IS: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?

Vierailija kirjoitti:

Suomessa älypuhelimia ostetaan jo kymmenenvuotiaille, Ranskassa ja Virossa älypuhelimet hankintaan vasta 15-vuotiaina. Voisiko joku tutkija tehdä korrelaatioanalyysia älypuhelimen hankintaiän ja koulumenestyksen välillä?

Suomessa niitä älylaitteita käytetään opetuksessa.

Sitäpaitsi se on "kymmenvuotias", eikä mikään "kymmenenvuotias". Et osaa suomea.

Vierailija kirjoitti:

Eniten ihmetyttää se että nämä oppilaat ovat käyneet jo kaksi vuotta koulua, eikä opettaja ole pannut missään vaiheessa merkille ettei lapsi osaa laskea kuin 1+5. Eli vika on koulujärjestelmässä jossa opettaja päästää luokalta oppilaat joita ei saisi luokalta päästää.

Eikö vanhemmat testaa osaako lapsi lukea ja laskea.

Uuden opetussuunnitelman ja digiloikan myötä tämä tapahtuu. Huomaan omasta lapsesta ettei jaksa keskittyä tekemään läksyjä tietokoneella saati lukemaan kokeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viime vuotiset koulumuutokset ja leikkaukset varmasti näkyvät tuloksissa, mutta veikkaan lasten huonon lukutaidon syyksi myös ihan vain sitä, että enää ei lueta kirjoja entiseen malliin. Taito ei kehity jos sitä ei harjoita, ja jos ainoa paikka missä lapsi lukee on koulu, niin eihän se riitä. Lukutaito jää helposti näennäiseksi, kirjaimet kyllä osataan, mutta tekstin sisällön hahmoittaminen on hankalaa ja sanavarasto jää heikoksi. 

Meinaatko, ettei leikkauksilla ole mitään merkitystä, vaan nykyihminen vaan on niin laiska?

Minä en usko sitä.

Ei leikkauksilla ole mitään merkitystä jos lapsi ei lue. Lukutaidon oppii lukemalla.

Lapsella, jolle ei lueta, tai joka ei lue itse, on teini-ikäisenä n. 15 000 sanan sanavarasto.

Lapsella, jolle luetaan, tai joka lukee itse, on teini-ikäisenä n. 70 000 sanan sanavarasto.

Ihminen ajattelee sanoilla ja mitä enemmän on sanoja, sitä parempi mahdollisuus on ajatella.

Tämä ei ole uskonasia, tämä on fakta. Ja tähän asiaan ei mitkään leikkaukset vaikuta mitään. Jos kotona ei lueta, lapsi ei opi lukemaan, eikä ymmärtämään tekstiä.

Nykyvanhempi on laiska, jos hän ei tarjoa lapselleen lukutaitoa, joko lukemalla lapselle, tai opettamalla lapsi lukemaan. Koulu ei voi paikata kodin välinpitämättömyyttä.

Kas kun sulla on se oppilas, jonka vanhemmat ei osaa suomea ollenkaan tai noin viisi sanaa. Miten sellainen vnahempi lukee muka sille lapselleen?

Ja sitten se lapsi pannaan heikkotasoiseen tuhannen oppilaan jättikouluun, jossa surkeat opettajat vaihtuu koko ajan eikä kukaan piittaa mistään.

Ennen koulu pelasti huonojen kotia lapsia. Enää näin ei tapahdu.

No mitenkäs se tilanne on, kun sulla on oppilas, jonka vanhemmat on suomalaisia, jotka osaa lukea ja puhua suomea, mutta eivät lue lapselleen? Miksi sellainen vanhempi ei lue lapselleen?

Lukutaitoista lasta ei koulun tarvitse opettaa lukemaan, on se miten suuri tahansa. Kotona opitulle lukutaidolle ei surkeakaan opettaja mahda mitään.

