Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttävä ilmiö - lapsettomat lapse (velat) ja vanhenevat vanhemmat
31.08.2021 |
Jotkut ihmiset tekee lapsia syystä tai toisesta. Jotkut jää vapaaehtoisesti lapsettomiksi, koska haluaa elää omaa elämää ja keskittyä esim tiettyihin harrastuksiin. Kuitenkin kun vanhemmat ikääntyy ja sairastelee, niin ne lapsettomathan siitä saa vastuun ja heitä syyllistetään, jos haluavat edelleen keskittyä itselleen tärkeisiin asioihin. Sen sijaan lapselliset pääsee vähemmällä ja heitä ymmärretään, kun heillä on muutenkin niin paljon tekemistä, niissä lapsissa. Voi olla, että vela on saanut oman onnensa nojassa pärjätä sinkkuna, kun vanhemmat on auttaneet lapsellisia lapsiaan lastenhoidossa ym. Silti odotetaan, että se kuka parhaiten ehtii eli kenen kiireet ovat vähiten tärkeitä, hoitaa vanhusten hommat.
Kyllä, käytännössä voi kieltäytyä ja vetää rajoja, mutta siinä alkaa sukulaiset paheksua ja parjata. Oikeasti velalle melkein ainoa mahdollisuus on muuttaa vähintään 150km päähän, jos ei tähän rooliin halua tulla nakitetuksi.
Kommentit (130)
Miksi lapsettoman oletetaan olevan sinkku? Ihan samalla tavalla hänellä voi olla kumppani jakamassa arkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa itsekäs paska. Sinä ja sun harrastuksesi.
Onhan ne lapsetkin "harrastus" siinä mielessä että sisällöksi ja merkitykseksi elämään heidät on useimmiten hankittu. Ap
Tosi hyvä vertaus, varsinkin, kun harrastuksen voi lopettaa koska tahansa, tai jättää väliin, kun on sairas, mutta mites niiden lasten kanssa?
No lapsen voisi ottaa vaikka mukaan käymään isovanhemmilla tai jättää toiselle vanhemmalle hoitoon siksi aikaa. Ja kaikkia harrastuksia ei todellakaan voi laittaa juurikaan tauolle ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti ja joutuu paikkailemaan myöhemmin. Ap[/quote
yhtä ihmettelen.kun vanhemmista alkoi vanhuus hieman häämöttää n. 75v +,niin yhdellään 7:stä sisaruksellani ei ollut enää kotona kokoaikaa asuvaa lasta saati vauvoja-teinejä.kuinka nuorina muiden vanhemmat on jo tasoa avuton?
Onpas ap hirttäytynyt johonkin tosi dramaattiseen harrastukseen. Oletko olympia-tason urheilija yms? Kyllä ihmiset huolehtii vanhenevista vanhemmistaan, vaikka olisi lapsia tai lemmikkejä ja jopa harrastus (heh), jos vain on hyvät välit niihin, ja yleensä vaikka ei niin hyvät välit olisikaan. Tietysti tuo, että on tuollainen vakava, kaikennielevä harrastus, niin sellaiset ihmisethän ei voi tehdä juuri mitään juuri koskaan. Ap on siis jo etukäteen huolissaan omasta tilanteestaan, kun saattaa tulevaisuudessa joutua pitämään välipäiviä harrastuksesta ja siitä tulee "negatiivinen vaikutus".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse monesta syystä johtuen vela, mutta myös köyhä pitkäaikaistyötön ja kärsin mm. erittäin kovasta ahdistuksesta, ilmeisesti myös aspergerista ja fyysistäkin vaivaa on. Joudun myös asumaan vanhan ja sairaan vanhempani kanssa. Vaikka omiakin ongelmia riittää, joudun käytännössä olemaan jonkinlainen vanhempani omaishoitaja, vaikka olen useasti sanonut, että en tätä halua, enkä tähän pysty. Silti joudun aina vain tekemään yhä enemmän ja hoitamaan vanhempani asioita. Joudun mm. hakemaan tämän lääkkeitä apteekista. Juu, eihän vanhempani ymmärrä, että todellakin pelkään ja jännitän näitä tilanteita. Ensimmäisillä kerroilla sain hirveitä ahdistuskohtauksia, mutta nyt sujuu vähän paremmin. Lisäksi koko ajan joudun pelkäämään, milloin vanhempani voi taas pahoin ja joku on hätänä. Olen joutunut jo useamman kerran soittamaan vanhemmalleni ambulanssin. Itse en ole koskaan joutunut ambulanssilla sairaalaan, enkä käytä mitään lääkettäkään. Muitakin erittäin traumaattisia asioita olen joutunut kokemaan, enkä ole iästä toipunut. Useita kertoja olen yrittänyt hakea apua, mutta en ole sitä saanut.
