Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?

Ennen pääsi isoimmille raksoille apumieheksi melkein aina kun kävi vaan meseltä kysymässä. Nykyään turha toivo kun paikat ovat täynnä viron ukkoja, puolalaisia ym. 

Kohta on työvoimapulaa paperiteollisuudessakin, jos paikallinen sopiminen etenee upm:n toiveiden mukaan.

Kuka jatkossa lähtee muuttotappioalueelle, katkeamattomaan kolmivuoroon huonolla palkalla? Työhön jossa kemikaaleja, melua, huonoa työergonomiaa ja työntekijöiden määrä nipistetty minimiin?

Ja esim. upm:n tuloksella ja osinkomäärillä on kyllä varaa maksaa kunnon palkkoja, ei kaadu suomen tes:iin se firma.

Että kyllä työvoimapula johtuu ihan vaan palkasta ja työehdoista.

ex-sh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?

Miksi ihmiset eivät kouluttaudu näille aloille? Johtuisiko se siitä, ettei niissä töissä saa kunnon palkkaa? Miksi opiskella ja tehdä töitä, jos ei saa palkkaa?

Sairaanhoitaja saa n. 3000/kk eikö sekään ole kunnon palkka?

No, ensinnäkään sairaanhoitaja ei saa n. 3000 e/kk, vaan noin 2500 e/kk. Tiedän, kun olen ollut sairaanhoitajana. Läheskään kaikki sairaanhoitajat ei saa vuorolisiä, jotka nostavat kk-ansioita. Nykyään on paljon työpaikkoja, joissa sairaanhoitajat tekevät joko pelkkää päivävuoroa tai vain aamu- ja iltavuoroa, mutta ei yövuoroja tai viikonloppuja. Lopetin sairaanhoitajan työt viime vuonna ja siirryin muihin töihin. On aina suhteellista, mikä on riittävän hyvä palkka. Jos on muita vaihtoehtoja, niin ihminen valitsee paremman vaihtoehdon, Nykyinen työni on henkisesti kevyempää ja palkkani on noin 4000 e/kk. 

En usko että vaihtoehdot ovat olla työttömänä tai sairaanhoitajana. Kyllä ne tyypit saavat töitä, joilla on vaihtoehtona alkaa sairaanhoitajaksi. Monella vaan on muitakin vaihtoehtoja, eikä sote-ala ole tällä hetkellä kovin houkutteleva. 

Suurin ongelma sote-alalla ei ole palkkataso.

Esimerkiksi lähärit kyllä mielellään uhoavat sillä kuinka siirtyvät parempiin hommiin elleivät saa lisää rahaa. Mutta ei huvita opiskelu tai aivoty, eikä "miesten alat".

Aika harvalla sairaanhoitajallakaan riittää niitä ominaisuuksia joita vaaditaan 4 000 eur/kk töihin. Onhan siihen syynsä miksi ala on valittu, ja se syy ole kutsumustyö.

Isoin ongelma sote-alalla on että työhön tarvitaan oikeaa luonnetta ja sitä joko on tai ei. Minä tienaisin paremmin sairaanhoitajana kuin vaativassa asiantuntijatyössä, mutta perusluonne ei sovellu ihmisten hoivaamiseen, riippumatta siitä olisiko työ vaativaa vai ei. Palkkatason nosto ei auttaisi saamaan hoitajiksi sopivia ihmisiä.

Salon Akkutehdas rekrytoi 300 työntekijää.

Nykyinen työnantajakin kehtasi ulista työvoimapulasta, kun valmista ohjelmistokehittäjää ei ilmestynytkään ovesta sisään. Oikeasti siis panostus hakemiseen oli se, että sanoivat nykyisille, että löytyisikö ketään tuttua. Ja vielä kyseessä on ammattiryhmä, jossa muut houkuttelee näkyvästi osaajia jollain aamupaloilla ja jujitsuhieronnoilla.

