IS: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
Suomen Pisa-romahdus on ollut niin suuri, että se on noteerattu kansainvälisesti. The Washington Post julkaisi Suomen Pisa-menestyksen hiipumista käsittelevän artikkelin vuonna 2016 ja kysyi kysymyksen, joka jätti jäljen suomalaiseen koulukunniaan: kannattaako Suomen kouluista enää ottaa mallia?
Amerikkalaislehti kysyi asiaa suomalaisen koulutuksen asiantuntijalta, kirjailija Pasi Sahlbergilta, joka antoi aiheesta tyhjentävän vastauksen.
– On varsin lyhytkatseista ajatella, että koulujen suorituskyky säilyisi ja niihin voitaisiin tehdä jatkuvia parannuksia samalla, kun resursseja vähennetään.
Tuoreimpien Pisa-tulosten jälkeen Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden lukutaidon heikkenemiseen.
Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs.
Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan kaikista vastanneista 15–vuotiaista oppilaista 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.
Mielipiteitä?
Kommentit (697)
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, tarviiko kaikessa olla hyvä? Ehkä pitäisi asennoitua uusien juttujen mahdollisuuteen avoimemmin, eikä niin suorituskeskeisesti...
Koko ongelma on se, että koulussa menestyminen on demonisoitu.
Menestyvä lapsi on tylsä, iloton, masentunut ja kaameiden vanhempien uhri, jolla "ei ole hauskaa".
Kuuntelen tätä samaa mantraa sisaruksiltani koko ajan.
Kun kuitenkin tosiasia on se, että koulussa menestyvä lapsi nauttii siitä, että menestyy ja oppii.
En ymmärrä millä lailla on hauskaa olla tyhmä, jälkeenjäänyt ja koulupudokas.
Vierailija kirjoitti:
Netti tyhmistää
Pelaaminen tyhmistää ja koukuttaa
Youtube
Millä logiikalla näin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on noin kymmenen edellisen vuoden aikana viettänyt edes yhden päivän koululuokassa, syy on ilmiselvä. Siellä ovat kaikki oppilaat samassa. Niin ne, jotka tuskin tuntevat kaikki kirjaimet ja ne, jotka lukevat satasivuisia romaaneja sekä kymmenen ylittävien yhteenlaskujen kanssa tuskailevat ja 8 kertotaulun osaajat. Tätä siis toisella ja kolmannella luokalla, kun kaikkien pitäisi saada ne perusvalmiudet, joilla selvitään koko kouluaika.
Jokaiseen luokkaan riittää sellaisia oppilaita, joiden kanssa opettajan ajasta menee suurin osa. Hyvät oppilaat pärjäävät sielläkin omillaan, mutta heikommat putovat armotta.
Kun siirrytään kouluissakin avokonttorimalliin, tilanne on täysin toivoton. Ei vain heikoimpien oppilaiden vaan myös niiden kohdalla, jotka ovat kovasti sosiaalisia tai on muuten keskittymisongelmia.
Tämä ei ole mielipide vaan empiirinen havainto. Tehköön siitä muut johtopäätöksiä.
Lapseni on usein tuskaillut, että iso osa tunneista menee siihen kun opettajat yrittävät saada poikia rauhoittumaan/tottelemaan.
Tuollaistahan se on aina ollut, mutta ero lienee nykyisin siinä, ettei niihin poikiin saada enää kuria.
Kyseessä siis aivan tavalliset pojat eikä erityislapsia, eli en keksi muuta kuin tuon ettei niihin vaan saada jostain syystä kuria.Tosin ainahan tietyt vilkkaimmat pojat on häiriköineet helposti koko luokkaa.
En ihan vetäisi noin sukupuolittunutta ratkaisua. Myös tytöt häiriköivät. Häiriköitä on kahdentyyppisiä: niitä, jotka eivät osaa eivätkä ymmärrä ja siksi häiriköivät ja niitä, joita ei vain kiinnosta, kun kaiken pystyy omaksumaan nopeasti kotonakin. Jälkimmäiset ovat hankalia siksi, että omalla käytöksellään estävät muiden oppimisen mutta häiriköinti ei vaikuta omaan koulumenestykseen. Näillä on usein myös kärkkäitä vanhempia huutamassa, miten lapsen ilmaisuvapautta ei saa rajoittaa.
