Lue keskustelun säännöt.
Normituloisesta köyhäksi, miten selviytyä?
01.10.2014 |
Me ei tulla enää taloudellisesti toimeen omillamme. En tiedä mistä aloittaisin. Mistään varsinaisesta yli varojen elämisestä ei ole kysymys, ehkä ennemmin siitä, että entistä elämää ei ole saatu sovitettua nykyisiin menoihin. Tai onko edes siitäkään. Miehen työttömyydestähän 5 vuoden takaa tämä alkoi. Minulla on juuri nyt paha masennus. Eli jos minun pitäisi säilöä ja hillota olisin lataamossa. Tiedän, että emme elä puutteellisesti, en vain näe, että kuluttaisimme missään kohtaa liikaa. Silti emme selviydy.
Tulotilanne on se, että itse saan 1500-1600 e/kk käteen verojen jälkeen palkkaa, mies saa peruspäivärahan joka on 500-600 käteen. Hän on jo 63-vuotias, joten toiveita työllistymisestä ei ole. Hänen eläkkeensä on jäämässä pieneksi, se olisi noin 5-800 e/kk käteen. Lisäksi meillä on kaksio Helsingissä, josta saan kuken ja verojen jälkeen noin 300 euroa puhtana käteen. Lisäksi lapsilisät 219e/kk.
Eli tulot ovat noin 2500-2700 e/kk.
Sitten menoihin. Asumme maalla vanhassa okt:saa, josta on velkaa. Meillä on kaksi autoa, toinen vanha ruppana, toinen 7-vuotta vanha. Talon ja uudemman auton lainat vievät noin 700 euroa /kk. Meillä käy kotisiivous. Maksamme siitä 270 euroa/kk, mutta se pudottaa myös veroprosenttia aika voimakkaasti. Katson, että emme oikein tulisi ilmankaan sitä toimeen, ennen siivoojia meillä oli aina ihan hirveä kaaos, koska minä en jaksa ja mies ei vain saa aikaiseksi siivota. (Mies hoitaa lapsia kotona, toinen alle kouluikäinen, toinen pikkukoululainen). Ruokaan ja kodin tarvikkeisiin menee noin 700e/kk. Sähköön (lämmitykseen), kiinteistömaksuihin ym. menee n. 200e/kk. Talo on 94 m2 eli ei hullun suuri. Bensaan menee noin 300e/kk. Vakuutuksiin (laaja kotivakuutus, 2 autoa) menee 130e/kk. Tämä on vasta 2200e/kk. Jonnekin menee vielä reilu tuhat euroa, luultavasti siihen mitä kertyy autojen huolloista, autoveroista, lääkärikäynneistä ja sen sellaisesta. En osta itselleni mitään, en vaatteita, en tavaraa, saati että matkustaisimme. Mieskään ei ostele.
Tuhlaamiseksi vois sanoa sanomalheteä, noin 300e vuodessa, mutta en taas näe, että sillä on kuukausitasolla paljonkaan merkitystä, kun velkaannumme joka kuukausi 500-800 euroa. Ja tämä on se kamala osa. Siis että me emme pärjää, vaan velkaannumme joka kuukausi 5-800 euroa. Meillä on kuusi lämpöpatteria ja ilmalämpöpumppu. Takkojakin on. En ymmärrä, mistä voisimme vielä säästää. Ajan työmatkat autolla, 23 km siivu. Talvikauden sähkölasku on helposti sellaiset 1500 euroa yhteensä.
Lapsille ostan vaatteet puoliksi käytettyinä, jotain on pakko hankkia uutena. Miehen harrastukseen menee jonkin verran lähinnä bensakuluja ajomatkoista. Meillä on kaksi kissaa.
