Normituloisesta köyhäksi, miten selviytyä?
Me ei tulla enää taloudellisesti toimeen omillamme. En tiedä mistä aloittaisin. Mistään varsinaisesta yli varojen elämisestä ei ole kysymys, ehkä ennemmin siitä, että entistä elämää ei ole saatu sovitettua nykyisiin menoihin. Tai onko edes siitäkään. Miehen työttömyydestähän 5 vuoden takaa tämä alkoi. Minulla on juuri nyt paha masennus. Eli jos minun pitäisi säilöä ja hillota olisin lataamossa. Tiedän, että emme elä puutteellisesti, en vain näe, että kuluttaisimme missään kohtaa liikaa. Silti emme selviydy.
Tulotilanne on se, että itse saan 1500-1600 e/kk käteen verojen jälkeen palkkaa, mies saa peruspäivärahan joka on 500-600 käteen. Hän on jo 63-vuotias, joten toiveita työllistymisestä ei ole. Hänen eläkkeensä on jäämässä pieneksi, se olisi noin 5-800 e/kk käteen. Lisäksi meillä on kaksio Helsingissä, josta saan kuken ja verojen jälkeen noin 300 euroa puhtana käteen. Lisäksi lapsilisät 219e/kk.
Eli tulot ovat noin 2500-2700 e/kk.
Sitten menoihin. Asumme maalla vanhassa okt:saa, josta on velkaa. Meillä on kaksi autoa, toinen vanha ruppana, toinen 7-vuotta vanha. Talon ja uudemman auton lainat vievät noin 700 euroa /kk. Meillä käy kotisiivous. Maksamme siitä 270 euroa/kk, mutta se pudottaa myös veroprosenttia aika voimakkaasti. Katson, että emme oikein tulisi ilmankaan sitä toimeen, ennen siivoojia meillä oli aina ihan hirveä kaaos, koska minä en jaksa ja mies ei vain saa aikaiseksi siivota. (Mies hoitaa lapsia kotona, toinen alle kouluikäinen, toinen pikkukoululainen). Ruokaan ja kodin tarvikkeisiin menee noin 700e/kk. Sähköön (lämmitykseen), kiinteistömaksuihin ym. menee n. 200e/kk. Talo on 94 m2 eli ei hullun suuri. Bensaan menee noin 300e/kk. Vakuutuksiin (laaja kotivakuutus, 2 autoa) menee 130e/kk. Tämä on vasta 2200e/kk. Jonnekin menee vielä reilu tuhat euroa, luultavasti siihen mitä kertyy autojen huolloista, autoveroista, lääkärikäynneistä ja sen sellaisesta. En osta itselleni mitään, en vaatteita, en tavaraa, saati että matkustaisimme. Mieskään ei ostele.
Tuhlaamiseksi vois sanoa sanomalheteä, noin 300e vuodessa, mutta en taas näe, että sillä on kuukausitasolla paljonkaan merkitystä, kun velkaannumme joka kuukausi 500-800 euroa. Ja tämä on se kamala osa. Siis että me emme pärjää, vaan velkaannumme joka kuukausi 5-800 euroa. Meillä on kuusi lämpöpatteria ja ilmalämpöpumppu. Takkojakin on. En ymmärrä, mistä voisimme vielä säästää. Ajan työmatkat autolla, 23 km siivu. Talvikauden sähkölasku on helposti sellaiset 1500 euroa yhteensä.
Lapsille ostan vaatteet puoliksi käytettyinä, jotain on pakko hankkia uutena. Miehen harrastukseen menee jonkin verran lähinnä bensakuluja ajomatkoista. Meillä on kaksi kissaa.
Eli ehkä en vain osaa köyhäillä, mitä meillä on liikaa? Ehkä se kakkosauto? Laaja kotivakuutus? Lisätä talvikaudella polttopuun käyttöä takoissa? Mies eläkkeelle? Itse teen osa-aikaa, kai jos tekisin vähän enemmän, sekin auttaisi. Kiva vaan, kun lapset on vielä noin pieniä, olen sen takia halunnut olla enemmän kotona. Voi surkeus.
