Lue keskustelun säännöt.
IS: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
30.08.2021 |
Suomen Pisa-romahdus on ollut niin suuri, että se on noteerattu kansainvälisesti. The Washington Post julkaisi Suomen Pisa-menestyksen hiipumista käsittelevän artikkelin vuonna 2016 ja kysyi kysymyksen, joka jätti jäljen suomalaiseen koulukunniaan: kannattaako Suomen kouluista enää ottaa mallia?
Amerikkalaislehti kysyi asiaa suomalaisen koulutuksen asiantuntijalta, kirjailija Pasi Sahlbergilta, joka antoi aiheesta tyhjentävän vastauksen.
– On varsin lyhytkatseista ajatella, että koulujen suorituskyky säilyisi ja niihin voitaisiin tehdä jatkuvia parannuksia samalla, kun resursseja vähennetään.
Tuoreimpien Pisa-tulosten jälkeen Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden lukutaidon heikkenemiseen.
Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs.
Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan kaikista vastanneista 15–vuotiaista oppilaista 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.
Mielipiteitä?
Kommentit (697)
Vierailija kirjoitti:
Minä lähdin, kun alkoi näkyä, että kehitysmaista tulleet menivät suomalaisten ohi, ei siis osaamisessa, vaan vaativuudessaan/häiriköinnessään/kulttuurissaan...
Missähän kouluissa vihervasemmisto omia lapsiaan kouluttaa?
Päivi Lipponen joka haukkui idän vanhempia koulushoppaajiksi koulutti omansa SYKissä ja Ksykissä, Sykiin huijasi sen esikoisensa.
Helsingin opetuslautakunnan vihreä puheenjohtaja vaihtoi lastensa äidinkielen ruotsiksi saadakseen nämä kunnon kouluun.
Opetusviraston päällikön lapset oli mun lasten kanssa yksityiskoulussa...
Li saa omansa pikkuiseen ruotsinkieliseen lintukotoon ja Ohisalo asuu Kulosaaressa, ei tasan huolta muista kuin diplomaattiulkkareista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään ei kestä ikuisesti, joten tätä filosofiaa noudattaen en ole tavallaan yllättynyt siitä että suomalaisessakin koulutusjärjestelmässä kohdataan jonkinlainen hätätila. Se on kuitenkin sääli. Lapsia ja nuoria ei voi pakottaa lukemaan kirjoja ottamalla pelejä tylysti pois, joten ratkaisun on oltava parempi. Yleensä kaikessa sattuu niitä vaiheita kun taso hiipuu. Ehkä nyt on sen aika nuorten suomalaisten koulumenestyksessä, tiedä häntä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuloksissa näkyy kotikasvatuksen puute varsinkin poikien osalta. Niiden annetaan elää kuin pellossa. Mitään ei vaadita. Saavat elää pelimaailmassa ja valvoa yökaudet. Tytöistä isompi osa on kunnianhimoisia ja suorituvat paremmin. Toki heissäkin osa on prcettään kuvaavaa kosmetologimatskua.
Kyllä tässä näkyy myös apukoulujen, erityis- ja tarkkailuluokkien lopettaminen ja levottoman ja kyvyttömän porukan "integroiminen" tavallisiin luokkiin. Jokaisessa luokassa on vähintään pari kolme oppilasta, jotka ei pysy normaaliopetuksessa mukana ja häiriköi opetusta. Tulee käy paranee heti kun näille järjestetään erityisopetus eri resursseilla eri paikassa kuten ennenwanhaan. Aiemmin apukoulustakin ponnistettiin amikseen. Nyt ne. Tavallisillakinn lapsilla on vaikeuksia pärjätä jatko-opinnoissa.
Mitä vikaa on kosmetologin ammatissa? Rehellistä työtä.
Nyt opetushallitus tutustumismatkalle Viroon ja selvittäämään miten siellä asiat hoidetaan kun pärjäävät noin hyvin!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasapäistäminen. Kaikki samalla viivalla. Lapsellisten, toistaitoisten aikuisten keksintöä jolla kompensoivat omaa surkeaa lapsuuttaan. Kaikki ei koskaan ole samalla viivalla. Se on vaan ihmisluonnon piirre.