Eli ehkä en vain osaa köyhäillä, mitä meillä on liikaa? Ehkä se kakkosauto? Laaja kotivakuutus? Lisätä talvikaudella polttopuun käyttöä takoissa? Mies eläkkeelle? Itse teen osa-aikaa, kai jos tekisin vähän enemmän, sekin auttaisi. Kiva vaan, kun lapset on vielä noin pieniä, olen sen takia halunnut olla enemmän kotona. Voi surkeus.
Kommentit (164)
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 18:05"]
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 12:36"]
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 07:09"]
Tuossa tilanteessa on mielestäni pakko luopua kaikista "pienistäkin" menoista. Esimerkiksi juuri tuo sanomalehti. Vaikka se ei kuukaudessa toisikaan kuin muutaman kympin menoja, niin kyllä se 300€ vuodessa on jo aika paljon. Myös kannattaisi kuukauden ajan kerätä kaikki kuitit talteen ja seurata mihin sitä rahaa oikein sitten menee. Näin on helpompaa alkaa karsimaan kaikista turhimmista asioista. Saatatte jopa yllättyä siitä, mihin kaikkeen sitä rahaa menee.
[/quote]
Ap tässä, palasin lueskelemaan ketjua. Teinkin tuota viime vuonna, eikä sitä oikeasti mennyt mihinkään turhaan. Tai asiat, joista sen jälkeen tingin oli 0 matkaa (edes yhtä 23h risteilyä vuodessa) ei enää tehdä, lastenvaatteita on pakko hankkia enemmän käytettynä ja mun muutama (naistenlehti)tilaus pois.
Toi Hesan kämpänmyyntiajatus on, anteeksi vaan, aivan älytön :) . Se on kuin myisi munivan kanan. Varsinkin, jos samalla myisimme nykyisen kotimme. Tämä maksoi 90 000, mistähän saisimme halvemman asumisen, vaikka ajattelisikin, ettei ole lainaa ja lämmitys- tai kiinteistön hoitokuluja, yht. noin 7-800e/kk?
Sellainen takaportti tässä on, miksi en myy asuntoani Helsingissä pois, että tiedän periväni sellaisen summan, jolla saan lainat pois, lähivuosina. Mutta en tiedä tietenkään tarkalleen, milloin. Silloin voin maksaa velat, mutta siihen asti on selviydyttävä. Ja sen jälkeen n. 600 euron lainanlyhennys jää kokonaan pois.
Jatkan lukemista....
[/quote]
Mä en mitään ihmisryhmää halveksi yhtä paljoa kuin niitä, jotka perustaa oman velkaantumisen ja taloutensa sen varaan että joku sukulainen kuolla kupsahtaa ja perintörahoilla maksetaan kaikki pois. Toivon todella että sukulaisesi on poikkeuksellisen pitkäikäinen.
[/quote]
Hän kyllä onkin :) Toivon ihan samaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketjun tuesta innostuneena menin myös kirppispöytäjonoon. (Suosituimpaan paikkaan täällä on aina jonot) Lapsetkin innostuivat, että voivat laittaa vanhoja turhia leluja myyntiin :) Lasten talvivaatetta löytyy myyntiin aiemmalta ajalta jolloin oli vielä varaa ostaa uutta, vaikka ikinä ei ole kyllä turhaa vaatetta ollut. Siksi mitään hillittömiä myyntejä ei tule. Mutta on jotain turhia asioitakin.
Ap
Ap, tulipa perintöä tai ei, velkaantuminen jatkuu sen saamisen jälkeenkin, ellette tee totaalista elämäntapamuutosta. Muuttakaa pienempään ja energiatehokkaampaan asuntoon lähelle työpaikkaasi, toinen auto pois, sinä kokopäivätöihin ja jos ei sittenkään ole tulot ja menot tasapainossa, niin Helsingin kämppä pois.
Ai niin.
Milloin olette ap viimeksi tsekanneet läpi puhelin- ja nettiliittymien hinnat?