Eli sinun pitäisi voida asua siellä ilmaiseksi hotellissa ja sisaruksesi sitten hoitaisivat kaiken ikävän?
Ei kyse nyt ole tästä. Voin monessa mielessä itsekin todella huonosti ja tarvitsisin itsekin apua. En siis oikein pysty huolehtimaan itsestänikään ja omien asioidenkin hoitaminen on välillä hyvin vaikeaa. Aika käsittämätöntä on, että kaikkien mielestä tällaisen ihmisen pitäisi sitten automaattisesti huolehtia toisesta ihmisestä. Vanhempani ei ole koskaan kysynyt, että haluanko olla jonkinlainen hoitaja, vaan pitää sitä itsestäänselvyytenä. Vanhempani siis käyttää tilannettani hyväkseen kun tietää, että joudun lapsuudenkodissani yhä asumaan ja tietää, että en voi muuttaa täältä pois kun muutakaan paikkaa ei ole. Vanhempanikaan työssä käymisestäni ei tulisi yhtään mitään. Toki tähän on muitakin syitä. Toki saan asua tällä tavoin ilmaiseksi, mutta se onkin ainoita hyviä puolia tässä. Välimme ovat huonot ja sitä ovat aina olleetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse monesta syystä johtuen vela, mutta myös köyhä pitkäaikaistyötön ja kärsin mm. erittäin kovasta ahdistuksesta, ilmeisesti myös aspergerista ja fyysistäkin vaivaa on. Joudun myös asumaan vanhan ja sairaan vanhempani kanssa. Vaikka omiakin ongelmia riittää, joudun käytännössä olemaan jonkinlainen vanhempani omaishoitaja, vaikka olen useasti sanonut, että en tätä halua, enkä tähän pysty. Silti joudun aina vain tekemään yhä enemmän ja hoitamaan vanhempani asioita. Joudun mm. hakemaan tämän lääkkeitä apteekista. Juu, eihän vanhempani ymmärrä, että todellakin pelkään ja jännitän näitä tilanteita. Ensimmäisillä kerroilla sain hirveitä ahdistuskohtauksia, mutta nyt sujuu vähän paremmin. Lisäksi koko ajan joudun pelkäämään, milloin vanhempani voi taas pahoin ja joku on hätänä. Olen joutunut jo useamman kerran soittamaan vanhemmalleni ambulanssin. Itse en ole koskaan joutunut ambulanssilla sairaalaan, enkä käytä mitään lääkettäkään. Muitakin erittäin traumaattisia asioita olen joutunut kokemaan, enkä ole iästä toipunut. Useita kertoja olen yrittänyt hakea apua, mutta en ole sitä saanut.
Eli sinun pitäisi voida asua siellä ilmaiseksi hotellissa ja sisaruksesi sitten hoitaisivat kaiken ikävän?
Ei kyse nyt ole tästä. Voin monessa mielessä itsekin todella huonosti ja tarvitsisin itsekin apua. En siis oikein pysty huolehtimaan itsestänikään ja omien asioidenkin hoitaminen on välillä hyvin vaikeaa. Aika käsittämätöntä on, että kaikkien mielestä tällaisen ihmisen pitäisi sitten automaattisesti huolehtia toisesta ihmisestä. Vanhempani ei ole koskaan kysynyt, että haluanko olla jonkinlainen hoitaja, vaan pitää sitä itsestäänselvyytenä. Vanhempani siis käyttää tilannettani hyväkseen kun tietää, että joudun lapsuudenkodissani yhä asumaan ja tietää, että en voi muuttaa täältä pois kun muutakaan paikkaa ei ole. Vanhempanikaan työssä käymisestäni ei tulisi yhtään mitään. Toki tähän on muitakin syitä. Toki saan asua tällä tavoin ilmaiseksi, mutta se onkin ainoita hyviä puolia tässä. Välimme ovat huonot ja sitä ovat aina olleetkin.
Mikset voi muuttaa pois? Eikö teillä ole mitään yhteyttä sossuun?
