Lue keskustelun säännöt.
Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?
Suomessa on
- työvoimapula
- työttömyyttä
Ongelma tuntuu olevan, että työttömät eivät suostu menemään nollasopimuksella tai alipalkalla töihin tai muuttamaan kommuuniasumiseen toiselle puolelle maata pariksi kuukaudeksi tarvittaessa. Työttömät eivät myöskään suostu kouluttautumaan kaikki lähäreiksi ja putkimiehiksi.
Tästä syystä eläkeikää pitää nostaa jonnekin n. 80 vuoteen, ja pitää ihmiset töissä kunnes ovat puoleksi vainaita. Näin eläkkeitä ei tarvitse maksaa ja työvoimaa riittää. Eläkeikää lähestyvien arvellaan, siis sellaistan reilusti yli kuusikymppisten, seiskytvuotiaiden jne, kouluttautuvan uudestaan, muuttavan vihannesviljelmälle ja tunturikeskukseen alipalkattuna.
Olen varmaan tyhmä, mutta olen miettinyt, että miksei
1. työntekijöille voida maksaa ihan ookoo palkkaa
2. tarjota määräaikaista ja kokoaikaista vähintään vuoden työsuhdetta
3. tarjota vakituisia työpaikkoja
Kommentit (2036)
Mutta kun se yrittäjä perustaa yrityksen, eikös hänellä ole tarkkaan tiedossa nuo palkkaamisen kulut? Ja eikö ole selvää, että useimmissa yrityksissä ei tulosta saada ilman työntekijöitä?
Ongelma näyttä olevan siis yrittäjissä, joille ei ole kirkastunut mitä vapaa markkinatalous tarkoittaa. Jos yritys ei voi palkata niin paljon työntekijöitä kuin se tarvitsee ja maksaa työmarkkinoilla vetävää palkkaa, niin sittenhän yritys ei ole kannattava eikä liikeidea toimi.
Suomen työmarkkinoilla ei toimikaan vapaa markkinatalous. Palkat määrätään, eikä niiden anneta muodostua sen mukaan, minkä verran työntekijän vetämiseen tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun se yrittäjä perustaa yrityksen, eikös hänellä ole tarkkaan tiedossa nuo palkkaamisen kulut? Ja eikö ole selvää, että useimmissa yrityksissä ei tulosta saada ilman työntekijöitä?
Ongelma näyttä olevan siis yrittäjissä, joille ei ole kirkastunut mitä vapaa markkinatalous tarkoittaa. Jos yritys ei voi palkata niin paljon työntekijöitä kuin se tarvitsee ja maksaa työmarkkinoilla vetävää palkkaa, niin sittenhän yritys ei ole kannattava eikä liikeidea toimi.
Suomen työmarkkinoilla ei toimikaan vapaa markkinatalous. Palkat määrätään, eikä niiden anneta muodostua sen mukaan, minkä verran työntekijän vetämiseen tarvitaan.
Ymmärtääkseni TES:it määräävät vain palkan kohtuullisen tason. Toki enemmän saa vapaasti maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?
Miksi ihmiset eivät kouluttaudu näille aloille? Johtuisiko se siitä, ettei niissä töissä saa kunnon palkkaa? Miksi opiskella ja tehdä töitä, jos ei saa palkkaa?
Sairaanhoitaja saa n. 3000/kk eikö sekään ole kunnon palkka?
No, ensinnäkään sairaanhoitaja ei saa n. 3000 e/kk, vaan noin 2500 e/kk. Tiedän, kun olen ollut sairaanhoitajana. Läheskään kaikki sairaanhoitajat ei saa vuorolisiä, jotka nostavat kk-ansioita. Nykyään on paljon työpaikkoja, joissa sairaanhoitajat tekevät joko pelkkää päivävuoroa tai vain aamu- ja iltavuoroa, mutta ei yövuoroja tai viikonloppuja. Lopetin sairaanhoitajan työt viime vuonna ja siirryin muihin töihin. On aina suhteellista, mikä on riittävän hyvä palkka. Jos on muita vaihtoehtoja, niin ihminen valitsee paremman vaihtoehdon, Nykyinen työni on henkisesti kevyempää ja palkkani on noin 4000 e/kk.
En usko että vaihtoehdot ovat olla työttömänä tai sairaanhoitajana. Kyllä ne tyypit saavat töitä, joilla on vaihtoehtona alkaa sairaanhoitajaksi. Monella vaan on muitakin vaihtoehtoja, eikä sote-ala ole tällä hetkellä kovin houkutteleva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?