Jos taloudessa on sanotaanko vaikka 3 kännyä sekä nettejä tavallinen ja mobiili, niihin voi mennä erinäisiä ylimääräisiä kymppejä kuussa, jos liittymänvalinta on väärä tai tyypiltään vähän vanhentunut. Ja muistutan siitä sähkösopimuksen kilpailuttamisesta (muistakaa huomioida siirtomaksu. :)) Ehkä myös olisi hyvä lainata jostain mittari ja tsekata, minkä verran kodin kylmälaitteet kuluttavat sähköä.
Jankutan nyt vähän, mutta selvittäkää mihin se tonni menee. Se on ihan hirveän tärkeää. Mieti, se on miltei 2x se summa, joka teidän pitää kuukaudessa saada karsittua! Vertailukohdaksi sanon, että asun itse yksin suuressa kaupungissa ja elän sairauteni vuoksi yhteiskunnan tuella. 1000 euroa on suurinpiirtein se raha, joka minulla on käytössä kuukauden kaikkiin menoihin (poislukien lääkkeet; maksuosoituskäytäntö). Asuminen vie siitä 480 euroa, netti ja puhelin 50 euroa (siinä olen vähän tuhlari, tiedän :)) ja bussilippu 50 euroa (puolison asuminen kaukana ja jossain määrin terveys-issuetkin vaativat bussikorttia). Koen itse tosiaan olevani välillä tuhlari ja siksi usein tiukoilla. Lisäksi olen vähän virikealtis ynnä mokaan jotain yleensä joka kuukausi niin, että vähintään 50 euroa menee johonkin joroon.
Tiedän hyvin tunteen siitä, että "ei tiedä, mihin raha menee." Niin käy myös itselläni. Omalla kohdallani se johtuu usein siitä, että olen neljänneksen kuukaudesta ilman rahaa, sitten raha tulee tilille pienissä puroissa ja sitä on hankala hallita - koko ajan täytyisi säästellä jotakin summaa, jotta esim. vuokran saisi maksettua, samaan aikaan kun muitakin kuluja, kivoja ja tarpeita olisi. Se on hermoillekäypää ja vaikeaa, varsinkin kun sattuu olemaan jonkin verran hajallinen toiminnanohjaus, kuten mulla on. Palkalla elävä ihminen ei välttämättä asiaa muista, mutta se, millaisissa osissa rahansa saa tilille, vaikuttaa tosi paljon taloudenhallintaan.
Olen kuitenkin iloinen siitä, että virallista velkaa minulla ei ole latin latia, kavereille jokusen huntin kyllä, mutta sieltä on tullut viestiä, että "kun saat asiasi parempaan kuntoon, niin katsotaan sitten", mistä olen äärimmäisen kiitollinen.
Mulla on kaveriperhe, joka elää hyvin pienessä asunnossa ja todella pienin tuloin. Pieniä lapsia on kolme. Ihailen suuresti heidän ruokahuoltokäytäntöään - itse en moiseen pysty. Ruoka on edullista, todella hyvää ja sitä on riittävästi. Lapset vetävät naamariinsa onnellisena punajuurisoppaa ja kotitekoisia sämpylöitä. Mies käy kaupassa ja hakee isoja määriä kerralla, sitten leivotaan, pakastetaan ja misataan ainekset tulevia safkoja varten.
En tiedä, kuinka kaukana ja pienessä kunnassa asutte, mutta lähimmäisten tuki oisi tässä myös tärkeää. Ehkä kannattaisi kaivella Facebookista? Meillä esimerkiksi eräässä terveydellisessä ryhmässä on rinki, josta voi pyytää apua erilaisiin elämän kuoppaisiin hetkiin - ei siis rahaa, vaan esimerkiksi korvaa tai käsiparia.
