Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ärsyttävä ilmiö - lapsettomat lapse (velat) ja vanhenevat vanhemmat
31.08.2021 |
Jotkut ihmiset tekee lapsia syystä tai toisesta. Jotkut jää vapaaehtoisesti lapsettomiksi, koska haluaa elää omaa elämää ja keskittyä esim tiettyihin harrastuksiin. Kuitenkin kun vanhemmat ikääntyy ja sairastelee, niin ne lapsettomathan siitä saa vastuun ja heitä syyllistetään, jos haluavat edelleen keskittyä itselleen tärkeisiin asioihin. Sen sijaan lapselliset pääsee vähemmällä ja heitä ymmärretään, kun heillä on muutenkin niin paljon tekemistä, niissä lapsissa. Voi olla, että vela on saanut oman onnensa nojassa pärjätä sinkkuna, kun vanhemmat on auttaneet lapsellisia lapsiaan lastenhoidossa ym. Silti odotetaan, että se kuka parhaiten ehtii eli kenen kiireet ovat vähiten tärkeitä, hoitaa vanhusten hommat.
Kyllä, käytännössä voi kieltäytyä ja vetää rajoja, mutta siinä alkaa sukulaiset paheksua ja parjata. Oikeasti velalle melkein ainoa mahdollisuus on muuttaa vähintään 150km päähän, jos ei tähän rooliin halua tulla nakitetuksi.
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka jälkeläisellä ei olisi perhettä, hänellä voi olla vaativa työ, lemmikkejä tai muita velvollisuuksia. Ei ketään lapsettomuuden perusteella voi velvoittaa ottamaan päävastuuta vanhempien asioista huolehtimisesta. Sitäpaitsi, siinä vaiheessa kun vanhemmat alkavat olla vanhoja ja sairaita, jälkeläisillä ei useinkaan enää ole pikkulapsia.
Lapset vaatii 20 vuotta. Ei pelkästään pikkulapsina.
Jos lapseton on uratykki, maksakoon rahalla.
Lemmikki ei estä mitään.
"Lapset vaatii 20 vuotta..." Eivät siinä mielessä, että vaatisivat vanhemman huomiota ja aikaa jatkuvasti parikymppisinä ja estäisivät tätä osallistumasta vanhusten hoitoon, eihän?
"Maksakoon rahalla." Jos ja kun vanhemmille hankitaan hoitoa ja palveluita, kyllä ne maksetaan heidän omista rahoistaan tai jälkeläiset yhdessä. Vai meinasitko, että lapseton maksaa niille huolehtiville sisaruksilleen? Hah hah.
Ja kyllä niistä lemmikeistä on huoli pidettävä siinä missä lapsistakin, jos niitä kerran on hankittu.Kyllä vaatii ja kyllä estää.
Lemmikin voi ottaa mukaan.
Haista nyt kukkanen. Jos nuorella ei ole jotain erityistarpeita, hän ei tarvitse äitiä jatkuvasti kädestä pitelemään. Lemmikkiä/lemmikkejä ei voi välttämättä ottaa mukaan eikä myöskään viedä hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tilanteen. Siskoni lapsia on hoidettu, haettu, viety, leikitetty jne jne varmaan tuhansia tunteja vanhempieni toimesta. Nyt kun olisi aika antaa takaisin, niin ei voi.
Mun mielestä aivan sairasta enkä tosiaan kaipaa mitään yhteyttä noin itsekkäisiin ihmisiin, mutta jaksaa kyllä ihmetyttää että minua tässä pidetään itsekkäänä.
Kannattaa muuten olla tietoinen että tuommoinen lastenhoito vuosia voidaan ottaa huomioon perinnönjaossa. Vanhempani hoidan kunnialla hautaan, mutta siskoni saa kyllä kunnolla turpaansa ihan vaan siitä ilosta, että luulee olevansa maailman napa, sitten kun aika on.
Ei lasten eikä lastenlasten ole minkään valtakunnan velvollisuus antaa mitään takaisin.
Ei ole velvollisuus. Osaan kyllä kuvitella, että siskoni mielestä hän on hankkinut lapset jotta he hoitavat häntä vanhana. Oma äitinsä hänelle toki on vain lastenhoitoautomaatti. Ehkä olen adoptoitu, ei meillä ole koskaan ollut mitään yhteistä ja hänen kykynsä vastavuoroisuuteen on kyllä aina ollut puhdas nolla. Jännä myös kun tuollaiset lisääntyy, mutta itsekkäät tykkää monistaa itseään ja hankkia itselleen itseään palvovia ihmisiä - ystäviähän tuollaiset ei saa, niin ainut vaihtoehto aikuisena saada seuraa on tehdä sitä itselleen.