Jostain syystä auttamisvelvollisuus tuntuu menevän tässä järjestyksessä: sinkut - pariskunnat - lapsiperheet.
Pariskunnilla on sinkkuja suurempi oikeus omaan elämään, ja lapsiperheet nyt ovat sellaisia joita kaikkien kuuluu autta ja joilta kukaan ei saa vaatia mitään.
Esimerkiksi minun siskoni perheellä ei kuulemma ollut samanlaisia mahdollisuuksia auttaa vanhempiani koska he asuvat kaupungissa, unohtaen että minä ajan sinne kaupunkiin saman matkan joka päivä matalapalkkatyöhön kun siskoni punkkaa kotona ja hänen miehensä käy rahakkaassa työssä kivenheiton päässä kotoa.
Lapsiakin on, eli teini-ikäisiä jotka pärjäävät yksinkin ja osaavat auttaa kotona jos edes vähän vaaditaankin jotain. Vanhin lapsi jo opiskelemassa, ja hoitotyöhön.
Silti sisko ja hänen miehensä ovat sitä mieltä että totta kai minun kuuluu hoitaa tämä, olenhan vela ja sinkku. Heidän perheensä ja elämänsä ovat totta kai tärkeämpiä, kun ne lapset ja pariskunta.
Sinkut ja velat ovat monien silmissä yhteiskunnan pohjasakkaa jonka kuuluisi tehdä jotain järkevää. Se lisäksi että elätän itseni, maksan veroni, ja hoidan kaiken itse. Samaan aikaan kun tämä kotirouva vetelee loputtomiin lapsikorttia hihasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse monesta syystä johtuen vela, mutta myös köyhä pitkäaikaistyötön ja kärsin mm. erittäin kovasta ahdistuksesta, ilmeisesti myös aspergerista ja fyysistäkin vaivaa on. Joudun myös asumaan vanhan ja sairaan vanhempani kanssa. Vaikka omiakin ongelmia riittää, joudun käytännössä olemaan jonkinlainen vanhempani omaishoitaja, vaikka olen useasti sanonut, että en tätä halua, enkä tähän pysty. Silti joudun aina vain tekemään yhä enemmän ja hoitamaan vanhempani asioita. Joudun mm. hakemaan tämän lääkkeitä apteekista. Juu, eihän vanhempani ymmärrä, että todellakin pelkään ja jännitän näitä tilanteita. Ensimmäisillä kerroilla sain hirveitä ahdistuskohtauksia, mutta nyt sujuu vähän paremmin. Lisäksi koko ajan joudun pelkäämään, milloin vanhempani voi taas pahoin ja joku on hätänä. Olen joutunut jo useamman kerran soittamaan vanhemmalleni ambulanssin. Itse en ole koskaan joutunut ambulanssilla sairaalaan, enkä käytä mitään lääkettäkään. Muitakin erittäin traumaattisia asioita olen joutunut kokemaan, enkä ole iästä toipunut. Useita kertoja olen yrittänyt hakea apua, mutta en ole sitä saanut.
Eli sinun pitäisi voida asua siellä ilmaiseksi hotellissa ja sisaruksesi sitten hoitaisivat kaiken ikävän?
Ei kyse nyt ole tästä. Voin monessa mielessä itsekin todella huonosti ja tarvitsisin itsekin apua. En siis oikein pysty huolehtimaan itsestänikään ja omien asioidenkin hoitaminen on välillä hyvin vaikeaa. Aika käsittämätöntä on, että kaikkien mielestä tällaisen ihmisen pitäisi sitten automaattisesti huolehtia toisesta ihmisestä. Vanhempani ei ole koskaan kysynyt, että haluanko olla jonkinlainen hoitaja, vaan pitää sitä itsestäänselvyytenä. Vanhempani siis käyttää tilannettani hyväkseen kun tietää, että joudun lapsuudenkodissani yhä asumaan ja tietää, että en voi muuttaa täältä pois kun muutakaan paikkaa ei ole. Vanhempanikaan työssä käymisestäni ei tulisi yhtään mitään. Toki tähän on muitakin syitä. Toki saan asua tällä tavoin ilmaiseksi, mutta se onkin ainoita hyviä puolia tässä. Välimme ovat huonot ja sitä ovat aina olleetkin.
Mikset voi muuttaa pois? Eikö teillä ole mitään yhteyttä sossuun?