Miten estävät omalla käytöksellään muiden oppimisen?
Osaamisen on täytynyt laskea myös vanhemmilla, koska ainakin minulle opetettiin myös kotona perusasioita, kuten aakkosia ja yhteenlaskua. Vai onko muutoksen takana vanhempien asenteen muuttuminen? Jätetäänkö kaikki nykyään koulun ja opettajien tehtäväksi? Eikö vanhempia enää kiinnosta, osaako omat lapset lukea ja laskea?
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, tarviiko kaikessa olla hyvä? Ehkä pitäisi asennoitua uusien juttujen mahdollisuuteen avoimemmin, eikä niin suorituskeskeisesti...
Jotkut nyt tykkää tavoitteellisesta elämäntyylistä. Sinällään olisi mielestäni hyvä jakaa porukkaa luokille esim siten että yhdellä luokalla on ne, jotka ovat tavoitteellisia ja nauttivat siitä ja toiselle ne jotka sitten mittaavat muita osa-alueita kuin suorituksia.
Vierailija kirjoitti:
Onhan monia aikuisiakin, jotka lukevat korkeintaan MV-palstaa ja Hommafoorumia. Ei ohme, että lapsensa ovat samanlaisia.
Alilaudasta puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Osaamisen on täytynyt laskea myös vanhemmilla, koska ainakin minulle opetettiin myös kotona perusasioita, kuten aakkosia ja yhteenlaskua. Vai onko muutoksen takana vanhempien asenteen muuttuminen? Jätetäänkö kaikki nykyään koulun ja opettajien tehtäväksi? Eikö vanhempia enää kiinnosta, osaako omat lapset lukea ja laskea?
Ei se osaaminen ole laskenut kuin jollakin. Hyvät kodit menestyy ihan ennallaan.
Meillä on opetettu lukemaan, eri kieliä, kertotaulut, matikkaa, käytännön taitoja kotona aina.
Museoita, kirjastoja ja näyttelyjä kierretty lomat ja vapaa-ajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on noin kymmenen edellisen vuoden aikana viettänyt edes yhden päivän koululuokassa, syy on ilmiselvä. Siellä ovat kaikki oppilaat samassa. Niin ne, jotka tuskin tuntevat kaikki kirjaimet ja ne, jotka lukevat satasivuisia romaaneja sekä kymmenen ylittävien yhteenlaskujen kanssa tuskailevat ja 8 kertotaulun osaajat. Tätä siis toisella ja kolmannella luokalla, kun kaikkien pitäisi saada ne perusvalmiudet, joilla selvitään koko kouluaika.
Jokaiseen luokkaan riittää sellaisia oppilaita, joiden kanssa opettajan ajasta menee suurin osa. Hyvät oppilaat pärjäävät sielläkin omillaan, mutta heikommat putovat armotta.
Kun siirrytään kouluissakin avokonttorimalliin, tilanne on täysin toivoton. Ei vain heikoimpien oppilaiden vaan myös niiden kohdalla, jotka ovat kovasti sosiaalisia tai on muuten keskittymisongelmia.
Tämä ei ole mielipide vaan empiirinen havainto. Tehköön siitä muut johtopäätöksiä.
Lapseni on usein tuskaillut, että iso osa tunneista menee siihen kun opettajat yrittävät saada poikia rauhoittumaan/tottelemaan.
Tuollaistahan se on aina ollut, mutta ero lienee nykyisin siinä, ettei niihin poikiin saada enää kuria.
Kyseessä siis aivan tavalliset pojat eikä erityislapsia, eli en keksi muuta kuin tuon ettei niihin vaan saada jostain syystä kuria.Tosin ainahan tietyt vilkkaimmat pojat on häiriköineet helposti koko luokkaa.