Aloin pitkästä aikaa tarkistamaan oman alueen avoimia työpaikkoja. Ensimmäiseksi tulee palveluneuvojan paikkoja, työnantaja Eezy. Chanian toimipisteeseen, mutta ei täällä Lapissa ole sellaista paikkakuntaa. Sehän onkin Kreetalla. Siinäpä taas yksi työnantaja pääsee valittamaan, että Lapissa on työvoimapula. Sijainti on siis ilmoituksessa koko Suomi, vaikka työpaikka onkin Kreetalla.

Otetaanpa seuraavia: Tiiminvetäjä teletiimityöhön, eli puhelimyyntiin kokenut työnjohtaja.  Sitten tuleekin Staffpointin sesonkityötä, 30 viikkotuntia. Miten sillä elää, kun ansiosidonnainenkin jää osa-aikatyössä vähäiseksi työn päättymisen jälkeen? Sitten onkin akituinen paikka kokille, 112,5 tuntia /3 vk. Vaikuttaa aivan asialliselta ... mutta monen kokin kokemus on vimmattu kiire, ja riittääkö nuo tunnit? Palkkaa ei juuri mainita. Ensimmäinen selvä euromäärä oli 11,38 - 12,89 €/h, K-marketin myyjänä 30 viikkotunnilla. Oikeasti tekee tiukkaa tulla sillä palkalla toimeen täysilläkin työtunneilla.

Siitä on tosiaan aikaa, kun olen viimeksi noita selannut, kun nyt meneillään jo 5. määräaikainen peräkkäin. Huomaan selvän eron entiseen. Ennen vaadittiin työntekijältä jotain ja tarjottiin vastaavasti TES:n mukaista palkkaa. Nyt kehutaan työnantajaa ja työympäristöä. Entiseen aikaan ilmoitukset olivat yksinkertaisempia ja selkeämpi, eivät työnantajan mainoksia.

Löysinpä sitten sen alkuperäisen MOL:n sivun. Siellä olisikin monta minulle sopivaa paikkaa. Muuan projektityö 3300€/kk, ja vaatimuksena vain korkeakoulu- tai ammattitutkinto. Ihan kiva, mutta paikkakuntaa tuntevat tietävät varmaan, kenen paikka se on eli kuka siihen on jo valittu. Julkiset työpaikat kun on oltava periaatteessa julkisessa haussa.

Liian suuret tuet. Ei muuta. Asia on selvä.

makaa sinäkin kotona kirjoitti:

Olen jo 51v ja tiedostan kyllä, etten ole työmarkkinoilla kuuminta hottia, kun en satu mikään erityisasiantuntija olemaan. Keväällä sain ADHD-diagnoosin ja nyt toivon että lääkkeiden avulla onnistuisin löytämään itselleni jotain järkevää tekemistä. Jos se menee sitten niin, etten pääse töihin ja tipun ansiosidonnaisen jälkeen työmarkkinatuelle, niin olkoon sitten niin. Etsin sitten vaikka jotain vapaaehtoishommia, joiden kautta pystyn jollain tavalla olemaan yhteiskunnalle hyödyksi. 

Olehan sitten varovainen noiden vapaaehtoishommien kanssa. Vaikka niistä ei saa palkkaa, työkkäri katsoo sellaisessa olevan työllistyneeksi ja työttömyyskorvauksen maksajalle lähtee kielteinen lausunto. Ei ole kauaa aikaa, kun erän työtön nainen oli mennyt talkoisiin paikalliselle kirppikselle avajaispäivänä, ja avajaisista oli lehdessä juttu. Työkkärin tarkkasilmäinen täti bongasi tutun naaman ja nimen lehdestä ja työttömyysetuudet meni saman tien poikki. Varmaan googlella löydät tämän jutun. Työkkäriä ei kiinnosta se, saako siitä hommasta rahaa. Työkkärin ensisijainen tehtävä on etsiä syy, millä perusteella työttömyyskorvaukset voidaan evätä.