Niinhän sinä osaat. Kuvitella.
Mene terapiaan että pääset tuosta sisarkateudesta. Et ole terve.
Et tosiaan ole tavannut sisartani jos luulet että hänessä on kovasti kadehdittavaa xD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa itsekäs paska. Sinä ja sun harrastuksesi.
Onhan ne lapsetkin "harrastus" siinä mielessä että sisällöksi ja merkitykseksi elämään heidät on useimmiten hankittu. Ap
Tosi hyvä vertaus, varsinkin, kun harrastuksen voi lopettaa koska tahansa, tai jättää väliin, kun on sairas, mutta mites niiden lasten kanssa?
No lapsen voisi ottaa vaikka mukaan käymään isovanhemmilla tai jättää toiselle vanhemmalle hoitoon siksi aikaa. Ja kaikkia harrastuksia ei todellakaan voi laittaa juurikaan tauolle ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti ja joutuu paikkailemaan myöhemmin. Ap
Ei lasta voi ottaa minne vaan koska vaan. Heillä on koulu, lääkärit, harrastukset jne jotka pyörii aina.
En sanonut minne vaan koska vaan.
Eihän lapsetonkaan pääse koska vaan töiden takia ja lapsettomallakin voi olla vaikka oma sairaus, jonka takia lääkärikäyntejä paljon. ApLapsellisella on oma työ, omat sairaudet ja sen lisäksi niiden lasten koulu, harrastukset, hammaslääkärit, siedätyshoidot, kaverisuhteet ja -synttärit.
Joo, mutta tilanteethan on aina yksilökohtaisia. Esimerkiksi: yksi sisarus voi olla sinkku, joka on köyhä, lapseton ja sairastaa kroonisesti. Sitten voi olla sisarus, jolla on kaksi helppoa lasta, puoliso ja paljon rahaa. Sitten on sisarus, jolla on erityislapsi, tavallinen lapsi ja on yksinhuoltaja. Kaikilla ihan erilainen tilanne ja ainakin pinnallisesti katsoen luultavasti keskimmäisellä näistä paras jaksamisen kannalta, vaikka onkin lapset, lasten jutut ja kaverisynttärit. Ap
Ja kaikilla näillä lapsellisilla on kädet täynnä työtä. Lapsettomalla ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tilanteen. Siskoni lapsia on hoidettu, haettu, viety, leikitetty jne jne varmaan tuhansia tunteja vanhempieni toimesta. Nyt kun olisi aika antaa takaisin, niin ei voi.
Mun mielestä aivan sairasta enkä tosiaan kaipaa mitään yhteyttä noin itsekkäisiin ihmisiin, mutta jaksaa kyllä ihmetyttää että minua tässä pidetään itsekkäänä.
Kannattaa muuten olla tietoinen että tuommoinen lastenhoito vuosia voidaan ottaa huomioon perinnönjaossa. Vanhempani hoidan kunnialla hautaan, mutta siskoni saa kyllä kunnolla turpaansa ihan vaan siitä ilosta, että luulee olevansa maailman napa, sitten kun aika on.
Ei lasten eikä lastenlasten ole minkään valtakunnan velvollisuus antaa mitään takaisin.
Ei ole velvollisuus. Osaan kyllä kuvitella, että siskoni mielestä hän on hankkinut lapset jotta he hoitavat häntä vanhana. Oma äitinsä hänelle toki on vain lastenhoitoautomaatti. Ehkä olen adoptoitu, ei meillä ole koskaan ollut mitään yhteistä ja hänen kykynsä vastavuoroisuuteen on kyllä aina ollut puhdas nolla. Jännä myös kun tuollaiset lisääntyy, mutta itsekkäät tykkää monistaa itseään ja hankkia itselleen itseään palvovia ihmisiä - ystäviähän tuollaiset ei saa, niin ainut vaihtoehto aikuisena saada seuraa on tehdä sitä itselleen.
Niinhän sinä osaat. Kuvitella.
Mene terapiaan että pääset tuosta sisarkateudesta. Et ole terve.
Et tosiaan ole tavannut sisartani jos luulet että hänessä on kovasti kadehdittavaa xD
Puhuin sisarkateudesta.
googleta.