Ennen koti hoiti oman tehtävänsä, mutta nykykodissa jokaisen perheenjäsenen oma älypuhelin taitaa viedä kaiken ajan kaikilta. Nykyään älypuhelin tekee kaikista kodeista huonoja koteja, joissa kaikki vastuu lapsista siirretään koululle. Voisit edes yrittää ajatella asiaa, vai veikö älypuhelin kyvyn siihen?

He ei edelleenkään ole se ongelma. Eikä heistä puhuta tässä.

Ei noiden idän ja pohjoisen poikien suvussa koskaan ole lapsille luettu.

Mun mieheni on itäsuomalaisesta aputyömies-perheestä ja isänsä ja äitinsä ei ole ikinä lukenut kirjan kirjaa saati lukeneet lapsilleen tai käyneet tai käyttäneet edes kirjastossa.

Annoin ekana jouluna heille kirjat lahjaksi (kuten minun suvussani on tapana) ja niille on nyt naurettu 15 vuotta.

Mieheni pelastui sieltä akateemiseksi ainoastaan sen takia, että pääsi hyvien opettjaien piiriin kouluun ja hyvään ystäväpiiriin.

Kyllä se paha ongelma on. Ennen noille oli töitä teollisuudessa ja saivat usein hyvääkin palkkaa. Nyt vanhat duunit on poissa, duunareitten palkat laskussa ja kouluttautumista itsestäänselvyytenä pitävä kilpailuyhteiskunta tilalla.

Vierailija kirjoitti:

Oiskohan syy se, että kouluissa kaikki painottuu läppäreiden käyttöön ja kirjat ja lukeminen tehdään ihan tietoisesti vieraaksi jo heti ala-asteelta lähtien. Ruutuaikaa tulee lapsille liikaa. Vaikea vaatia teini-ikäisiä enää kirjojen ääreen kun koneen käyttöä vaadittu vuosia aiemminkin.

Oli miten oli, niin surullista jo se, kuinka lukuinnostus hiipuu.

Olisikohan sittenkin kuitenkin niin, että sinä et näköjään tiedä koko asiassa yhtään mitään mutta silti katsot asiaksesi tulla ulisemaan tänne täyttä soopaa. Kouluissa kaikki ei todellakaan painotu läppäreiden käyttöön eikä varsinkaan ala-asteelta lähtien. Läppäri on osa opetusta, jota käytetään niihin asioihin, mihin se sopii, mutta se ei siihen se opetus todellakaan painotu. Ja totta kai ne lapset pitää opettaa tekemään töitä myös koneella jos yhtään aikoo ajatella sitä, mitä työelämässäkin tehdään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja yläasteella ja olen kyllä ollut jo pidempään huolissani oppilaiden nykyosaamisesta ja pärjäämisestä. Oppitunnit ovat lyhyitä, ja todella iso osa ajasta menee siihen, että joka ainoa tunti joudun opastamaan oppilaat esimerkiksi Moodlealustalle. Kirjalliset ohjeet eivät auta mitään, kun oppilaat eivät oikeasti ymmärrä lukemaansa tai jaksa keskittyä niihin. Myöskään toisto ei auta mitään, kun samat ongelmat toistuvat päivästä ja lukukaudesta toiseen samoilla henkilöillä. Luulen, että nopeaa ja helppoa sometyydytystä saaneet nykynuoret eivät oikeasti omaa enää minkäänlaista malttia ja kärsivällisyyttä, sillä ”mä en osaa” kiekuminen alkaa jo kauan ennen kuin mitään ohjeita on ehditty edes antaa. Lisäksi ininä tehtävien määrästä alkaa välittömästi jos tehtäviä on enemmän kuin yksi ja nykynuori tuntuu kuormittuvan täysin olemattomistakin odotuksista ja vaatimuksista.