Minä jäin työttömäksi vapaaehtoisesti. Selvitin ensimmäisenä, voinko opiskella työttömyyskorvauksilla rakennusmestariksi, kun kuulin että nykyään sellainenkin vaihtoehto on olemassa. Työkkärin täti kieltäytyi vastaamasta. Hoki vain että hae sinne kouluun, jos pääset, niin selvitetään sitten, onko se mahdollista, vai joudutko ottamaan opintolainaa opintotuen lisäksi. Juu ei. En hakenut. Nyt 2 vuotta kotona vehkeitä raapien. Jos 15 vuotta vielä kynnet ja vehkeet kestää niin sitten eläkkeelle. 

Kiitos tästäkin varoituksesta. Työttömyyskorvausten kanssa saa tosiaan olla varovainen, tuntuu että tämä on ihan oma tieteenalansa. Ja säännöt muuttuvat koko ajan. Minulla on nuoruusvuosilta kokemus siitä, että 24000€ päivärahoja meni takaisinperintään, kun en tarpeeksi tarkkaan ollut perehtynyt yksityiskohtiin ja työvoimatoimiston virkailijalle riitti suullinen ilmoitus opintoja koskien, kun kerroin ne keskeyttäneeni. Olin rituaalinomaisesti käynyt kerran vuodessa ilmoittautumassa läsnäolevaksi, vaikka olin jo työelämässä, ja kun jäin työttömäksi niin 1,5v ehdin päivärahaa saada ennen kuin toinen virkailija kyseli tarkemmin ja kävi ilmi, etten ollut muodollisesti menetellyt oikein. Hallinto-oikeus onneksi antoi alennusta ja maksoin takaisin vain 18000€, mutta oli siinäkin kova homma ensin työttömänä ja sitten opiskelijana, joka sai vain opintotukea. (Opiskelin AMK-tutkinnon eri alalta.) 

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?

Suomessa on

- työvoimapula

- työttömyyttä

Ongelma tuntuu olevan, että työttömät eivät suostu menemään nollasopimuksella tai alipalkalla töihin tai muuttamaan kommuuniasumiseen toiselle puolelle maata pariksi kuukaudeksi tarvittaessa. Työttömät eivät myöskään suostu kouluttautumaan kaikki lähäreiksi ja putkimiehiksi.

Tästä syystä eläkeikää pitää nostaa jonnekin n. 80 vuoteen, ja pitää ihmiset töissä kunnes ovat puoleksi vainaita. Näin eläkkeitä ei tarvitse maksaa ja työvoimaa riittää. Eläkeikää lähestyvien arvellaan, siis sellaistan reilusti yli kuusikymppisten, seiskytvuotiaiden jne, kouluttautuvan uudestaan, muuttavan vihannesviljelmälle ja tunturikeskukseen alipalkattuna.

Olen varmaan tyhmä, mutta olen miettinyt, että miksei

1. työntekijöille voida maksaa ihan ookoo palkkaa

2. tarjota määräaikaista ja kokoaikaista vähintään vuoden työsuhdetta

3. tarjota vakituisia työpaikkoja

Monilla satoja hakemuksia, ei pääse edes haastatteluun. Missä siis se työvoimapula?

SAK pääekonomisti sanoi että työvoimapula on hyvä asia, silloin talous kasvaa ja työntekijä voi valita paremmat työpaikat ja palkat nousevat edes vähän lähemmäs pohjoismaista tasoa. Oikeiston NAIRU-konsepti jättimäisellä rakennetyöttömyydellä jolla pidetään palkat alhaalla ja ajetaan vain työnantajien etuja on se huono tilanne, myös kansan ostovoimalle ja kulutuskysynnälle.

Pitäisikö työpaikkailmoituksille nauraa vai itkeä? https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/10930828?rss=true

Huoltamokahvilatyöntekijä, 10 paikkaa, Barona Oy, Barona Horeca Oy, Tampere

Oletko "kyllä onnistuu" -asenteella varusteltu aktiivinen ikiliikkuja, joka nauttii intensiivisestä työtahdista? Kaipaatko työltäsi monipuolisuutta, vaihtelevuutta ja mahdollisuutta haastaa itseään? Oletko luontainen asiakaspalvelija? Juuri sinä voit olla ketjumme uusin Helmi!