Olet oikein täydellinen tyylipuhdas esimerkki siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa itsekäs paska. Sinä ja sun harrastuksesi.
Onhan ne lapsetkin "harrastus" siinä mielessä että sisällöksi ja merkitykseksi elämään heidät on useimmiten hankittu. Ap
Tosi hyvä vertaus, varsinkin, kun harrastuksen voi lopettaa koska tahansa, tai jättää väliin, kun on sairas, mutta mites niiden lasten kanssa?
No lapsen voisi ottaa vaikka mukaan käymään isovanhemmilla tai jättää toiselle vanhemmalle hoitoon siksi aikaa. Ja kaikkia harrastuksia ei todellakaan voi laittaa juurikaan tauolle ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti ja joutuu paikkailemaan myöhemmin. Ap
Ei lasta voi ottaa minne vaan koska vaan. Heillä on koulu, lääkärit, harrastukset jne jotka pyörii aina.
En sanonut minne vaan koska vaan.
Eihän lapsetonkaan pääse koska vaan töiden takia ja lapsettomallakin voi olla vaikka oma sairaus, jonka takia lääkärikäyntejä paljon. ApLapsellisella on oma työ, omat sairaudet ja sen lisäksi niiden lasten koulu, harrastukset, hammaslääkärit, siedätyshoidot, kaverisuhteet ja -synttärit.
Joo, mutta tilanteethan on aina yksilökohtaisia. Esimerkiksi: yksi sisarus voi olla sinkku, joka on köyhä, lapseton ja sairastaa kroonisesti. Sitten voi olla sisarus, jolla on kaksi helppoa lasta, puoliso ja paljon rahaa. Sitten on sisarus, jolla on erityislapsi, tavallinen lapsi ja on yksinhuoltaja. Kaikilla ihan erilainen tilanne ja ainakin pinnallisesti katsoen luultavasti keskimmäisellä näistä paras jaksamisen kannalta, vaikka onkin lapset, lasten jutut ja kaverisynttärit. Ap
Ja kaikilla näillä lapsellisilla on kädet täynnä työtä. Lapsettomalla ei.
Kyllä vähällä rahalla pärjääminen ja kroonisen sairauden kanssa eläminen voi olla aika kovaa hommaa. En suosittele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka jälkeläisellä ei olisi perhettä, hänellä voi olla vaativa työ, lemmikkejä tai muita velvollisuuksia. Ei ketään lapsettomuuden perusteella voi velvoittaa ottamaan päävastuuta vanhempien asioista huolehtimisesta. Sitäpaitsi, siinä vaiheessa kun vanhemmat alkavat olla vanhoja ja sairaita, jälkeläisillä ei useinkaan enää ole pikkulapsia.
Lapset vaatii 20 vuotta. Ei pelkästään pikkulapsina.
Jos lapseton on uratykki, maksakoon rahalla.
Lemmikki ei estä mitään.
"Lapset vaatii 20 vuotta..." Eivät siinä mielessä, että vaatisivat vanhemman huomiota ja aikaa jatkuvasti parikymppisinä ja estäisivät tätä osallistumasta vanhusten hoitoon, eihän?
"Maksakoon rahalla." Jos ja kun vanhemmille hankitaan hoitoa ja palveluita, kyllä ne maksetaan heidän omista rahoistaan tai jälkeläiset yhdessä. Vai meinasitko, että lapseton maksaa niille huolehtiville sisaruksilleen? Hah hah.
Ja kyllä niistä lemmikeistä on huoli pidettävä siinä missä lapsistakin, jos niitä kerran on hankittu.Kyllä vaatii ja kyllä estää.
Lemmikin voi ottaa mukaan.
Haista nyt kukkanen. Jos nuorella ei ole jotain erityistarpeita, hän ei tarvitse äitiä jatkuvasti kädestä pitelemään. Lemmikkiä/lemmikkejä ei voi välttämättä ottaa mukaan eikä myöskään viedä hoitoon.
Hän tarvitsee kyytejä harrastuksiin, apua koulussa, aikaa teininä, apua opiskelujen alussa jne.
Et tajua vain mitään.
Tietenkin lemmikin voi ottaa mukaan. minulla kaksi koiraa on käytännössä aina mukana. Ja kun ne ottaa kasvattajalta, joka myös hoitaa lemmikkejä, ne saa myös aina hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tilanteen. Siskoni lapsia on hoidettu, haettu, viety, leikitetty jne jne varmaan tuhansia tunteja vanhempieni toimesta. Nyt kun olisi aika antaa takaisin, niin ei voi.
