syö sitä.
Osa työnantajista hakee kuitenkin viihdearvoa työntekijöistään ja haluaa heidät toimistolle viihdyttämään itseään. Toki osa työntekijöistäkin kaipaa sitä samaa viihdytystä ja siksi toivoo, että kaikki palaisivat toimistolle.
Amerikassa tehdyissä tutkimuksissa alle 25% kaipaa sitä perinteistä toimistotyötä, mutta yli 50% aikoo irtisanoutua jos ei saa säännöllisesti työskennellä etänä. Vanhaan paluuta toivovat ovat nyt vähemmistönä.
Ei välttämättä edes ole kyse työnantajista, vaan välitason pikkupomoista. Meillä ainakin on edelleen etätyösuositus päällä ensi kuuhun työnantajan puolelta, mutta pikkupomo on halunnut (vastoin organisaation omia sääntöjä) pakottaa ihmiset toimistolle jo elokuun alusta lähtien.
Eli ne välitason pikkupomot toimivat välillä myös työnantajan etujen vastaisesti ja jopa työnantajan määräysten vastaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne, jotka tässäkin ketjussa haluavat pakottaa muut toimistolle: MIKSI?
Mitä hyötyjä oletatte siitä tulevan? Kun mitkään rationaaliset syyt eivät sitä tue.
Onhan se täällä nähty, että etätyö on hyvä kun saa nukkua päiväunia, ulkoiluttaa koiraa, pestä pyykit ja tehdä muut kököt kotityön päivän mittaan, hoidella pankki- ja muita asioioita, ja käväistä kaupassa ja tehdä ruuat perheelle,
Höm, eikös noi ole vapaa-ajan hommia?
Kyllä pitäisi olla vapaa-ajan hommia, mutta minäkin olen päivän silloin toisen tällöin etänä ja oikein kasaan sille päivälle kaikki kotityöt. On ihanaa sitten kun leimaan itseni ulos niin koti kiiltää.
Aivan sama mitä täällä inistään, jos pomo sanoo, että palataan työpaikalle niin silloin palataan ja jos pomo sanoo, että saa jatkaa etänä niin sitten jatketaan!
Irtisanoutukaa jos ei miellytä, kyllä sinne työpaikalle on tulijoita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne, jotka tässäkin ketjussa haluavat pakottaa muut toimistolle: MIKSI?
Mitä hyötyjä oletatte siitä tulevan? Kun mitkään rationaaliset syyt eivät sitä tue.
Onhan se täällä nähty, että etätyö on hyvä kun saa nukkua päiväunia, ulkoiluttaa koiraa, pestä pyykit ja tehdä muut kököt kotityön päivän mittaan, hoidella pankki- ja muita asioioita, ja käväistä kaupassa ja tehdä ruuat perheelle,
Höm, eikös noi ole vapaa-ajan hommia?
Otetaan esimerkiksi ruokatunti. Se on 30 minuuttia ja se on lähitöissä pakko pitää. Tai siis ei ole pakko mennä syömään, mutta työajan laskeminen loppuu automaattisesti 30 minuutiksi kello 12. Minulla on töissä omat eväät mukana, joten en tarvitse mitään työpaikkaruokalaa. Töissä pyörittelen peukaloita 30 minuuttia tai itse asiassa usein tein jopa töitä lounastunnilla kun meillä sai syödä työpisteellä, jos ei ollut mitään kolmen ruokalajin ateriaa mukana. Eli 30 minuuttia päivästä meni joka tapauksessa aivan hukkaan, vain koska on pakko. Se on vapaa-aikaa, mutta ei kuitenkaan ole.
No nyt kotona pidän kyllä ruokatunnin, mutta sinä aikana teen just pyykinpesua tai käyn lähikaupassa tai hoidan muita henk. koht. asioita. Joskus teen vaikka makaroonilaatikon valmiiksi niin, että se täytyy vain työntää iltapäivällä uuniin.
Vierailija kirjoitti:
Aivan sama mitä täällä inistään, jos pomo sanoo, että palataan työpaikalle niin silloin palataan ja jos pomo sanoo, että saa jatkaa etänä niin sitten jatketaan!
Irtisanoutukaa jos ei miellytä, kyllä sinne työpaikalle on tulijoita!
Unohdat nyt, että se pomokin on palkkatyöläinen, jos ei nyt satu itse yksin omistamaan koko firmaa. Huonosti hommansa hoitava pomo saa kengänkuvan persauksiinsa hyvin nopeasti, ei ole edes irtisanomisaikaa.
