Lue keskustelun säännöt.
Asuntokauppa peruuntui ja nyt järkyttävä ahdistus
29.08.2021 |
Nyt kaipaisi tukea ja vinkkejä asuntokauppaan liittyen. Olin löytänyt lähes unelmien asunnon, mutta myyjän pyynti oli aivan maksurajojeni yläpuolella, hieman ylikin.
Pitkähkön prosessin jälkeen uskaltauduin kuitenkin tarjoamaan, sillä ehdolla, että pankki antaa lainaa. Myyjä tämän alustavasti hyväksyi.
Pankki näytti aluksi vihreää valoa, mutta halusi tarkat tiedot kohteesta ennen lopullista hyväksyntää. Niiden toimittamisen jälkeen tuli tieto, että saan lainaa, mutta en niin paljon kun luulin.
Tämä aiheutti sen, että jouduin laskemaan tarjousta. Myyjä ei ymmärrettävästi tästä riemastunut ja periaatteessa kertoi suorilta, että kauppoja ei sitten synny. Pyysin vielä harkitsemaan, mutta ei suostunut.
Myyjä kaiken lisäksi vielä kyseenalaisti sen, että onko syy oikeasti se, etten saa lainaa?! Oli sitä mieltä, etten vain halua maksaa korkeampaa hintaa.
Nyt olo on todella huono ja päällä ensinnäkin hirveä itsesyytös siitä, että olin liian optimistinen saamani lainan suhteen ja tietysti siitä, että myyjänkin elämä tässä vaikeutuu aivan varmasti. Ja tietysti harmittaa, että nyt kämppä menee ohi suun.
Miten tästä ahdistuksesta pääsee eroon ja onko kenelläkään kokemuksia vastaavanlaisesta tilanteesta?
Kommentit (73)
Ensinnäkin, ennen kuin lähdet edes katselemaan asuntoja niin pyydät pankilta/ pankeilta lainatarjouksen. Samalla pankki/ pankit selvittää maksukykysi ja voitte neuvotella mikä on maksimimäärä lainaa, jonka pankki voi sinulle myöntää.
Seuraavaksi alat katsella minkähintaisia asuntoja on myynnissä, mutta et suinkaan sillä lainan maksimimäärällä vaan selvästi sen alle. Ei ole järkevää vetää omaa maksukykyään mahdollisimman tiukille vaan sovittaa kuukausikulu niin, että pystyt elämään ja säästämään.
Pankin tunteet, ostajan tunteet tai kenenkään ahdistukset eivät kuulu tähän prosessiin lainkaan. Kysymys on liiketoimesta ja sun kannattaa ajatella se myös niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä asunnoissa on aivan järkyttävää ylihintaa, ja porukka senkun makselee ja pankit myöntelee, vaikka ei hinta ei todellakaan vastaisi asunnon todellista arvoa.
Niin on! Ei mikään ihme, että yksi jos toinenkin joutuu vaikeuksiin.
Miksi joutuisi? Niin kauan kun pystyy maksamaan lainaansa ei ole mitään ongelmia. Vaikka asunnon arvo laskisi, pienenee myös velkamäärä.
Hoh-hoijaa tietämyksesi kanssa!
Velka pienenee vain velkaa lyhentämällä eli maksamalla lainaamaansa rahaa takaisin. Velan määrä ei muutu sen mukaan, mikä on velassa vakuutena olevan omaisuuden kulloinenkin markkina-arvo. Nykysäännöksistä en tiedä, mutta ainakin aiemmin (=markka-aikaan) oli niin, että jos vakuutena olevan omaisuuden arvo laski, piti lainanantajalle antaa lisävakuuksia tai koko laina sanottiin irti, parin viikon maksuajalla. Jos siinä ajassa ei saanut loppuvelkaa maksettua, kohde meni pakkohuutokauppaan. Lainasumma pakkohuutokauppakuluineen otettiin ensin myyntihinnan päältä ja jos summa ei kattanut kaikkia näitä, jäi loppuosa velallisen maksettavaksi.
Pankki ei voi nykyään pyytää lisävakuuksia asuntolainaan, vaikka asunnon arvo tippuisi. Olettaen tietysti, että lainaa lyhennetään sovitusti. Jos maksun kanssa tulee ongelmia, niin sitten tilanne on eri.