Mun mielestä aivan sairasta enkä tosiaan kaipaa mitään yhteyttä noin itsekkäisiin ihmisiin, mutta jaksaa kyllä ihmetyttää että minua tässä pidetään itsekkäänä.
Kannattaa muuten olla tietoinen että tuommoinen lastenhoito vuosia voidaan ottaa huomioon perinnönjaossa. Vanhempani hoidan kunnialla hautaan, mutta siskoni saa kyllä kunnolla turpaansa ihan vaan siitä ilosta, että luulee olevansa maailman napa, sitten kun aika on.
Ei lasten eikä lastenlasten ole minkään valtakunnan velvollisuus antaa mitään takaisin.
Ei ole velvollisuus. Osaan kyllä kuvitella, että siskoni mielestä hän on hankkinut lapset jotta he hoitavat häntä vanhana. Oma äitinsä hänelle toki on vain lastenhoitoautomaatti. Ehkä olen adoptoitu, ei meillä ole koskaan ollut mitään yhteistä ja hänen kykynsä vastavuoroisuuteen on kyllä aina ollut puhdas nolla. Jännä myös kun tuollaiset lisääntyy, mutta itsekkäät tykkää monistaa itseään ja hankkia itselleen itseään palvovia ihmisiä - ystäviähän tuollaiset ei saa, niin ainut vaihtoehto aikuisena saada seuraa on tehdä sitä itselleen.
Niinhän sinä osaat. Kuvitella.
Mene terapiaan että pääset tuosta sisarkateudesta. Et ole terve.
Et tosiaan ole tavannut sisartani jos luulet että hänessä on kovasti kadehdittavaa xD
Puhuin sisarkateudesta.
googleta.
Olet oikein täydellinen tyylipuhdas esimerkki siitä.
Jos sulle tulee hyvä olo noin ajattelemisesta, niin olet ihan vapaa niin tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on muuten sekä kunnallista että yksityistä kotipalvelua ja -sairaanhoitoa saatavilla. Vink, vink. Pankki- ym. asioiden hoidosta kannattaa tehdä sopimukset etukäteen hyvissä ajoin. Mitä kovin kuormittavia velvollisuuksia tämän jälkeen jää? Katsomassa voi käydä niin usein kun haluaa ja kykenee.
Kunnallinen maksaa myös, eikä sitä saa kuin huonokuntoiset.
Ja sitäpaitsi ainakin meillä lapseton toimeton sisko haluaa "uhrautua" eikä tod huoli ketään sinne äidin luo, joka on ihan hyväkuntoinen.
No, jos vanhemmat eivät ole huonokuntoisia, niin miksi he sitten vaativat jotain huolehtimista niin kovasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa itsekäs paska. Sinä ja sun harrastuksesi.
Onhan ne lapsetkin "harrastus" siinä mielessä että sisällöksi ja merkitykseksi elämään heidät on useimmiten hankittu. Ap
Tosi hyvä vertaus, varsinkin, kun harrastuksen voi lopettaa koska tahansa, tai jättää väliin, kun on sairas, mutta mites niiden lasten kanssa?
No lapsen voisi ottaa vaikka mukaan käymään isovanhemmilla tai jättää toiselle vanhemmalle hoitoon siksi aikaa. Ja kaikkia harrastuksia ei todellakaan voi laittaa juurikaan tauolle ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti ja joutuu paikkailemaan myöhemmin. Ap
Ei lasta voi ottaa minne vaan koska vaan. Heillä on koulu, lääkärit, harrastukset jne jotka pyörii aina.
En sanonut minne vaan koska vaan.
Eihän lapsetonkaan pääse koska vaan töiden takia ja lapsettomallakin voi olla vaikka oma sairaus, jonka takia lääkärikäyntejä paljon. ApLapsellisella on oma työ, omat sairaudet ja sen lisäksi niiden lasten koulu, harrastukset, hammaslääkärit, siedätyshoidot, kaverisuhteet ja -synttärit.
Joo, mutta tilanteethan on aina yksilökohtaisia. Esimerkiksi: yksi sisarus voi olla sinkku, joka on köyhä, lapseton ja sairastaa kroonisesti. Sitten voi olla sisarus, jolla on kaksi helppoa lasta, puoliso ja paljon rahaa. Sitten on sisarus, jolla on erityislapsi, tavallinen lapsi ja on yksinhuoltaja. Kaikilla ihan erilainen tilanne ja ainakin pinnallisesti katsoen luultavasti keskimmäisellä näistä paras jaksamisen kannalta, vaikka onkin lapset, lasten jutut ja kaverisynttärit. Ap
Ja kaikilla näillä lapsellisilla on kädet täynnä työtä. Lapsettomalla ei.
