Lue keskustelun säännöt.
IS: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
30.08.2021 |
Suomen Pisa-romahdus on ollut niin suuri, että se on noteerattu kansainvälisesti. The Washington Post julkaisi Suomen Pisa-menestyksen hiipumista käsittelevän artikkelin vuonna 2016 ja kysyi kysymyksen, joka jätti jäljen suomalaiseen koulukunniaan: kannattaako Suomen kouluista enää ottaa mallia?
Amerikkalaislehti kysyi asiaa suomalaisen koulutuksen asiantuntijalta, kirjailija Pasi Sahlbergilta, joka antoi aiheesta tyhjentävän vastauksen.
– On varsin lyhytkatseista ajatella, että koulujen suorituskyky säilyisi ja niihin voitaisiin tehdä jatkuvia parannuksia samalla, kun resursseja vähennetään.
Tuoreimpien Pisa-tulosten jälkeen Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden lukutaidon heikkenemiseen.
Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs.
Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan kaikista vastanneista 15–vuotiaista oppilaista 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.
Mielipiteitä?
Kommentit (697)
Eipä juuri auta keskustella kun sensuuri iskee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä juuri auta keskustella kun sensuuri iskee...
Johan tässä on 30 sivun verran keskusteltu, modella tuntuu nyt olevan hyvä päivä.
Olen sanonut tän täällä ennenkin ja toistan tämän: yhdessäkään koulussa, missä olen opettanut, eivät miehet ole olleet kovimpia kurinpitäjiä, vaan naiset. Nykyajan miesopettajat ovat usein ns. kaveriopettajia, joiden oppilaat saattavat olla niitä koulun villeimpiä. Joten miesopettajien haikailu kouluihin on ihan turhaa, ellei saada niitä entisajan vääpelityyppejä, joita ei oikein nykyään enää ole.
Toinen juttu: olen hakenut erilaisiin pedagogisiin tehtäviin opetusvirastoihin, mutta niihin ei koskaan valita pitkän opetuskokemuksen omaavia, vaan jakkukalkkunoita, joiden pääosaaminen on hallinnollisissa asioissa. En ihmettele, että juopa todellisuuden ja virastojen välillä on niin iso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusi "opetussuunnitelma" eli Aganda 30 mukaisia asioita korostava ja painottava opetus, tämä kaikissa oppiaineissa, jolloin varsinainen opetettava asia pahasti kärsii.
Toinen merkittävä heikennys on "inkluusio" ja vieraskielisten oppilaiden merkittävä lisääntyminen luokkaryhmissä. Opetus etenee hitaimman ja heikoimman aineksen ehdoilla.
Koska varsinaista asia osaamista ei voida Agendan mukaisesti arvioida. Numerot ja arvostelut perustuvat muuhun kuin oppilaan osaamiseen kussakin aineessa.
Yksittäisiä luokkia tarkastellessa asia ei tule niinkään esille, kuin vaikkapa PISA-kokeissa, joissa Suomi nyt tippuu kiihtyvällä vauhdilla. Koko koululaitos on pahasti vihervasemmistoideologian mädättämä. Tulevaisuus näyttää kieltämättä karulta.
Opettajana en ymmärrä, mistä puhut kun puhut Agendasta, mutta uusi opetussuunnitelma painottaa enemmän taitoja kuin sisältöjen ulkoa oppimista. Esimerkiksi ajattelutaitoja, johtopäätösten tekotaitoja, tiedon valikoinnin taitoja, tiedon esittämisen taitoja, silmäilevän lukemisen taitoja, neuvottelutaitoja ryhmätöissä, tavoitteen asettelun taitoja ja tavoitteessa pysymisen taitoa jne.
Näitä kaikki tarvitaan työelämässä enemmän kuin esimerkiksi tietoa Lönnrotin keruumatkoista Karjalassa.