En ihan vetäisi noin sukupuolittunutta ratkaisua. Myös tytöt häiriköivät. Häiriköitä on kahdentyyppisiä: niitä, jotka eivät osaa eivätkä ymmärrä ja siksi häiriköivät ja niitä, joita ei vain kiinnosta, kun kaiken pystyy omaksumaan nopeasti kotonakin. Jälkimmäiset ovat hankalia siksi, että omalla käytöksellään estävät muiden oppimisen mutta häiriköinti ei vaikuta omaan koulumenestykseen. Näillä on usein myös kärkkäitä vanhempia huutamassa, miten lapsen ilmaisuvapautta ei saa rajoittaa.
Miten estävät omalla käytöksellään muiden oppimisen?
Häiriköimällä. Tuossahan se lukee.
Esimerkiksi minulla oli jo opetusharjoittelussa yksi poika, joka kekkuloi sillä omalla englannin taidollaan koko tunnin ajan. Ei antanut muiden tehdä mitään, huuteli väliin, mestaroi, pilkkasi muita kaikesta niin että kukaan muu ei enää halunnut suutaan avata.
Sen lisäksi vielä häiriökäyttäytyi eli käveli missä sattui kaiken aikaa jne.
Semmonen isin ja äitin lumihiutale, nero.
Näitä riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa ämmälllä. Se syy.
Ja kouluthan on surkeita, varisnkin pk-seudulla ja varsinkin m-valtaiset.
No ei se kyllä noin yksinkertainen selitys ole. Uutisessa sanotaan, että "Huolestuttavaa oli, että todella heikkoa osaamista osoittavien oppilaiden joukossa oli täysin suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä oppilaita, joista kaikki eivät saaneet erityistä tai tehostettua tukea." Laskevat oppimistulokset koskevat ihan kantasuomalaisiakin.
Ne m-valtaiset on huonoja myös suomalaisille. Koulurauha mennyttä.
KANTAsuomalaisten poikien lukutaito heikkenee koko ajan ja Suomessa on Euroopan suurin poikien ja tyttöjen välillä. Tämä sanotaan uutisessa selvästi teidän jauhannasta huolimatta!
Juu, mutta näistä pojista kasvaa pitkiä komeita laatikkoleukoja.
Ja jos joku tuosta ei vielä tajunnut niin tässä selkosuomella; nörttipojat eivät lisäänny.
Kyllä lisääntyvät. Kaltaisesi mielisairaat ulisijat eivät.
Vierailija kirjoitti:
2006 huomattiin, että suomalaiset pojat osasivat vähän liian hyvin matematiikkaa ja se ei sopinut "agendaan". Siitä alkoi järjestelmällinen suomalaisten poikien oppimisen tuhoamisen prosessi. Se mikä oli hyvää, tuhottiin tarkoituksella.
Nykyään ei saa mainitakaan suomalaisia poikia kuin negatiivisessa valossa ja hävitettävänä olevasta väestönosasta joka korvataan m-muuttajilla.
Seli seli.
Vierailija kirjoitti:
Testeistä pitäisi ensinnäkin erottaa ainoastaan suomea, tai ruotsia äidinkielenään puhuvat testituloksiin. Ei Singapore ja Kiinakaan ota testeihin alueellsiesti jopa 18% s0m8lia88, tai 1ra8k18 äidinkielenään puhuvia viimeisen 10-vuoden ajalle huomioon.
