Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?
Suomessa on
- työvoimapula
- työttömyyttä
Ongelma tuntuu olevan, että työttömät eivät suostu menemään nollasopimuksella tai alipalkalla töihin tai muuttamaan kommuuniasumiseen toiselle puolelle maata pariksi kuukaudeksi tarvittaessa. Työttömät eivät myöskään suostu kouluttautumaan kaikki lähäreiksi ja putkimiehiksi.
Tästä syystä eläkeikää pitää nostaa jonnekin n. 80 vuoteen, ja pitää ihmiset töissä kunnes ovat puoleksi vainaita. Näin eläkkeitä ei tarvitse maksaa ja työvoimaa riittää. Eläkeikää lähestyvien arvellaan, siis sellaistan reilusti yli kuusikymppisten, seiskytvuotiaiden jne, kouluttautuvan uudestaan, muuttavan vihannesviljelmälle ja tunturikeskukseen alipalkattuna.
Olen varmaan tyhmä, mutta olen miettinyt, että miksei
1. työntekijöille voida maksaa ihan ookoo palkkaa
2. tarjota määräaikaista ja kokoaikaista vähintään vuoden työsuhdetta
3. tarjota vakituisia työpaikkoja
Kommentit (2036)
Vierailija kirjoitti:
Aikuisia varten on aikuiskoulutustuki. Riittää, kun on työsuhde voimassa, ja on siitä opintovapaalla, päivätyötä ei tarvi tehdä opiskelujen ohessa..
Raikas tuulahdus muutaman vuosikymmenen takaa kun ei vielä puhuttu elinikäisestä oppimisesta, se on laakista poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika asenteellisesti kirjoitettu.
Mun mielestä on ihan selvä kohtaanto-ongelma. Työvoimapulaa on ainakin kahdessa kohdassa, matalapalkka-aloilla, palveluammateissa jne. Subway sulki kahvilan Helsingissä, kun ei saanut riittävästi henkilökuntaa vuoroihin. Kahvilanpito on melko alhaisen marginaalin liiketoimintaa, tuotto lienee jossain 5 pinnan tienoilla. Palkkaa olisi helpompi maksaa jos asiakkaat haluaa maksaa tuotteista.
Toinen merkittävä ongelma on se, korkeasti koulutettuihin asiantuntijatöihin ei tahdo saada hyviä hakijoita. Palkkakisa on kova ja hyville asiantuntijoille pitää maksaa kunnon palkkaa. Yritykset eivät tahdo työllistää koulunpenkiltä tulleita, vaan esim niitä joilla on 10-15 v relevantti työkokemus. Se johtuu siitä, että kulut on karsittu niin minimiin ettei ole lyhyellä tähtäimellä varaa opettaa ketään.
Jos ravintola-ala katsotaan niin tärkeäksi yhteiskunnalle, että toivotaan sen pysyvän olemassa tässä mittakaavassa, voisi sen työn verotusta keventää. Useimmat meistä tykkäävät käydä joskus jossakin syömässä tai kahvilla, ilman, että hinnat kauheasti nousevat. Muutenkin voisi verotuksella koittaa ohjata yrityksiä pitkäjänteisempään ajatteluun. Onhan se nyt jotenkin pielessä, jos vain muiden firmojen valmiiksi kouluttamat työntekijät kelpaavat.
TE-toimiston asiantuntija 44 vuoden työkokemuksella kirjoitti:
Kokemukseni mukaan työsopimuksen estää useimmiten työnantaja. Ikäsyrjintä on suuri ongelma. ... Tasapuolisuuden vuoksi työnantajille tulisi säätää työhakemuksen saavuttua vastaamisvelvollisuus. Työnhakuintoa voisi lisätä Eläketurvakeskukselle säädetty vanhuuseläkeotteen lähettämisvelvoite esim. 55-vuotta täyttäneille. Työntekijälle valkenisi, kuinka pieni se eläke onkaan. Vielä ehtisi korottaa eläkettä.