Ja sinua koulukiusattiin. Sekin on ihmisluonnon piirre. Jos ei pysty puolustautumaan, joutuu uhriksi.
Taas näitä älypäitä, joiden mielestä koulukiusaaminen on oikein ja ymmärrettävää. Ketään ei saa kiusata, vaikka ihminen ei pystyisikään puolustamaan itseään.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virallisten tutkimusten mukaan huonoiten menee pohjoisen ja idän pojilla.
He eivät lue mitään vapaehtoisesti; eivät koulussa eivätkä kotona. Lukeminen on heidän mielestään akkamaista, joten he eivät halua leimautua sellaisiksi. Lukutaito jää heikoksi ja mahdollisuudet pärjätä elämässä heikkenevät.Osa yläkoululaisista on tosiaan käytännössä lukutaidottomia. Kun heille laittaa eteen jonkun tavallisen aikuisten tekstin, he eivät ymmärrä kunnolla mitä siinä kerrotaan.
Missä näin sanotaan?
Olen lukenut tutkimusreferaatin, jonka mukaan oppimiserot Itä-Suomalaisten tyttöjen ja Itä-Suomalaisten poikien välillä ovat kasvaneet eniten, mutta en sellaista, jossa Itä-Suomalaisten poikien oppimisen vaikeudet olisi nostettu esille verrattaessa muun maan tuloksiin.
Oletko sinä kysynyt Itä-Suomalaisilta pojilta mitä lukeminen heidän mielestään on? Minä tunnen kymmeniä. En ole kuullut yhdenkään sanovan, että lukeminen on akkamaista, sen sijaan olen, että se on tylsää, eikä ole löytynyt kiinnostavaa kirjaa. Alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeen heillä ei ole enää lukukampanjoita, ei kirjalistoja tai suosituksia. Viisikko-kirjat ei ole oikein enää tätä päivää, edes kieleltään. On paljon vanhemmista kiinni etsivätkö pojilleen sopivaa luettavaa. Meidänkään kotikaupungissa ei ole enää edes kirjakauppaa. Luettavaa ja kirjavinkkejä pojalle kävin hakemassa Helsingistä.
Sana jota haet on "itäsuomalainen". Huoh.
Kiitos kannustavasta ja itse keskustelun aiheeseen rakentavasti kantaaottavasta kommentistasi. Jotkut nuoret -ja aikuisetkin -kokevat nykyisen ilmapiirin latistavana ja negatiivisena, kokevat elämänlaatunsa huonoksi (jopa 67% yläkouluikäisistä tytöistä) ja tulevaisuuden hämäränä. En kyllä yhtään keksi miksi. Huoh.
Tässä puhutaan mm. suomalaisten suomen kielen taidosta. Ei kauheasti vakuuta, jos aikuinen kirjoittaja ei osaa itse edes omaa keskeistä termiään kirjoittaa oikein.
Ja niitä päivitettyjä kirjalistoja muuten saa kirjastosta, jokaikiselle luokka-asteelle. Viisikkoja ei ollut listalla enää edes 15 vuotta sitten, kun esikoiseni lukudiplomia teki. Ei tarvita kirjakauppaa tai matkaa Helsinkiin.
Eli mielestäsi keskusteluun saa ottaa kantaa vain henkilöt, joiden oma kirjoitetun kielen tuotto (työn ohessa, lounasta syödessä) on virheetöntä? Kuinka teillä opetusalan ammattilaisilla (olen tunnistavinani opettajamaisen holhoavan terävän kriittisyyden kirjoituksessasi) nyt sitten on mennyt tämä opetussuunnitelman uudistustyö? Tulokset puhuu puolestaan?
Viisikko kirja oli listalla 5 vuotta sitten kun ainokaiseni suoritti lukudiplomiaan. Kirjasuosituksia olen kysynyt oppimiskeskusteluissa suoraan luokanopettajalta, joka tosiaan neuvoi kysymään kirjastosta tai kirjakaupasta. Valitsin nyt sitten sen Akateemisen kirjakaupan, josta sain asiantuntevaa palvelua.