Sitten on ne vanhemmat. Lapsi aloittaa koulutaipaleen niin, että vanhemmat eivät ole valmistelleet lasta kouluun mitenkään - ei ole luettu kirjoja tai tehty yksinkertaisesti mitään kehittävää. Lisäksi jokainen negatiivinen palaute lapsesta otetaan henkilökohtaisena loukkauksena ja vanhempi on kiireisempi naureskelemaan äityleissä ”turhista Wilma-viesteistä” kuin miettimään, miksi se oma lapsi ei oikeasti pysty istumaan paikallaan muita häiritsemättä päivästä toiseen.

Vanhempien opettajia väheksyvä asenne näkyy myös jälkikasvussa, kun oppilaiden mielestä heillä on ainoastaan oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia. Pitkälle pääsisi jo sillä, että saataisiin ne opetusta ja lasten keskittymistä häiritsevät älylaitteet pois luokasta, mutta puhelimia ei saa enää kerätä pois. Olisi tuhat kertaa hedelmällisempää kerätä ne tunnin alussa pois kuin pyytää ja käskeä joka toisessa lauseessa milloin ketäkin keskittymään opetukseen puhelimensa sijaan.

Sanoin pojalle hyvissä ajoin ennen koulua että koulunkäynti on hyvin tärkeää. Kannustin jne. Annoin ohjeet että tunnilla ei melskata vaan viitataan ja kuuluvalla äänellä sanotaan sanottava. Opettajia en morkannut ja pahaa sanaa poika ei sanonut opettajista. Todistus oli loistava.

Näinhän se menee. Jos kotiväen asenne on tuo, näkyy se myös lopputuloksessa. Jos siellä ruokapöydässä lapsen kanssa opettajille naureskellaan eikä keskustella tiukasti annetusta palautteesta, jatkuu se sama naureskelu ja vähättely luokassakin ja mitään oppimistuloksia ei tule. Hyvää työtä teillä ja jatkakaa samaan malliin!

Se, jota lainasit

Tosiaan suomalaisten älykkyys alkoi laskea vuoden 1997 jälkeen, joka oli siis se huippukohta. En tiedä, mutta jos miettii niin tuona vuonna täysi-ikäiseksi tulivat ne, jotka olivat vielä eläneet ns. analogisen lapsuuden. Voisiko se selittää osaltaan esim keskittymiskykyä ym. Ei ollut digilaitteita, vaan perinteistä ja "pitkäveteisempää" hommaa, kuten kirjoja ja palapelejä ja tällaisia. Nykyään on digilaitteet ja siellä jatkuva tietotulva, joka sotkee jo aikuisenkin pään ja haittaa keskittymistä. Mitä se sitten on nuorilla, jotka ovat siinä olleet koko ajan?

Ei kiinnosta

Me vanhemmat kansalaiset joudutaan sitten elättämään nämä tulevat luku- ja laskutaidottomat, jotka eivät tavallisissa töissä käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi kun nykyään oppikirjatkin on äänikirjoina. Sen ymmärrän että oppimishäiriöinen lapseni tarvitsee äänikirjoja oppimisensa tueksi, mutta en tajua mitä sillä tekee normaalit lapset. Olisi ollut todella luksusta omanakin kouluaikana kun joku muu olisi lukenut minulle minun koealueet. Nyt se on täysin normaalia.

Äänikirjoja? Ei voi olla totta!

Jos kuitenkin on, niin kyllä kannattaisi vanhempien protestoida opettajille ja vaatia kirjoja takaisin opetusvälineiksi. Ymmärrän kyllä, että äänikirjoja voi tarjota tueksi muun ohella, mutta useimmat ihmiset kyllä oppivat paremmin paperisista kirjoista.

TÄMÄ

Lukutaito opitaan lukemalla, ei kuuntelemalla.

Maailma muuttuu. Pitää vain sopeutua siihen että nykyihmiset enää vain kuuntelevat, eivät lue. Vähän sama kun koulussa kirjotietaankin pääasiassa pädeillä eikä kynällä. Ketään ei tunnu haittaavan se.

ja tästä seuraa se, että lukutaitoisella on valtaa! Joku ne äänikirjatkin lukee, robotti toki osaa sen tulevaisuudessa, mutta jonkun pitää opettaa robottia.