Haemme pitkäaikaisia huoltamokahvilatyöntekijöitä Shell Helmisimpukka asemille Pirkanmaalle keikkasopimuksella.

Mitä pääset meillä tekemään?

Meillä pääset loistamaan monipuolisissa asiakaspalvelutehtävissä, tekemään myyntityötä ja samalla pitämään nälkäiset tielläliikkujat tyytyväisinä valmistamalla vitriini-/ruokatuotteita.

Menestyksen avaimet

Olet luontainen tiimityöskentelijä, mutta hoidat hommat kunnialla loppuun myös itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Arvostamme ennen kaikkea reipasta tekemisen meininkiä sekä joustavaa asennetta työntekoa kohtaan. Kahviloidemme Helmet ovat aurinkoisia asiakaspalvelijoita, jolla on hymy herkässä. Ammatilliset valmiudet tehtävään antaa parhaiten ravintola-alan tai kaupallisen alan koulutus sekä aikaisempi kokemus asiakaspalvelutehtävistä. Mutta mikäli et vielä ole alan ammattilainen, ei huolta! Meillä pärjää heittäytymiskykyinen ja oppimishaluinen sekä käsistään kätevä; me kyllä koulutamme sinut tehtävään.

Mitä me tarjoamme sinulle?

Tarjoamme sinulle vaihtelevaa ja antoisaa työtä mahtavan työporukan ympäröimänä. Pakettiin kuuluvat myös Restelin erinomaiset henkilöstöedut ja urakehitysmahdollisuudet niin Restelin ja kuin Baronan kautta.

Keikkasopimus solmitaan työntekijän ja Baronan välille. Töitä tulet tekemään Restel Liikenneasemat Oy:n operoimilla Shell Helmisimpukka asemilla Pirkanmaalla. Sinut perehdytetään tehtäviin Shell Helmisimpukka asemalla ja tulet tekemään vuoroja sinun aikatauluusi sopivalla tavalla.

Shell Helmisimpukka-asemat Pirkanmaalla sijaitsevat Tampereella (Lahdenperänkatu ja Sammon Valtatie) sekä Ruutanassa ja Ylöjärvellä. Osa asemista on auki ympäri vuorokauden ja työ sisältää myös yksintyöskentelyä, joten edellytämme täysi-ikäisyyttä. Arvostamme haluasi työskennellä myös yövuoroissa. Oma auto on plussaa, jotta pääset hyvin kulkemaan.

Voit tutustua työskentelyyn liikenneasemalla tämän videon välityksellä. Mikäli koet kuuluvasi joukkoomme, kerro se meille hakemuksessasi.

Käymme hakemuksia läpi jo hakuaikana, ja työt alkavat heti sopimuksen mukaan. Haluamme turvata kaikkien terveyden, joten teemme kaikki haastattelut videohaastatteluina.

Restel Oy on suomalainen ravintola-alan yritys, johon kuuluu noin 200 ravintolaa ja se työllistää yli 2500 ravintola-alan ammattilaista. Restelin ruoka- ja juomaravintoloita on kattavasti aina Helsingistä Rovaniemelle ja töitä on tarjolla monipuolisesti kautta maan. Lisää Restelistä työnantajana löydät täältä

Barona HoReCa tarjoaa monipuolisia työmahdollisuuksia konkareille ja uusille kyvyille. Kauttamme voit työskennellä joko pidemmissä pesteissä tai vain toisinaan, omien aikataulujesi mukaisesti. Kaikkiin tehtäviin et tarvitse aiempaa kokemusta, sillä asenne ratkaisee ja me autamme oppimaan!

Barona auttaa sinua rakentamaan työelämästä itsesi näköistä. Tuemme sinua kaikissa urasi eri käänteissä, Suomessa ja kansainvälisesti.

504,06€/kk (16,8€/päivä) elämiseen yksinasuvalle työttömälle tai 428,45€/kk (14,28€/päivä) työttömälle avio/avopareille kumpaisellekin ei ole suuren suuri summa, ja tuskin syy työttömyyteen. Pikemminkin syy on normaalin tes-palkkatyön saannin ongelmista, työn jonka palkalla tulee toimeen.