Miksi ihmiset eivät kouluttaudu näille aloille? Johtuisiko se siitä, ettei niissä töissä saa kunnon palkkaa? Miksi opiskella ja tehdä töitä, jos ei saa palkkaa?
Yksi ongelma on se, että aikuisena uudelleen kouluttautumisesta on tehty niin vaikeaa. Pitäisi olla saman aikaan koulussa ja päivätöissä, koska opiskeluun ei saa tukea. Mahdotonta. Työttömän äsaat opiskella vain, jos työkkäri armollisesti antaa siihen luvan. Työkkäri voi päättää, että on parempi että olet kotona kirjoittamassa työhakemuksia jotka eivät johda työllistymiseen sen sijaan että kävisit pari vuotta jotain koulua ja voisit työllistyä uudelle alalle.
Aikuisia varten on aikuiskoulutustuki. Riittää, kun on työsuhde voimassa, ja on siitä opintovapaalla, päivätyötä ei tarvi tehdä opiskelujen ohessa..
-Liian suuret tuet (työnteko ei ole taloudellisesti kannattavaa)
-Liian suuret vaatimukset (on tullut kouluttauduttua "hienolle" alalle, joka ei työllistä, ei kehdata opiskella sen jälkeen lähihoitajaksi tms.)
-Liian kyvytöntä porukkaa. Osa ihmisistä on vaan niin kummallista, ettei kukaan halua palkata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työvoimapulaa on ikävässä matalapalkkatyössä, joissa on huono palkka, haasteeton, yksitoikkoinen, kuormittava ja henkisesti ja fyysisesti raskas työ ja huonot työehdot. Julkisuudessa on nyt Hesburger, mutta vastaavia työpaikkoja löytyy Suomesta lukuisia. Matalapalkkainen hoitoala ja monet palvelualat kuten kaupan alan työt ovat ns. epämukavia ja huonoja töitä. Huonoissa työnantajissa on julkisia ja yksityisiä ja isoja ja pieniä työnantajia.
Osa-aikatyössä pieni palkka ei riitä elämiseen. Kaupan alalla ja palvelualoilla suositaan työntekijälle epäoikeudenmukaisia nollatuntisopimuksia. Työsopimuksessa on "työaika 0h/viikko" ja olet "tarvittaessa töihin kutsuttava". Töitä tarjotaan joskus ja työvuorot tulevat viime tingassa. Perheellinen ihminen ei pysty yhdistämään perhettä ja työntekoa.
Joihinkin ammatteihin koulutetaan vuosittain vain vähän ihmisiä kuten hammaslääkäri, lääkäri tai eläinlääkäri. Pitkäaikaistyöttömissä ei ole näitä pitkälle koulutettuja ja hyvin palkattuja ammattilaisia.
Kaikilla pitkäaikaistyöttömillä ei ole koulutusta ja pätevyyttä. Koulutuksena voi olla pelkkä peruskoulu tai joku vanhentunut ammattikoulututkinto 1980-luvulta. Työttömällä ei ole ajantasaista koulutusta ja tutkintoa. Ikäsyrjintä vaikeuttaa ikääntyvien eli yli 40-50-vuotiaiden työpaikan saamista. Työttömällä voi olla monia elämänhallinnan ongelmia, ylivelkaantumista, maksuhäiriömerkintöjä, ulosottovelkoja, päihteiden käyttöä, rikoksia ja mahdollisesti mielenterveysongelmia. Työnantaja haluaa palkata ammattitaitoisen, luotettavan ja pätevän työntekijän eikä toimia elämänhallintaongelmaisen ja ulosottovelkaisen työntekijän sosiaalitoimistona.
Joissakin töissä on matala palkka ja kurja työ. Menisitkö itse lähihoitajaksi surkealla, 11-12 €/h tuntipalkalla esimerkiksi vanhainkotiin tai kotihoitoon pesemään vanhusten takapuolia? Kun raskaasta ja likaisesta vanhustyöstä aletaan maksaa 25-30€/tunti, niin kyllä hakijoita alkaa löytyä vanhustyöhönkin! Kuntien, sairaanhoitopiirien, Kimalaisten ja Pörriäisten on ihan turha valittaa hoitajapulasta! Maksakaa kunnon palkkaa likaisesta ja raskaasta työstä kuten potilaitten takapuolien pesusta niin kyllä tekijöitä löytyy!
Takapuolien pesusta, tai mistään vastaavastatyöstä, ei tulla maksamaan 4000-5000 euroa/kk. Koskaan.
Tuollainen palkka edellyttää korkeaa koulutusta, monimutkaisten asioiden hallintaa, jne.