Viro on europan pisa -ykkönen. Vanhemmat hankkii kyllä hyvin nuorille älypuhelimia, keskiluokka varakasta,( kauppoja joka kilometrilla, vaatteita ja kenkiä ostavat virolaiset enemmän kuin suomalaiset.)

Viro on on sivistysmaa ja koulutukseen todella satsataan siellä!

Edellisen hallituskauden aikana poistettiin subjektiivinen päivähoito-oikeus, vaikkei se säästöjä tuonut edes. Joillekin lapsille vaan olisi parempi olla päiväkodissa ja koko päivä eskarissa kuin kotona. Nyt nämä levottomat lapset ovat koulussa ja häiritsevät muiden opiskelua. Päivähoito olisi voinut rauhoittaa heitä, tai ainakin ongelmiin olisi voinut puuttua jo ennen koulun alkua. 

Vierailija kirjoitti:

Testatkaapa opettajat pari seuraavaa lukukautta, että älypuhelimet pitää jättää lukittuun kaappiin ennen koulupäivän alkua. Keväällä saatte ihmetellä uskomattomia tuloksia oppiskyvyn ja keskittymiskyvyn kasvussa.

Tässäpä se. Olen samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaiden oppimiskyvylle on myös tapahtunut jotain. Mikään ei tunnu jäävän muistiin. Käytännöllisistä arkielämän esimerkeistä ei enää ole apua, koska oppilaat eivät niitä ymmärrä. Moni oppilas ei elä juuri lainkaan reaalimaailmassa, joten he eivät tunne sitä.

Kyllä, lasten keskittymiskyky on nykyään todella huonoa. Aivan normaalin perheen lapsi ei jaksa opetella ja keskittyä mihinkään uuteen, mikä vaatii ponnistelua, vaivannäköä ja paikallaan olemista.

ei anneta älylaitteita alle 6 v. Luetaan lapselle pienestä pitäen muutakin kun viiden minuutin iltasatu. Ei älylaitteita pienelle ja kouluikäiselle ei tuntia enempää pvässä.

Tutkimuksissa on huomattu, että liikunnan harrastaminen ja hyvä kunto parantavat keskittymiskykyä ja helpottavat oppimista. Ei siis ihme, että kunnon laskiessa oppimistuloksetkin laskevat kuin lehmän häntä.

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan suomalaisten älykkyys alkoi laskea vuoden 1997 jälkeen, joka oli siis se huippukohta. En tiedä, mutta jos miettii niin tuona vuonna täysi-ikäiseksi tulivat ne, jotka olivat vielä eläneet ns. analogisen lapsuuden. Voisiko se selittää osaltaan esim keskittymiskykyä ym. Ei ollut digilaitteita, vaan perinteistä ja "pitkäveteisempää" hommaa, kuten kirjoja ja palapelejä ja tällaisia. Nykyään on digilaitteet ja siellä jatkuva tietotulva, joka sotkee jo aikuisenkin pään ja haittaa keskittymistä. Mitä se sitten on nuorilla, jotka ovat siinä olleet koko ajan?

Ei se oikein selitä asiaa niihin verrattuna, jotka ovat kärjessä. Kärkeen on mennyt Viro, ihan samalla lailla sielläkin on digilaitetta yms. ja nuoret kasvaneet siinä ympäristössä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi kun nykyään oppikirjatkin on äänikirjoina. Sen ymmärrän että oppimishäiriöinen lapseni tarvitsee äänikirjoja oppimisensa tueksi, mutta en tajua mitä sillä tekee normaalit lapset. Olisi ollut todella luksusta omanakin kouluaikana kun joku muu olisi lukenut minulle minun koealueet. Nyt se on täysin normaalia.

Äänikirjoja? Ei voi olla totta!