Miehellesi sitten vielä seuraava: http://www.flylady.net/
Suunnattu naisille, mutta sopii varmasti myös miehelle. Itselleni tuo ei o hirveän toimiva, mutta monille ymmärtääkseni kyllä. Listatkaa ongelmanne ja etsikää niihin vastausta yhteen kerrallaan. Muuten tulee niin overhelmed olo, ettei mikään enää suju. Ottakaa asiaksenne vaikka pitää palaveri kerran viikossa, jossa katsotte, että mikä edellisessä viikossa oli hyvää ja mitä voisi parantaa tai muokata sujuvammaksi. Paperi ja kynä viereen. Tietokoneesta saa olla auki kalenteri (koska keskittyminen :)). Tällä hetkellä ongelmanne ovat yhtenä isona könttinä, vähän niin kuin yhdessä pussissa pakastetut sämpylät. Ne täytyy vääntää irti, jotta ne voisi sisäistää. :)
Ja miettikää kumpi teistä on parempi käsittelemään rahaa. Tämä ei tarkoita, että se vähemmän pätevä osapuoli jätettäisiin kokonaan ilman tai pakotettaisiin olemaan joka kulungista käsi ojossa, mutta tehtäviä kannattaa kyllä jakaa tämän ominaisuuden mukaan.
Muista että ihmiset haluaa auttaa. Huomaat varmaan, kuinka paljon vastauksia - ihan ystävällismielisiä lopulta suurin osa - olet täällä saanut. En tiedä, missä asut tai millaisia kontakteja sulla on, mutta yleensä ottaen ihmisten ympäristössä on ihmisiä, jotka tahtovat itselleen hyvän mielen muita auttamalla. Se kuitenkin vaatii, että pitää tulla vähintään omille ihmisilleen ulos kaapista.
Ps. Puolisosi on silti alettava siivota ja hänen siivoamisensa on kelvattava sinulle. Se on molemmille iso vääntö ja tasapainon hakua. Hyvin usein kaikki jumittamis- ja mielenterveysongelmat heijastuvat radikaalisti kodin siisteyteen, mutta niin heijastuu siisteyskin omaan oloon. Puolisolle pitäisi saada jotenkin perille, että hän huolehtii lapsista ja sinusta hoitaessaan kotiaskareita. Tunti. Yksi tunti päivässä. Ehkä puolitoista, jos siivoaa yhdessä lasten kanssa. Huolehtiminen ei ole vain kuuntelemista tai yhteistä hassua puuhastelua tai haavojen puhaltelua. Se on sitä, että täysin konkreettisesti otetaan toisesta päästä kiinni, kun toinen ei jaksa nostaa, tiskataan se altaallinen tai tehdään viikon safkat pakkaseen. Oma elämäni olisi hajonnut ajat sitten palasiksi, ellei mulla olisi ystäviä, jotka näkevät tämän asian samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 12:36"]
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 07:09"]
Tuossa tilanteessa on mielestäni pakko luopua kaikista "pienistäkin" menoista. Esimerkiksi juuri tuo sanomalehti. Vaikka se ei kuukaudessa toisikaan kuin muutaman kympin menoja, niin kyllä se 300€ vuodessa on jo aika paljon. Myös kannattaisi kuukauden ajan kerätä kaikki kuitit talteen ja seurata mihin sitä rahaa oikein sitten menee. Näin on helpompaa alkaa karsimaan kaikista turhimmista asioista. Saatatte jopa yllättyä siitä, mihin kaikkeen sitä rahaa menee.
[/quote]
Ap tässä, palasin lueskelemaan ketjua. Teinkin tuota viime vuonna, eikä sitä oikeasti mennyt mihinkään turhaan. Tai asiat, joista sen jälkeen tingin oli 0 matkaa (edes yhtä 23h risteilyä vuodessa) ei enää tehdä, lastenvaatteita on pakko hankkia enemmän käytettynä ja mun muutama (naistenlehti)tilaus pois.
Toi Hesan kämpänmyyntiajatus on, anteeksi vaan, aivan älytön :) . Se on kuin myisi munivan kanan. Varsinkin, jos samalla myisimme nykyisen kotimme. Tämä maksoi 90 000, mistähän saisimme halvemman asumisen, vaikka ajattelisikin, ettei ole lainaa ja lämmitys- tai kiinteistön hoitokuluja, yht. noin 7-800e/kk?
