Lue keskustelun säännöt.
Kaverillani on kirjahylly yhä täynnä cd-levyjä ja kirjoja
Kommentit (220)
Ettekö te voi rakastaa niitä paperikirjojanne lyttäämättä e- ja äänikirjoja maan rakoon? Eikö se sisältö olekaan tärkeintä, vaan se että lukee paperille painettua tekstiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en tykkää äänikirjoista. Jotenkin huomio herpaantuu helpommin ja jos nukahdan niin kohta on vaikeampi löytää.
+1
Kertomakirjallisuus toimii vain luettuna. Jos tapahtumapaikkana on vaikka vanha kummituslinna, jokaisella on omansa joka on juuri niin kammottava kuin kirjailija on tarkoittanut. Lukiessa voi pysähdellä ja makustella tapahtumia. Voi jopa laittaa jonkun sopivan musiikin taustalle.
Jos kuuntelet äänikirjaa, kuunteluun on keskityttävä ja lukijan ääni, painotukset yms muokkaavat tarinaa tavalla jota kirjailija ei ole tarkoittanut.
Vierailija kirjoitti:
On hauska kun käy vieraita, niin erityisesti herrat vilkuilevat ääni väristen ja silmät kostuen levy- ja leffakokoelmaani kun oma on puoli-ilmaiseksi myyty jonnekin, koska PITÄÄ hankkiutua eroon, koska nykypäivää. Sitten tuskaillaan kun se vähänkin marginaalimpaa alagenreä oleva metallilevy ei löydykään Spotifysta. Ja kun lopulta vuoden päästä löytyy, niin se on joku karmiva remasteri.
Ja juutuubista välillä löytyy kappaleet, sitten joku yli-innokas tai tekijänoikeustrolli poistattaa ne, sitten ne taas ilmestyy vuoden päästä kunnes joku taas poistattaa ne huvikseen ja taas ilmestyy, poistuu...
Kuuntele siinä sitten mielimusiikkiasi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tykkää äänikirjoista. Jotenkin huomio herpaantuu helpommin ja jos nukahdan niin kohta on vaikeampi löytää.
+1
Kertomakirjallisuus toimii vain luettuna. Jos tapahtumapaikkana on vaikka vanha kummituslinna, jokaisella on omansa joka on juuri niin kammottava kuin kirjailija on tarkoittanut. Lukiessa voi pysähdellä ja makustella tapahtumia. Voi jopa laittaa jonkun sopivan musiikin taustalle.
Jos kuuntelet äänikirjaa, kuunteluun on keskityttävä ja lukijan ääni, painotukset yms muokkaavat tarinaa tavalla jota kirjailija ei ole tarkoittanut.
Lapsille ääneen lukeminen pitäisi myös kieltää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tykkää äänikirjoista. Jotenkin huomio herpaantuu helpommin ja jos nukahdan niin kohta on vaikeampi löytää.
+1
Kertomakirjallisuus toimii vain luettuna. Jos tapahtumapaikkana on vaikka vanha kummituslinna, jokaisella on omansa joka on juuri niin kammottava kuin kirjailija on tarkoittanut. Lukiessa voi pysähdellä ja makustella tapahtumia. Voi jopa laittaa jonkun sopivan musiikin taustalle.
Jos kuuntelet äänikirjaa, kuunteluun on keskityttävä ja lukijan ääni, painotukset yms muokkaavat tarinaa tavalla jota kirjailija ei ole tarkoittanut.
Ööh eli kaikilla on siis oma henkilökohtainen tulkinta, mutta jos kirjan kuuntelee, ei tulkitse kirjaa oikeaoppisesti, kuten kirjailija tarkoitti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te voi rakastaa niitä paperikirjojanne lyttäämättä e- ja äänikirjoja maan rakoon? Eikö se sisältö olekaan tärkeintä, vaan se että lukee paperille painettua tekstiä?