Kyllä vähällä rahalla pärjääminen ja kroonisen sairauden kanssa eläminen voi olla aika kovaa hommaa. En suosittele.
Minulla on kaksi kroonista sairautta. Ei ne mua mitenkään kuormita. Sen sijaan lapsen astma kyllä.
Rahattomuus on aina oma valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on muuten sekä kunnallista että yksityistä kotipalvelua ja -sairaanhoitoa saatavilla. Vink, vink. Pankki- ym. asioiden hoidosta kannattaa tehdä sopimukset etukäteen hyvissä ajoin. Mitä kovin kuormittavia velvollisuuksia tämän jälkeen jää? Katsomassa voi käydä niin usein kun haluaa ja kykenee.
Kunnallinen maksaa myös, eikä sitä saa kuin huonokuntoiset.
Ja sitäpaitsi ainakin meillä lapseton toimeton sisko haluaa "uhrautua" eikä tod huoli ketään sinne äidin luo, joka on ihan hyväkuntoinen.
No, jos vanhemmat eivät ole huonokuntoisia, niin miksi he sitten vaativat jotain huolehtimista niin kovasti?
Lapseton haluaa hoitaa ja olla tarpeellinen. Uhrautua.
Vierailija kirjoitti:
Huoltajalla on alaikäisistä lapsista lakisääteinen vastuu. Lapsettomuuden valitseminen ei tuo vapautusta aikuisuudesta.
Kenenkään ei ole minkään lain perusteella pakko huolehtia vanhemmistaan oli lapsia tahi ei. Tuo on pelkkää höpinää jos muuta väittää. Opetelkaa sanomaan ei ja katkaiskaa se napanuora nyt lopultakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tilanteen. Siskoni lapsia on hoidettu, haettu, viety, leikitetty jne jne varmaan tuhansia tunteja vanhempieni toimesta. Nyt kun olisi aika antaa takaisin, niin ei voi.
Mun mielestä aivan sairasta enkä tosiaan kaipaa mitään yhteyttä noin itsekkäisiin ihmisiin, mutta jaksaa kyllä ihmetyttää että minua tässä pidetään itsekkäänä.
Kannattaa muuten olla tietoinen että tuommoinen lastenhoito vuosia voidaan ottaa huomioon perinnönjaossa. Vanhempani hoidan kunnialla hautaan, mutta siskoni saa kyllä kunnolla turpaansa ihan vaan siitä ilosta, että luulee olevansa maailman napa, sitten kun aika on.
Ei lasten eikä lastenlasten ole minkään valtakunnan velvollisuus antaa mitään takaisin.
Ei ole velvollisuus. Osaan kyllä kuvitella, että siskoni mielestä hän on hankkinut lapset jotta he hoitavat häntä vanhana. Oma äitinsä hänelle toki on vain lastenhoitoautomaatti. Ehkä olen adoptoitu, ei meillä ole koskaan ollut mitään yhteistä ja hänen kykynsä vastavuoroisuuteen on kyllä aina ollut puhdas nolla. Jännä myös kun tuollaiset lisääntyy, mutta itsekkäät tykkää monistaa itseään ja hankkia itselleen itseään palvovia ihmisiä - ystäviähän tuollaiset ei saa, niin ainut vaihtoehto aikuisena saada seuraa on tehdä sitä itselleen.
Niinhän sinä osaat. Kuvitella.
Mene terapiaan että pääset tuosta sisarkateudesta. Et ole terve.
Et tosiaan ole tavannut sisartani jos luulet että hänessä on kovasti kadehdittavaa xD
Puhuin sisarkateudesta.
googleta.
Olet oikein täydellinen tyylipuhdas esimerkki siitä.
Jos sulle tulee hyvä olo noin ajattelemisesta, niin olet ihan vapaa niin tekemään.
Googleta. Sisarkateus. Siitä sinä kärsit. Ja voimakkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tilanteen. Siskoni lapsia on hoidettu, haettu, viety, leikitetty jne jne varmaan tuhansia tunteja vanhempieni toimesta. Nyt kun olisi aika antaa takaisin, niin ei voi.