On myös oppiaineita, joissa tietosisällöt ovat merkittävämmässä asemassa kuten historiassa ja biologiassa. Mutta esim. äidinkieli on selkeästi enemmän taitoaine kuin tietoaine.
En ymmärrä alapeukutusta tässä asiassa. Luulisi, että kaikki ymmärtävät, että nykyaikana ei enää pärjää ulkoaoppimisella, vaan tiedon valtatiellä internetissä pitäisi osata erottaa valhe todesta. Se pitää ihan itse osata, ei kukaan sitä neuvo.
On taitoaineita, joissa taidon kehittyminen vaatii huomattavaa tietopohjaa.
Tämä on totta. Esimerkiksi poliittisten tekstien ymmärtäminen vaatii historian tuntemusta. Mutta jos ajatellaan teini-ikäisen kiinnostuksenkohteita, niin historia ei ole etualalla kuin harvoilla. Historiaa pidetään tylsänä. Miten saada oppilaat innostumaan historiasta, siinä pulma.
Minun havaintojeni mukaan vanha humanistinen sivistys tulee lopullisesti painumaan unholaan noin kahdessakymmenessä vuodessa. Sen näkee jo siitä, että edes lukija-tyypit yläkoulussa eivät lue klassikoita niin kuin ennen itseään sivistävät nuoret lukijat. Nyt lukijatyypit lukee jotain fantasiaa, soturikissoja jne. Vanha kulttuuri ei siirry enää, ketään ei kiinnosta metafyysiset tai eettiset kysymykset tai itseään etsivä Demian. On vain some influencereita.
Tämä on totta, itseäni kyllä kiinnostaa metafysiikka ja transsensenssi , mutta toisaalta, en ole myöskään enää nuori. Ainakin normatiivisen etiikan ( siis metafysiikan) kysymyksiä tulisi pohtia koulussa laajemmin. Demian muuten on hyvä kirja, vaikka Hesse ei minusta kovin kaksinen kirjailija muuten olekaan.
Ups.. kiinnostaa siis transsendenssi.
Muut maat myönsi kiireenvilkkaa viisumit afgasninaiskoodareille jne
Olisi voinut ottaa tänne sata lääkärit perheineen ja tuhat insinööriä. Oikeita sellaisia mutta ei. Pukkaa lukutaifotonta väkeä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin Helsingin opetusvirastossa ollaan täysin vieraannuttu todellisuudesta, eikä sitä edes peitellä. Lähtemättömän vaikutuksen minuun on tehnyt mm nämä töksäytykset:
- kouluverkkotarkastelun aluksi viraston edustaja (nuori typerän näköinen tytteli) sanoi päin naamaa, että minun lapseni pitää siirtää vieraan kaupunginosan kouluun opettamaan siellä m-pojille suomea
- viime talvena nuori arrogantti mies sanoi puhelimessa että virastoa ei nyt kiinnosta tavalliset oppilaat, he keskittyy kaikessa vain niihin putoamassa oleviin
Ja näitä minä verovaroillani kustannan.