Kommentit (164)
Istukaa alas, ja käykää läpi koko vuoden menot kuukausittain. Ihan kaikki menot, myös lahjat, mitä ylimääräistä menee jouluun, mahdolliset lääkärikulut, ihan kaikki satunnaisetkin. Merkkaatte nämä kuukausittain ja vähennätte ne tuloista. Sitten mukautatte menonne niin, että pystytte ne kattamaan tuloilla.
Jostain on pakko karsia, jos menot ei mukaudu tuloihin.
Seuraatte tätä kerran viikossa, ja pysytte suunnitelmassanne, ihan ehdottomasti.
Miehen kanssa kyllä vielä juttelisin, josko hän jotain enemmän tekisi. Lämmittäisi taloa polttopuilla, marjastaisi, sienestäisi, leipoisi, tekisi ruokaa. Siivoaisi, edes pikku hiljaa. Myisi turhaa kamaa nettikirppiksillä/jotenkin muuten.
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 13:19"]
Oletko kokeillut ottaa yhteyttä kunnan velkaneuvontaan? Siellä katsoisivat ihan henkilökohtaisesti asiat läpi teidän kanssa. Jonot voivat olla pitkiä, mutta apu on hyvää! Teidän on pakko alkaa hoitaa asioitanne, olette ihan totaalikusessa suoraan sanoen, jos velkaantuminen ei lopu heti. Ja se olisi aika paska temppu lapsillekin.
[/quote]
Tätä oon miettinyt... Päästäisköhän me sinne? Ap
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 13:21"]
Istukaa alas, ja käykää läpi koko vuoden menot kuukausittain. Ihan kaikki menot, myös lahjat, mitä ylimääräistä menee jouluun, mahdolliset lääkärikulut, ihan kaikki satunnaisetkin. Merkkaatte nämä kuukausittain ja vähennätte ne tuloista. Sitten mukautatte menonne niin, että pystytte ne kattamaan tuloilla.
Jostain on pakko karsia, jos menot ei mukaudu tuloihin.
Seuraatte tätä kerran viikossa, ja pysytte suunnitelmassanne, ihan ehdottomasti.
Miehen kanssa kyllä vielä juttelisin, josko hän jotain enemmän tekisi. Lämmittäisi taloa polttopuilla, marjastaisi, sienestäisi, leipoisi, tekisi ruokaa. Siivoaisi, edes pikku hiljaa. Myisi turhaa kamaa nettikirppiksillä/jotenkin muuten.
[/quote]
Toi seuranta olikin. Silloin totesin vain, että kaikkea tarvitaan. Mutta pakko luopua joo vaikka tarvittais. Ja miehen kanssa puhun, kiitos kannustuksesta. En ymmärrä miksi hänkin on niin ryhdistäytymätön, on kuitenkin tosiaan kotona. Tosin hoitaa lapsia ja on sellainen kanaemo, eli ei voi keskittyä muka omiin hommiin liikaa kun lapset on siinä. Ehkä on vähän lamaantunut mun vanavedessä :( ?
Meillä ei ole ikävä kyllä keitään sukulaisia tai edes tuttavia, jotka voisivat auttaa. Ollaan muutettu paikkakunnalle talon perässä, eikä tunneta juuri ketään. En oikein välitä ihmisille mennä selittämäänkään alennustilastamme. Kuka haluaisi meidät riipakseen?
Ensin aloitat siitä että kirjaat ihan jokai ikisen menon ja tulos ylös kuukauden ajan. Siitä huomaat mihin ne rahat oikeasti menvät ja sitten on helpompi aloittaa karsiminen.
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 13:21"]
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 13:19"]
Oletko kokeillut ottaa yhteyttä kunnan velkaneuvontaan? Siellä katsoisivat ihan henkilökohtaisesti asiat läpi teidän kanssa. Jonot voivat olla pitkiä, mutta apu on hyvää! Teidän on pakko alkaa hoitaa asioitanne, olette ihan totaalikusessa suoraan sanoen, jos velkaantuminen ei lopu heti. Ja se olisi aika paska temppu lapsillekin.
[/quote]
Tätä oon miettinyt... Päästäisköhän me sinne? Ap
[/quote]
No ota heti nyt (!) puhelin käteen ja soita sinne ja varaa aika. Totta kai pääsette, vaikka jonoa voikin olla. Asioita pitää alkaa hoitaa konkreettisesti, eikä vain mietiskellä.