Sitten päästään itse syvään kansanongelmaan:
- Kivakoulu, jossa kaikilla on kivaa ja yhdessä samoissa tiloissa, eikä kenellekään saa tulla paha mieli
- JoPo-luokat/oksakokeilut joissa eskarit ja ekaluokkalaiset opettelee samoja asioita tulisi kaikki poistaa
palauttaa opettajana auktoriteetti- Lisäksi kännykät tulee kerätä opetuksen ajaksi pois
- Nelosia ja ehtoja tulee voida antaa, eikä niin että kaikki viedään 5-arvosanoilal eteenpäin väkisin
- Lluokkien yhdistäminen on virhe - mielenterveyspotilaat ja ADHD/ADD ja muut tarkkaisvaisuushäiriöiset joillaon vakavia ongelmia, tulee pystyä eristämään omiin tuke tarvitseviin yksiköihin, eikä niin että he häiritsevät kaikkia
- Miesopettajien palautus ja opettajan työn vetovoimaisuus tulee palauttaa
Nämä kaikki kun huomioidaan palautuu vanha koulu ja opetuksen taso, ilman näitä muutoksia syöksymme syvemmälle suohon.
Kiva-kouluham tähtää kiusaamisen poistamiseen...
Ihan turhaa paniikin lietsomista tämä... hyvät koulut meillä edelleenkin on. Aika ajoin tulee joku uusi "kriisi" jota lehdet paniikinomaisesti hehkuttavat. Viimeksi puhutiin koulukiusaamisesta, ennen sitä korona-koulusta jne. Keskustellaan mutta mitään ei tapahdu. Turhaa paniikkia.
"Yhteiskunta" itsessään ei tietenkään pysty tekemään paljon mitään - on täysin kohtuutonta laittaa huonoja tuloksia vain koulun/opettajien hartioille. Kylmä totuus on se että akateemisuus periytyy. Ei ole veronmaksajien ongelma jos ei koulunkäynti suju, eikä sillä ole periaatteessa merkitystä. Kaikki löytävät paikkansa silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan kommentti (kärjistetty).
1) mitään ei enää vaadita vanhempien taholta
2) kotona ei yhdessä tehdä ja katsota koulujuttuja
3) kotona ei enää edes syödä yhdessä ja keskustella
4) koulun viestit sivuutetaan ongelmissa
5) koulun puuttumisesta ongelmakäytökseen väheksytään
6) koulun hakiessa erityisopetukseen, sitä vastustetaan
7) lapsi jätetään yksin kouluhommien kanssa, vanhempi ei auta
8) koulun viestit sivuutetaan, kun sanotaan, että lapsesi häiritsee tunnilla/ei tee mitään
… onhan näitäAineenopettaja näen 150-200 oppilasta päivittäin. En jaksa puuttua siihen, ettei vanhemmat tee asialle mitään, kun huomautan asiasta: jatkuva kännykän käyttö, kaverin kanssa lörpöttely.. Jos et osaa laittaa vanhempana rajoja lapsellesi, lapsesta kasvaa juuri sellainen kuin opetat - älä oleta, että minä nähdessä lastasi pari tuntia viikossa, hoidan vanhemmuutesi laiminlyönnit.
En tiedä, kuinka huvittavaa se on. Minua ei huvittanut yhtään lehtijuttu kympin tytöistä itähelsinkiläisessä koulussa peruskoulun viimeisellä luokalla. Kyseiset tytöt eivät selvinneet koulusta ilman omaa avustajaa.
Ei siis edes peruskielitaitoa sen vertaa, että olisivat selvinneet, mutta kympin tapauksia olevit ja tarkoituksena pyrkiä sitten niillä papereilla huippulukioihin. Jää myös kysymään, mikä on oikeusturva peruskoulun lopettajien kohdalla, kun niin eri "polkuja" (sainpa tämän muotisanan tungettua tännekin) tulleina kisata paikoista.
Tämä arvosanojen antaminen gaussin käyrän perusteella on kyllä epäreilua. Se johtaa oikeasti tilanteisiin missä yhden koulun 10 vastaa parhaimmillaan toisen koulun 8. Meilläkin oli lukiossa näitä 10 tyttöjä huonoista kouluista, jotka ei ollenkaan tahtoneet selvitä muiden mukana opetuksessa. Omakaan keskiarvoni ei peruskoulusta ollut kuin 8,5. Selvisin kuitenkin samalla keskiarvolla lukionkin läpi vaivatta. Mutta olinkin yläasteella hyvässä koulussa.