Kokoomus ja sen puistopuolueet ovat aina sopivassa tilanteessa vaahdonneet työvoimapulasta. 

Kerran nuorempana uskoin heitä, muutin toiselle paikkakunnalle ja ajoin joka päivä pitkän työmatkan vuoden verran, kun uskoin uutisia, joiden mukaan suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja Suomeen tuli työvoimapula ja työpaikkoja on pilvin pimein. 

Pazkan marjat mitään pulaa tullut. Silloin olin vielä nuori, enkä ymmärtänyt politiikkaa, aina on joku tausta tarkoitus uutisoinnilla.

Kokoomus (Yrittäjät) halajaa niin paljon työvoimaa, että työnantaja voi sanella palkat ja ehdot. Se on se kysynnän ja tarjonnan laki. Pidetään me työntekijät huolta, ettei Suomeen roudata yhtään tarpeetonta "osaajaa" . Korkeakoulutetut osaajat ovat sitten eri asia. He eivät polje meidän palkkoja, eivätkä ole sosiaalipummeja meidän veroeuroilla.

Eikös nyt ehdotella jollakin taholla, että 65v-74v eläkeläiset pitäisi passittaa takaisin työelämään. Eihän se saanut riemullista vastaanottoa tietenkään.

Itse lähtisin kyllä, mutta oma alani oli sellainen, että kehitys on ollut sitä luokkaa etten enää millään pärjäisi tällä alalla.

Tarkoittanee tuo puhe eläkkeellä olevia hoitajia. Siellä se työvoimapula enimmillään on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?

Miksi ihmiset eivät kouluttaudu näille aloille? Johtuisiko se siitä, ettei niissä töissä saa kunnon palkkaa? Miksi opiskella ja tehdä töitä, jos ei saa palkkaa?

Yksi ongelma on se, että aikuisena uudelleen kouluttautumisesta on tehty niin vaikeaa. Pitäisi olla saman aikaan koulussa ja päivätöissä, koska opiskeluun ei saa tukea. Mahdotonta. Työttömän äsaat opiskella vain, jos työkkäri armollisesti antaa siihen luvan. Työkkäri voi päättää, että on parempi että olet kotona kirjoittamassa työhakemuksia jotka eivät johda työllistymiseen sen sijaan että kävisit pari vuotta jotain koulua ja voisit työllistyä uudelle alalle.

Aikuisia varten on aikuiskoulutustuki. Riittää, kun on työsuhde voimassa, ja on siitä opintovapaalla, päivätyötä ei tarvi tehdä opiskelujen ohessa.. 

Mutta työttömänä et sitä saa.

Ei, ei sitä työttömille makseta, koska eihän voi olla yhtä aikaa työtön ja opiskelija. Opiskella voi, mutta pitää ilmoittaa ettei ole enää työtön, vaan opiskelija, ja hakea opintotukea. Jos ei saa opintotukea, voi hakea toimeentulotukea. 

Mutta samaan aikaan ei kuitenkaan tarvitse olla päivätöissä ja opiskella. 

Minä lähdin opiskelemaan AMK-tutkintoa 38-vuotiaana. 90-luvulla kesken jääneistä opinnoista oli jäänyt vielä 1,5 vuoden opintotuet käyttämättä ja sain siis sen joku 300€/kk ensimmäisen 1,5v ajan. Loput kolme vuotta opiskelin täysin ilman tukia. Meillä oli yksi lapsi ja asuntolainaa, kyllä se aika tiukkaa teki. Mutta ajatus oli, että tutkinnolla pääsisi sitten töihin. No ei edes päässyt, mutta nousihan ne tulot sitten kun valmistumisen jälkeen aloin saada työttömyyskorvausta. 