Onpa kyllä näkemyksellistä tekstiä. Siis joku vastaamisvelvollisuus työnantajalle tekee tarkalleen ottaen mitä ikäsyrjinnälle mielestäsi? Miten se työnhakuinto edesauttaa kun ongelma on ikäsyrjintä? Eikö yhtälössä ole mielestäsi muita osapuolia? Esim. se Ylen tarina 10 h/vko tai kk kevytyrittäjänä jotain lootia valmistanut nainen -> ei käy TE-toimistolle, täyspäiväiseksi yrittäjäksi katsotaan. Paitsi jos tekeekin saman henkilöstövuokrausfirman kautta! Teidän umpiummehtunut byrokratianne haittaa sekä työnhakijoita että -antajia Kafkamaisella otteella. Iäkkäiden lisäksi osatyökykyisten tilanne on täysin retuperällä, ei kiinnosta ketään. Muutamakin tunti olisi tyhjää parempi sekä yksilölle että yhteiskunnalle, jos meillä olisi edes puoliksi tajuissaan oleva systeemi.
Pitkälti kyse on työnantajien asennevammasta. Tästäkin kuten aina tämän aiheen keskusteluista kohtaa sen minulla ÄO on 115 ja menestyn kun olen koulutettu perseilyasenne. Todellisuus on se, että ihmiset ovat hyvin erilaisia, ja heillä on erilaisia poikkeuksellisia lahjakkuuksia.
Tuo minäpä olen älykäs ja koulutettu johtelijaporukka ei tuota ihmisten erilaisuutta ymmärrä. Näin ollen he ylimielisyyksissään tunkevat neliöitä ympyrän muotoiseen reikään. Ja eihän siitä mitään tule, joten persiilleen menee. Josta nämä olenpa älykäs ja koulutettu johtelija porukka vetää johtopäätöksen, että niissä toisissa on vika, kun ei hommat toimi.
Vierailija kirjoitti:
Suomen talouden ydinongelma on ettei talous ole kasvanut 20 vuoteen.
Verojen korotuksilla verotulojen määrä on 1,5 kertaistunut.
Samaan aikaan juliset meneot ovat kaksinkertaistuneet.
Valtiontaloudessa on jatkuva 10 miljadin gäppi.
Sosialistihallitus hoitaa tätä ulkomaisella velalla koska se ei voi muutakaan.
Oikeasti Suomesta on rakennemuutoksessa hävinnyt yrityksiä puolen miljoonan työpaikan verran.
Näitä yrityksiä ei ole saatu takaisin eikä siksi talous kasva.
Tämä on umpikuja johon ei valtiovalta voi vaikuttaa nykyisellä politiikalla.
Suomen talous menee alaspäin ja velkahanojen ehtyessä seuraa suurtyöttömyys.
Luvut eivät ihan mätsää todellisuuden kanssa.
Bruttokansantuote asukasta kohden on kasvanut 20 viime vuoden aikana: https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#Brutto…
Velkaa Suomessa ovat ottaneet muutkin kuin "sosialistihallitus". Milloin velkaa on otettu, syynä ei ole ollut hallituksen ideologia, vaan ihan siitä riippumattomat kansainväliset tapahtumat: Finanssikriisi vuonna 2007, korona nyt.
Rakennemuutoksia tapahtuu koko ajan, se on totta, ja niissä häviää työpaikkoja. Toisaalta syntyy uusia mahdollisuuksia - mikäli löytyy yrittäjia, jotka osaavat tilanteen hyödyntää. Entisiä yrityksiä on aika turha takaisin haikailla. Talous voi kyllä kasvaa ilman niitäkin. Aikoinaan terva oli Suomen tärkein vientituote - ei ole enää tervafirmoja, ja silti talous on niistä päivistä kasvanut.
Julkisten menojen määrä on kasvanut eniten kuntapuolella, pl. nyt koronakriisi. Selityksenä on ennen muuta ikääntyvä väestö, jolle täytyy tarjota palveluita. Samaan aikaan kansantalouden tulosummasta yhä isompi osa koostuu pääomatuloista, joista ei edes makseta kunnallisveroa. Toki kunnat saavat ison osan rahoituksestaan valtionapuna, eli sitä kautta niille kiertaa pääomatuloveroakin.
Eläkemenojen osuus on se, joka julkisista menoista kasvaa eniten, ja tulee kasvamaan jatkossa. Perusongelma on heikkenevä huoltosuhde.