Tohtori Livingstone kirjoitti:
Ihan turhaa paniikin lietsomista tämä... hyvät koulut meillä edelleenkin on. Aika ajoin tulee joku uusi "kriisi" jota lehdet paniikinomaisesti hehkuttavat. Viimeksi puhutiin koulukiusaamisesta, ennen sitä korona-koulusta jne. Keskustellaan mutta mitään ei tapahdu. Turhaa paniikkia.
"Yhteiskunta" itsessään ei tietenkään pysty tekemään paljon mitään - on täysin kohtuutonta laittaa huonoja tuloksia vain koulun/opettajien hartioille. Kylmä totuus on se että akateemisuus periytyy. Ei ole veronmaksajien ongelma jos ei koulunkäynti suju, eikä sillä ole periaatteessa merkitystä. Kaikki löytävät paikkansa silti.
Lähde tälle väitteelle?
Kolmen teinin äitinä en voi allekirjoittaa väitettä että "meillä on hyvät koulut". Vuodesta 2004 ainakin olen kissojen ja koirien kanssa niitä etsinyt, että on edes omille lapsille löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan kommentti (kärjistetty).
1) mitään ei enää vaadita vanhempien taholta
2) kotona ei yhdessä tehdä ja katsota koulujuttuja
3) kotona ei enää edes syödä yhdessä ja keskustella
4) koulun viestit sivuutetaan ongelmissa
5) koulun puuttumisesta ongelmakäytökseen väheksytään
6) koulun hakiessa erityisopetukseen, sitä vastustetaan
7) lapsi jätetään yksin kouluhommien kanssa, vanhempi ei auta
8) koulun viestit sivuutetaan, kun sanotaan, että lapsesi häiritsee tunnilla/ei tee mitään
… onhan näitäAineenopettaja näen 150-200 oppilasta päivittäin. En jaksa puuttua siihen, ettei vanhemmat tee asialle mitään, kun huomautan asiasta: jatkuva kännykän käyttö, kaverin kanssa lörpöttely.. Jos et osaa laittaa vanhempana rajoja lapsellesi, lapsesta kasvaa juuri sellainen kuin opetat - älä oleta, että minä nähdessä lastasi pari tuntia viikossa, hoidan vanhemmuutesi laiminlyönnit.
En tiedä, kuinka huvittavaa se on. Minua ei huvittanut yhtään lehtijuttu kympin tytöistä itähelsinkiläisessä koulussa peruskoulun viimeisellä luokalla. Kyseiset tytöt eivät selvinneet koulusta ilman omaa avustajaa.
Ei siis edes peruskielitaitoa sen vertaa, että olisivat selvinneet, mutta kympin tapauksia olevit ja tarkoituksena pyrkiä sitten niillä papereilla huippulukioihin. Jää myös kysymään, mikä on oikeusturva peruskoulun lopettajien kohdalla, kun niin eri "polkuja" (sainpa tämän muotisanan tungettua tännekin) tulleina kisata paikoista.
Tämä arvosanojen antaminen gaussin käyrän perusteella on kyllä epäreilua. Se johtaa oikeasti tilanteisiin missä yhden koulun 10 vastaa parhaimmillaan toisen koulun 8. Meilläkin oli lukiossa näitä 10 tyttöjä huonoista kouluista, jotka ei ollenkaan tahtoneet selvitä muiden mukana opetuksessa. Omakaan keskiarvoni ei peruskoulusta ollut kuin 8,5. Selvisin kuitenkin samalla keskiarvolla lukionkin läpi vaivatta. Mutta olinkin yläasteella hyvässä koulussa.
Ei peruskoulussa anneta gaussin käyrällä numeroita.
Yo-tulokset annetaan sen perusteella, ei mikään muu.
Vanha kunnon koulu takaisin!