VierailijaToinen juttu: olen hakenut erilaisiin pedagogisiin tehtäviin opetusvirastoihin, mutta niihin ei koskaan valita pitkän opetuskokemuksen omaavia, vaan jakkukalkkunoita, joiden pääosaaminen on hallinnollisissa asioissa. En ihmettele, että juopa todellisuuden ja virastojen välillä on niin iso. [/quote kirjoitti:
Tämä on niin totta! Opettajana kohtaan tämän ilmiön tuon tuosta. Myös oppivelvollisuuden pidennys oli kirjoituspöydän takaa tehty päätös, joka vie koululta kaikki rahat, niin että opetusryhmiä ei voida pienentää, vaikka se olisi ensisijainen tehtävä. Mutta koska opettajien palkat ovat isommat kuin koulunkäynninohjaajien, homma ratkaistaan pitämällä isot ryhmät ja lisäämällä koulunkäynninohjaajia. Mutta esim. keskittymishäiriöisen nuoren keskittymistä ei yhtään lisää se, että luokassa risteilevien aikuisten määrä lisääntyy, jos ryhmä on ennestään iso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
VierailijaToinen juttu: olen hakenut erilaisiin pedagogisiin tehtäviin opetusvirastoihin, mutta niihin ei koskaan valita pitkän opetuskokemuksen omaavia, vaan jakkukalkkunoita, joiden pääosaaminen on hallinnollisissa asioissa. En ihmettele, että juopa todellisuuden ja virastojen välillä on niin iso. [/quote kirjoitti:
Tämä on niin totta! Opettajana kohtaan tämän ilmiön tuon tuosta. Myös oppivelvollisuuden pidennys oli kirjoituspöydän takaa tehty päätös, joka vie koululta kaikki rahat, niin että opetusryhmiä ei voida pienentää, vaikka se olisi ensisijainen tehtävä. Mutta koska opettajien palkat ovat isommat kuin koulunkäynninohjaajien, homma ratkaistaan pitämällä isot ryhmät ja lisäämällä koulunkäynninohjaajia. Mutta esim. keskittymishäiriöisen nuoren keskittymistä ei yhtään lisää se, että luokassa risteilevien aikuisten määrä lisääntyy, jos ryhmä on ennestään iso.
Ja nythän lukiot ja Kela on jo ryhtyneet keplottelemaan.
Kela keksi "omavastuuosuuden" koulumatkaan vaikka se piti korvata kokonaan.
Ja lukion ekaluokkalaisella on nyt sitten etätunteja eli kouluun pitää mennä mutta opetus on etänä sinne luokkaan. Esim matikka on nyt organisoitu noin. Tosi kiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan kommentti (kärjistetty).
1) mitään ei enää vaadita vanhempien taholta
2) kotona ei yhdessä tehdä ja katsota koulujuttuja
3) kotona ei enää edes syödä yhdessä ja keskustella
4) koulun viestit sivuutetaan ongelmissa
5) koulun puuttumisesta ongelmakäytökseen väheksytään
6) koulun hakiessa erityisopetukseen, sitä vastustetaan
7) lapsi jätetään yksin kouluhommien kanssa, vanhempi ei auta
8) koulun viestit sivuutetaan, kun sanotaan, että lapsesi häiritsee tunnilla/ei tee mitään
… onhan näitäAineenopettaja näen 150-200 oppilasta päivittäin. En jaksa puuttua siihen, ettei vanhemmat tee asialle mitään, kun huomautan asiasta: jatkuva kännykän käyttö, kaverin kanssa lörpöttely.. Jos et osaa laittaa vanhempana rajoja lapsellesi, lapsesta kasvaa juuri sellainen kuin opetat - älä oleta, että minä nähdessä lastasi pari tuntia viikossa, hoidan vanhemmuutesi laiminlyönnit.
Tämän näkee ihan siinä miten lapset hengailevat kaiken vapaa-aikansa kylillä ilman minkäänlaista valvontaa. Kasvatus hoidetaan sillä, että mopoikäiselle hankitaan mopo "koska se kehittää kädentaitoja" ja mitään muuta ei pojilta enää vaadita. Kunhan vaan mopoa osaa rassata niin elämässä kyllä pärjää? Mitään kotiintuloaikoja tai aikatauluja ei myöskään lapsilla näytä olevan, voivat olla tuntikausia notkumassa jossain sateessakin, eikä kukaan välitä. Etenkin pojat. Tytöt varmaan pysyvät kotona ja hoitavat eläimiä tai tekevät niitä akkojen töitä, joita pojilta ei vaadita.
Oletko varma, ettei kylillä hengailevilta pojilta vaadita kotona mitään?