Firmat eivät tee asiaa yhtään helpommaksi, kun syrjivät ikääntyneitä työntekijöinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla valhetta ja suorastaan propagandaa nämä jatkuvat väitteet mukamas työvoimapulasta. Kehittämisvastuut siirretään syyllistäen nykyisin vaan työntekijöille, kun vastuun pitäisi kuulua työnantajapuolelle. Halutaan vaan etsiä syntipukkeja, jos yrityksellä menee huonosti. Kvartaalitaloutta, eikä edes mitään pitkän tähtäimen suunnittelua. Aikaisemmin yritysten toimintoja sentään vielä kehitettiin ja tähän oli palkattu vartavasten asiantuntijoita. Uudistamispäätökset jäivät silloin yrityksen omistajille. Nyt vaan rohmutaan pikaisesti mahdolliset ylijäämät. Viisinumeroiset bonuksetkaan eivät ole harvinaisia, vaikka firmalla olisi juuri ollut yt:t ja irtisanomiset. Ja sama levy pyörii jatkuvasti syyllistäen työttömiä.
Ne on valhetta. Etoo se, että esim. YLE huutaa tätä valhetta melkein joka päivä sivuillaan. Tekisi mieli jättää uutiset seuraamatta kokonaan.
Jos meillä olisi oikeasti työvoimapula, samaan aikaan ei olisi varaa ajaa työehtosopimusjärjestelmää alas, ja alasajo on menossa juuri nyt. Työnantaja on kokoomus ämyrinään laittamassa palkansaajia nyt ruotuun, ja ennustan että seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee tapahtumaan ennennäkemätön palkkatulojen lasku. Tähän strategiaan kuuluu myös se, että "työvoimapulaan" vetoamalla rahdataan tänne halpamaista työntekijöitä. Seuraava hallitus tulee olemaan oikeistohallitus, ja se tulee nuijimaan ennätystahdilla läpi sen että yritykset saavat ottaa ulkomailta porukkaa töihin ilman mitään rajoituksia.
Sokea Reettakin näkee korvillaan että menossa on propaganda-kampanja. Viimeiset viisi vuotta ovat tehneet sen, että jopa Suomessa on menty sille linjalle että totuus on se mikä sanotaan, ihan sama miten asiat oikeasti ovat. Senkun paasataan vaan työvoimapulasta niin kyllä se ihmisiin uppoaa, vaikka jokainen täysjärkinen laskutaitionen osaa laskea että jokin ei nyt täsmää. Suomalainen on myös niin nynny ja varovainen ettei uskalla sanoa ääneen että valettahan tuo on. Totuuden torvista ei tässä maassa tykätä. YLE ei myöskään anna kommenteissa arvostella itseään tästä propagandasta, sellaiset kommentit jätetään yksinkertaisesti julkaisematta.
Pääsispä takaisin 80-luvulle.
Huoltosuhde oli 80-luvulla ihan jotain muuta kuin nyt. Ota asioista selvää.
Huoltosuhde oli erilainen, totta, mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, että työvoimapula on sumutusta.
Työnantajille eivät kelpaa työttömät töihin. Havitellaan joko kapitalistis-stahanovilaisia työn sankareita tai pompoteltavissa olevia halpatyöläisiä.
80-luvulla töihin kelpasivat sellaiset ihmiset joihin eivät nykyajan rekrytoijat edes vilkaise.80-luvulla ei vielä ollut juurikaan vuokratyöfirmoja. Yritykset työllistivät suoraan, ja palkka meni kokonaisuudessaan työntekijälle. Nyt siinä välissä on vuokraaja vetämässä siivun liiveihinsä etenkin juuri niillä aloilla, joilla palkan euromäärä ei muutenkaan ole työntekijälle häävi.
Työnantajat ovat nykyään liian nirsoja. 80-luvulla palkattiin lisää porukkaa vaikka firma just ja just teki voittoa ja riitti, että soitti pomolle. Seuraavana päivänä alkoi työt. Ne ajat pitää saada takaisin.
Ne ajat eivät palaa. Me nuoremmat emme tiedä mitään noista ajoista. Meille nykypäivän työelämä on itsestäänselvyys. Emme valita ja marmata, kuinka kasarilla oli asiat paremmin, kun emme tiedä niistä ajoista mitään. Kehitys kehittyy ja maailma menee eteenpäin. Vanhukset monesti jämähtävät haaveilemaan kasarin paluusta.
Nuorempi porukka saa kyllä osin katsoa peiliin, kun järjestäytymisaste on matala ja sitä myöten kyky torpasta työnantajapuolen heikennyksiä ja huonoja ideoita hiipuu joko ajan.