Kerron esimerkin omalta kouluajaltani ruotsin opetuksesta yläkoulussa. Tunnin kaava oli selkeä ja muuttumaton: käytiin läpi läksyteksti keskustellen, sitten tehtävät siten, että oppilaat kirjoittivat vastaukset taululle ja ne käytiin tarkasti läpi, sitten uudet kielioppiasiat, sitten uusi teksti alleviivaten tärkeät kohdat, sitten harjoituksia opeteltavista uusista asioista. Kotiin tekemisiksi lukea teksti ja harjoituksia. Näin mentiin eteenpäin ja joskus tehtiin jotain poikkeavaakin, kun aikataulu salli.
Näillä yläkoulun ruotsin opeilla lukion ruotsi oli tosi helppoa, kertausta suuri osa. Tuloksena yo-kirjoituksista ruotsissa lähes täydet pisteet joka osa-alueelta. Osaan vieläkin ruotsia aika hyvin vuosikymmenien jälkeen.
Kiitokset ruotsinopettaja Sirkka Härköselle Sievin yläkoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys alkoi laskea Suomessa vuoden 1997 jälkeen. Mammuilu ei siis ole vaikuttamassa tähän.
Suomalaiset kuuluvat älykkäimpien kansakuntien joukkoon heti kaukoidän väen jälkeen yhdessä muiden pohjois-eurooppalaisten kansojen kanssa. Tästä joudutaan menemään kymmeniä yksiköitä alaspäin ennen kuin ollaan perussomalin tai irakin ällin tasolla. Vain älykkäät kansat pystyvät ylläpitämään toimivia yhteiskuntia. On kovat selittelyt päällä taas, heh!
On siinä meillä älykkö. Ei osaa edes kirjoittaa äidinkieltään.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, tarviiko kaikessa olla hyvä? Ehkä pitäisi asennoitua uusien juttujen mahdollisuuteen avoimemmin, eikä niin suorituskeskeisesti...
Koko ongelma on se, että koulussa menestyminen on demonisoitu.
Menestyvä lapsi on tylsä, iloton, masentunut ja kaameiden vanhempien uhri, jolla "ei ole hauskaa".
Kuuntelen tätä samaa mantraa sisaruksiltani koko ajan.
Kun kuitenkin tosiasia on se, että koulussa menestyvä lapsi nauttii siitä, että menestyy ja oppii.
En ymmärrä millä lailla on hauskaa olla tyhmä, jälkeenjäänyt ja koulupudokas.
Tämä! En tunne yhtään koulussa menestynyttä lasta, joka olisi iloton, jolla ei olisi elämää tai olisi masentunut kaameiden vanhempien uhri.
Myöskään tutkimukset eivät tätä tue. Mutta menestyviin ihmisiin lyödään aina ilkeitä, pahansuopia ja kateellisia stigmoja. Menestyvät lapset ovat sellaisten perheiden lapsia, joissa on asiat kunnossa, arvostetaan koulunkäyntiä, harrastetaan ja muutoinkin voidaan hyvin.
. kirjoitti:
Osa tenavista on tyhmiä kun saappaat, kiitos vanhempiensa
No mikäs ihme se on. Suomessa voi lapsi syntyä oikeastaan vain joko vanhemmille, joiden geeneillä kolmenumeroinen äo on pieni ihme itsessään tai älykkäille vanhemmille, jotka saavat lellittyä lapsensa pilalle (ei vaadita lapselta mitään, mutta esim urheiluharrastuksessa kielletään omien varusteiden kantaminen ym).
Sitten on kourallinen niitä, joiden lapsi pistetään ikätasoisesti ponnistelemaan asioiden eteen ja joilla on tarvittava kapasiteetti pärjäämiseen ja vielä vähemmän niitä tyhmien junttien älykkölapsia.
Opettajalle se oppilaiden menestys tietysti merkkaa, kuvastaahan se opetustyön onnistumista. Mutta entä sellaiset taidot, joita saadaan uusien juttujen myötä mutta joita ei mitata? Miten viihtyvyys on muuttunut; kai se on paljon muutakin, kuin esim. melutaso.