Tässähän juuri ohjaillaan Suomea tunneperäisesti tilanteeseen, jossa kouluttautuminen ei enää kannata, kun ammatikoululla tai peruskoululla saa korkeammat tienestit vähemmällä stressillä kuin korkeasti kouluttautumalla.
Tai oikeastaanhan tämä tilanne on jo. Koulutus ei kannata, koska se ainoastaan vaikeuttaa työpaikan saamista.
Tuo vaatimus perustuu amtalasti koulutettujen luuloon siitä että muut työt ovat pelkkää golfkentällä patsastelua tai pullan mussuttamista toimistolla. Sitten ajatellaan että heidänhän sitä rahaa kuuluisi saada kun tekevät "kuormitavaa" työtä.
News flash: kaikki työt ovat kuormittavia. Siihen on syynsä miksi te valitsitte sen matalapalkkatyön, ja valittajilla se syy ei todellakaan ole kutsumus.
Onhan tuo lähihoitajien vaatima kolmen tonnin palkka jo aivan posketon heitto. Väkisin tulee mieleen heittää pienyrittäjänä pyyhe kehään, kun parin vuoden koulutuksella saa kohta 600 euroa enemmän käteen kuukaudessa kuin itse korkeakoulutettuna saan valtavilla tuntimäärillä.
Alkaa olla turhaa koko duunin tekeminen Suomessa.
Juuri lähäreillä on myös täysin epärealistiset käsitykset siitä mitä muissa ammateissa tienaa.
Näin ihmisten palkkalukuja koko ajan, ja useimissa ammateissa tienaa vähemmän kuin mitä yleisesti kuvitellaan.
Kolme poikkeusta: sairaanhoitajat, lähihoitajat, opettajat.
Näitä kaikkia yhdistää se, että ollaan julkisella puolella töissä eikä selkeästi ymmärretä, mikä ongelma syntyy jos julkisella puolella aletaan tienata kuten yksityisellä.
Eli: Mistä se raha niihin palkkoihin tulee?
Vika taitaa pikemminkin olla, että ovat naisvaltaisia aloja. Suomessa on paljon rakenteellista syrjintää miesten aloille maksetaan isompia palkkoja kuin naisten aloille. Insinöörit jyrää tässä maassa. Eikä todellakaan kaikki insinöörit työskentele yksityisellä sektorilla, vaan heitä on kyllä kunnallakin, esimerkiksi rakennusvirasto, rakennusvalvonta, vesilaitokset, insinöörejä riittää ja palkat ovat ainakin puolitoistakertaiset siihen nähden, mitä vastaavan tasoisella koulutuksella olevilla sairaanhoitajilla. Ja toisekseen, aika paljon sairaanhoitajia työskentelee yksityiselläkin sektorilla, esimerkiksi työterveyshuollossa ja yksityisillä terveysasemilla, eikä niitä palveluja kunta tuota eikä osta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?
Miksi ihmiset eivät kouluttaudu näille aloille? Johtuisiko se siitä, ettei niissä töissä saa kunnon palkkaa? Miksi opiskella ja tehdä töitä, jos ei saa palkkaa?
Yksi ongelma on se, että aikuisena uudelleen kouluttautumisesta on tehty niin vaikeaa. Pitäisi olla saman aikaan koulussa ja päivätöissä, koska opiskeluun ei saa tukea. Mahdotonta. Työttömän äsaat opiskella vain, jos työkkäri armollisesti antaa siihen luvan. Työkkäri voi päättää, että on parempi että olet kotona kirjoittamassa työhakemuksia jotka eivät johda työllistymiseen sen sijaan että kävisit pari vuotta jotain koulua ja voisit työllistyä uudelle alalle.
Aikuisia varten on aikuiskoulutustuki. Riittää, kun on työsuhde voimassa, ja on siitä opintovapaalla, päivätyötä ei tarvi tehdä opiskelujen ohessa..
Mutta työttömänä et sitä saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
-Liian suuret tuet (työnteko ei ole taloudellisesti kannattavaa)
-Liian suuret vaatimukset (on tullut kouluttauduttua "hienolle" alalle, joka ei työllistä, ei kehdata opiskella sen jälkeen lähihoitajaksi tms.)
-Liian kyvytöntä porukkaa. Osa ihmisistä on vaan niin kummallista, ettei kukaan halua palkata.
- Eikä ole mitään järkeä akateemisesti koulutetun ihmisen lähteä opiskelemaan lähihoitajaksi, kun pulaa on myös esimerkiksi sairaanhoitajista, laboratoriohoitajista, puheterapeuteista ja psykoterapeuteista. On siis tarjolla parempiakin vaihtoehtoja, joilla myös työllistyy hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?