Isovanhempien sukupolvi näki jopa nälkää lakkoillessaan säälliset työolot ja sittemmin niiden on vaan annettu alkaa valua pois, kun ei ole selkärankaa tai pitkäjänteisyyttä panna vastaan. Liitoissakin on vikaa mutta silloin pitäisi etenkin ajaa sitä omaa porukkaa sinne päättävän portaaseen eikä lamaantua jeesmiesten armoille.
Vierailija kirjoitti:
Meill Suomessa työpaikoilla ollaan harjottelijoille ilkeitä salataan asioita mm. Kukaan ei puutu huonoon ilmapiiriin. Työelämään tottumattomalla pelko kohtelusta toistuu.Siellä koulukiusaajat saavat monottaa vapaasti ja uusi joutuu naurunaaliseksi. Yhtään erilainen ei sais olla. Joku on liian varakas, ei haluta joukkoon. " ei se tarvii tätä palkkaa "Tai sitten olemus ei miellyät, noloa kun kulkee legginseiissä ja hupparissa.
Meidän työpaikalla on hyvä ilmapiiri. Meillä oli määräaikaisena todella pätevä tyyppi, joka haki meille, kun yksi vakipaikka avautui. Ihmettelin asiaa, kun meillä on kuitenkin tosi pieni palkka verrattuna siihen, mitä voisi saada yksityisellä puolella. Sanoi, ettei sen palkan niin väliä, kun on kiva työyhteisö. En pyri tällä sanomaan, että ilmapiiri korvaa palkan vaan sen, että se on todella tärkeäjuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukien määrää pitäisi vähentää ja kestoa lyhentää siten, että alkaisi kiinnostaa.
Kaiken kaikkiaan tilanteen pitäisi olla sellainen, että jos työtä on tarjolla, sitä itsestäänselvästi kannattaa tehdä.
Mutta eikö tämäkin ole paradoksi - eihän se työ voi olla kannattavaa, jos sillä ei elä?
Tässä maassa on jokaisella mahdollisuus opiskella. Jos haluat saada erityisen hyvää palkkaa, rahkeiden tulee riittää siihen. Muussa tapauksessa opiskelet sitä mihin kykenet ja saat sitä palkkaa mitä siitä maksetaan ja opit pärjäämään sillä. Edelleen, tuet on liian suuria jos niillä eläminen on parempi vaihtoehto kuin työn tekeminen. Työn tekemisen tulisi AINA olla ykkösvaihtoehto, jos työtä tarjolla on. On ihan käsittämätöntä, että näin ei ole.
Kun jossakin pitää asuakin. Ei perheellinen voi lähteä ympäri maata minimipalkan perässä tilapäistöitä tekemään.
Minusta on melkein ihmis- ja tasa-arvon vastaista heitellä "työ pitää olla ykkösvaihtoehto" -kommentteja ajattelematta asiaa sen pidemmälle. Koska sehän tarkoittaa myös
- avioeroja
- suhteiden kariutumista
- vanhempien ja lasten suhteiden heikkenemistä
- isovanhempien ja suvun suhteiden heikkenemistä
- ystävyyssuhteiden katkeamista
- vapaa-ajan muuttumista monotoniseksi yksinäisyydeksi
- työttömien muuttumista irtolaisiksi, huutolaisiksi, b-luokan epäihmisiksi, jotka eivät saa asua kumppaninsa, lastensa kanssa. Jotka muuttavat pitkin maata vuosikymmeniä voimatta pysyätyä, luoda perhettä, rakentaa kotia. Isovanhemmat eivät näe lapsiaan tai lapsenlapsiaan. Isät / äidit eivät vietä aikaa lastensa luona, koska työpaikka on muualla. Ystävät jäävät ja ahkera työmuurahainen istuu yksin pienessä huoneessa työpaikkakunnalla ja murhe kalvaa sielua.
Käsi sydämelle, töissä käyvä kommentoija. Haluaisitko itse elää irtolaisen elämää?
