IS: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
Suomen Pisa-romahdus on ollut niin suuri, että se on noteerattu kansainvälisesti. The Washington Post julkaisi Suomen Pisa-menestyksen hiipumista käsittelevän artikkelin vuonna 2016 ja kysyi kysymyksen, joka jätti jäljen suomalaiseen koulukunniaan: kannattaako Suomen kouluista enää ottaa mallia?
Amerikkalaislehti kysyi asiaa suomalaisen koulutuksen asiantuntijalta, kirjailija Pasi Sahlbergilta, joka antoi aiheesta tyhjentävän vastauksen.
– On varsin lyhytkatseista ajatella, että koulujen suorituskyky säilyisi ja niihin voitaisiin tehdä jatkuvia parannuksia samalla, kun resursseja vähennetään.
Tuoreimpien Pisa-tulosten jälkeen Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden lukutaidon heikkenemiseen.
Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs.
Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan kaikista vastanneista 15–vuotiaista oppilaista 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.
Mielipiteitä?
Kommentit (697)
Tohon lasten sanavarastoon liittyen:
Lapsille ei lueta enää ja lastenohjelmatkin on vaan aivan käsittämätöntä kiljumista ja koheltamista, ilman sisältöä.
(Vanhoissa muumeissa on esim. sanastoa, jota välttämättä aikuisetkaan ei osaa. :D
Tiedättekö mikä on sydvesti, lippi tai kvitteni?)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuotiset koulumuutokset ja leikkaukset varmasti näkyvät tuloksissa, mutta veikkaan lasten huonon lukutaidon syyksi myös ihan vain sitä, että enää ei lueta kirjoja entiseen malliin. Taito ei kehity jos sitä ei harjoita, ja jos ainoa paikka missä lapsi lukee on koulu, niin eihän se riitä. Lukutaito jää helposti näennäiseksi, kirjaimet kyllä osataan, mutta tekstin sisällön hahmoittaminen on hankalaa ja sanavarasto jää heikoksi.
Meinaatko, ettei leikkauksilla ole mitään merkitystä, vaan nykyihminen vaan on niin laiska?
Minä en usko sitä.Ei leikkauksilla ole mitään merkitystä jos lapsi ei lue. Lukutaidon oppii lukemalla.
Lapsella, jolle ei lueta, tai joka ei lue itse, on teini-ikäisenä n. 15 000 sanan sanavarasto.
Lapsella, jolle luetaan, tai joka lukee itse, on teini-ikäisenä n. 70 000 sanan sanavarasto.
Ihminen ajattelee sanoilla ja mitä enemmän on sanoja, sitä parempi mahdollisuus on ajatella.
Tämä ei ole uskonasia, tämä on fakta. Ja tähän asiaan ei mitkään leikkaukset vaikuta mitään. Jos kotona ei lueta, lapsi ei opi lukemaan, eikä ymmärtämään tekstiä.
Nykyvanhempi on laiska, jos hän ei tarjoa lapselleen lukutaitoa, joko lukemalla lapselle, tai opettamalla lapsi lukemaan. Koulu ei voi paikata kodin välinpitämättömyyttä.
No nyt oli kaikki taas vanhemman ja lapsen syytä. Vaikka lapsi on koulussa luokassa, jossa on kaikki erityis-ja häirikkölapset. Vaikka kiva-kouluissa kiusataan, ja opettajia on koko ajan liian vähän. Vaikka minunkin lapsella oli joka vuosi eri opettaja. Koulu oli homeessa ja opettaja uskonnollinen hihhuli, ruoka niin halpaa että nälässä tuli kotiin. Kirjat kiertäneet kymmenellä lapsella, ja hajoavat käsiin.
Näin pieni ikäluokka, ja meillä ei ole varaa heitä kouluttaa. Mihin meidän rahat menee??
Tottakai syy on vanhemmassa.
Tämä. Rahat kohdennetaan nykyään kulttuuritulkkeihin, tulkkeihin ja muihin suojatyöpaikkoihin, joita ei edes tarvittu ennen nykyisenlaista elint.mmuuttoa. Samasta syystä rahaa menee enemmän oikeuslaitokselle, sosiaalitukiin, poliisivoimiin ja koko hyysäyskoneistoon. Eipä siitä enää normaaliin koululaitokseen jää. Enemmistö on unohdettu, kun isoon ääneen huutava vähemmistö nielee suurimman osan.