Kokonaan toinen kysymys onkin se tarjoaako tämän päivän kirjallisuus 13-vuotiasta kiinnostavaa sisältöä. Valikoima on melko suppea jos kielellinen ja henkinen kehitys ei taivu vielä aikuisten kirjallisuuteen, fantasia ei kiinnosta ja ns nuorten kirjat ovat oman arvioni mukaan sanalla sanoen nuorta aliarvioivaa
Se että ei osaa edes kielioppiasiaa, joka opetetaan alaluokilla on asia, josta saa kyllä mainita.
Sitä suuremmalla syyllä, jos oikeasti olet peruskoululaisten vanhempi, joka sitten märisee vielä, miten koulu sitä ja koulu tätä - vaikka itse et osaa yhtään mitään.
Ja se on Viisikko-kirja väliviivalla, eikä muuten ole edes olemassa sellaista, vaan on Viisikko-kirjasarja.
Jokaikisessä kirjastossa on osaava henkilökunta opastamaan lastasi, jos itse olet täystumpula ja se lapsesi on noin uniikki lumihiutale.
Ja jos teette matkoja Helsinkiin, tehkää se reissu silloin kun on kirjamessut. Sieltäkin saa tietoa.
Ja kirjastosta saat muuten myös suomen kielen kieliopin. Opettele se.
(sivustahuutelu) En lukenut koko jaaritteluanne, mutta jos Viisikko-kirjasarja on olemassa niin kyllä silloin Viisikko-kirjakin. Toisinpäin seuraamussuhdetta ei ole.
Sivusta huudeltuna: Kyseinen kommentoija todennäköisesti tarkoittaa, että yhdenkään kyseiseen kirjasarjaan kuuluvan kirjan nimi ei ole Viisikko. Sen, onko tämä nillitystä vai ei, voi jokainen omassa mielessään ratkaista.
Koulussa ei kannusteta eikä tueta oppimaan. Tämä on todella suuri miinus. Normaalit tai kyvykkäät oppilaat kärsivät. Etusijalle laitetaan ja eriarvoisesti kohdellaan "ongelma tapauksia".
Omat lapseni usein sanovat, kun kysyn, että mitä opitte tänään koulussa, vastaus, että on "ei mitään". Kertomuksensa miten tunnit kuluvat ovat karua kuultavaa. Valittelevat, että "menee aikaa hukkaan siellä koulussa".
Suurin syy on hälisevät, rauhattomat oppilaat, "suulaat" tapaukset, jotka vain eivät voi olla hiljaa. Opettaja kehtaa vielä kutsua tällaista vastaillaan ja kysytään lupaa pyytämättä- käytöstä "tunti aktiivisuudeksi". Tunnit ovat siis kärkkäiden oppilaiden toistensa päälle puhumista ja huutamista.
Tehtäviä on niin vähän, että vanhempanakin hirvittää. Viime keväänä matematiikan kirjasta oli käyty 20%, loppuun ei jäänyt aikaa. Niin hidasta oli luokan eteneminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virallisten tutkimusten mukaan huonoiten menee pohjoisen ja idän pojilla.
He eivät lue mitään vapaehtoisesti; eivät koulussa eivätkä kotona. Lukeminen on heidän mielestään akkamaista, joten he eivät halua leimautua sellaisiksi. Lukutaito jää heikoksi ja mahdollisuudet pärjätä elämässä heikkenevät.Osa yläkoululaisista on tosiaan käytännössä lukutaidottomia. Kun heille laittaa eteen jonkun tavallisen aikuisten tekstin, he eivät ymmärrä kunnolla mitä siinä kerrotaan.
Missä näin sanotaan?
Olen lukenut tutkimusreferaatin, jonka mukaan oppimiserot Itä-Suomalaisten tyttöjen ja Itä-Suomalaisten poikien välillä ovat kasvaneet eniten, mutta en sellaista, jossa Itä-Suomalaisten poikien oppimisen vaikeudet olisi nostettu esille verrattaessa muun maan tuloksiin.
Oletko sinä kysynyt Itä-Suomalaisilta pojilta mitä lukeminen heidän mielestään on? Minä tunnen kymmeniä. En ole kuullut yhdenkään sanovan, että lukeminen on akkamaista, sen sijaan olen, että se on tylsää, eikä ole löytynyt kiinnostavaa kirjaa. Alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeen heillä ei ole enää lukukampanjoita, ei kirjalistoja tai suosituksia. Viisikko-kirjat ei ole oikein enää tätä päivää, edes kieleltään. On paljon vanhemmista kiinni etsivätkö pojilleen sopivaa luettavaa. Meidänkään kotikaupungissa ei ole enää edes kirjakauppaa. Luettavaa ja kirjavinkkejä pojalle kävin hakemassa Helsingistä.