Kun nuori rassaa mopoaan kylillä klo 18-21 muutamana iltana viikossa niin iltapäiviin jää vielä monta tuntia tehdä läksyjä, lenkittää koiraa, auttaa ruoanlaitossa ym kotitöissä ja käydä liikuntaharrastuksissa. Voin kuvitella, että omastani ajatellaan juuri niin, että "aina" notkutaan kylillä kavereiden kanssa. Tosiasiassa poika on ahkera koulutehtävissä ja kotitöissä, koska kk rahat ovat näiden hoitamisesta kiinni. Hän ei pelaa tai katso televisiota, joten kotona vietetyt (vähät) tunnit ollaan aktiivisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luokkien levottomuus ja kurinpito-ongelmat, sen seurauksena keskittyminen. Usein lähinnä poikien ongelmat. 10 vuoteen en ole enää nähnyt sellaista yksittäistä luokkaa, jossa tytöt hallitsisivat toimintaa ja asenneilmapiiriä, aina ne on pojat jotka päättävät muidenkin puolesta ja pitävät ääntä.
Kaikki lähtee pikkupoikien kasvatuksesta ja väsyneistä vanhemmista. Lapset oppii kotona ettei aikuisen sana tarkoita mitään eikä läheskään aina tarvitse totella. Sitten liialla pelaamisella pilataan se vähäkin keskittymiskyky ja kiinnostus kouluun. Oppilaat miettii koulussa ollessaan lähinnä niitä pleikkaripelejään ja puhelimiaan. Motivaatio on kadoksissa. Opettajat eivät voi opettaa tehokkaalla tavalla, koska levottomat lapset eivät yksinkertaisesti jaksa kuunnella opetusta.
Keskittymiskykyä tulee kun jo vauvalle lorutellaan ja aletaan lukemaan . Eikä lukeminen jää vaan iltasatuun. Eikä anneta pienille älylaitteita. Poika pelas isänsä luona 6 v alkaen. Myöhemmin hankin tietokoneen. Ei haitannut koulunkäyntiä pelaaminen todistus sen kertoi. Toki rajoitin pelaamista . Englannin kielen kirjoitti paremmin kun äikän. Äikkä E.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuotiset koulumuutokset ja leikkaukset varmasti näkyvät tuloksissa, mutta veikkaan lasten huonon lukutaidon syyksi myös ihan vain sitä, että enää ei lueta kirjoja entiseen malliin. Taito ei kehity jos sitä ei harjoita, ja jos ainoa paikka missä lapsi lukee on koulu, niin eihän se riitä. Lukutaito jää helposti näennäiseksi, kirjaimet kyllä osataan, mutta tekstin sisällön hahmoittaminen on hankalaa ja sanavarasto jää heikoksi.
Meinaatko, ettei leikkauksilla ole mitään merkitystä, vaan nykyihminen vaan on niin laiska?
Minä en usko sitä.
"Viime vuotiset koulumuutokset ja leikkaukset varmasti näkyvät tuloksissa,"
On se luetun ymmärtäminen näköjään itse kullekin haastavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut tän täällä ennenkin ja toistan tämän: yhdessäkään koulussa, missä olen opettanut, eivät miehet ole olleet kovimpia kurinpitäjiä, vaan naiset. Nykyajan miesopettajat ovat usein ns. kaveriopettajia, joiden oppilaat saattavat olla niitä koulun villeimpiä. Joten miesopettajien haikailu kouluihin on ihan turhaa, ellei saada niitä entisajan vääpelityyppejä, joita ei oikein nykyään enää ole.
Toinen juttu: olen hakenut erilaisiin pedagogisiin tehtäviin opetusvirastoihin, mutta niihin ei koskaan valita pitkän opetuskokemuksen omaavia, vaan jakkukalkkunoita, joiden pääosaaminen on hallinnollisissa asioissa. En ihmettele, että juopa todellisuuden ja virastojen välillä on niin iso.