Miksi ihmiset eivät kouluttaudu näille aloille? Johtuisiko se siitä, ettei niissä töissä saa kunnon palkkaa? Miksi opiskella ja tehdä töitä, jos ei saa palkkaa?
Yksi ongelma on se, että aikuisena uudelleen kouluttautumisesta on tehty niin vaikeaa. Pitäisi olla saman aikaan koulussa ja päivätöissä, koska opiskeluun ei saa tukea. Mahdotonta. Työttömän äsaat opiskella vain, jos työkkäri armollisesti antaa siihen luvan. Työkkäri voi päättää, että on parempi että olet kotona kirjoittamassa työhakemuksia jotka eivät johda työllistymiseen sen sijaan että kävisit pari vuotta jotain koulua ja voisit työllistyä uudelle alalle.
Aikuisia varten on aikuiskoulutustuki. Riittää, kun on työsuhde voimassa, ja on siitä opintovapaalla, päivätyötä ei tarvi tehdä opiskelujen ohessa..
Mutta työttömänä et sitä saa.
Ei, ei sitä työttömille makseta, koska eihän voi olla yhtä aikaa työtön ja opiskelija. Opiskella voi, mutta pitää ilmoittaa ettei ole enää työtön, vaan opiskelija, ja hakea opintotukea. Jos ei saa opintotukea, voi hakea toimeentulotukea.
Mutta samaan aikaan ei kuitenkaan tarvitse olla päivätöissä ja opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työvoimapulaa on ikävässä matalapalkkatyössä, joissa on huono palkka, haasteeton, yksitoikkoinen, kuormittava ja henkisesti ja fyysisesti raskas työ ja huonot työehdot. Julkisuudessa on nyt Hesburger, mutta vastaavia työpaikkoja löytyy Suomesta lukuisia. Matalapalkkainen hoitoala ja monet palvelualat kuten kaupan alan työt ovat ns. epämukavia ja huonoja töitä. Huonoissa työnantajissa on julkisia ja yksityisiä ja isoja ja pieniä työnantajia.
Osa-aikatyössä pieni palkka ei riitä elämiseen. Kaupan alalla ja palvelualoilla suositaan työntekijälle epäoikeudenmukaisia nollatuntisopimuksia. Työsopimuksessa on "työaika 0h/viikko" ja olet "tarvittaessa töihin kutsuttava". Töitä tarjotaan joskus ja työvuorot tulevat viime tingassa. Perheellinen ihminen ei pysty yhdistämään perhettä ja työntekoa.
Joihinkin ammatteihin koulutetaan vuosittain vain vähän ihmisiä kuten hammaslääkäri, lääkäri tai eläinlääkäri. Pitkäaikaistyöttömissä ei ole näitä pitkälle koulutettuja ja hyvin palkattuja ammattilaisia.
Kaikilla pitkäaikaistyöttömillä ei ole koulutusta ja pätevyyttä. Koulutuksena voi olla pelkkä peruskoulu tai joku vanhentunut ammattikoulututkinto 1980-luvulta. Työttömällä ei ole ajantasaista koulutusta ja tutkintoa. Ikäsyrjintä vaikeuttaa ikääntyvien eli yli 40-50-vuotiaiden työpaikan saamista. Työttömällä voi olla monia elämänhallinnan ongelmia, ylivelkaantumista, maksuhäiriömerkintöjä, ulosottovelkoja, päihteiden käyttöä, rikoksia ja mahdollisesti mielenterveysongelmia. Työnantaja haluaa palkata ammattitaitoisen, luotettavan ja pätevän työntekijän eikä toimia elämänhallintaongelmaisen ja ulosottovelkaisen työntekijän sosiaalitoimistona.
Joissakin töissä on matala palkka ja kurja työ. Menisitkö itse lähihoitajaksi surkealla, 11-12 €/h tuntipalkalla esimerkiksi vanhainkotiin tai kotihoitoon pesemään vanhusten takapuolia? Kun raskaasta ja likaisesta vanhustyöstä aletaan maksaa 25-30€/tunti, niin kyllä hakijoita alkaa löytyä vanhustyöhönkin! Kuntien, sairaanhoitopiirien, Kimalaisten ja Pörriäisten on ihan turha valittaa hoitajapulasta! Maksakaa kunnon palkkaa likaisesta ja raskaasta työstä kuten potilaitten takapuolien pesusta niin kyllä tekijöitä löytyy!