Sana jota haet on "itäsuomalainen". Huoh.
Kiitos kannustavasta ja itse keskustelun aiheeseen rakentavasti kantaaottavasta kommentistasi. Jotkut nuoret -ja aikuisetkin -kokevat nykyisen ilmapiirin latistavana ja negatiivisena, kokevat elämänlaatunsa huonoksi (jopa 67% yläkouluikäisistä tytöistä) ja tulevaisuuden hämäränä. En kyllä yhtään keksi miksi. Huoh.
Tässä puhutaan mm. suomalaisten suomen kielen taidosta. Ei kauheasti vakuuta, jos aikuinen kirjoittaja ei osaa itse edes omaa keskeistä termiään kirjoittaa oikein.
Ja niitä päivitettyjä kirjalistoja muuten saa kirjastosta, jokaikiselle luokka-asteelle. Viisikkoja ei ollut listalla enää edes 15 vuotta sitten, kun esikoiseni lukudiplomia teki. Ei tarvita kirjakauppaa tai matkaa Helsinkiin.
Eli mielestäsi keskusteluun saa ottaa kantaa vain henkilöt, joiden oma kirjoitetun kielen tuotto (työn ohessa, lounasta syödessä) on virheetöntä? Kuinka teillä opetusalan ammattilaisilla (olen tunnistavinani opettajamaisen holhoavan terävän kriittisyyden kirjoituksessasi) nyt sitten on mennyt tämä opetussuunnitelman uudistustyö? Tulokset puhuu puolestaan?
Viisikko kirja oli listalla 5 vuotta sitten kun ainokaiseni suoritti lukudiplomiaan. Kirjasuosituksia olen kysynyt oppimiskeskusteluissa suoraan luokanopettajalta, joka tosiaan neuvoi kysymään kirjastosta tai kirjakaupasta. Valitsin nyt sitten sen Akateemisen kirjakaupan, josta sain asiantuntevaa palvelua.
Kokonaan toinen kysymys onkin se tarjoaako tämän päivän kirjallisuus 13-vuotiasta kiinnostavaa sisältöä. Valikoima on melko suppea jos kielellinen ja henkinen kehitys ei taivu vielä aikuisten kirjallisuuteen, fantasia ei kiinnosta ja ns nuorten kirjat ovat oman arvioni mukaan sanalla sanoen nuorta aliarvioivaa
Se että ei osaa edes kielioppiasiaa, joka opetetaan alaluokilla on asia, josta saa kyllä mainita.
Sitä suuremmalla syyllä, jos oikeasti olet peruskoululaisten vanhempi, joka sitten märisee vielä, miten koulu sitä ja koulu tätä - vaikka itse et osaa yhtään mitään.
Ja se on Viisikko-kirja väliviivalla, eikä muuten ole edes olemassa sellaista, vaan on Viisikko-kirjasarja.
Jokaikisessä kirjastossa on osaava henkilökunta opastamaan lastasi, jos itse olet täystumpula ja se lapsesi on noin uniikki lumihiutale.
Ja jos teette matkoja Helsinkiin, tehkää se reissu silloin kun on kirjamessut. Sieltäkin saa tietoa.
Ja kirjastosta saat muuten myös suomen kielen kieliopin. Opettele se.
Enpä viitsisi noilla välimerkkien käyttövirheillä alkaa pätemään..
Oliko sinulla muuten itse keskusteltavaan aiheeseen jotain lisättävää, muuta kuin haukkua itsellesi täysin vierasta ihmistä ja hänen alaikäistä lastaan?
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että me aikuiset rakennamme tämän ilmapiirin, jossa meidän lapsemme ja nuoremme yrittävät kasvaa aikuisiksi? Kuinka omalta osaltasi mielestäsi rakennat kannustavaa ja myönteistä ilmapiiriä ympärillesi ja mm tänne sosiaaliseen mediaan?