Johan jo sanoin, että olen yrittänyt hakea apua juuri sossusta, mutta en ole sitä saanut. Joudun kyllä olemaan tekemisissä sossun kanssa jo ihan siksi, että sossu oli mukana aktivointisuunnitelman laatimisessa. Kuntakokeiluun olen siis joutunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoltajalla on alaikäisistä lapsista lakisääteinen vastuu. Lapsettomuuden valitseminen ei tuo vapautusta aikuisuudesta.
Mutta olisi reilua, että sisarukset jakaisi vastuun vanhemmista tasapuolisesti. Ap
Sä et varmaan tykkää sun perheestä hirveesti, vai? Koska itellä on ainakin se asenne että autetaan mikä pystytään, ei kaiken tartte mennä tasan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoltajalla on alaikäisistä lapsista lakisääteinen vastuu. Lapsettomuuden valitseminen ei tuo vapautusta aikuisuudesta.
Mutta olisi reilua, että sisarukset jakaisi vastuun vanhemmista tasapuolisesti. Ap
Sä et varmaan tykkää sun perheestä hirveesti, vai? Koska itellä on ainakin se asenne että autetaan mikä pystytään, ei kaiken tartte mennä tasan.
"Autetaan mikä pystytään" on eria asia kuin "meillä lapsia, hoida sinä kun sinun oma elämäsi on vähemmän arvokasta kuin meidän".
Vierailija kirjoitti:
Perheellisen elämä on helppoa: monta ihmistä tekemässä työt yhteisvoimin.
Heillä on myös turvaa toisistaan.Perheetön muistetaan, kun halutaan palveluksia. Tuumitaan että sillä on aikaa. No, aikaa on ihan kaikilla se 24h.
Mutta perheetön tekee kaiken itse ja maksaa myös kaiken itse. Perheitä ja lapsia hyysätään yhteiskunnan voimin.Kun perheetön sairastuu tai joutuu mihin vain tiukkaan paikkaan, hän on oman onnensa nojassa.
En muista kuulleeni mediassa koskaan hätäilyä yksinelävien ahdingosta tai köyhyydestä. Se ei kiinnosta ketään.Ei kannattaisi liian omahyväisenä kellua siellä perhekuplassaan. Elämä voi yllättää. Sinustakin voi tulla yksinelävä koska tahansa.
Kannattaisiko teidän Velojen perustaa kotain Vela-piirejä. Perheetkin voivat jäädä yksin; tuo miten kuvailet perhettä ei välttämättä aina ihan toimi noin ja Vela-meininki on myös oma valinta, aivan kuten perheen perustaminenkin. Kannattaa varmaan Velana hankkia turvaverkko, kun se kitinä yksinjäämisestä alkaa viimeistään kun ei ole niitä omia lapsia hoitamassa ja auttamassa kun lähestytte sitä viimeistä leposijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse monesta syystä johtuen vela, mutta myös köyhä pitkäaikaistyötön ja kärsin mm. erittäin kovasta ahdistuksesta, ilmeisesti myös aspergerista ja fyysistäkin vaivaa on. Joudun myös asumaan vanhan ja sairaan vanhempani kanssa. Vaikka omiakin ongelmia riittää, joudun käytännössä olemaan jonkinlainen vanhempani omaishoitaja, vaikka olen useasti sanonut, että en tätä halua, enkä tähän pysty. Silti joudun aina vain tekemään yhä enemmän ja hoitamaan vanhempani asioita. Joudun mm. hakemaan tämän lääkkeitä apteekista. Juu, eihän vanhempani ymmärrä, että todellakin pelkään ja jännitän näitä tilanteita. Ensimmäisillä kerroilla sain hirveitä ahdistuskohtauksia, mutta nyt sujuu vähän paremmin. Lisäksi koko ajan joudun pelkäämään, milloin vanhempani voi taas pahoin ja joku on hätänä. Olen joutunut jo useamman kerran soittamaan vanhemmalleni ambulanssin. Itse en ole koskaan joutunut ambulanssilla sairaalaan, enkä käytä mitään lääkettäkään. Muitakin erittäin traumaattisia asioita olen joutunut kokemaan, enkä ole iästä toipunut. Useita kertoja olen yrittänyt hakea apua, mutta en ole sitä saanut.
Eli sinun pitäisi voida asua siellä ilmaiseksi hotellissa ja sisaruksesi sitten hoitaisivat kaiken ikävän?