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 13:26"]
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 13:21"]
Istukaa alas, ja käykää läpi koko vuoden menot kuukausittain. Ihan kaikki menot, myös lahjat, mitä ylimääräistä menee jouluun, mahdolliset lääkärikulut, ihan kaikki satunnaisetkin. Merkkaatte nämä kuukausittain ja vähennätte ne tuloista. Sitten mukautatte menonne niin, että pystytte ne kattamaan tuloilla.
Jostain on pakko karsia, jos menot ei mukaudu tuloihin.
Seuraatte tätä kerran viikossa, ja pysytte suunnitelmassanne, ihan ehdottomasti.
Miehen kanssa kyllä vielä juttelisin, josko hän jotain enemmän tekisi. Lämmittäisi taloa polttopuilla, marjastaisi, sienestäisi, leipoisi, tekisi ruokaa. Siivoaisi, edes pikku hiljaa. Myisi turhaa kamaa nettikirppiksillä/jotenkin muuten.
[/quote]
Toi seuranta olikin. Silloin totesin vain, että kaikkea tarvitaan. Mutta pakko luopua joo vaikka tarvittais. Ja miehen kanssa puhun, kiitos kannustuksesta. En ymmärrä miksi hänkin on niin ryhdistäytymätön, on kuitenkin tosiaan kotona. Tosin hoitaa lapsia ja on sellainen kanaemo, eli ei voi keskittyä muka omiin hommiin liikaa kun lapset on siinä. Ehkä on vähän lamaantunut mun vanavedessä :( ?
Meillä ei ole ikävä kyllä keitään sukulaisia tai edes tuttavia, jotka voisivat auttaa. Ollaan muutettu paikkakunnalle talon perässä, eikä tunneta juuri ketään. En oikein välitä ihmisille mennä selittämäänkään alennustilastamme. Kuka haluaisi meidät riipakseen?
[/quote]
Kyllähän se työttömänä olo helposti lamauttaa, ei saa aikaiseksi sitten sitäkään vähää. Mutta kuten jo sanoin, yrittäkää jutella, asiallisesti, yhdessä eteenpäin mennen. Ja selvitelkää miehen eläkemahdollisuus.
Tsemppiä, kyllä se siitä, jos tahdotette.
Itse tekisin näin:
- sanomalehdet pois
- vakuutukset minimiin
- toinen auto pois
- siivooja pois
Noita ei ehkä kannata montaa sekuntia miettiä. Noista jo itsessään tulee hyvin säästöä. Sen jälkeen pohtisin sitä vuokra-asuntoa että myisinkö sen pois. Vähän huono peruste jos oma talous on perseellään että en myy kakkos-asuntoa koska sillä on tunnearvoa? :) Joka tapauksessa tuota harkitsin koska siitä toki tulee niitä tuloja. Muutenkin menot minimiin,kyllä elämisen suhteen (teillä aika korkeat noi kulut) luulisin että pari satasta saa suunnittelemalla ruuat yms säästettyä per kuukausi.
Teillä on ihan hyvin kuitenkin pullat uunissa ja reilusti aikaa käytettävissä (jos toinen on työtön ja toinen osa-aikainen) joten kaikki mahd liikkumiset pyörillä ja kaikki ruoka kannattaa tehdä itse.
Myykää asuntonne ja muuttakaa halvempaan. Menoja pitää pienentää jos rahat eivät riitä eikä tuloja ole mahdollisuus lisätä. Niin se nyt vaan on.
Olen samaa mieltä mistä teidän kannattaisi karsia!
Toinen auto, niinkun jo sanoit pois ja samoin siivooja!!!
Muutto halvempaan asuntoon lähempänä sinun töitäsi että vaikka sinä voit kulkea pyörällä tai julkisilla niin miehellä on se auto JOS tarvitsee.. tai vaihtelette päivien mukaan kuka sitä käyttää. Ja kannattaa toisuaan pidentää sitä työpäivääkin! "Uusi" asunto missä ei kulut ole niin korkeat. Voisi tehdä sinullekkin hyvää päästä uuteen ympäristöön? :) muuton yhteydessä kaikki roina ym mitä että käytä pois!!
Käytte myymässä ne kirpparilla ja saatte vähän ruokarahaa!
Mukava sitten aloittaa alusta uudessa puhtaassa kodissa jonka mies sitten pitää puhtaana kun on päivät kotona. Yleensä ihmiset siivoavat kotinsa ihan itse, eli ei sen pitäisi mitenkään mahdotonta olla.. varsinkaan jos ei sitä päästä sellaiseen kuntoon.