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?
itse olen työpaikassa, jossa paljon avoimia paikkoja. Ei tarvita koulutusta; koulutetaan työssä sitten. Ei tulijoita, koska lähtöpalkat aivan surkeita. Tässä enemmänkin syy. Noi koulutusta vaativat työpaikat ovat erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ValhettaValhettaVainKaikkiLaulutMaan kirjoitti:
Meidänpä pentu ei kelvannut työmarkkinoille neljän korkeakoulutuksen jälkeenkään . Nyt on menossa viies, insinöörikoulutus , 4v. Habitus ehkä epämuodikas ,nimi väärä . Ei tule vastauksia hakemuksiin . Missä muussa vika ? - Voipipa olla ettei ikinä kelpaa markkinoilla, kun ei niitä suhteitakaan ole . En usko enää mihinkään kalluppeihin ja uutisointiin näissä asioissa . Oletteko nähnyt samaa ?
Nytpä tuli hömppää. Jos on jo neljä korkeakoulutusta, niin ei kestä viidennen hankkiminen neljää vuotta. Ensimmäinen AMK-koulutus kestää sen nelisen vuotta, siihen päälle YAMK tai lipasto tekee 2-3 vuotta lisää, jonka jälkeen voinee naputella noin vuodessa aina uuden AMK-tutkinnon niin halutessaan kun kaikkia perusopintoja ei tarvitse suorittaa uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?
Miksi ihmiset eivät kouluttaudu näille aloille? Johtuisiko se siitä, ettei niissä töissä saa kunnon palkkaa? Miksi opiskella ja tehdä töitä, jos ei saa palkkaa?
Sairaanhoitaja saa n. 3000/kk eikö sekään ole kunnon palkka?
Työhön suhteutettuna ei oikeastaan. Mitä nyt on lukenut hoitohenkilökunnan työmäärästä esim. pandemian aikana.
Haluaisin tietää, kuinka montaa paperitehtaan miestä on kannustettu opiskelemaan lähihoitajiksi. Jostain syystä tätä alaa ehdotetaan aina naisille. Miehillehän se sopii paremmin. Pitää jaksaa fyysisesti, olla ronski sillä tavalla, ettei säpsähdä pienistä, kestää fyysisenkin väkivallan uhka, pitkät päivät jne.
Juu, yksi tuttu sairaanhoitaja kertoi kuinka osastolla on välillä ollut enemmän hoitajia kuin potilaita ja että vuoroja on peruttu kun ei ole potilaita osastolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vielä yksi asia, jonka vuoksi esim. 80-luvulla oli etenkin suurissa kaupungeissa helpompi tulla toimeen palkkahaitarin alapään liksoilla: vuokrasääntely. Kun asuminen vei oikeasti vain max kolmanneksen matalapalkkaisen tuloista, vähempikin absoluuttinen palkka riitti elämiseen. Nyt on töitä, joiden suomalla elintasolla pärjäävät vain tiiviissä yhteismajoituksessa asuvat vierastyöläiset.
Tähänkin ketjuun ilmestyi näitä vuokrasäätelyn haikailijoita: On toki totta, että vuokra oli silloin halpa, mutta se oli ainoa hyvä puoli näissä asunnoissa. Vuokrasäätely johti moniin muihin ongelmiin. Esimerkiksi asunnon saaminen oli hankalaa, koska niitä ei ollut tarjolla läheskään kysyntää vastaavaa määrää. Asuntojen laatu oli myös paljon huonompi kuin omistusasuntojen samalla alueella. Tämä johtui siitä, ettei vuokranantajailla ollut mitään motivaatiota pitää asuntoa kunnossa, kun sen sai vuokrattua joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä yksi asia, jonka vuoksi esim. 80-luvulla oli etenkin suurissa kaupungeissa helpompi tulla toimeen palkkahaitarin alapään liksoilla: vuokrasääntely. Kun asuminen vei oikeasti vain max kolmanneksen matalapalkkaisen tuloista, vähempikin absoluuttinen palkka riitti elämiseen. Nyt on töitä, joiden suomalla elintasolla pärjäävät vain tiiviissä yhteismajoituksessa asuvat vierastyöläiset.
Tähänkin ketjuun ilmestyi näitä vuokrasäätelyn haikailijoita: On toki totta, että vuokra oli silloin halpa, mutta se oli ainoa hyvä puoli näissä asunnoissa. Vuokrasäätely johti moniin muihin ongelmiin. Esimerkiksi asunnon saaminen oli hankalaa, koska niitä ei ollut tarjolla läheskään kysyntää vastaavaa määrää. Asuntojen laatu oli myös paljon huonompi kuin omistusasuntojen samalla alueella. Tämä johtui siitä, ettei vuokranantajailla ollut mitään motivaatiota pitää asuntoa kunnossa, kun sen sai vuokrattua joka tapauksessa.