Mistä tiedät ettei sisältöä ole muutettu? Eihän näitä kukaan tarkasta ja nykyajan poliittisessa ilmapiirissä joku Sormusten Herra on jo ongelmaalista sisältöä.
[q uiuote=Vierailija]Ettekö te voi rakastaa niitä paperikirjojanne lyttäämättä e- ja äänikirjoja maan rakoon? Eikö se sisältö olekaan tärkeintä, vaan se että lukee paperille painettua tekstiä?[/quote]
Toiset tykkäävät kuunnella äänikirjoja, toiset lukea paperisina. Sama sisältö niissä kirjoissa on, kuunteli ne tai luki. Itse luen kirjat. Ymmärrän hyvin, että moner tykkäävät äänikirjoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te voi rakastaa niitä paperikirjojanne lyttäämättä e- ja äänikirjoja maan rakoon? Eikö se sisältö olekaan tärkeintä, vaan se että lukee paperille painettua tekstiä?
Mistä tiedät ettei sisältöä ole muutettu? Eihän näitä kukaan tarkasta ja nykyajan poliittisessa ilmapiirissä joku Sormusten Herra on jo ongelmaalista sisältöä.
Mistä tietää, ettei mikä tahansa uusi paperille painettu painos tai käännös ole muokattu? Kyllä siitä jää kiinni, aina jotkut esim. lukee e-kirjana uudestaan kirjan jonka ovat lukeneet aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjat on joskus ihan ok, mutta ei oikein sovi minulle. Ensin menee aikaa, kun etsii sopivaa kirjaa ja siihen oikean lukijan ja mitä sitten? Istua paikallaan ja vaan kuunnella-ei onnistu.
Luen kirjoja ja kuuntelen äänikirjoja. Äänikirjoja kuluu autoillessa työpaikalle, keittiötöiden ohessa ja lenkillä. Usein kuuntelen ammattikirjallisuutta. Kertomakirjallisuutta mieluummin luen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa CD-levyissä ja kirjoissa on?
Kaiken kun saa nykyään digitaalisena. Itse kuuntelen kirjat nykyään puhelimesta.
KIRJOJA ei kuunnella. kirjasta tehty äänite taas on tarkoitettu näkövammaisille. Minua rasittaa kun kaikki halutaan nykyään tehdä äänitteiksi tai videoiksi. Saman tiedon saamikseksi pitää käyttää valtavasti enemmän aikaa kuin tekstimuotoisen tiedon lukemiseen menisi.
Jotenkin vaikuttaa myös siltä että osa ihmisistä on laiskistunut omaksumaan tietoa kunnolla ilman että heidän tarvitsisi olla tarkistamassa sitä googlettamalla tai käymällä Wikipedian sivuilla. Kyllähän normaalissa kahvilakeskustelussa pitäisi luottaa siihen omien aivojen kovalevyn sisältöön etenkin kun kyse ei ole mistään Trivial Pursuit -kisasta.
Henkilökohtaisesti pidän enemmän perinteisistä radiokuunnelmista kuin äänikirjoista. Mika Waltarin "Sinuhen" olen lukenut 779-sivuisena kirjana, kuunnellut 22-osaisena radiokuunnelmana ja jopa katsonut sen vuonna 1954 tehdyn elokuvan Blu-ray -levyltä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/09/21/sinuhe-egyptilainen-kuunnelma
Turhia asuinneliöitä vain vie ne kirjahyllyt levyineen. Nykyään riittää kun omistaa hyvän puhelimen ja langattomat kuulokkeet muuta ei tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo 2000-luvulla DVD:lle siirretyissä tv-sarjoissa oli esim. poistettu tai muutettu musiikkia ja ääniefektejä, joten siitä jo opin, että välttämättä uudempi formaatti ei ole parempi, joten en hävittänytkään vhs-nauhojani, koska niillä tv-sarjat on alkuperäisiä tv:stä nauhoitettuja.