Ei kyse nyt ole tästä. Voin monessa mielessä itsekin todella huonosti ja tarvitsisin itsekin apua. En siis oikein pysty huolehtimaan itsestänikään ja omien asioidenkin hoitaminen on välillä hyvin vaikeaa. Aika käsittämätöntä on, että kaikkien mielestä tällaisen ihmisen pitäisi sitten automaattisesti huolehtia toisesta ihmisestä. Vanhempani ei ole koskaan kysynyt, että haluanko olla jonkinlainen hoitaja, vaan pitää sitä itsestäänselvyytenä. Vanhempani siis käyttää tilannettani hyväkseen kun tietää, että joudun lapsuudenkodissani yhä asumaan ja tietää, että en voi muuttaa täältä pois kun muutakaan paikkaa ei ole. Vanhempanikaan työssä käymisestäni ei tulisi yhtään mitään. Toki tähän on muitakin syitä. Toki saan asua tällä tavoin ilmaiseksi, mutta se onkin ainoita hyviä puolia tässä. Välimme ovat huonot ja sitä ovat aina olleetkin.
Mikset voi muuttaa pois? Eikö teillä ole mitään yhteyttä sossuun?
Johan jo sanoin, että olen yrittänyt hakea apua juuri sossusta, mutta en ole sitä saanut. Joudun kyllä olemaan tekemisissä sossun kanssa jo ihan siksi, että sossu oli mukana aktivointisuunnitelman laatimisessa. Kuntakokeiluun olen siis joutunut.
En myöskään voi muuttaa kun ei ole rahaa vuokraan. Tuloni ovat pelkkä työmarkkinatuki 540 euroa. Menoni maksan tuolla. Vanhempani ei anna kuluihini rahaa. Omaisuutta tai säästöjäkään ei ole. Pelkällä työmarkkinatuella ei makseta vuokraa.
Oma kokemus taas on se, että lapsiluvusta riippumatta yleensä perheen (vanhimmat) tytöt huolehtivat ikääntyvistä vanhemmistaan, pojat harvoin auttavat missään, tai tekevät senkin vain käskystä, mitään oma-aloitteisuutta ei asiaan ole.
Ja mitä enemmän lapsia, niin sitä enemmän riidellään siitä että kuka joutuu auttamaan, vaikka järkevästi jaettuna jokaisen taakka jäisi melko pieneksi. Sen sijaan ne ainoat lapset, tai jos on vain kaksi sisarusta, joutuvat yksin tekemään kaiken.
Yksittäisiä poikkeuksia tietysti on, mutta kun seuraa omia sukulaisiaan, niin näin se näyttää menevän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä auttamisvelvollisuus tuntuu menevän tässä järjestyksessä: sinkut - pariskunnat - lapsiperheet.
Pariskunnilla on sinkkuja suurempi oikeus omaan elämään, ja lapsiperheet nyt ovat sellaisia joita kaikkien kuuluu autta ja joilta kukaan ei saa vaatia mitään.
Esimerkiksi minun siskoni perheellä ei kuulemma ollut samanlaisia mahdollisuuksia auttaa vanhempiani koska he asuvat kaupungissa, unohtaen että minä ajan sinne kaupunkiin saman matkan joka päivä matalapalkkatyöhön kun siskoni punkkaa kotona ja hänen miehensä käy rahakkaassa työssä kivenheiton päässä kotoa.
Lapsiakin on, eli teini-ikäisiä jotka pärjäävät yksinkin ja osaavat auttaa kotona jos edes vähän vaaditaankin jotain. Vanhin lapsi jo opiskelemassa, ja hoitotyöhön.
Silti sisko ja hänen miehensä ovat sitä mieltä että totta kai minun kuuluu hoitaa tämä, olenhan vela ja sinkku. Heidän perheensä ja elämänsä ovat totta kai tärkeämpiä, kun ne lapset ja pariskunta.
Sinkut ja velat ovat monien silmissä yhteiskunnan pohjasakkaa jonka kuuluisi tehdä jotain järkevää. Se lisäksi että elätän itseni, maksan veroni, ja hoidan kaiken itse. Samaan aikaan kun tämä kotirouva vetelee loputtomiin lapsikorttia hihasta.