Tämä nykypäivän loukkaantuminen on valtava ongelma. Jos joku tekee virheen, ei sitä saa oikaista, ettei vain tule paha mieli. Miten kukaan oppii mitään, jos virheistä ei saa huomauttaa ja korjata oikein? Jos minä tekisin noin räikeän kielioppivirheen, niin todellakin haluaisin, että se korjattaisiin. Toki sillä on merkitystä kuinka asian esittää, haukkuminen ei ole asiallista, mutta nykyisin pienikin kritiikki otetaan haukkumisena.
Tuo alkoi asiallisena kritiikkinä, mutta eteni sitten asiattomaksi haukkumiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virallisten tutkimusten mukaan huonoiten menee pohjoisen ja idän pojilla.
He eivät lue mitään vapaehtoisesti; eivät koulussa eivätkä kotona. Lukeminen on heidän mielestään akkamaista, joten he eivät halua leimautua sellaisiksi. Lukutaito jää heikoksi ja mahdollisuudet pärjätä elämässä heikkenevät.Osa yläkoululaisista on tosiaan käytännössä lukutaidottomia. Kun heille laittaa eteen jonkun tavallisen aikuisten tekstin, he eivät ymmärrä kunnolla mitä siinä kerrotaan.
Missä näin sanotaan?
Olen lukenut tutkimusreferaatin, jonka mukaan oppimiserot Itä-Suomalaisten tyttöjen ja Itä-Suomalaisten poikien välillä ovat kasvaneet eniten, mutta en sellaista, jossa Itä-Suomalaisten poikien oppimisen vaikeudet olisi nostettu esille verrattaessa muun maan tuloksiin.
Oletko sinä kysynyt Itä-Suomalaisilta pojilta mitä lukeminen heidän mielestään on? Minä tunnen kymmeniä. En ole kuullut yhdenkään sanovan, että lukeminen on akkamaista, sen sijaan olen, että se on tylsää, eikä ole löytynyt kiinnostavaa kirjaa. Alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeen heillä ei ole enää lukukampanjoita, ei kirjalistoja tai suosituksia. Viisikko-kirjat ei ole oikein enää tätä päivää, edes kieleltään. On paljon vanhemmista kiinni etsivätkö pojilleen sopivaa luettavaa. Meidänkään kotikaupungissa ei ole enää edes kirjakauppaa. Luettavaa ja kirjavinkkejä pojalle kävin hakemassa Helsingistä.
Sana jota haet on "itäsuomalainen". Huoh.
Kiitos kannustavasta ja itse keskustelun aiheeseen rakentavasti kantaaottavasta kommentistasi. Jotkut nuoret -ja aikuisetkin -kokevat nykyisen ilmapiirin latistavana ja negatiivisena, kokevat elämänlaatunsa huonoksi (jopa 67% yläkouluikäisistä tytöistä) ja tulevaisuuden hämäränä. En kyllä yhtään keksi miksi. Huoh.
Tässä puhutaan mm. suomalaisten suomen kielen taidosta. Ei kauheasti vakuuta, jos aikuinen kirjoittaja ei osaa itse edes omaa keskeistä termiään kirjoittaa oikein.
Ja niitä päivitettyjä kirjalistoja muuten saa kirjastosta, jokaikiselle luokka-asteelle. Viisikkoja ei ollut listalla enää edes 15 vuotta sitten, kun esikoiseni lukudiplomia teki. Ei tarvita kirjakauppaa tai matkaa Helsinkiin.
Eli mielestäsi keskusteluun saa ottaa kantaa vain henkilöt, joiden oma kirjoitetun kielen tuotto (työn ohessa, lounasta syödessä) on virheetöntä? Kuinka teillä opetusalan ammattilaisilla (olen tunnistavinani opettajamaisen holhoavan terävän kriittisyyden kirjoituksessasi) nyt sitten on mennyt tämä opetussuunnitelman uudistustyö? Tulokset puhuu puolestaan?
Viisikko kirja oli listalla 5 vuotta sitten kun ainokaiseni suoritti lukudiplomiaan. Kirjasuosituksia olen kysynyt oppimiskeskusteluissa suoraan luokanopettajalta, joka tosiaan neuvoi kysymään kirjastosta tai kirjakaupasta. Valitsin nyt sitten sen Akateemisen kirjakaupan, josta sain asiantuntevaa palvelua.