Vääpelityypit tuhoavat oppimisen ilon kaikilta. Mulla oli matikassa sellainen ja meni pitkään ennen kuin rupesin taas pitämään matikan opiskelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkien levottomuus ja kurinpito-ongelmat, sen seurauksena keskittyminen. Usein lähinnä poikien ongelmat. 10 vuoteen en ole enää nähnyt sellaista yksittäistä luokkaa, jossa tytöt hallitsisivat toimintaa ja asenneilmapiiriä, aina ne on pojat jotka päättävät muidenkin puolesta ja pitävät ääntä.
Kaikki lähtee pikkupoikien kasvatuksesta ja väsyneistä vanhemmista. Lapset oppii kotona ettei aikuisen sana tarkoita mitään eikä läheskään aina tarvitse totella. Sitten liialla pelaamisella pilataan se vähäkin keskittymiskyky ja kiinnostus kouluun. Oppilaat miettii koulussa ollessaan lähinnä niitä pleikkaripelejään ja puhelimiaan. Motivaatio on kadoksissa. Opettajat eivät voi opettaa tehokkaalla tavalla, koska levottomat lapset eivät yksinkertaisesti jaksa kuunnella opetusta.
Keskittymiskykyä tulee kun jo vauvalle lorutellaan ja aletaan lukemaan . Eikä lukeminen jää vaan iltasatuun. Eikä anneta pienille älylaitteita. Poika pelas isänsä luona 6 v alkaen. Myöhemmin hankin tietokoneen. Ei haitannut koulunkäyntiä pelaaminen todistus sen kertoi. Toki rajoitin pelaamista . Englannin kielen kirjoitti paremmin kun äikän. Äikkä E.
Keskittymiskyky on pitkälti luonteesta kiinni.
Mun esikoinen häiriintyy helposti, säätää montaa asiaa yhtä aikaa ja hänellä on vaikeuksia aikatauluttaa tekemisään.
Kuopus taas vajoaa omiin juttuihinsa niin että pommin saisi tiputtaa vieressä eikä huomaisi.
Ihan samalla tavalla on keskittymistä harjoiteltu aina.
Esikoinen nyt kuitenkin silti kirjoitti ällän paperit, piirteistään huolimatta. Edelleenkään hänelle ei silti rauhaton ympäristö sovi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsokaa video koripallo-ottelun tapahtumista junioriturnauksesta viikonlopulta. Ei se käyttäytyminen peruskoulussa eroa yhtään siitä. Siinä on opettaja luokassa todella yksin. Psykologit ja kuraattorit jakavat lähinnä etäpalavereissa neuvoja siitä, kuinka opettajan pitää antaa tarroja ja positiivista palautetta. Luokassa hihat käärittynä heitä ei näe koskaan. Sitten opettaja täyttää taas yhden lomakkeen ja homma jatkuu seuraavana päivänä samanlaisena kuin aiemminkin. Paitsi että oppilaita saattaa olla taas pari lisää, koska pitää säästää.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198539.html
(IS:ssä opettajien näkemyksiä tänään).
Tässä muutamia havaintoja koulusta:
A) Kännykät pitäisi saada tunneilta pois. Tämä ei onnistu, sillä joku vanhempi oli valittanut kännyköiden keräämisestä, eikä näin saa enää toimia yläasteella. Oppilaalla oleva kännykkä ei pysy poissa helposti ollenkaan.
B) Kännykät vapaa-ajalla vievät aikaa jakiinnostusta esim. oikeiden kirjojen lukemisesta ja liikunnasta, joka myöskin edistää neurogeneesiä
C) Koulunkäynninohjaajien työehdot ovat niin huonot, että parhaat vaihtavat usein alaa. Hyviäkin on, mutta moni potentiaalinen kulkee työn läpi, kun kesän joutuu aina viettämään työttömänä/lomautettuna ja palkka on aika huono muutenkin varsinkin työn ajoittaiseen vaarallisuuteen nähden. Kunta saattaa ketjuttaa työsuhteita vuosikausia antamatta vakituista sopimusta.