Jos kuitenkin on, niin kyllä kannattaisi vanhempien protestoida opettajille ja vaatia kirjoja takaisin opetusvälineiksi. Ymmärrän kyllä, että äänikirjoja voi tarjota tueksi muun ohella, mutta useimmat ihmiset kyllä oppivat paremmin paperisista kirjoista.

TÄMÄ

Lukutaito opitaan lukemalla, ei kuuntelemalla.

Maailma muuttuu. Pitää vain sopeutua siihen että nykyihmiset enää vain kuuntelevat, eivät lue. Vähän sama kun koulussa kirjotietaankin pääasiassa pädeillä eikä kynällä. Ketään ei tunnu haittaavan se.

Antakaa lapselle kirjoja kotona että oppivat paremmin lukemaan. Testatkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan suomalaisten älykkyys alkoi laskea vuoden 1997 jälkeen, joka oli siis se huippukohta. En tiedä, mutta jos miettii niin tuona vuonna täysi-ikäiseksi tulivat ne, jotka olivat vielä eläneet ns. analogisen lapsuuden. Voisiko se selittää osaltaan esim keskittymiskykyä ym. Ei ollut digilaitteita, vaan perinteistä ja "pitkäveteisempää" hommaa, kuten kirjoja ja palapelejä ja tällaisia. Nykyään on digilaitteet ja siellä jatkuva tietotulva, joka sotkee jo aikuisenkin pään ja haittaa keskittymistä. Mitä se sitten on nuorilla, jotka ovat siinä olleet koko ajan?

Ei se oikein selitä asiaa niihin verrattuna, jotka ovat kärjessä. Kärkeen on mennyt Viro, ihan samalla lailla sielläkin on digilaitetta yms. ja nuoret kasvaneet siinä ympäristössä. 

Mutta voihan olla että älykkyys on laskenut joka puolella? Tuo kisahan vaan vertailee, eli tyyliin lanttu pärjäsi paremmin kuin nauris. En tiedä miten sitten olisi jos vuoden -97 nuoret ja vuoden -21 nuoret skabaisivat, niin olisiko taantuma ihan globaalia?

Itse juttelin erään kaksikielisen 11v-pojan kanssa muutama päivä sitten ja en kyllä ymmärtänyt hänen puheestaan aivan kaikkea. Oli muuttanut v. 2015 Suomeen. Päätelkää loput.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi valmistui helsinkiläisestä yläkoulusta keväällä. Hän oli painotetulla luokalla, joten kuvittelimme, että siellä vanhempia kiinnostaisi panostaa koulunkäyntiin.

Kuitenkin siellä oli lukuisia, jotka otti vain hatkat koulusta, eikä vanhempia kiinnostanut vähääkään. Kaksi tyttöä oli lintsaillut puoli vuotta, kun luokanvalvoja aktivoitui soittamaan kotiin - kun painostin. Minä, täysin ulkopuolinen ihminen.

Yksi tyttö lintsaili koko ysin ja mm ruotsin tunnilla selitti että hänellä oli tukihenkilö (eli lasu-asiakkuus tytöllä) ja vanhemmat oli sitten huhtikuussa ysillä aktivoituneet lapsensa käytökseen sen verran, että olivat luvanneet _mopon_, jos hän pääsee armovitosilla peruskoulusta.

Ihmettelen todella, todella, todella tällaista vanhemmuutta. En tajua lainkaan.

Mä yritin saada koko yläasteen lasteni pienryhmään, mutta se oli varattu toisten lapsille. Yritin myös saada lasta jäämään luokalle koska osaamistaso oli heikko, mutta opettajat antoivat lapselle 6-7 numeroita todistuksiin, ei edes sitä armovitosta, vaikka lapsi ei tehnyt tunneilla mitään, jos niillä ylipäätään kävi, eikä läksyjä kertaakaan. Lapseni on 21v eikä hänellä ole ammattia opiskeltuna.