Ja tiedän, että ainakin 90-luvulla telkkarissa esitettyjäkin tv-sarjojen jaksoja on joskus hieman leikelty mainosajan maksimoimiseksi, mutta 2000-luvulla nauhoittamani ovat täydellisiä leikkaamattomia versioita.
Vierailija kirjoitti:
Itse en tykkää äänikirjoista. Jotenkin huomio herpaantuu helpommin ja jos nukahdan niin kohta on vaikeampi löytää.
Mulla sama, en jaksa keskittyä kun ajatus alkaa harhailla. Lisäksi lukijan äänellä olisi suuri merkitys (ärsyttävä lukija olisi ihan punainen vaate). PLUS olen tullut ääniherkäksi vuosi vuodelta enemmän kiireisen ja hälyisän asiakaspalvelutyön johdosta , eli välillä en kestä mitään ääniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tykkää äänikirjoista. Jotenkin huomio herpaantuu helpommin ja jos nukahdan niin kohta on vaikeampi löytää.
Mulla sama, en jaksa keskittyä kun ajatus alkaa harhailla. Lisäksi lukijan äänellä olisi suuri merkitys (ärsyttävä lukija olisi ihan punainen vaate). PLUS olen tullut ääniherkäksi vuosi vuodelta enemmän kiireisen ja hälyisän asiakaspalvelutyön johdosta , eli välillä en kestä mitään ääniä.
Onko todettu adhd?
Kirjoja kirjahyllyssä? En ole tällaisesta koskaan kuullutkaan! Ihan järkyttävää!
Kirja on ihana esine. Minullakin on iso hyllyllinen kirjoja, vaikka toki pistän niitä myös kiertoon. Rakkaimmat säilytän itselläni. Toisaalta pidän myös sähkökirjoista varsinkin reissussa. Ainut mikä ei nappaa on kirjojen kuunteleminen.
CD:istä olen myös säilyttänyt kaikista rakkaimmat nuoruuden lätyt.
En ymmärrä miksi tällaisista pitäisi luopua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tykkää äänikirjoista. Jotenkin huomio herpaantuu helpommin ja jos nukahdan niin kohta on vaikeampi löytää.
+1
Kertomakirjallisuus toimii vain luettuna. Jos tapahtumapaikkana on vaikka vanha kummituslinna, jokaisella on omansa joka on juuri niin kammottava kuin kirjailija on tarkoittanut. Lukiessa voi pysähdellä ja makustella tapahtumia. Voi jopa laittaa jonkun sopivan musiikin taustalle.
Jos kuuntelet äänikirjaa, kuunteluun on keskityttävä ja lukijan ääni, painotukset yms muokkaavat tarinaa tavalla jota kirjailija ei ole tarkoittanut.
Ööh eli kaikilla on siis oma henkilökohtainen tulkinta, mutta jos kirjan kuuntelee, ei tulkitse kirjaa oikeaoppisesti, kuten kirjailija tarkoitti?
Välissä on ylimääräinen henkilö, se lukija, joka väistämättä lisää oman tulkintansa.
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te voi rakastaa niitä paperikirjojanne lyttäämättä e- ja äänikirjoja maan rakoon? Eikö se sisältö olekaan tärkeintä, vaan se että lukee paperille painettua tekstiä?
Kirja ei toimi kuin kirjana.
Mun kirjahyllyni pursuilee. Ihanaa kun ihmiset myy hyviä kirjojaan pois. Itse luen mieluummin kirjat kirjoina kuin kuuntelen jostain Suplasta tai luen e-kirjana.
On hauska kun käy vieraita, niin erityisesti herrat vilkuilevat ääni väristen ja silmät kostuen levy- ja leffakokoelmaani kun oma on puoli-ilmaiseksi myyty jonnekin, koska PITÄÄ hankkiutua eroon, koska nykypäivää. Sitten tuskaillaan kun se vähänkin marginaalimpaa alagenreä oleva metallilevy ei löydykään Spotifysta. Ja kun lopulta vuoden päästä löytyy, niin se on joku karmiva remasteri.