Kokonaan toinen kysymys onkin se tarjoaako tämän päivän kirjallisuus 13-vuotiasta kiinnostavaa sisältöä. Valikoima on melko suppea jos kielellinen ja henkinen kehitys ei taivu vielä aikuisten kirjallisuuteen, fantasia ei kiinnosta ja ns nuorten kirjat ovat oman arvioni mukaan sanalla sanoen nuorta aliarvioivaa
Se että ei osaa edes kielioppiasiaa, joka opetetaan alaluokilla on asia, josta saa kyllä mainita.
Sitä suuremmalla syyllä, jos oikeasti olet peruskoululaisten vanhempi, joka sitten märisee vielä, miten koulu sitä ja koulu tätä - vaikka itse et osaa yhtään mitään.
Ja se on Viisikko-kirja väliviivalla, eikä muuten ole edes olemassa sellaista, vaan on Viisikko-kirjasarja.
Jokaikisessä kirjastossa on osaava henkilökunta opastamaan lastasi, jos itse olet täystumpula ja se lapsesi on noin uniikki lumihiutale.
Ja jos teette matkoja Helsinkiin, tehkää se reissu silloin kun on kirjamessut. Sieltäkin saa tietoa.
Ja kirjastosta saat muuten myös suomen kielen kieliopin. Opettele se.
(sivustahuutelu) En lukenut koko jaaritteluanne, mutta jos Viisikko-kirjasarja on olemassa niin kyllä silloin Viisikko-kirjakin. Toisinpäin seuraamussuhdetta ei ole.
Sivusta huudeltuna: Kyseinen kommentoija todennäköisesti tarkoittaa, että yhdenkään kyseiseen kirjasarjaan kuuluvan kirjan nimi ei ole Viisikko. Sen, onko tämä nillitystä vai ei, voi jokainen omassa mielessään ratkaista.
Hän vastasi nillittäjälle, joka itse kirjoitti surkeaa suomen kieltä, mutta jonka ainoalle yläkouluikäiselle ei koko maassa löytynyt yhtään kunnollista kirjaa. Lukudiplomiluettelot oli huonoja, paikkakunnan kirjasto surkea, Neropatti-kirjat vanhetuneita jne.
Isä siis etsi liki aikuiselle jälkeläiiselle sitä yhtä the täydellistä kirjaa, joka piti nimenomaan ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat tarvitsevat mies roolimalleja mitä ikinä tekevät. Myös kouluun. Itse en veisi poikaani kouluun jossa on vain naisopettajia.
Miesroolimalli.
Se roolimalli voi kuule olla kotonakin.
Myös kieliopin ja suomen kielen suhteen.
Tämä näpäyttelijä on hyvä esimerkki nykyopettajista. Etsimällä etsii typeryyksiä joilla hän pääsee pätemään. Ja hyvä esimerkki siitä opettajien kiireestä ja pitkistä työpäivistä. Kännissä kiukuttelee keskellä päivää anonyymipalstalla. Meneppä vaikka tuntisuunnittelemaan välillä.
Minkäs ammatin edustaja sinä olet, kun haukut muita känniläisiksi? Ennustajaeukko tai -ukko varmaan. Kyseisen opettajan viesti oli hyvä ja paikkansapitävä. Suomessa pitää kunnioittaa myös naisopettajia. Jos tämä asia ei onnistu, niin sitten sitä voi vapaasti muuttaa muualle.
Sen ajan kun tekin notkutte täällä, niin voisitte opettaa jälkikasvullenne jotain hyödyllistä - mitä isot edelle, niin sitä pienet perässä. Kuinka moni tästäkin palstasta voi sanoa, ettei ole vähän niinkuin koukussa someen? Teistäkin moni joutaisi suljetulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän tuntuu että kaikki on jotenkin yksinkertaisempia kuin ennen. Niin lapset kuin aikuisetkin. Oiskohan tää somekulttuuri.
No sehän se on. 20 vuotta sitten nykyistä somekulttuuria olisi pidetty ihan lapsellisena kaikkine meemeineen ja 10 sekunnin videopätkineen. Mutta nyt suuri osa ihmisistä on koukussa tuohon dopamiinilähteeseen.