D) Oppivelvollisuuden pidennys ja ilmaiset opiskelumateriaalit kaikille toisella asteella ilman tarveharkintaa oli hirveää tuhlaamista. Miksi makuuttaa koulussa koko yläasteen hädin tuskin vitosella vetänyttä lähes lukutaidotonta lintsaajaa tai toisaalta maksaa äveriään perheen vesan lukiokirjat?
E) Ongelmiin pitää puuttua varhemmin, ja tämän vuoksi myös varhaiskasvatuksesta olisi tehtävä houkuttelevampi ala. Nämä oppivelvollisuuden pidennysrahat olisi voinut käyttää vaikka näiden palkkojen parantamiseen ja koulunkäynninohjaajien kesän ajan toimeentuloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut tän täällä ennenkin ja toistan tämän: yhdessäkään koulussa, missä olen opettanut, eivät miehet ole olleet kovimpia kurinpitäjiä, vaan naiset. Nykyajan miesopettajat ovat usein ns. kaveriopettajia, joiden oppilaat saattavat olla niitä koulun villeimpiä. Joten miesopettajien haikailu kouluihin on ihan turhaa, ellei saada niitä entisajan vääpelityyppejä, joita ei oikein nykyään enää ole.
Toinen juttu: olen hakenut erilaisiin pedagogisiin tehtäviin opetusvirastoihin, mutta niihin ei koskaan valita pitkän opetuskokemuksen omaavia, vaan jakkukalkkunoita, joiden pääosaaminen on hallinnollisissa asioissa. En ihmettele, että juopa todellisuuden ja virastojen välillä on niin iso.Vääpelityypit tuhoavat oppimisen ilon kaikilta. Mulla oli matikassa sellainen ja meni pitkään ennen kuin rupesin taas pitämään matikan opiskelusta.
Meidän koulussa aikoinaan pojat lähes palvoivat yhtä miesopettajaa, joka oli sekä tiukka rajanvetäjä että poikien makuun jännä ja hauska. Ei tainnut olla aivan muodollisesti pätevä eikä kaikki mennyt kuin strömsöössä, mutta varmasti auttoi poikia kiinnostumaan opiskelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkien levottomuus ja kurinpito-ongelmat, sen seurauksena keskittyminen. Usein lähinnä poikien ongelmat. 10 vuoteen en ole enää nähnyt sellaista yksittäistä luokkaa, jossa tytöt hallitsisivat toimintaa ja asenneilmapiiriä, aina ne on pojat jotka päättävät muidenkin puolesta ja pitävät ääntä.
Kaikki lähtee pikkupoikien kasvatuksesta ja väsyneistä vanhemmista. Lapset oppii kotona ettei aikuisen sana tarkoita mitään eikä läheskään aina tarvitse totella. Sitten liialla pelaamisella pilataan se vähäkin keskittymiskyky ja kiinnostus kouluun. Oppilaat miettii koulussa ollessaan lähinnä niitä pleikkaripelejään ja puhelimiaan. Motivaatio on kadoksissa. Opettajat eivät voi opettaa tehokkaalla tavalla, koska levottomat lapset eivät yksinkertaisesti jaksa kuunnella opetusta.
Keskittymiskykyä tulee kun jo vauvalle lorutellaan ja aletaan lukemaan . Eikä lukeminen jää vaan iltasatuun. Eikä anneta pienille älylaitteita. Poika pelas isänsä luona 6 v alkaen. Myöhemmin hankin tietokoneen. Ei haitannut koulunkäyntiä pelaaminen todistus sen kertoi. Toki rajoitin pelaamista . Englannin kielen kirjoitti paremmin kun äikän. Äikkä E.