Tsemppiä paljon!!
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 13:01"]
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 12:50"]
Nosta sitä Helsingin kämpän vuokraa ja pyydä tonni kuussa. Siitä sitten vastike ja verot pois, niin varmasti jää enemmän
[/quote]
Ei ihan oikeasti pysty/kehtaa, kun ei o hyväkuntoinen. Ja itse oon saanut lahjaksi sen, eli siitä ei ole ikinä ollut mitään kuluja. Antaa jonkun muunkin pikkuisen hyötyä siitä. Ap
[/quote]
Kuulostaa siltä, että toi on sun elämänfilosofia, josta sun ukkoskin nauttii sinun suhteesi...
Heivaa kääkkä hevon perseeseen ja ota mies tilalle. Eiköhän 20-vuottao-liian-vanha-kotiporsas ole jo ihan tarpeeksi kauan hyötynyt susta. Ei se omin päin lähde, kun tietää, että sulla on perintöäkin tulossa
Miksette muuta sinne ilmaiseen vuokrakämppään ja myy kaikkea muuta pois? Siis tosi helppo ratkaisu.
Ny semmonen investointi että etsitte vaikka kivenkolosta sen verran maalia että vetäsette sen sijoituskämpän siihen kuntoon että siitä voi ruveta ottamaan kunnon vuokraa.
Ukko etsiköön jotain duunia, vaikka sitten pimeenä maalaamaan naapurin seinää.
Tai lavastakaa ukon kuolema, saat leskeneläkettä. No, isännän sosiaaliturva siinä menee, mutta mitäpä ei perheensä eteen tekisi.
Hei ap! Neuvoja olisi paljonkin, mutta aloitan tuosta Helsingin asunnosta. Olet ihan oikeassa siinä, ettei asuntoa olisi mitään järkeä myydä. Seuraavat kommenttisi kehtaamisista olivatkin ihan hölmöjä. Ei sijoitusasunnon vuokraaminen mitään hyväntekeväisyyttä ole, varsinkaan kun sinulle ei sellaiseen ole varaa. Tarkista saman tien esim. Oikotien kautta, mitä vastaavan kokoinen ja kuntoinen asunto ko. postinumeroalueella maksaa. Milloin olet viimeksi korottanyt vuokraa? Onko vuokrasopimuksessa mainintaa korotuksesta? Jos ei, toimi seuraavasti:
"Jos vuokraa joudutaan vapaarahoitteisissa vuokrasuhteissa korottamaan muutoin kuin sopimuksessa mainitulla menettelyllä, on neuvottelut aloitettava vähintään 6 kuukautta ennen aiottua korotusta. Korotusten tulee olla kohtuullisia ja korotetun vuokran tulee vastata huoneiston vuokra-arvoa. Korotukset eivät saa vuosittain ylittää 15 prosenttia muutoin kuin tilanteissa, joissa kiinteistössä tehdään merkittäviä kiinteistön ja huoneiston vuokra-arvoa kohottavia korjauksia. Jos osapuolet ovat neuvottelujen tuloksena päässeet sopimukseen vuokrankorotuksesta, on siitä hyvä tehdä kirjallinen sopimus. Samalla tulee sopia ja kirjata tasokorotuksen jälkeen tehtävien vuosittaisten vuokrankorotusten peruste, ajankohta ja määrä. Mikäli neuvottelut vuokrankorottamisessa eivät tuota tulosta, on vuokranantajalla viime kädessä lain mukaan mahdollisuus irtisanoa vuokrasopimus. Irtisanomisen yhteydessä on hyvä ilmoittaa, millä vuokralla sopimus voisi jatkua. Samalla tulee ilmoittaa, missä ajassa tämä vuokraa koskeva muutos viimeistään on hyväksyttävä, jotta irtisanominen raukeaisi. Hyväksymisajan tulisi päättyä vasta kuukausi ennen irtisanomisajan päättymistä. " www.vuokranantajat.fi
On todella suurta tuhlausta omistaa asunto, josta ei saa käypää vuokraa. En puhu nyt riistohinnasta, mutta sen ja puoli-ilmaisen väliin mahtuu monenlaista summaa. Miksi sinun asunnossasi asuvan vuokralaisen pitäisi saada asua "tukiasunnossa" ja voida naureskella rahanarvosta mitään tietämättömälle, maalais-vuokraemännälle samaan aikaa, kun sinä toisaalla velkaannut järkyttäviä summia vuodessa? Ajattele nyt itsesi lisäksi koko perheesi etua ja tarkista vuokra HETI.