Ja niin joo, unohdin mainita: kun tarvitaan rahaa niin silloin menee toki reilusti tasan. Kato on niitä lapsiakin ja kaikkia menoja. Kyllä se kunnolla varusteltu BMW-citymaasturikin on pakko kun ei lapsiperheellinen voi millään turvattomalla kipolla ajella, ja välillä on luksuslomalle päästävä jotta nollautuu kunnolla. Niin ei niiden menojen jälkeen kuulemma oikein jää rahaa enempää kuin minullakaan, kun talolainaakin on yli puolen miltsin lukaalista jäljellä.
Ja eikös minulla ollut niitä säästöjäkin, kun olen se pihi sisko...
Mä en ainakaan jättänyt lapsia sen takia että ehtisin harrastaa vaan sen takia etten tykkää lapsista enkä halua niitä :D
Äitiäni autan täältä käsin niin paljon kuin tarvitaan mutta en aio ruveta omaishoitajaksi. Niin kuin ei suurin osa teistä lapsi-ihmisistäkään aio saattohoitaa omia vanhempiaan kotona. "Kukas sut sitten vanhana hoitaa, lällällää" - no varmaan ne samat vanhainkodin hoitsut jotka hoitaa kaikki lapsi-ihmisetkin? Vai meinasitteko että kaikki vanhainkotien, hoitokotien, palvelutalojen asukit on veloja? Ei taida olla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi jumankekka, että kehtaatkin valittaa. Oletko jäänyt lapsen asteelle???
Kyse on sun omista vanhemmista! Haluut vaan tehdä "omia juttuja", joita olet saanut tehdä koko ikäsi.
Toivottavasti sua ei auta _kukaan_, kun itse vanhenet ja sairastut.
Nimenomaan. Ap on tyypillinen nykyajan hedonisti. Itse olemme myös vaimoni kanssa lapsettomia, mutta meillä syy on se, että nykymaailma on niin sairas ja paha! Aiomme silti auttaa vanhempiamme kun vanhenevat vaikka eivät ihan lähellä asu meitä. Se että nää nykykersat vaan heittää vanhukset laitokseen
kuolemaan ja jäävät odottelemaan perintöä kertoo ei vaan itsekkyydestä vaan ihan suoranaisesta pahuudesta. Vaikka kuinka olisi ura kesken ja omia kersoja niin kyllä niille omille vanhuksillekin järjestyy aikaa jos vaan haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä auttamisvelvollisuus tuntuu menevän tässä järjestyksessä: sinkut - pariskunnat - lapsiperheet.
Pariskunnilla on sinkkuja suurempi oikeus omaan elämään, ja lapsiperheet nyt ovat sellaisia joita kaikkien kuuluu autta ja joilta kukaan ei saa vaatia mitään.
Esimerkiksi minun siskoni perheellä ei kuulemma ollut samanlaisia mahdollisuuksia auttaa vanhempiani koska he asuvat kaupungissa, unohtaen että minä ajan sinne kaupunkiin saman matkan joka päivä matalapalkkatyöhön kun siskoni punkkaa kotona ja hänen miehensä käy rahakkaassa työssä kivenheiton päässä kotoa.
Lapsiakin on, eli teini-ikäisiä jotka pärjäävät yksinkin ja osaavat auttaa kotona jos edes vähän vaaditaankin jotain. Vanhin lapsi jo opiskelemassa, ja hoitotyöhön.
Silti sisko ja hänen miehensä ovat sitä mieltä että totta kai minun kuuluu hoitaa tämä, olenhan vela ja sinkku. Heidän perheensä ja elämänsä ovat totta kai tärkeämpiä, kun ne lapset ja pariskunta.
Sinkut ja velat ovat monien silmissä yhteiskunnan pohjasakkaa jonka kuuluisi tehdä jotain järkevää. Se lisäksi että elätän itseni, maksan veroni, ja hoidan kaiken itse. Samaan aikaan kun tämä kotirouva vetelee loputtomiin lapsikorttia hihasta.
Ja niin joo, unohdin mainita: kun tarvitaan rahaa niin silloin menee toki reilusti tasan. Kato on niitä lapsiakin ja kaikkia menoja. Kyllä se kunnolla varusteltu BMW-citymaasturikin on pakko kun ei lapsiperheellinen voi millään turvattomalla kipolla ajella, ja välillä on luksuslomalle päästävä jotta nollautuu kunnolla. Niin ei niiden menojen jälkeen kuulemma oikein jää rahaa enempää kuin minullakaan, kun talolainaakin on yli puolen miltsin lukaalista jäljellä.
Ja eikös minulla ollut niitä säästöjäkin, kun olen se pihi sisko...