Vierailija kirjoitti:
Tohon lasten sanavarastoon liittyen:
Lapsille ei lueta enää ja lastenohjelmatkin on vaan aivan käsittämätöntä kiljumista ja koheltamista, ilman sisältöä.
(Vanhoissa muumeissa on esim. sanastoa, jota välttämättä aikuisetkaan ei osaa. :D
Tiedättekö mikä on sydvesti, lippi tai kvitteni?)
Koska mediayhtiöt säästää. Kaikki dubbaukset tehdään nyt halpatuotantona.
Aku Ankka on entisellään ja sieltä saa hyvää suomea ja loistavaa sanavarastoa.
Vierailija kirjoitti:
Tohon lasten sanavarastoon liittyen:
Lapsille ei lueta enää ja lastenohjelmatkin on vaan aivan käsittämätöntä kiljumista ja koheltamista, ilman sisältöä.
(Vanhoissa muumeissa on esim. sanastoa, jota välttämättä aikuisetkaan ei osaa. :D
Tiedättekö mikä on sydvesti, lippi tai kvitteni?)
Vanhoista Aku Ankoista puhumattakaan. Loistavaa suomen kieltä, kekseliästä ja hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tohon lasten sanavarastoon liittyen:
Lapsille ei lueta enää ja lastenohjelmatkin on vaan aivan käsittämätöntä kiljumista ja koheltamista, ilman sisältöä.
(Vanhoissa muumeissa on esim. sanastoa, jota välttämättä aikuisetkaan ei osaa. :D
Tiedättekö mikä on sydvesti, lippi tai kvitteni?)
Vanhoista Aku Ankoista puhumattakaan. Loistavaa suomen kieltä, kekseliästä ja hauskaa.
Aku Ankat on edelleen laadukkaita. Niitä kannattaa tilata pienestä asti ja opettaa ahmimaan. Mun lapset ei alakouluikäisinä muuta kesäisin tehneetkään kuin kulkeneet nenä kiinni akkarissa. Ja se muuten auttoi mm yläkoulujen pääsykokeissa.
Eihän ne opettajat sano mitään, jos on läksyt tekemättä tai vaikka myöhästyy toistuvasti. Lapset saavat olla koulussa kuin pellossa. Työelämään astuessa sitten ihmetelläänkin, kun tulee sanomista myöhästymisistä, kännykän räpläämisestä sun muusta.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei arvosteta lapsiperheitä eikä äitiyttä. Töihin pitäisi palata mahdollisimman pian eikä sitä päiväkoti ja työ rumbaa vaan jaksa. Miksi ei voitaisi ottaa oppia Virosta, äitiysloma täydellä palkalla 1,5 vuotta.
Se loma ei tarkoita sitä, että vanhemmuus olisi tällöin hyvää. Ja vanhemmuus ja etenkin se kasvatustyö jatkuu tuon jälkeenkin. Perheellisille tungetaan jo nyt todella paljon erilaisia tukia ja yhteiskunnan palveluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei arvosteta lapsiperheitä eikä äitiyttä. Töihin pitäisi palata mahdollisimman pian eikä sitä päiväkoti ja työ rumbaa vaan jaksa. Miksi ei voitaisi ottaa oppia Virosta, äitiysloma täydellä palkalla 1,5 vuotta.
Se loma ei tarkoita sitä, että vanhemmuus olisi tällöin hyvää. Ja vanhemmuus ja etenkin se kasvatustyö jatkuu tuon jälkeenkin. Perheellisille tungetaan jo nyt todella paljon erilaisia tukia ja yhteiskunnan palveluja.
Mitä tukia perheellisille tungetaan? Vanhempainrahan suuruus riippuu siitä, paljonko on tienannut eli sekin on itse maksettu. Sen lisäksi saa lapsilisän.
Palveluja ei ole. Neuvola on hät hätää mutta sielläkin säästetään jo lakisääteisistä tutkimuksista. Lasta ei saa lääkäriin eikä hammaslääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Eihän ne opettajat sano mitään, jos on läksyt tekemättä tai vaikka myöhästyy toistuvasti. Lapset saavat olla koulussa kuin pellossa. Työelämään astuessa sitten ihmetelläänkin, kun tulee sanomista myöhästymisistä, kännykän räpläämisestä sun muusta.
Kyllä sanoo. Heti tulee Wilma-merkintä. Tuli jopa siitä, kun teini myöhästyi minuutin, koska lukkariin oli merkitty väärä luokka. Kännykästä nipotetaan jopa liikaa. Teini odotti uusia silmälaseja, eikä nähnyt kirjoittaa mitä taululla luki läksyistä. Meni ottamaan niistä kuvan (koska minä olin käskenyt tehdä niin jos ei näe) niin siitäkin tuli järjetön mäkätys.