Sellainen takaportti tässä on, miksi en myy asuntoani Helsingissä pois, että tiedän periväni sellaisen summan, jolla saan lainat pois, lähivuosina. Mutta en tiedä tietenkään tarkalleen, milloin. Silloin voin maksaa velat, mutta siihen asti on selviydyttävä. Ja sen jälkeen n. 600 euron lainanlyhennys jää kokonaan pois.
Jatkan lukemista....
[/quote]
Sen takia hesan kämppä myyntiin, että maksaisitte sillä pois tämänhetkisen velan. Ja ei tarvitsisi pihistellä. Sillä tulevalla perinnöllä voitte sitten ostaa uuden asunnon. Myös tuo siivooja pois, ihan turhaa laiskuutta, ettei oman kodin siivouksesta selviä varsinkin jos mies makaa kotona.
Jos ette mistään pysty luopumaan, niin todelliseen pulaan te joudutte.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 16:52"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 16:46"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 16:44"]
Sä elät vaan toisten perinnöillä ja odotat uusia perintöjä. Voi käydä niinkin ettet saakaan perintöä esim erään tuttavani vanhemmat käyttivät kaiken omaisuutensa ennen kuolemaa. Ei perintöä voi koskaan varmana pitää.
[/quote]
Paljonko sitä oli enimmillään?
Ap
[/quote]
Muutama sata tuhatta euroa.
[/quote]
Ei ole niin hirveän paljon, ihan normiomaisuus. Ei ihme, että kului vanhuuden kuluihin. Henkilö jonka perillinen olen elää omaisuustuloillaan. Eli ei pahemmin joudu myymään omaisuutta, kun rahaa vain tulee. Ennakkoperintöäkin on jakanut omasta aloitteestaan koko ajan. (Verovapaasti max 3999e/3 vuotta) Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 17:18"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 16:52"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 16:46"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 16:44"]
Sä elät vaan toisten perinnöillä ja odotat uusia perintöjä. Voi käydä niinkin ettet saakaan perintöä esim erään tuttavani vanhemmat käyttivät kaiken omaisuutensa ennen kuolemaa. Ei perintöä voi koskaan varmana pitää.
[/quote]
Paljonko sitä oli enimmillään?
Ap
[/quote]
Muutama sata tuhatta euroa.
[/quote]
Ei ole niin hirveän paljon, ihan normiomaisuus. Ei ihme, että kului vanhuuden kuluihin. Henkilö jonka perillinen olen elää omaisuustuloillaan. Eli ei pahemmin joudu myymään omaisuutta, kun rahaa vain tulee. Ennakkoperintöäkin on jakanut omasta aloitteestaan koko ajan. (Verovapaasti max 3999e/3 vuotta) Ap
[/quote]
Mitä sitten valitat kun rahaa tulee sulle jatkuvasti tekemättä mitään? saat perintöjä joka puolelta?
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 17:28"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 17:18"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 16:52"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 16:46"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 16:44"]
Sä elät vaan toisten perinnöillä ja odotat uusia perintöjä. Voi käydä niinkin ettet saakaan perintöä esim erään tuttavani vanhemmat käyttivät kaiken omaisuutensa ennen kuolemaa. Ei perintöä voi koskaan varmana pitää.
[/quote]
Paljonko sitä oli enimmillään?
Ap
[/quote]
Muutama sata tuhatta euroa.
[/quote]
Ei ole niin hirveän paljon, ihan normiomaisuus. Ei ihme, että kului vanhuuden kuluihin. Henkilö jonka perillinen olen elää omaisuustuloillaan. Eli ei pahemmin joudu myymään omaisuutta, kun rahaa vain tulee. Ennakkoperintöäkin on jakanut omasta aloitteestaan koko ajan. (Verovapaasti max 3999e/3 vuotta) Ap
[/quote]
Mitä sitten valitat kun rahaa tulee sulle jatkuvasti tekemättä mitään? saat perintöjä joka puolelta?