Niin, nythän kämppä voi maksaa mitä tahansa, Kela Gold muuttaa asuntosijoittajan velat saataviksi. Mistä tuntee tänä päivänä sijoittajien hallinnoiman As Oyn? Kaikki jätehuoltoa myöten, remonteista puhumattakaan, rempallaan. Kun saahan sen vuokrattua joka tapauksessa. Oikeassa siis olet - et missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukien määrää pitäisi vähentää ja kestoa lyhentää siten, että alkaisi kiinnostaa.
Kaiken kaikkiaan tilanteen pitäisi olla sellainen, että jos työtä on tarjolla, sitä itsestäänselvästi kannattaa tehdä.
Mutta eikö tämäkin ole paradoksi - eihän se työ voi olla kannattavaa, jos sillä ei elä?
Tässä maassa on jokaisella mahdollisuus opiskella. Jos haluat saada erityisen hyvää palkkaa, rahkeiden tulee riittää siihen. Muussa tapauksessa opiskelet sitä mihin kykenet ja saat sitä palkkaa mitä siitä maksetaan ja opit pärjäämään sillä. Edelleen, tuet on liian suuria jos niillä eläminen on parempi vaihtoehto kuin työn tekeminen. Työn tekemisen tulisi AINA olla ykkösvaihtoehto, jos työtä tarjolla on. On ihan käsittämätöntä, että näin ei ole.
Eihän tässä maassa ole mahdollisuutta opiskella! Ehkä oli vielä 80-luvulla, mutta nykyaikana 1 koulutus ei riitä, eikä 2-3 sekään vielä. Pitää opiskella koko ajan uusia ammatteja. Kun opintorahat on käytetty yhteen koulutukseen, millä rahalla lähdet opiskelemaan välillä sitä uutta?
Kerrohan tähän vastaus.
Netissä voi opiskella ihan ilmaiseksi lähes mihin ammattiin tahansa.
Enpä tosiaan haluaisi talooni töihin netissä ilmaiseksi opiskellutta sähkö- tai putkiasentajaa, enkä edes nuohoojaa.
Missä sinä kuvittelet että se koulussa oppinsa saanut harjoittelee näitä asioita käytännössä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin onglema on työttömien osaamisen puute. Sitä osaamista saatetaan hehkuttaa hakemuksessa, mutta sitten käytönnön testissä osaaminen on erittäin alkeistasolla. Hyvänä esimerkkinä käy vaikkapa Excel-osaaminen. Olen testannut haastattelussa Excelin käytön osaamista sadoilta ihmisiltä, joilla on CV:ssä "erinomaiset exceltaidot". Todellisuudessa näistä henkilöistä 95 %:a ei hallitse edes kaavojen käyttöä kunnolla, mistään makrojen hallitsemisesta puhumattakaan. Sama koskee monta muuta asiaa. Osaamista ei käytännössä ole juurikaan, mutta palkan pitäisi olla erityisasiantuntijan tasoa.
Hakemuksissa hehkutetaan, koska kaikissa työnhakuvalmennuksissa käsketään niin tehdä. Sama se muuten on pöydän toisellakin puolella: Työnantajat hehkuttavat firmansa erinomaisuutta, tehtävien mielenkiintoisuutta ja huipputason tiimiään.
Mutta tuosta osaamisesta: On vaikea hankkia kaikkia niitä mahdollisia spesifejä taitoja, joita työnantajat saattavat haluta. Eikö teidän olisi kannattavampaa palkata joku nohevanoloinen tyyppi, jolla on jotain Excel-perusteita hallussa ja halua oppia lisää?
Mistä päättelet, että palkan pitäisi olla erityisasiantuntijan tasoa? Jos pyydätte esittämään palkkatoiveen, siihen nyt on pakko jotain keksiä. Minulle on opetettu, että ei saa liian vähänkään toivoa, koska sillä antaa kuvan ettei usko osaavansa mitään, jolloin ei kiinnosta työnantajaa. En tiedä, onko tämä totta. Minula ainakaan ei ole käsitystä, millainen toive kulloinkin olisi realistinen. Otatko palkkatoiveen haastattelussa esiin, ja vastaus on aina se että siitä ei voi tinkiä?