Jos kännykän ja niiden sovellusten käyttö olisi oppiaineena Suomen kouluissa olisimme maailmassa ykkösinä. Olisiko se sitten niin kovin tavoiteltavaa. Tiedän nuoria, jotka hoitavat kaikki asiansa kännykällä. Pankkiasiat, sähköposti tms. yhteydet, some-tilit, valo- ja videokuvaukset jne. Mutta he eivät osaa käyttää tietokoneen tekstinkäsittely, taulukkolaskenta tai piirto-ohjelmia esim. Ollekaan. Käyttöjärjestelmästään liittyvistä säädöistä puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuotiset koulumuutokset ja leikkaukset varmasti näkyvät tuloksissa, mutta veikkaan lasten huonon lukutaidon syyksi myös ihan vain sitä, että enää ei lueta kirjoja entiseen malliin. Taito ei kehity jos sitä ei harjoita, ja jos ainoa paikka missä lapsi lukee on koulu, niin eihän se riitä. Lukutaito jää helposti näennäiseksi, kirjaimet kyllä osataan, mutta tekstin sisällön hahmoittaminen on hankalaa ja sanavarasto jää heikoksi.
Meinaatko, ettei leikkauksilla ole mitään merkitystä, vaan nykyihminen vaan on niin laiska?
Minä en usko sitä.Virossa paljon pienemmillä resursseilla on aina tahkottu parempia tuloksia. Mistähän johtuu, vaikka Virosta puuttuu se tietty rikkaus, se näköjänsä onkin siunaus kun älystä ja osaamisesta puhutaan.
Usko jo, muualta tulleet eivät ole koulussa niitä heikoimpia! Terveisin ope
Missä olet opettajana? Tuskin Itä-Helsingissä. Mene sinne ensin opettajaksi ja sen jälkeen tule kirjoittamaan sama uudelleen. Ei ole mitenkään sattumaa ettei sinne saada opettajia palkattua.
Pikku-Huopalahti ei ole idässä.
:D Se Pikku-Huopis onkin erikoinen paikka, kuin Äfrikka, muttei Itä-Helsingissä.
Aku Ankat on edelleen laadukkaita. Niitä kannattaa tilata pienestä asti ja opettaa ahmimaan. Mun lapset ei alakouluikäisinä muuta kesäisin tehneetkään kuin kulkeneet nenä kiinni akkarissa. Ja se muuten auttoi mm yläkoulujen pääsykokeissa.[/quote]
Opin itse lukemaan Aku Ankkojen avulla ennen kouluunmenoa.
Supernanny-ohjelman kaltaiset vanhemmat pilaa koko koulusysteemin. Pennut itsekeskeisinä, nenäkkäitä, ilkeitä, kiusaajia, joiden vanhemmat on matala-asteen koulutettuja. Miten tälläisistä geeneistä viriäisi yhteiskuntaan muuta kuin luusereita. Lapsentekokielto näille pareille.
Minusta tämä oli hyvin osuvasti sanottu (aloittajan linkki):
"Kaikenmaailman projektinjohtajat päättävät ja keskustelevat koulun asioista. Korona-aikaan koulumaailmasta tietämättömät lastenlääkärit kertoivat, miten opetus hoidetaan koronaturvallisesti, opettaja tuhahtaa."
KOULU ON POLITISOITU.
Koulun rehtori ei päätä, miten koulussa nyt toimitaan vaan sen määrää kuntatason ryhmä, "nyrkki", jolla on vahvat poliittiset siteet.
Kunnan johtava rehtori on osa nyrkkiä.
"Uudistusta uudistumisen vuoksi, opettajat kokevat." Siltä se tosiaan vaikuttaa. Sama ilmiö monessa muussakin..!
Toisaalta, tarviiko kaikessa olla hyvä? Ehkä pitäisi asennoitua uusien juttujen mahdollisuuteen avoimemmin, eikä niin suorituskeskeisesti...
Mitä muuta voisi olettaa kun oppilaat istuskelevat nykyisin vaan löhötuoleissaan ja näpyttelevät tablettia tai tietokonetta. Opettajat sitten kiertelevät välillä kyselemässä tyyliin, "Onko kaikki hyvin?". Eihän se ole mitään oikeaa koulunkäyntiä.