[/quote]
Matikkapääsi? 3999 e / 3 vuotta ei vain ole paljon kun meidän ylivarojenelämistahti on ollut 10000 e vuodessa. Toki olen kiitollinen tuosta, mutta silti. Ihme nillitystä nyt. Mieluummin olisi mies saanut pitää työpaikkansa ja emme olisi tässä tilanteessa kuin nyt olemme. Sen jälkeen oli vaikea suhteuttaa menot pienentyneisiin tuloihin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli otit vanhan miehesikin perinnön takia?
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 17:39"]
Eli otit vanhan miehesikin perinnön takia?
[/quote]
No en, haha! Hän on sitäpaitsi jo perinyt, sai kuulemma noin kymmenentuhatta euroa kaikkinensa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli sinulle on tulossa suurikin määrä perintöä? No sitä suuremmalla syyllä myisin nyt hesan asunnon. En tiedä mikä arvo on, mutta jos vaikka saisitte käteen 100 000e, niin kulutatte vaikka 10 000 e vuodessa kymmenen vuoden ajan. Se riittäisi teidän suureen kulutukseen aivan hyvin. Jos vain maltatte käyttää vain tietyn määrän, ettekä törsää kaikkea nopeasti.
Ihan turhaa valitusta on nyt, jos kaikki on vain pienellä järjestelyllä hoidettavissa.
En taida minäkään enää viitsiä lukea ja kommentoida, alkaa vaan vituttaa ja tulen suorastaan kateelliseksi. Ap:llä on varma työ jossa hommia riittää niin paljon kun vaan viittii tehdä, ilmaiseksi saatu sijoitusasunto Helsingistä, mittava perintö tulossa ja ennakkoperintöä tippuu tasaiseen tahtiin. Sitten bonuksena mies kotona hoitamassa lapset ja kodin... Huhhuh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luovu heti: toinen auto, siivooja, sanomalehti ja muutkin lehtitilaukset ym. Talvikaudella takan lämmitys joka toinen päivä, termostaatit kannattaa muutenkin säätää järkevään lämpötilaan, esim. 21 astetta riittää ja villasukat jalkaan.
Vaikka autolla ei olisi paljonkaan arvoa enää, siitä menee kuluja: vakuutukset, katsastus, ajoneuvovero, bensa, huollot, korjaukset, renkaat. Tuossa tilanteessa ETTE tarvitse kahta autoa. Kilpailuta vielä kerran netissä sähkö, puhelinliittymät, netti ja vakuutukset. Ota niihin liittyvät paperit esille ja istahda koneelle, käy nopeasti.
Mitään ylimääräistä EI osteta mistään, edes ruokakaupasta. Seuratkaa netistä kauppojen tarjoukset ennen kuin lähdette ostoksille ja kaupassa käykää kerran viikossa isosti ja yksi täydennyskäynti. Ota ruokabudjetiksi 600 e/kk, sillä pitäisi teoriassa pärjätä 4hlö kun noin pienet lapset, kokeile ainakin.
Myy kaikki ylimääräinen tavara kirppiksellä tai netissä. Jos vanhoista leluista ja lastenvaatteista saa vaikka 20 euroa, älä väheksy sitä vaan mieti, kuinka paljon sillä saa kaupasta tarjousruokaa. Älä lannistu, vaan tuossa tilanteessa auttaa jo se, että velkaannutte vaikka 100 e kuussa nykyisen 500-800 e sijaan!