Palkkatoiveet työntekijän puolelta ovat ihan turhia. Miksei työnantaja voisi reilusti ilmoittaa palkkahaarukkaa hakemuksessa? Näin muualla maailmassa toimitaan. Esim. asiantuntija, kkpalkka haarukassa 3500-4200 jos sinulla on kokemusta asiasta xyz. Vähemmän kokemusta niin ollaan haarukan alatasossa, enemmän niin mennään sinne ylätasoon. Jos asia xyz on tärkeä vain kyseisessä yrityksessä, yritys kouluttanee hakijan. Se, että vaaditaan asian xyz osaamista, todennäköisesti blokkaa hakijoita.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä hyvä. Ja vastaus on raha. Ahneus.
Juuri näin! Teen osa-aikatöitä. Koko ajan on töitä. Yli työajankin lähes aina, mutta pakolla siten laitetaan päiviksi "lomalle". Loput väsyy ja nurisee. Näin moni sitten järkkäää itselleen "loman" eli terkkarin kautta kotio. Siis töitä olisi koko ajalle ja ylikin mutta en vain voi käsittää miksi ei teetetä kaikilla kokoaikaista! En millään en. Rahaahan firmaan on tultava, kun koko ajan töitä on ja tavaraa pukkaa ovista ulos ja sisälle. Itse, kun olen töissä, en ehdi käytännössä koskaan pitää edes kahvituntia kunnolla. Pullasuussa ravataan takasin työpisteelle. Ruokatuntia meillä ei edes ole. Tauko, n 10 - 12min., joka käytännössä sekin on malliin "mars kahvikoneelle, pullasuuhun ja mikroeineet mikroon ja mars mars koneen ääreen ja ravinnot suoleen"... Toisella kädellähän voit tehdä hommia, kun toinen lappaa hernerokkaa torveen...
Vierailija kirjoitti:
Aika eri viivalla ovat Jeppe 23, joka elää tyytyväisenä tukien varassa, eikä edes hae töitä,
Ongelmana ei ole Jeppe, vaan Hassan. Jeppejä on Suomessa muutama sata, Hassaneita n. 20 000.
"
Suomessa on
- työvoimapula
- työttömyyttä"
Vastaus kysymykseesi on hyvin yksinkertainen, RAHA.
Ei Suomessa ole mitään työvoimapulaa, on ainoastaan poliittisesti ja elinkeinoelämätaustaisten henkilöiden johdolla kasvatettu poliittinen haluttomuus maksaa työstä. Tämä siksi, että hyvätuloinen päättäjäporukka haluaisi saada itselleen entistä enemmän, ja kun kilpailu maailmalla ei kiinnosta, sitten se raha pitää hakea köyhemmiltä.
Lopputulos on automaattisesti työttömyyden kasvu, koska palkkaraha puuttuu ei sitä voida korvata millään vastikkeellisilla työttömyysturvilla. Luultavasti aina vain isompi osa väestä siirtyy toimeentulotuen varaan. Tt-tukea onkin sitten jo vähän vaikeampi poliittisesti kansalta tuhota, siinä tehdään jo todella isoa vahinkoa ja lait tullaan lukemaan erittäin tarkkaan jos mitään elämisen hankaloittamista työllisyys-motiiveilla aletaan tekemään, voi päätyä rikosasiaksi myös.
Itse asiassa, syy ongelmaan ei oikeastaan ole edes raha, vaan oikea syy on päättäjien täydellinen typeryys, etenkin edellisten porvarihallitusten päätökset ja toiminta. Työ ei ole mikään ulosotettava resurssi, vaan se on asia jonka on tarkoitus tuottaa kansalle elintasoa, ja porvarihallitukset tämän joka kerta käyvät kansalta tuhoamassa jotta saisivat nekin rahat osakkeenomistajien pussiin.
Alue: Aihe vapaa
Päinvastoin. Ottaisitko itse työnantajana kenet vain, jolla ei satu olemaan muuta tekemistä? Olisi kyllä voinut pidemmällä tähtäimellä koittaa ohjata ihmisten kouluttautumista sellaisille aloille, joilla väkeä tarvitaan.