Suurin osa firmoista tuntuu siirtyvän ns. hybridimalliin jossa tehdään osin kotona ja osin toimistolta käsin. Miksi tuollainen vaihtoehto ei käy hyvänä kompromissina? Ajattelen että (pandemia-aikojen ulkopuolella) on hyvä pitää jonkinlainen touchi työyhteisöön ja organisaatioon oman lähitiimin ulkopuolella. Harvan firman leivissä työskentelevän työ on kuitenkaan 100% itsenäistä vaan aina tulee uusia prosesseja, tehtäviä sekä työntekijöitä. Jos jokainen on mobilisoitu tekemään töitä mistä huvittaa, yhteistyö kapenee väistämättä. Itselle tuttua työtä on helppo suorittaa kotoa käsin ja työkavereihin pitää yhteyttä Teamsin välityksellä mutta uuden työntekijän sisäänajo ja koulutus on astetta vaikeampaa etänä.
Jos työpaikalle on vastenmielistä mennä, kannattaisiko miettiä työpaikan vaihtoehtoa? Jos taas haluaa tehdä erakkona töitä täysin organisaatiosta fyysisesti irrallaan, olisiko freelance työ parempi vaihtoehto? Tuomalla työntekijät yhteen tilaan on paljon helpompaa integroida työntekijät osaksi työyhteisöä sekä firman käytäntöjä. Ideaalitilanteessa työntekijä ei ole vaan työtehtäviä manuaalisesti suorittava kasvoton Teams-ääni vaan muun tiimin kanssa vuorovaikuttava organisaation jäsen.
Voin itsekin paremmin etätöitä tehden, ei tarvitse laittautua ja saan monta tuntia enemmän unta sekä vapaa-aikaa kun työmatkailua ei ole. En silti koe ylitsepääsemättömäksi pukea vaatteet niskaan vaikka kerran kaksi viikossa ja mennä toimistolle näkemään työkavereita, oppimaan uusia prosesseja/systeemejä tai suunnittelemaan uutta. Käytän omat etätyöpäivät rutiininomaisiin työtehtäviin ja lähipäivät aiemmin mainittuihin.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa firmoista tuntuu siirtyvän ns. hybridimalliin jossa tehdään osin kotona ja osin toimistolta käsin. Miksi tuollainen vaihtoehto ei käy hyvänä kompromissina? Ajattelen että (pandemia-aikojen ulkopuolella) on hyvä pitää jonkinlainen touchi työyhteisöön ja organisaatioon oman lähitiimin ulkopuolella. Harvan firman leivissä työskentelevän työ on kuitenkaan 100% itsenäistä vaan aina tulee uusia prosesseja, tehtäviä sekä työntekijöitä. Jos jokainen on mobilisoitu tekemään töitä mistä huvittaa, yhteistyö kapenee väistämättä. Itselle tuttua työtä on helppo suorittaa kotoa käsin ja työkavereihin pitää yhteyttä Teamsin välityksellä mutta uuden työntekijän sisäänajo ja koulutus on astetta vaikeampaa etänä.
Jos työpaikalle on vastenmielistä mennä, kannattaisiko miettiä työpaikan vaihtoehtoa? Jos taas haluaa tehdä erakkona töitä täysin organisaatiosta fyysisesti irrallaan, olisiko freelance työ parempi vaihtoehto? Tuomalla työntekijät yhteen tilaan on paljon helpompaa integroida työntekijät osaksi työyhteisöä sekä firman käytäntöjä. Ideaalitilanteessa työntekijä ei ole vaan työtehtäviä manuaalisesti suorittava kasvoton Teams-ääni vaan muun tiimin kanssa vuorovaikuttava organisaation jäsen.
Voin itsekin paremmin etätöitä tehden, ei tarvitse laittautua ja saan monta tuntia enemmän unta sekä vapaa-aikaa kun työmatkailua ei ole. En silti koe ylitsepääsemättömäksi pukea vaatteet niskaan vaikka kerran kaksi viikossa ja mennä toimistolle näkemään työkavereita, oppimaan uusia prosesseja/systeemejä tai suunnittelemaan uutta. Käytän omat etätyöpäivät rutiininomaisiin työtehtäviin ja lähipäivät aiemmin mainittuihin.
Pointti on se, että se hybridimalli pitää toteuttaa järkevästi. Esimerkiksi niin, että tarvittaessa tullaan toimistolle. Tai että tietty määrä päiviä kuukaudessa ollaan toimistolla. Mutta nimenomaan niin, että se katsotaan läpi työtehtävien kautta ja annetaan ihmisille vapautta päättää. Eli jos joku haluaa olla joka päivä toimistolla, se on ok. Jos joku haluaa olla pääasiallisesti etänä ja se toimii työtehtävien suhteen, niin se on ok. Ja valtaosa saa päättää milloin on toimistolla, eli silloin kun siinä on jotain järkeä.
Eikä niin, että joku pikkupomo vain ilmoittaa jonkun käskyn, perustelematta ja keskustelematta tai miettimättä mikä on työtehtävien kannalta järkevää.
Eli se ongelma on siinä, kun hybridityöhön siirtyminen sössitään huonolla esimiesosaamisella.
Eli käytännössä toimistolle meno tarkoittaa sitä, että pakkaan läppärin ja teen siellä ihan niitä samoja hommia kuin kotona, vain eri paikassa. Yhteistyökumppanit eivät ole siellä.