Jokainen voi miettiä omaa lapsuuttaan, että miten oppimiseen olisi vaikuttanut, jos olisi keskittymiskykyisenä joutunut tarkkisluokalle. Nykyään tottakai halutaan, että kaikki ovat samassa ryhmässä riippumatta tasosta tai käytöksestä, mutta sitten pitää hyväksyä myös päätöksen seuraukset. Vanhemmatkaan tuskin enää välittävät, jos opettaja huomauttaa että se oma pikku kullannuppu häiriköi luokassa ja haittaa muiden keskittymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen ajan kun tekin notkutte täällä, niin voisitte opettaa jälkikasvullenne jotain hyödyllistä - mitä isot edelle, niin sitä pienet perässä. Kuinka moni tästäkin palstasta voi sanoa, ettei ole vähän niinkuin koukussa someen? Teistäkin moni joutaisi suljetulle.
Mitäs itse riehut täällä?
Eihän sulla ole edes lapsia, etkä verojakaan maksa.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kaikki miesopettajat omilta kouluvuosilta vieläkin nimeltä. Naisopettajien nimet olen kauan sitten unohtanut.
M52
Tämä kertoo enemmän sinusta kuin opettajistasi.
Tein aiheesta kyselyn nepsyaikuisille:
https://www.vauva.fi/keskustelu/4288815/nepsyaikuinen-kannatatko-inkluu…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan suomalaisten älykkyys alkoi laskea vuoden 1997 jälkeen, joka oli siis se huippukohta. En tiedä, mutta jos miettii niin tuona vuonna täysi-ikäiseksi tulivat ne, jotka olivat vielä eläneet ns. analogisen lapsuuden. Voisiko se selittää osaltaan esim keskittymiskykyä ym. Ei ollut digilaitteita, vaan perinteistä ja "pitkäveteisempää" hommaa, kuten kirjoja ja palapelejä ja tällaisia. Nykyään on digilaitteet ja siellä jatkuva tietotulva, joka sotkee jo aikuisenkin pään ja haittaa keskittymistä. Mitä se sitten on nuorilla, jotka ovat siinä olleet koko ajan?
Ei se oikein selitä asiaa niihin verrattuna, jotka ovat kärjessä. Kärkeen on mennyt Viro, ihan samalla lailla sielläkin on digilaitetta yms. ja nuoret kasvaneet siinä ympäristössä.
Mutta voihan olla että älykkyys on laskenut joka puolella? Tuo kisahan vaan vertailee, eli tyyliin lanttu pärjäsi paremmin kuin nauris. En tiedä miten sitten olisi jos vuoden -97 nuoret ja vuoden -21 nuoret skabaisivat, niin olisiko taantuma ihan globaalia?
Ainakin länsimaissa älykkyys on laskenut ja tulee laskemaan. Syynä on sosiaaliturva, heikompikin aines pystyy lisääntymään.
Lisäksi sosiaaliturva takaa sen että sinkkunaiset pystyvät tekemään lapsia, ilman että tarvitaan miehen taloudellista panostusta lainkaan. Tämä aiheuttaa myös sen ettei perinteiset ominaisuudet (kova työmies, älykkyys jne) ole enää parisuhdemarkkinoilla yhtä arvokasta. Arvokkaampaa on miesten pituus ja laatikkoleuka.
Ja nyt kun tähän taas tulee liuta alapeukutuksia siltä heikommalta ainekselta, niin kehotan ottamaan mittanauhan käteen ja mittaamaan lasten pituudet 10 vuotta sitten ja nyt. Ruokavalio ei selitä muutosta, nälkää ei olla nähty 60 vuoteen,
Lihan vähyys ruokavaliossa aiheuttaa pituuden laskun.
14 v poikani on 188 cm. Kuinkahan pitkä hän olisikaan jos pystyisi syömään lihaa 😱
Anteeksi, oli pakko 😉 Tiedän että keskiarvo on eri asia kuin yksittäiset tapaukset.
Sellaiseen väittämään olen joskus törmännyt, että Ihmiset olisivat olleet pisimpiä ennen paikallaan pysyvän maatalousyhteiskunnan syntyä. En tiedä pitääkö se paikkaansa, mutta ihan mielenkiintoinen väittämä.