Takapuolien pesusta, tai mistään vastaavastatyöstä, ei tulla maksamaan 4000-5000 euroa/kk. Koskaan.
Tuollainen palkka edellyttää korkeaa koulutusta, monimutkaisten asioiden hallintaa, jne.
Tässähän juuri ohjaillaan Suomea tunneperäisesti tilanteeseen, jossa kouluttautuminen ei enää kannata, kun ammatikoululla tai peruskoululla saa korkeammat tienestit vähemmällä stressillä kuin korkeasti kouluttautumalla.
Tai oikeastaanhan tämä tilanne on jo. Koulutus ei kannata, koska se ainoastaan vaikeuttaa työpaikan saamista.
Tuo vaatimus perustuu amtalasti koulutettujen luuloon siitä että muut työt ovat pelkkää golfkentällä patsastelua tai pullan mussuttamista toimistolla. Sitten ajatellaan että heidänhän sitä rahaa kuuluisi saada kun tekevät "kuormitavaa" työtä.
News flash: kaikki työt ovat kuormittavia. Siihen on syynsä miksi te valitsitte sen matalapalkkatyön, ja valittajilla se syy ei todellakaan ole kutsumus.
Onhan tuo lähihoitajien vaatima kolmen tonnin palkka jo aivan posketon heitto. Väkisin tulee mieleen heittää pienyrittäjänä pyyhe kehään, kun parin vuoden koulutuksella saa kohta 600 euroa enemmän käteen kuukaudessa kuin itse korkeakoulutettuna saan valtavilla tuntimäärillä.
Alkaa olla turhaa koko duunin tekeminen Suomessa.
Juuri lähäreillä on myös täysin epärealistiset käsitykset siitä mitä muissa ammateissa tienaa.
Näin ihmisten palkkalukuja koko ajan, ja useimissa ammateissa tienaa vähemmän kuin mitä yleisesti kuvitellaan.
Kolme poikkeusta: sairaanhoitajat, lähihoitajat, opettajat.
Näitä kaikkia yhdistää se, että ollaan julkisella puolella töissä eikä selkeästi ymmärretä, mikä ongelma syntyy jos julkisella puolella aletaan tienata kuten yksityisellä.
Eli: Mistä se raha niihin palkkoihin tulee?
Vika taitaa pikemminkin olla, että ovat naisvaltaisia aloja. Suomessa on paljon rakenteellista syrjintää miesten aloille maksetaan isompia palkkoja kuin naisten aloille. Insinöörit jyrää tässä maassa. Eikä todellakaan kaikki insinöörit työskentele yksityisellä sektorilla, vaan heitä on kyllä kunnallakin, esimerkiksi rakennusvirasto, rakennusvalvonta, vesilaitokset, insinöörejä riittää ja palkat ovat ainakin puolitoistakertaiset siihen nähden, mitä vastaavan tasoisella koulutuksella olevilla sairaanhoitajilla. Ja toisekseen, aika paljon sairaanhoitajia työskentelee yksityiselläkin sektorilla, esimerkiksi työterveyshuollossa ja yksityisillä terveysasemilla, eikä niitä palveluja kunta tuota eikä osta.
Puhut asiaa. Tämä unohtuu aina kun syytetään palkkaeroista sitä että insinöörit olisivat kaikki yksityisellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIksi muuten aina oletetaan, että se Helsingissä asuva, asuntonsa omistava, perheellinen, puolisolla Helsingissä vakityöpaikka ja lapsilla kaverit & koulut -työtön muuttaisi johonkin Pihtiputaalle, kun sieltä aukesi yksi alan työpaikka?
Ei kai ketään kiinnosta panna koko perheen elämää sekaisin vain siksi, että Pihtiputaalla tarvitaan äidinkielenopettajaa?
Miksi työpaikka laittaisi elämän sekaisin jos oikeasti on työnhakijana?
Muualla kuin Helsingissä on ollut vuosikymmenien ajan aivan normaalia käydä töissä toisilla paikkakunnilla ja vuokrata sieltä kakkosasunto työviikkojen ajaksi. Jostain syystä meille helsinkiläisille tämä on suurempi ongelma kuin muille.
Pihtiputaa on vähän kaukaa haettu esimerkki, mutta omien kokemusteni mukaan se on hieno paikkakunta jossa on alhaiset asumiskustannukset.