Mun mielestä aivan sairasta enkä tosiaan kaipaa mitään yhteyttä noin itsekkäisiin ihmisiin, mutta jaksaa kyllä ihmetyttää että minua tässä pidetään itsekkäänä.
Kannattaa muuten olla tietoinen että tuommoinen lastenhoito vuosia voidaan ottaa huomioon perinnönjaossa. Vanhempani hoidan kunnialla hautaan, mutta siskoni saa kyllä kunnolla turpaansa ihan vaan siitä ilosta, että luulee olevansa maailman napa, sitten kun aika on.
Ai voidaan? Kiva kuulla. Omat vanhemmat on halunneet olla lapsen kanssa, vaikka mitään apua en oikeastaan ole missään vaiheessa tarvinnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka jälkeläisellä ei olisi perhettä, hänellä voi olla vaativa työ, lemmikkejä tai muita velvollisuuksia. Ei ketään lapsettomuuden perusteella voi velvoittaa ottamaan päävastuuta vanhempien asioista huolehtimisesta. Sitäpaitsi, siinä vaiheessa kun vanhemmat alkavat olla vanhoja ja sairaita, jälkeläisillä ei useinkaan enää ole pikkulapsia.
Lapset vaatii 20 vuotta. Ei pelkästään pikkulapsina.
Jos lapseton on uratykki, maksakoon rahalla.
Lemmikki ei estä mitään.
"Lapset vaatii 20 vuotta..." Eivät siinä mielessä, että vaatisivat vanhemman huomiota ja aikaa jatkuvasti parikymppisinä ja estäisivät tätä osallistumasta vanhusten hoitoon, eihän?
"Maksakoon rahalla." Jos ja kun vanhemmille hankitaan hoitoa ja palveluita, kyllä ne maksetaan heidän omista rahoistaan tai jälkeläiset yhdessä. Vai meinasitko, että lapseton maksaa niille huolehtiville sisaruksilleen? Hah hah.
Ja kyllä niistä lemmikeistä on huoli pidettävä siinä missä lapsistakin, jos niitä kerran on hankittu.Kyllä vaatii ja kyllä estää.
Lemmikin voi ottaa mukaan.
Haista nyt kukkanen. Jos nuorella ei ole jotain erityistarpeita, hän ei tarvitse äitiä jatkuvasti kädestä pitelemään. Lemmikkiä/lemmikkejä ei voi välttämättä ottaa mukaan eikä myöskään viedä hoitoon.
Hän tarvitsee kyytejä harrastuksiin, apua koulussa, aikaa teininä, apua opiskelujen alussa jne.
Et tajua vain mitään.
Tietenkin lemmikin voi ottaa mukaan. minulla kaksi koiraa on käytännössä aina mukana. Ja kun ne ottaa kasvattajalta, joka myös hoitaa lemmikkejä, ne saa myös aina hoitoon.
Haistan curling-äidin...
Vierailija kirjoitti:
Huoltajalla on alaikäisistä lapsista lakisääteinen vastuu. Lapsettomuuden valitseminen ei tuo vapautusta aikuisuudesta.
Eikä lapset tuo vapautusta omien vanhempien hoidosta.
Ja tarkemmin ajateltuna perherheellisellä pitäisi olla enemmän resursseja huolehtia omista vanhemmistaan: Usein hänen omat lapsensa ovat jo teinejä tai nuoria aikuisia eli voivat myös kantaa vastuuta isovanhemmistaan. Perheellisellä on usein myös enemmän rahaa käytettäväksi vanhempien asioista huolehtimisern kuin sinkulla, joka huolehtii kaikista kuluista yksin.
Perheellinenn saattaa mennä tämän perhekortin taakse ja laistaa velvollisuuksistaan vanhempiaan kohtaan ja se on Suomessa helppoa, koska täällä on vallalla pikkiriikkisern ydinperheeseen käpertyminen, johon isovanhemmat eivät usein mahdu. Asenneilmapiiri siis suosii perheellisyen rintamakarkuruutta.
Tietysti sinkku mielellään pitääkin huolta vanhemmistaan, mutta perheelliset myös mukaan isommilla resursseillaan. Nakutetaan reikä siihen perhekuplaan. Tekee hyvää kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tilanteen. Siskoni lapsia on hoidettu, haettu, viety, leikitetty jne jne varmaan tuhansia tunteja vanhempieni toimesta. Nyt kun olisi aika antaa takaisin, niin ei voi.