- Tämä pitkä poikani ei pysty syömään myöskään viljatuotteita. Hän elää lähinnä hedelmillä, vihanneksilla ja pähkinöillä.
Mikä on syynä noin erikoiseen ruokavalioon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa ämmälllä. Se syy.
Ja kouluthan on surkeita, varisnkin pk-seudulla ja varsinkin m-valtaiset.
No ei se kyllä noin yksinkertainen selitys ole. Uutisessa sanotaan, että "Huolestuttavaa oli, että todella heikkoa osaamista osoittavien oppilaiden joukossa oli täysin suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä oppilaita, joista kaikki eivät saaneet erityistä tai tehostettua tukea." Laskevat oppimistulokset koskevat ihan kantasuomalaisiakin.
No jos sulla on koulussa 60 prosenttia ämmällä alkavia niin millaista suomea luulet siellä kenenkään kuulevan? Tai millä tasolla luulet opetuksen olevan?
Oma kuopukseni erehdyttiin panemaan tällaiselle yläasteelle ja itsehän me se koko hemmetin opetus jouduttiin hoitamaan.
Niin, en sanonut etteikö suomea toisena kielenä puhuvilla olisi ongelmia koulussa, se todetaan hyvin selvästi myös tuossa tutkimuksessa. Silti huonoja tuloksia ei voi kuitata pelkästään näiden oppilaiden syyksi, sillä oppimistulokset ovat heikentyneet myös sellaisilla alueilla missä heitä ei ole.
KUN NOISSA SURKEISSA KOULUISSA KUKAAN EI OPI MITÄÄN. KÄSITÄTKÖ?
Ei siellä ole sittne ongelmia enää pelkästään niillä kielitaidottomilla vaan kaikilla. Paitsi niillä joiden vanhemmat sitten paikkaa 24/7.
Noihin päätyy huonot opettajat, jotka näkee tilaisuuden lyödä hanskat tiskiin kaikessa. Minä olen tehnyt mm kolmesta kantelun lapseni koulussa, koska opetus oli täysin luokatonta. Opettajatkaan ei osaa edes sitä suomea.
Käsitätkö sinä, että ei siellä Itä-Suomessa ole mitään m_valtaisia kouluja? Oppimistulosten lasku näkyy kaikkialla, ei vain pääkaupunkiseudulla missä noita puhumiasi kouluja enimmäkseen on.
Siellä Itä-Suomessa on runsain määrin sijoituslapsia Vantaalta ja Helsingistä.
EI ole! T. Opettaja Itä-Suomesta
Kyllä on! Oman lapseni pienessä alle 150 oppilaan koulussa on 18 muualla kirjoilla olevaa eli käytännössä sijoitettua lasta, jotka eivät asu oman biologisen perheensä kanssa. Minusta tuo on melko suuri määrä ja syö aivan liikaa opettajien resursseja.
Mistä voit tietää tuon? Oletko koulun henkilökuntaa?
Matutaustaiset henkilöt lisääntyvät kantaväestöön verraten aggressiivisesti, jälkeläisten ollen usein vuosituhantisteen sukulaisavioliittojen tuloksena käytännössä älyllisesti kehitysvammaisia, sisäsiittoisuuden ja uskonnollisen kiihkoilun aiheuttamista mielenterveysongelmista puhumattakaan. Ei voi olla yllätys, että tämä näkyy moninaisissa tilastoissa.
Myös kantaväestö on tyhmentynyt ja menettänyt keskittymiskykynsä, kiitos somen ja suurten mediatalojen tosi-tv-kuran, streemattavan paskamusiikin, Kim Jong-cuntin hallituksen, Li "Päiväkänni" Anderssonin ja Antti "Maitopottu" Kurvisen.
Typeryydestä ja oppimattomuudesta on tehty hyve, miekkareissa perseily omaa idioottimaisuuttaan julistamassa, foliohattuilu, metoon huutelu, maalittaminen ja cancelointi ovat uutta kansahuvia.
Minä lähdin, kun alkoi näkyä, että kehitysmaista tulleet menivät suomalaisten ohi, ei siis osaamisessa, vaan vaativuudessaan/häiriköinnessään/kulttuurissaan...
Missähän kouluissa vihervasemmisto omia lapsiaan kouluttaa?