Eli perhe jää asumaan sinne Helsinkiin, asumiskustannukset siellä säilyvät samoina, minä lähden pihtiputaalle ja maksan vuokraa asunnosta ja joka viikkoiset matkat takaisin Helsinkiin niin että palkasta jäisi vain vähän karkkirahaa kuun lopussa. Samaan aikaan puoliso olisi käytännössä yksinhuoltaja viikot, minulta jäisi kokematta arki lasten kanssa ja kaikki perheaika pitäisi ympätä kahdelle päivälle viikossa.
Kiitos mutta ei kiitos, olisin mieluummin työtön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Liian suuret tuet (työnteko ei ole taloudellisesti kannattavaa)
-Liian suuret vaatimukset (on tullut kouluttauduttua "hienolle" alalle, joka ei työllistä, ei kehdata opiskella sen jälkeen lähihoitajaksi tms.)
-Liian kyvytöntä porukkaa. Osa ihmisistä on vaan niin kummallista, ettei kukaan halua palkata.- Eikä ole mitään järkeä akateemisesti koulutetun ihmisen lähteä opiskelemaan lähihoitajaksi, kun pulaa on myös esimerkiksi sairaanhoitajista, laboratoriohoitajista, puheterapeuteista ja psykoterapeuteista. On siis tarjolla parempiakin vaihtoehtoja, joilla myös työllistyy hyvin.
Tunnen akateemisia lähihoitajia. Koulutus on lyhyt. Kaikilla ei ole varaa suorittaa esim. puheterapeutin tutkintoa joka kestää puolet pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää työttömyydestä myös yksi asia: iso osa työttömyyden ja työvoimapulan ristiriidasta ei johdu suoraviivaisesti kysynnän ja tarjonnan välisestä suhteesta.
Merkittävä osa työvoimasta kärsii esimerkiksi kausityöttömyydestä, jota ei pysty käytännössä korjaamaan kuin hankkimalla pätevyyden tai osaamisen toiselle ammattialalle.
Tästä hyvä esimerkki on rakennusala, jossa tehtävien työtuntien määrä ei yksinkertaisesti jakaudu tasaisesti vuoden ympäri. Toinen esimerkki on tienrakennusala, kolmas matkailu, neljäs viherrakentaminen ja puutarha-ala.
Kausiluontoisissa töissä on aikoja, jolloin työvoiman kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, ja toisia aikoja, jolloin työvoiman tarjonta ylittää kysynnän huomattavasti. Tämä on normaalia kausivaihtelua, jonka kanssa on vain "elettävä".
Jos olisi halua ja tahtoa, niin rakennusalalla voitaisi kyllä tehdä niin kuin opetusalalla tehtiin jo vuosikymmeniä sitten. Alkuaan opettaja sai palkkaa vai opetuskuukausilta, eli syyskuun alusta toukokuun loppuun. 9 kk palkkaa ja 3 kk työttömänä. Jos opettaja asui koululla, niin kesän ajan oli oikeus asua koululla olevassa opettajan asunnossa ja pitää kasvimaata, mutta rahapalkkaa ei saanut. Sitten päätettiin jakaa opettajien 9 kuukauden palkka 12 kuukaudelle. Vaikka kuukausittainen summa pieneni, niin joka kuukausi sai kuitenkin rahaa.
Väitän, että rakennusalalla voitaisi tehdä sama, jos halua olisi. Mutta ei ole, koska on ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset. Kyllä se raksamies pärjää ansiosidonnaisten kanssa ihan hyvin. Saa jopa enemmän kuin jos palkkaa alettaisi jakamaan ympärivuotiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Liian suuret tuet (työnteko ei ole taloudellisesti kannattavaa)
-Liian suuret vaatimukset (on tullut kouluttauduttua "hienolle" alalle, joka ei työllistä, ei kehdata opiskella sen jälkeen lähihoitajaksi tms.)
-Liian kyvytöntä porukkaa. Osa ihmisistä on vaan niin kummallista, ettei kukaan halua palkata.- Eikä ole mitään järkeä akateemisesti koulutetun ihmisen lähteä opiskelemaan lähihoitajaksi, kun pulaa on myös esimerkiksi sairaanhoitajista, laboratoriohoitajista, puheterapeuteista ja psykoterapeuteista. On siis tarjolla parempiakin vaihtoehtoja, joilla myös työllistyy hyvin.
Tunnen akateemisia lähihoitajia. Koulutus on lyhyt. Kaikilla ei ole varaa suorittaa esim. puheterapeutin tutkintoa joka kestää puolet pidempään.
Kukaan akateeminen ei halua lähihoitajaksi, jos on vaihtoehtona opiskella sairaanhoitajaksi. Käytännössä aika sama koulutusaika. Ehkä kaikki ei vaan pääse sairaanhoitajiksi, tai asuvat jollain pienellä paikkakunnalla, missä on ainoana vaihtoehtona vain amiska.