Jos se oma puoliso ei satu olemaan hyvätuloinen, niin kyllä se opiskelu aikuisena pelkällä opintotuella voi olla hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Itse nostin opintolainankin, mutta eipä se kauheasti lämmittänyt kun sitäkin sai vain siltä 1,5 vuoden ajalta. Jos opintotuet on käytetty jo ensimmäiseen tutkintoon, joka ei työllistä, niin millä sen toisen sitten opiskelee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?

Miksi ihmiset eivät kouluttaudu näille aloille? Johtuisiko se siitä, ettei niissä töissä saa kunnon palkkaa? Miksi opiskella ja tehdä töitä, jos ei saa palkkaa?

Sairaanhoitaja saa n. 3000/kk eikö sekään ole kunnon palkka?

Ei, jos hoitsuilta kysytään.

Vierailija kirjoitti:

-Liian suuret tuet (työnteko ei ole taloudellisesti kannattavaa)

-Liian suuret vaatimukset (on tullut kouluttauduttua "hienolle" alalle, joka ei työllistä, ei kehdata opiskella sen jälkeen lähihoitajaksi tms.)

-Liian kyvytöntä porukkaa. Osa ihmisistä on vaan niin kummallista, ettei kukaan halua palkata.

Mulllä on kanssa entinen naapuri, joka oli vähän yksinkertainen. ÄO varmasti alle 90. Muuten ihan mukava tyyppi, vähän hidas vaan. Oli töissä vielä 91-mutta sen jälkeen ei ole työelämään kelvannut. Ainoastaan työkkärin kursseille. Nyt hän on vähän päälle 50. Ei pelkoa, että työllistyisi ikinä, kun alkaa olla fyysisiä vaivoja, pumppu osastoa ja selkää.

Vierailija kirjoitti:

Ennen pääsi isoimmille raksoille apumieheksi melkein aina kun kävi vaan meseltä kysymässä. Nykyään turha toivo kun paikat ovat täynnä viron ukkoja, puolalaisia ym. 

Onko nykyään liian suuri vaiva laittaa hakemusta rakennusfirmaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kun se yrittäjä perustaa yrityksen, eikös hänellä ole tarkkaan tiedossa nuo palkkaamisen kulut? Ja eikö ole selvää, että useimmissa yrityksissä ei tulosta saada ilman työntekijöitä?

Ongelma näyttä olevan siis yrittäjissä, joille ei ole kirkastunut mitä vapaa markkinatalous tarkoittaa. Jos yritys ei voi palkata niin paljon työntekijöitä kuin se tarvitsee ja maksaa työmarkkinoilla vetävää palkkaa, niin sittenhän yritys ei ole kannattava eikä liikeidea toimi.

Suomen työmarkkinoilla ei toimikaan vapaa markkinatalous. Palkat määrätään, eikä niiden anneta muodostua sen mukaan, minkä verran työntekijän vetämiseen tarvitaan.

Ymmärtääkseni TES:it määräävät vain palkan kohtuullisen tason. Toki enemmän saa vapaasti maksaa.

Etkö ymmärrä, että tuokin voi olla ongelma, että TES määrittelee alarajan? Jos työntekijä on huonossa työmarkkina-asemassa esimerkiksi vähäisen työkokemuksen vuosi, tai jos osaamisessa on muuten puutteita, sukupuoli väärä ja ikää liikaa, niin hän on huonossa asemassa kilpailemaan työpaikoista, kun TES määrittelee alarajan. Tämä tilanne on ihan perustuslain vastainen, mutta silti TES-yleissitovuudesta luopuminen tuntuu olevan monille punainen vaate. Minulla työntekijänä pitäisi saada olla oikeus sopia työnantajan kanssa alemmasta palkasta kuin mitä TES sanelee. Ja onhan meillä aloja, joilla ei TESsiä ole ollenkaan ja silti työsopimuksia syntyy. 

"Työvoimapula"

Tämä on vain juoni, että maahan voitaisiin tuoda kehitysmaista kouluttamatonta väkeä alipalkattuihin töihin. Valtio maksaa erotuksen sosiaalisina tulonsiirtoina, eli tässä sossutuetaan kolmansien maiden alipalkattujen halpatyöläisten lisäksi myös elinkeinoelämää.