Jos teillä on hankala tilanne miehen työttömyyden ja sun sairauden takia, pyytäisin ennemmin lyhennysvapaata asuntolainaan ja katkaisisin lisävelkaantumisen kokonaan. Ne teidän lisävelat tulevat varmasti suuremmalla korolla kuin asuntolaina. t 153
No en mä nyt vain mielestäni valita, mä vaan mietin, että miten me saadaan toi kulutus vastaamaan tuloja ja onko se mahdollista. Sain hyviä näkemyksiä siihen. Ap
Lyhennysvapaatakin vois kysyä. Sitä on tosin jo kerran ollut, mutta siitä on aikaa. Saakohan sitä toisen kerran? Pankki saa kuitenkin saatavansa varmasti, ja marginaalit nyt on niin naurettavan alhaiset, että mietin itsekin, ettei ne sillä edes mitään tienaa. Ehkä olen syntynyt kultalusikka suussa, en voi mitään. Antaisinko jollekin täällä osan omaisuudestani? Voisitte laittaa sen avulla elämän risaiseksi, kun mä en ole onnistunut.
Ap
Meitä on perheessä kaksi korkeakoulutettua, vaativaa työtä tekevää vanhempaa, eikä meidän elintasomme ole lähelläkään teidän. Mies tekee 50-60-tuntista työviikkoa ja minä sen perus 40. Lapsia kaksi. Ei perintöjä, edes näköpiirissä. Vasta nyt uskalsimme hankkia kakkosauton, mutta kadumme sitä ja pidämme sitä suhteettomana kuluna.
Pistää mietityttämään.
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 20:53"]
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 18:23"]
Perintöraha on kyllä ihan varma juttu. Se on henkilön omaisuudesta pieni osa joten miksi tuntisin siitä jotain häpeää? Saman saavat muutkin samassa sukulaisuussuhteessa olevat henkilöt, asia on yleisessä tiedossa suvussamme. Ja muut saa vielä enemmän. Mutta se siitä. Perinnössä on se hyvä puoli, että meillä ei sitten ole enää velkaa. Ja olen ajatellut joka tapauksessa lisätä työntekoa, silloin meidän pitäisi tulevaisuudessa pärjätä taas ainakin joten kuten.
Ap
[/quote]
Suvun omaisuus on monen mielestä jotain sellaista, mitä pitää pystyä siirtämään seuraavalle sukupolvelle, ja toivon mukaan myös pystyä hieman kartuttamaan. Teillä se sukupolvien ketju päättyy sinuun. Ei sinun sitä tarvitsekaan hävetä, mutta monelle se on häpeän aihe ja todella kova paikka.
[/quote]
Ei suinkaan pääty. Sähän et tiedä laisinkaan, paljonko on tulossa. Ja en voi sairaudelleni mitään, tietysti jos olisin pystynyt käymään kokopäivätyössä ja opiskelemaan korkeammin palkatun ammatin niin sitten ei kuluisi kuormasta laisinkaan. Ja hyvin pitkään elin suu säkkiä myöten, tilanne muuttui miehen ja perheen myötä. Tiedän, että olemme toimineet tyhmästi, mutta toisaalta siihen on ollut mahdollisuus, kuten moni on mua muistuttanutkin, jollaista harvalla on. Mutta heräsin nyt, että ei ole enää.
Ja vaikka velkaannumme koko ajan niin samalla velkaa lyhennetäänkin reilun 500 euron kk-vauhtia.
Ap
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 18:05"][quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 12:36"]
Mä en mitään ihmisryhmää halveksi yhtä paljoa kuin niitä, jotka perustaa oman velkaantumisen ja taloutensa sen varaan että joku sukulainen kuolla kupsahtaa ja perintörahoilla maksetaan kaikki pois. Toivon todella että sukulaisesi on poikkeuksellisen pitkäikäinen.
[/quote]
Mä en mitään niin halveksi kuin niitä, jotka tekevät parhaansa pahoittaakseen valmiiksi kusessa olevan kipeän ihmisen mielen. Erityisesti halveksin heitä, mikäli he ovat selkeästi sisällönlukutaidottomia.