Täällä onkin jo melkein kaikki aiheeseen relevantti sanottu. Sen vielä lisään, että pankit myöntävät tänä päivänä aivan järkyttävän suuria lainoja, jos kysyjällä on talous päällisin puolin kunnossa. Älkää hyvät ihmiset ottako sitä merkkinä, että teidän kannattaa ottaa sellainen laina. Esimerkiksi me etsimme perheasunnoksi sopivaa tavallista kotia kahdella vähän keskitulon yläpuolella olevalla työssäkäyvällä aikuisella. Pankki ilmoitti, että meille liikenee lainaa 520 000, kun mentiin kysymään reilun 300 000:n summaa, joka sitten otettiinkin. Ja kyllä on silti saanut välillä vetää taloutta tiukalle remonttien, lasten tulon ja muiden kanssa, jos on halunnut pitää kiinni kuitenkin harrastuksista ja muusta normaalielämästä.
Eli lainalupaus haetaan toki pankista ennen kuin asuntokaupoille edes lähdetään, mutta itse kyllä ottaisin siitä maksimisummasta vähintään 30% pois ja katselisin vain sen alapuolelle jääviä asuntoja. Mitä ei tiedä, ei myöskään harmita. Jos joku on v-mäinen tilanne niin se, että asut unelmien kodissa, mutta tajuat vääjäämättömästi että rahat loppuvat joka kuukausi aiemmin ja tulet olemaan puilla paljailla niin että asunto menee kohta myyntiin, tai että joudut luopumaan kaikesta muusta elämästä pitääksesi sen asunnon. Silloin siitä unelmasta tulee vankila.
Ajattele, että tuo on hyvä asia. Et joudu liian syvään lainaloukkuun. Pankki teki päätöksen puolestasi. Hyvä. Sun ei tarvitse ottaa diitä paineita. Fakta on nyt näin.
Se, että joku jotakin epäilee… sitten epäilee. Et ole selittelyvelvollinen hänelle.
Nyt asuntojen hinnat on niin korkealla, että ehkä hyvä noin.
Osta tai vuokraa nyt sellainen mihin on varaa. Ostat sitten sen isomman/paremman, kun on varaa.
Ei kannata kämpän takia menettää liikaa. Se on kuitenkin vain asumista.
Hienoa, että uskaltauduit tarjoamaan. Ensi keralla hae lainalupaus valmiiksi.
Kannattaa kilpailuttaa useampi pankki.
Ahdistus tulee, kun on niin iso asia.
Kyllä se siitä tasaantuu. Hengittele rauhassa ja tunnustele se tunne. Ymmärrän sinua hyvin.
Tässä tilanteessa nyt olet. Nyt.
Ihan hyväksyttävässä tilanteessa olet. Anna tunteiden tulla ja olla ja mennä.
Pankki saattoi säästää sut elämäsi talousmokalta. Talo ei ollut siis tarjouksesi arvoinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myyjä vain harmittaa että tilaisuus kyniä sut meni ohi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä asunnoissa on aivan järkyttävää ylihintaa, ja porukka senkun makselee ja pankit myöntelee, vaikka ei hinta ei todellakaan vastaisi asunnon todellista arvoa.
Niin on! Ei mikään ihme, että yksi jos toinenkin joutuu vaikeuksiin.
Miksi joutuisi? Niin kauan kun pystyy maksamaan lainaansa ei ole mitään ongelmia. Vaikka asunnon arvo laskisi, pienenee myös velkamäärä.
Hoh-hoijaa tietämyksesi kanssa!
Velka pienenee vain velkaa lyhentämällä eli maksamalla lainaamaansa rahaa takaisin. Velan määrä ei muutu sen mukaan, mikä on velassa vakuutena olevan omaisuuden kulloinenkin markkina-arvo. Nykysäännöksistä en tiedä, mutta ainakin aiemmin (=markka-aikaan) oli niin, että jos vakuutena olevan omaisuuden arvo laski, piti lainanantajalle antaa lisävakuuksia tai koko laina sanottiin irti, parin viikon maksuajalla. Jos siinä ajassa ei saanut loppuvelkaa maksettua, kohde meni pakkohuutokauppaan. Lainasumma pakkohuutokauppakuluineen otettiin ensin myyntihinnan päältä ja jos summa ei kattanut kaikkia näitä, jäi loppuosa velallisen maksettavaksi.
Hohhoijaa itsellesi. Tarkoituksella halusit ymmärtää asian väärin.