Kateus on kavala tauti! Tsemppiä sen selättämiseen!
Vierailija kirjoitti:
Voi jumankekka, että kehtaatkin valittaa. Oletko jäänyt lapsen asteelle???
Kyse on sun omista vanhemmista! Haluut vaan tehdä "omia juttuja", joita olet saanut tehdä koko ikäsi.
Toivottavasti sua ei auta _kukaan_, kun itse vanhenet ja sairastut.
Rahalla saa auttajia ja voi tehdä testamentin jollekkin auttajalle että hän sitoutuu tarpeen vaatiessa auttamaan.
Yhdessä suvussa asia ratkaistiin niin että kaksi vanhemman avustajaa saivat perinnönjaossa hieman etuja enemmän. Kaikki olivat tyytyväisiä ja varsinkin he joidenka ei tarvinnut kaukaa tulla eikä ollut mitään stressiä kun asiat rullasivat. Mielestäni huolehtiminen on jokaisen velvollisuus katsomatta siihen mikä elämäntilanne on. Jos ei ehdi tms. niin korvataan niille jotka ehtivät.
Vierailija kirjoitti:
Onpa itsekäs paska. Sinä ja sun harrastuksesi.
Noinko paljon katkeroittaa, että menit itse bylsimishommiin ilman ehkäisyä?
Mulla on neljä koiraa. Ei jää aikaa muuhun ja koska olen koirat hankkinut, en niitä kotiinkaan voi jättää yksin useiksi tunneiksi. Ja autoa ei ole kuten veljelläni jolla on vain yksi murrosikäinen lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä auttamisvelvollisuus tuntuu menevän tässä järjestyksessä: sinkut - pariskunnat - lapsiperheet.
Pariskunnilla on sinkkuja suurempi oikeus omaan elämään, ja lapsiperheet nyt ovat sellaisia joita kaikkien kuuluu autta ja joilta kukaan ei saa vaatia mitään.
Esimerkiksi minun siskoni perheellä ei kuulemma ollut samanlaisia mahdollisuuksia auttaa vanhempiani koska he asuvat kaupungissa, unohtaen että minä ajan sinne kaupunkiin saman matkan joka päivä matalapalkkatyöhön kun siskoni punkkaa kotona ja hänen miehensä käy rahakkaassa työssä kivenheiton päässä kotoa.
Lapsiakin on, eli teini-ikäisiä jotka pärjäävät yksinkin ja osaavat auttaa kotona jos edes vähän vaaditaankin jotain. Vanhin lapsi jo opiskelemassa, ja hoitotyöhön.
Silti sisko ja hänen miehensä ovat sitä mieltä että totta kai minun kuuluu hoitaa tämä, olenhan vela ja sinkku. Heidän perheensä ja elämänsä ovat totta kai tärkeämpiä, kun ne lapset ja pariskunta.
Sinkut ja velat ovat monien silmissä yhteiskunnan pohjasakkaa jonka kuuluisi tehdä jotain järkevää. Se lisäksi että elätän itseni, maksan veroni, ja hoidan kaiken itse. Samaan aikaan kun tämä kotirouva vetelee loputtomiin lapsikorttia hihasta.
Ja niin joo, unohdin mainita: kun tarvitaan rahaa niin silloin menee toki reilusti tasan. Kato on niitä lapsiakin ja kaikkia menoja. Kyllä se kunnolla varusteltu BMW-citymaasturikin on pakko kun ei lapsiperheellinen voi millään turvattomalla kipolla ajella, ja välillä on luksuslomalle päästävä jotta nollautuu kunnolla. Niin ei niiden menojen jälkeen kuulemma oikein jää rahaa enempää kuin minullakaan, kun talolainaakin on yli puolen miltsin lukaalista jäljellä.
Ja eikös minulla ollut niitä säästöjäkin, kun olen se pihi sisko...
Kateus on kavala tauti! Tsemppiä sen selättämiseen!
Missä tuossa kateudesta puhuttiin?
Tuo kirjoittaja puhui tilanteesta jossa tuo varakas perhe vaati että hänen on autettava vanhempia, koska heillä ei ole aikaa eikä sen enempää rahaakaan.
ps. elätkö miehesi rahoilla? ;)
Kun on kumppani, on helpompaa välttää rahattomuus.
Mitä katsoo monia lapsiperheitä niin etenkin moneilla äitsykällä olisi melkoisesti alhaisempi elintaso ilman miestä.