Mun mielestä aivan sairasta enkä tosiaan kaipaa mitään yhteyttä noin itsekkäisiin ihmisiin, mutta jaksaa kyllä ihmetyttää että minua tässä pidetään itsekkäänä.
Kannattaa muuten olla tietoinen että tuommoinen lastenhoito vuosia voidaan ottaa huomioon perinnönjaossa. Vanhempani hoidan kunnialla hautaan, mutta siskoni saa kyllä kunnolla turpaansa ihan vaan siitä ilosta, että luulee olevansa maailman napa, sitten kun aika on.
Ei lasten eikä lastenlasten ole minkään valtakunnan velvollisuus antaa mitään takaisin.
Ei ole velvollisuus. Osaan kyllä kuvitella, että siskoni mielestä hän on hankkinut lapset jotta he hoitavat häntä vanhana. Oma äitinsä hänelle toki on vain lastenhoitoautomaatti. Ehkä olen adoptoitu, ei meillä ole koskaan ollut mitään yhteistä ja hänen kykynsä vastavuoroisuuteen on kyllä aina ollut puhdas nolla. Jännä myös kun tuollaiset lisääntyy, mutta itsekkäät tykkää monistaa itseään ja hankkia itselleen itseään palvovia ihmisiä - ystäviähän tuollaiset ei saa, niin ainut vaihtoehto aikuisena saada seuraa on tehdä sitä itselleen.
Niinhän sinä osaat. Kuvitella.
Mene terapiaan että pääset tuosta sisarkateudesta. Et ole terve.
Et tosiaan ole tavannut sisartani jos luulet että hänessä on kovasti kadehdittavaa xD
Puhuin sisarkateudesta.
googleta.
Olet oikein täydellinen tyylipuhdas esimerkki siitä.
Jos sulle tulee hyvä olo noin ajattelemisesta, niin olet ihan vapaa niin tekemään.
Googleta. Sisarkateus. Siitä sinä kärsit. Ja voimakkaasti.
Voi että kun meni nyt tunteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tilanteen. Siskoni lapsia on hoidettu, haettu, viety, leikitetty jne jne varmaan tuhansia tunteja vanhempieni toimesta. Nyt kun olisi aika antaa takaisin, niin ei voi.
Mun mielestä aivan sairasta enkä tosiaan kaipaa mitään yhteyttä noin itsekkäisiin ihmisiin, mutta jaksaa kyllä ihmetyttää että minua tässä pidetään itsekkäänä.
Kannattaa muuten olla tietoinen että tuommoinen lastenhoito vuosia voidaan ottaa huomioon perinnönjaossa. Vanhempani hoidan kunnialla hautaan, mutta siskoni saa kyllä kunnolla turpaansa ihan vaan siitä ilosta, että luulee olevansa maailman napa, sitten kun aika on.
Ei lasten eikä lastenlasten ole minkään valtakunnan velvollisuus antaa mitään takaisin.
Ei ole velvollisuus. Osaan kyllä kuvitella, että siskoni mielestä hän on hankkinut lapset jotta he hoitavat häntä vanhana. Oma äitinsä hänelle toki on vain lastenhoitoautomaatti. Ehkä olen adoptoitu, ei meillä ole koskaan ollut mitään yhteistä ja hänen kykynsä vastavuoroisuuteen on kyllä aina ollut puhdas nolla. Jännä myös kun tuollaiset lisääntyy, mutta itsekkäät tykkää monistaa itseään ja hankkia itselleen itseään palvovia ihmisiä - ystäviähän tuollaiset ei saa, niin ainut vaihtoehto aikuisena saada seuraa on tehdä sitä itselleen.
Niinhän sinä osaat. Kuvitella.
Mene terapiaan että pääset tuosta sisarkateudesta. Et ole terve.
Et tosiaan ole tavannut sisartani jos luulet että hänessä on kovasti kadehdittavaa xD
Puhuin sisarkateudesta.
googleta.
Olet oikein täydellinen tyylipuhdas esimerkki siitä.
Jos sulle tulee hyvä olo noin ajattelemisesta, niin olet ihan vapaa niin tekemään.
Googleta. Sisarkateus. Siitä sinä kärsit. Ja voimakkaasti.
Ohiksena, mistä kärsii nainen jonka lapsia on omat vanhemmat hoitaneet, mutta sitten kun heitä pitäisi auttaa, niin eivät auta? On se kai asteikolla tunnevammaisuus - psykopatia?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa itsekäs paska. Sinä ja sun harrastuksesi.