Vaikka asuntojen arvo laskisi ajan myötä, niin samalla velkaa on lyhennetty, joten vakuuden arvo riittää, vaikka asunnon arvo laskee. Ymmärretty?
Markka-aikana pankit antoi lainoja holtittomasti ilman kunnon takuita ja kun romahdus tuli, se maksatettiin tietenkin ylisuuria lainoja ottaneilla. Jos nyt ottaa 150 000 e lainan 170 000 euron arvoiseen asuntoon ja asunnon arvo laskee 10 % (siis 170 000 ->153 000), niin ei olla lähelläkään lisävakuuksien vaatimista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä asunnoissa on aivan järkyttävää ylihintaa, ja porukka senkun makselee ja pankit myöntelee, vaikka ei hinta ei todellakaan vastaisi asunnon todellista arvoa.
Niin on! Ei mikään ihme, että yksi jos toinenkin joutuu vaikeuksiin.
Miksi joutuisi? Niin kauan kun pystyy maksamaan lainaansa ei ole mitään ongelmia. Vaikka asunnon arvo laskisi, pienenee myös velkamäärä.
Hoh-hoijaa tietämyksesi kanssa!
Velka pienenee vain velkaa lyhentämällä eli maksamalla lainaamaansa rahaa takaisin. Velan määrä ei muutu sen mukaan, mikä on velassa vakuutena olevan omaisuuden kulloinenkin markkina-arvo. Nykysäännöksistä en tiedä, mutta ainakin aiemmin (=markka-aikaan) oli niin, että jos vakuutena olevan omaisuuden arvo laski, piti lainanantajalle antaa lisävakuuksia tai koko laina sanottiin irti, parin viikon maksuajalla. Jos siinä ajassa ei saanut loppuvelkaa maksettua, kohde meni pakkohuutokauppaan. Lainasumma pakkohuutokauppakuluineen otettiin ensin myyntihinnan päältä ja jos summa ei kattanut kaikkia näitä, jäi loppuosa velallisen maksettavaksi.
Pankki ei voi nykyään pyytää lisävakuuksia asuntolainaan, vaikka asunnon arvo tippuisi. Olettaen tietysti, että lainaa lyhennetään sovitusti. Jos maksun kanssa tulee ongelmia, niin sitten tilanne on eri.
No niin vähän muistelinkin ja siksi kirjoitin tuon menneessä aikamuodossa. Todennäköisesti ja toivottvasti myös tuota pakkohuutokauppaa koskevaa säännöstöä on 1990-luvun laman jälkeen järkevöitetty.
Itse ostin ensimmäisen asunnon noin. Katsoin liian kalliita asuntoja ja sanoin tämän verran on lainaa mahdollisuus saada.
Yksi tiputti hintaa tarpeeksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä asunnoissa on aivan järkyttävää ylihintaa, ja porukka senkun makselee ja pankit myöntelee, vaikka ei hinta ei todellakaan vastaisi asunnon todellista arvoa.
Niin on! Ei mikään ihme, että yksi jos toinenkin joutuu vaikeuksiin.
Miksi joutuisi? Niin kauan kun pystyy maksamaan lainaansa ei ole mitään ongelmia. Vaikka asunnon arvo laskisi, pienenee myös velkamäärä.
Hoh-hoijaa tietämyksesi kanssa!
Velka pienenee vain velkaa lyhentämällä eli maksamalla lainaamaansa rahaa takaisin. Velan määrä ei muutu sen mukaan, mikä on velassa vakuutena olevan omaisuuden kulloinenkin markkina-arvo. Nykysäännöksistä en tiedä, mutta ainakin aiemmin (=markka-aikaan) oli niin, että jos vakuutena olevan omaisuuden arvo laski, piti lainanantajalle antaa lisävakuuksia tai koko laina sanottiin irti, parin viikon maksuajalla. Jos siinä ajassa ei saanut loppuvelkaa maksettua, kohde meni pakkohuutokauppaan. Lainasumma pakkohuutokauppakuluineen otettiin ensin myyntihinnan päältä ja jos summa ei kattanut kaikkia näitä, jäi loppuosa velallisen maksettavaksi.
Hohhoijaa itsellesi. Tarkoituksella halusit ymmärtää asian väärin.
Vaikka asuntojen arvo laskisi ajan myötä, niin samalla velkaa on lyhennetty, joten vakuuden arvo riittää, vaikka asunnon arvo laskee. Ymmärretty?