Muistuttaisin, että näihin viitattuihin PISA tutkimuksiin osallistuneet ovat syntyneet noin 1998 ja 2004. Oma lapsi syntyi 2007, eikä hänenkään lapsuudessa ennen kouluikää tai alakoulun ekoilla luokilla älylaitteet olleet kovinkaan yleisiä kodeissa saati lasten omina. Lapsi kavereineen saivat ensimmäiset älypuhelimet ehkä kolmannella -neljännellä luokalla. Siihen saakka aika kului aika perinteisesti leikkien ja television lasten ohjelmien parissa. En tunne ketään kuka ei olisi rajoittanut videopelien kulutusta, vielä tuossa vaiheessa. Nyt kun ovat jo nuoria niin tuntuu, ettei osalla ole mitään sääntöjä tai päivärytmiä. se on toki ikävää jos vanhemmilla ote höltyy juuri silloin kun nuori tarvitsisi eniten huolehtimista, että esim unta tulee riittävästi. En siis ihan allekirjoita tuota, että älylaitteiden osuus tuloksien laskuun olisi noin merkittävä, mielestäni syyt on muualla.
Tarkkikset lopetettiin siitä se alamäki lähti. Huonosuomet sinne sekoittamaan pakan lopullisesti. Kaaos on valmis,peli menetetty jos homma ei muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkien levottomuus ja kurinpito-ongelmat, sen seurauksena keskittyminen. Usein lähinnä poikien ongelmat. 10 vuoteen en ole enää nähnyt sellaista yksittäistä luokkaa, jossa tytöt hallitsisivat toimintaa ja asenneilmapiiriä, aina ne on pojat jotka päättävät muidenkin puolesta ja pitävät ääntä.
Kaikki lähtee pikkupoikien kasvatuksesta ja väsyneistä vanhemmista. Lapset oppii kotona ettei aikuisen sana tarkoita mitään eikä läheskään aina tarvitse totella. Sitten liialla pelaamisella pilataan se vähäkin keskittymiskyky ja kiinnostus kouluun. Oppilaat miettii koulussa ollessaan lähinnä niitä pleikkaripelejään ja puhelimiaan. Motivaatio on kadoksissa. Opettajat eivät voi opettaa tehokkaalla tavalla, koska levottomat lapset eivät yksinkertaisesti jaksa kuunnella opetusta.
Keskittymiskykyä tulee kun jo vauvalle lorutellaan ja aletaan lukemaan . Eikä lukeminen jää vaan iltasatuun. Eikä anneta pienille älylaitteita. Poika pelas isänsä luona 6 v alkaen. Myöhemmin hankin tietokoneen. Ei haitannut koulunkäyntiä pelaaminen todistus sen kertoi. Toki rajoitin pelaamista . Englannin kielen kirjoitti paremmin kun äikän. Äikkä E.
Muistuttaisin, että näihin viitattuihin PISA tutkimuksiin osallistuneet ovat syntyneet noin 1998 ja 2004. Oma lapsi syntyi 2007, eikä hänenkään lapsuudessa ennen kouluikää tai alakoulun ekoilla luokilla älylaitteet olleet kovinkaan yleisiä kodeissa saati lasten omina. Lapsi kavereineen saivat ensimmäiset älypuhelimet ehkä kolmannella -neljännellä luokalla. Siihen saakka aika kului aika perinteisesti leikkien ja television lasten ohjelmien parissa. En tunne ketään kuka ei olisi rajoittanut videopelien kulutusta, vielä tuossa vaiheessa. Nyt kun ovat jo nuoria niin tuntuu, ettei osalla ole mitään sääntöjä tai päivärytmiä. se on toki ikävää jos vanhemmilla ote höltyy juuri silloin kun nuori tarvitsisi eniten huolehtimista, että esim unta tulee riittävästi. En siis ihan allekirjoita tuota, että älylaitteiden osuus tuloksien laskuun olisi noin merkittävä, mielestäni syyt on muualla.
Koulussa nyt vaan näkee, että miten älyttömän paljon aikaa oppitunnista menee kännykällä.
N-kirjain, se meidän rahat nielee.