Vierailija kirjoitti:
-Liian suuret tuet (työnteko ei ole taloudellisesti kannattavaa)
-Liian suuret vaatimukset (on tullut kouluttauduttua "hienolle" alalle, joka ei työllistä, ei kehdata opiskella sen jälkeen lähihoitajaksi tms.)
-Liian kyvytöntä porukkaa. Osa ihmisistä on vaan niin kummallista, ettei kukaan halua palkata.
Työnantajat ovat liian nirsoja. Nykyään joka työhön halutaan täydellistä työntekijää. Se ei ole realismia vaan valtaosa työntekijöistä on keskinkertaisia. Samanlainen ilmiö on olemassa deittimarkkinoilla eli vaaditaan liian täydellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää työttömyydestä myös yksi asia: iso osa työttömyyden ja työvoimapulan ristiriidasta ei johdu suoraviivaisesti kysynnän ja tarjonnan välisestä suhteesta.
Merkittävä osa työvoimasta kärsii esimerkiksi kausityöttömyydestä, jota ei pysty käytännössä korjaamaan kuin hankkimalla pätevyyden tai osaamisen toiselle ammattialalle.
Tästä hyvä esimerkki on rakennusala, jossa tehtävien työtuntien määrä ei yksinkertaisesti jakaudu tasaisesti vuoden ympäri. Toinen esimerkki on tienrakennusala, kolmas matkailu, neljäs viherrakentaminen ja puutarha-ala.
Kausiluontoisissa töissä on aikoja, jolloin työvoiman kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, ja toisia aikoja, jolloin työvoiman tarjonta ylittää kysynnän huomattavasti. Tämä on normaalia kausivaihtelua, jonka kanssa on vain "elettävä".
Jos olisi halua ja tahtoa, niin rakennusalalla voitaisi kyllä tehdä niin kuin opetusalalla tehtiin jo vuosikymmeniä sitten. Alkuaan opettaja sai palkkaa vai opetuskuukausilta, eli syyskuun alusta toukokuun loppuun. 9 kk palkkaa ja 3 kk työttömänä. Jos opettaja asui koululla, niin kesän ajan oli oikeus asua koululla olevassa opettajan asunnossa ja pitää kasvimaata, mutta rahapalkkaa ei saanut. Sitten päätettiin jakaa opettajien 9 kuukauden palkka 12 kuukaudelle. Vaikka kuukausittainen summa pieneni, niin joka kuukausi sai kuitenkin rahaa.
Väitän, että rakennusalalla voitaisi tehdä sama, jos halua olisi. Mutta ei ole, koska on ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset. Kyllä se raksamies pärjää ansiosidonnaisten kanssa ihan hyvin. Saa jopa enemmän kuin jos palkkaa alettaisi jakamaan ympärivuotiseksi.
Voi olla että ei rakennusalan ja puutarha-alan liitot suostu tuollaiseen ympärivuotiseen palkanmaksuun, missä kk-summa pienenee. Työntekijä saisi vähemmän rahaa, jos palkka jaetaan ja menettää ansiosidonnaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää työttömyydestä myös yksi asia: iso osa työttömyyden ja työvoimapulan ristiriidasta ei johdu suoraviivaisesti kysynnän ja tarjonnan välisestä suhteesta.
Merkittävä osa työvoimasta kärsii esimerkiksi kausityöttömyydestä, jota ei pysty käytännössä korjaamaan kuin hankkimalla pätevyyden tai osaamisen toiselle ammattialalle.
Tästä hyvä esimerkki on rakennusala, jossa tehtävien työtuntien määrä ei yksinkertaisesti jakaudu tasaisesti vuoden ympäri. Toinen esimerkki on tienrakennusala, kolmas matkailu, neljäs viherrakentaminen ja puutarha-ala.
Kausiluontoisissa töissä on aikoja, jolloin työvoiman kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, ja toisia aikoja, jolloin työvoiman tarjonta ylittää kysynnän huomattavasti. Tämä on normaalia kausivaihtelua, jonka kanssa on vain "elettävä".
Jos olisi halua ja tahtoa, niin rakennusalalla voitaisi kyllä tehdä niin kuin opetusalalla tehtiin jo vuosikymmeniä sitten. Alkuaan opettaja sai palkkaa vai opetuskuukausilta, eli syyskuun alusta toukokuun loppuun. 9 kk palkkaa ja 3 kk työttömänä. Jos opettaja asui koululla, niin kesän ajan oli oikeus asua koululla olevassa opettajan asunnossa ja pitää kasvimaata, mutta rahapalkkaa ei saanut. Sitten päätettiin jakaa opettajien 9 kuukauden palkka 12 kuukaudelle. Vaikka kuukausittainen summa pieneni, niin joka kuukausi sai kuitenkin rahaa.