Markka-aikana pankit antoi lainoja holtittomasti ilman kunnon takuita ja kun romahdus tuli, se maksatettiin tietenkin ylisuuria lainoja ottaneilla. Jos nyt ottaa 150 000 e lainan 170 000 euron arvoiseen asuntoon ja asunnon arvo laskee 10 % (siis 170 000 ->153 000), niin ei olla lähelläkään lisävakuuksien vaatimista!
Tällä palstalla on nähty niin monentasoista "taloustietäjää", että on täysin kohtuullista selventää velan vähenevän vain lyhentämällä, eikä suinkaan velan vakuutena olevan omaisuuden markkina-arvon laskun seurauksena!
170 k€ asunto ei yksinään riitä 150 k€ lainan vakuudeksi! Yleisesti ottaen se on noin 70% asunnon nykyisestä markkina-arvosta, mutta joissain kohteissa vakuusarvo on matalampikin tai kohde ei lainkaan kelpaa vakuudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ostajat, laittakaa ihmeessä jäitä hattuun, jos ette ole hankkimassa asuntoa jostakin muuttotappiokunnasta, jossa neliöhinta on jossain 500€:n kieppeillä.
Nyt ei kannata lähteä kilpailemaan ainakaan nostamalla tarjouksia tai tekemällä ylisuuria tarjouksia. Hinnoissa on tällä hetkellä ilmaa todella paljon, vähintään 10-15%. Teitä koijataan.
Muuten hyvä, mutta väärässä olet. Ei asuntojen hinnat ole lähdössä laskuun suurimmissa kaupungeissa tai niiden liepeillä. Hinnannousu tasaantuu, se on varma, mutta mitään ”alennusmyyntejä” on aivan turha odotella. Nyt 500k asunto ei maksa parin vuoden jälkeen alle 500k. Erityisesti tämä pätee trendinä oleviin omakoti- ja rivitaloasuntoihin kaupunkien laidoilla. Rakennuskustannukset nousee jatkuvasti kallistuvien materiaalien myötä koko ajan ja nopeammin kuin asuntojen hinnat. Samaan aikaan työelämän muutos on jo totta, ei pelkkää väliaikaista koronaa. Etätyöt ovat lisääntyneet ja lisääntyvät tulevaisuudessakin. Tilavista asunnoista on pulaa vielä pitkään.
Tuo ehdotuksesi puoli-ilmaisesta asunnosta kaukana kaikesta vaatii jo ihan oman ihmisluonteensa. Siellä omistuksen arvo myös menettää sen vähän, mitä siitä on muutenkaan jäljellä.
Mutta jos vaikkapa haaveena on iso omakotitalo Helsinkiä lähellä, niin katse kannattaa suunnata jonkun Vantaan sijasta vähän vielä aavistus kauemmas. Kerava, Järvenpää, Tuusula, Sipoo, Kirkkonummi jne. Sielläkin asunnot ovat jo kallistuneet, mutta vielä inhimilliset. Eikä niiden asuntojen alemyynti ole todellakaan alkamassa, vaan pikemminkin juuri päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuntokaupoissa ei ikinä ole mitään varmuutta, ennen kuin on nimet paperissa. On hyvin tavallista, että sitä ennen voi kaupat peruuntua syystä tai toisesta, koska tarjouksetkin kannattaa aina tehdä ehdollisina.
eikös tuo ole ihan normaalia, että kohteita tulee ja menee, ja aika monta menee ohi suun ihan viime metreillä. Ei kannata kiintyä mihinkään asuntoon tai kiinteistöön, ennenkuin on avaimet omassa kädessä. Ehdollista tarjousta en tekisi enää ikinä, sillä sehän on myyjälle vaan myyntivaltti, jonka avulla myydä se jollekin muulle.
Asunnon arvo perustuu alueen keskiarvoon, mutta on lopulta kuitenkin se, minkä joku siitä suostuu maksamaan.
Moni myyjä on ihan sokea sille, miten arvokas se oma osake tai kiinteistö oikeasti on. Varsinkin tällaisena aikana, kun puhutaan asuntobuumista. Nyt menee kaupaksi isommat asunnot, sekä omakotitalot joissa on suurimmat remontit tehty.
Tavallaan voisi ajatella, että jos tänä aikana asunto/kiinteistö ei mene kaupaksi keskiarvoajassa tai sen alle, hintapyynnissä on liikaa ilmaa.