Onhan ne lapsetkin "harrastus" siinä mielessä että sisällöksi ja merkitykseksi elämään heidät on useimmiten hankittu. Ap
Tosi hyvä vertaus, varsinkin, kun harrastuksen voi lopettaa koska tahansa, tai jättää väliin, kun on sairas, mutta mites niiden lasten kanssa?
No lapsen voisi ottaa vaikka mukaan käymään isovanhemmilla tai jättää toiselle vanhemmalle hoitoon siksi aikaa. Ja kaikkia harrastuksia ei todellakaan voi laittaa juurikaan tauolle ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti ja joutuu paikkailemaan myöhemmin. Ap
Ei lasta voi ottaa minne vaan koska vaan. Heillä on koulu, lääkärit, harrastukset jne jotka pyörii aina.
En sanonut minne vaan koska vaan.
Eihän lapsetonkaan pääse koska vaan töiden takia ja lapsettomallakin voi olla vaikka oma sairaus, jonka takia lääkärikäyntejä paljon. ApLapsellisella on oma työ, omat sairaudet ja sen lisäksi niiden lasten koulu, harrastukset, hammaslääkärit, siedätyshoidot, kaverisuhteet ja -synttärit.
Joo, mutta tilanteethan on aina yksilökohtaisia. Esimerkiksi: yksi sisarus voi olla sinkku, joka on köyhä, lapseton ja sairastaa kroonisesti. Sitten voi olla sisarus, jolla on kaksi helppoa lasta, puoliso ja paljon rahaa. Sitten on sisarus, jolla on erityislapsi, tavallinen lapsi ja on yksinhuoltaja. Kaikilla ihan erilainen tilanne ja ainakin pinnallisesti katsoen luultavasti keskimmäisellä näistä paras jaksamisen kannalta, vaikka onkin lapset, lasten jutut ja kaverisynttärit. Ap
Ja kaikilla näillä lapsellisilla on kädet täynnä työtä. Lapsettomalla ei.
Kyllä vähällä rahalla pärjääminen ja kroonisen sairauden kanssa eläminen voi olla aika kovaa hommaa. En suosittele.
Minulla on kaksi kroonista sairautta. Ei ne mua mitenkään kuormita. Sen sijaan lapsen astma kyllä.
Rahattomuus on aina oma valinta.
No jos on vaikka lievä astma ja epilepsia joka pysyy kurissa lääkityksellä, joka ei satu aiheuttaman mitään sivareita niin ei kai kuormita. Voi luoja kukaan voi oikeasti olla noin yksinkertainen.
Ilmiö.... eiköhän vaihtele aika paljon riippuen muistakin tekijöistä. Minä olen plapsuuden perheeni esikoinen ja ainoa lapsia saanut. Vanhemmillani ei ollut aikaa ja jaksamista tukea meitä pikkulapsiaikana (toi olisi varmaan ollut jos kova hätä olisi tullut), heillä meni se aika pikkusisarusteni aikuisuutta tukiessa. Heistä tuli tahattomasti ja vapaaehtoisesti lapsettomia. Velasisareni oli kaikista vaikein ja käytti koko nuoren aikuusuutensa oman elämänsä sabotoimiseen ja muiden syyttämiseen ongelmistaan. Ja kyllä vanhempieni tukena heidän vanhetessaan olen ollut vain minä vaikka asun kauimpana. Meidän tapauksessa lapsettomille perhe ei ole missään mielessä tärkeä.
Myös mieheni sisarus on vela ja hän ja mieheni hoitavat vanhempiaan yhtälailla sen verran kuin jaksavat. Vanhemmat ovat aika tarvitsevia ja riitaisia, joten kumpikaan ei ihan päivittäin apuaan tarjoa.
Tietysti joillain se lapsettomaksi jäävä sisarus jää myös enemmän tekemisiin vanhempiensa kanssa.
Alue: Aihe vapaa
Joo, mutta tilanteethan on aina yksilökohtaisia. Esimerkiksi: yksi sisarus voi olla sinkku, joka on köyhä, lapseton ja sairastaa kroonisesti. Sitten voi olla sisarus, jolla on kaksi helppoa lasta, puoliso ja paljon rahaa. Sitten on sisarus, jolla on erityislapsi, tavallinen lapsi ja on yksinhuoltaja. Kaikilla ihan erilainen tilanne ja ainakin pinnallisesti katsoen luultavasti keskimmäisellä näistä paras jaksamisen kannalta, vaikka onkin lapset, lasten jutut ja kaverisynttärit. Ap