Väitän, että rakennusalalla voitaisi tehdä sama, jos halua olisi. Mutta ei ole, koska on ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset. Kyllä se raksamies pärjää ansiosidonnaisten kanssa ihan hyvin. Saa jopa enemmän kuin jos palkkaa alettaisi jakamaan ympärivuotiseksi.
Voi olla että ei rakennusalan ja puutarha-alan liitot suostu tuollaiseen ympärivuotiseen palkanmaksuun, missä kk-summa pienenee. Työntekijä saisi vähemmän rahaa, jos palkka jaetaan ja menettää ansiosidonnaiset.
Siinä on väärinkäytön riski. Osa työnantajista on kieroja, maksaisivat kyllä pientä palkkaa mutta silti lomauttaisivat osaksi vuotta.
Niinhän jotkut kunnat tekee opettajien kanssakin. Palkkaavat opettajia elokuusta toukokuuhun pätkätöihin. Kesän saa olla ansiosidonnaisella.
TE-toimiston asiantuntija 44 vuoden työkokemuksella kirjoitti:
Mistä työnhakijat tulevat? Työstä, kouluista, sairaaloista, vankiloista, ulkomailta. Useissa tapauksissa, kun henkilö tarvitsee taloudellista apua, hänet ohjataan TE-toimistoon. Monet työnhakijat eivät voi ottaa työtä vastaan terveydellistä syistä. Mielestäni merkittävä osa työhönpyrkijöistä ei työnantajien mukaan ole työkuntoisia, vaikka sairauslomaa ei kirjotetakaan. Kokemukseni mukaan työsopimuksen estää useimmiten työnantaja. Ikäsyrjintä on suuri ongelma. Kuten tiedetään, työnhakijoille on asetettu monia velvotteita. Tasapuolisuuden vuoksi työnantajille tulisi säätää työhakemuksen saavuttua vastaamisvelvollisuus. Työnhakuintoa voisi lisätä Eläketurvakeskukselle säädetty vanhuuseläkeotteen lähettämisvelvoite esim. 55-vuotta täyttäneille. Työntekijälle valkenisi, kuinka pieni se eläke onkaan. Vielä ehtisi korottaa eläkettä.
PS. Työnhakijoita oli huhtikuun lopussa 2021 yhteensä 657 324 henkilöä. Lähde: TEM, tilannekatsaus.
"Mielestäni merkittävä osa työhönpyrkijöistä ei työnantajien mukaan ole työkuntoisia" niin siis että mitä? Sinun mielipide, työnantajien mielipide? Jos kerran pelkkä fiilis riittää ja ikä=sairaus niin mitä p askaa selität hakuinfon kasvattamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukien määrää pitäisi vähentää ja kestoa lyhentää siten, että alkaisi kiinnostaa.
Kaiken kaikkiaan tilanteen pitäisi olla sellainen, että jos työtä on tarjolla, sitä itsestäänselvästi kannattaa tehdä.
Mutta eikö tämäkin ole paradoksi - eihän se työ voi olla kannattavaa, jos sillä ei elä?
Tässä maassa on jokaisella mahdollisuus opiskella. Jos haluat saada erityisen hyvää palkkaa, rahkeiden tulee riittää siihen. Muussa tapauksessa opiskelet sitä mihin kykenet ja saat sitä palkkaa mitä siitä maksetaan ja opit pärjäämään sillä. Edelleen, tuet on liian suuria jos niillä eläminen on parempi vaihtoehto kuin työn tekeminen. Työn tekemisen tulisi AINA olla ykkösvaihtoehto, jos työtä tarjolla on. On ihan käsittämätöntä, että näin ei ole.
Kun jossakin pitää asuakin. Ei perheellinen voi lähteä ympäri maata minimipalkan perässä tilapäistöitä tekemään.
Ne ajat eivät palaa. Me nuoremmat emme tiedä mitään noista ajoista. Meille nykypäivän työelämä on itsestäänselvyys. Emme valita ja marmata, kuinka kasarilla oli asiat paremmin, kun emme tiedä niistä ajoista mitään. Kehitys kehittyy ja maailma menee eteenpäin. Vanhukset monesti jämähtävät haaveilemaan kasarin paluusta.