Ei ap se velkaneuvojakaan voi sua auttaa, kun et ole valmis tinkimään mistään. Ei ne sielläkään ihmeitä voi tehdä. Ihan itse olette kuoppanne kaivaneet, ettekä huoli tikapuita kun teitä niille ojennetaan. Jatkatte vaan kaivamista yhä syvemmälle...
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 12:36"][quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 07:09"]
Tuossa tilanteessa on mielestäni pakko luopua kaikista "pienistäkin" menoista. Esimerkiksi juuri tuo sanomalehti. Vaikka se ei kuukaudessa toisikaan kuin muutaman kympin menoja, niin kyllä se 300€ vuodessa on jo aika paljon. Myös kannattaisi kuukauden ajan kerätä kaikki kuitit talteen ja seurata mihin sitä rahaa oikein sitten menee. Näin on helpompaa alkaa karsimaan kaikista turhimmista asioista. Saatatte jopa yllättyä siitä, mihin kaikkeen sitä rahaa menee.
[/quote]
Ap tässä, palasin lueskelemaan ketjua. Teinkin tuota viime vuonna, eikä sitä oikeasti mennyt mihinkään turhaan. Tai asiat, joista sen jälkeen tingin oli 0 matkaa (edes yhtä 23h risteilyä vuodessa) ei enää tehdä, lastenvaatteita on pakko hankkia enemmän käytettynä ja mun muutama (naistenlehti)tilaus pois.
Toi Hesan kämpänmyyntiajatus on, anteeksi vaan, aivan älytön :) . Se on kuin myisi munivan kanan. Varsinkin, jos samalla myisimme nykyisen kotimme. Tämä maksoi 90 000, mistähän saisimme halvemman asumisen, vaikka ajattelisikin, ettei ole lainaa ja lämmitys- tai kiinteistön hoitokuluja, yht. noin 7-800e/kk?
Sellainen takaportti tässä on, miksi en myy asuntoani Helsingissä pois, että tiedän periväni sellaisen summan, jolla saan lainat pois, lähivuosina. Mutta en tiedä tietenkään tarkalleen, milloin. Silloin voin maksaa velat, mutta siihen asti on selviydyttävä. Ja sen jälkeen n. 600 euron lainanlyhennys jää kokonaan pois.
Jatkan lukemista....
[/quote]
Nyt unohdat sen takaportin ja otat vastuun perheesi hyvinvoinnista!
Perinnöstä voi tulla myös kuluja, ja sen saamisesta ja määrästä ei koskaan voi olla varma.
Vaikka saisit velat jollain ihmeellä maksettua, ota ja laske heti tänään miehesi kanssa paljonko maksat korkoja yms. kuluja jo nyt TURHASTA velasta!
Hyviä neuvoja oletkin saanut ja toivottavasti pääsette pian velkaneuvontaan. Sanon kuitenkin että sapetti aloituksesi. Ette ole köyhiä, elätte vain yli varallisuutenne ja olette tehneet hankintoja ja valintoja joihin teillä ei ole varaa. Lapsenne ovat vielä pieniä kun he kasvavat voin kertoa että kulunne heistä tuplaantuu, vähintään. Itse putosin vaikean sairauden takia pienelle sairaseläkkeelle hyväpalkkaisesta työstä. Tuolla vajaalla tonnilla on pärjättävä 2teinin kanssa. Ei ole varaa aamulehtiin, naistenlehtiin tai autoon tai muuhunkaan, mutta valita en. Elossa ollaan ja se on pääasia ja onneksi asutaan kaupungissa jossa on kirjastot ja ilmaisia muitakin virkistyspaikkoja sekä paljon kirppiksiä. Ehkä teidänkin kannattaa muuttaa palveluiden äärelle? Voisi mielialakin kohentua. Tsemppiä kuitenkin! Ps. perinnön etukäteen suunnittelu on mielestäni kyllä typerää. Elämä on tässä ja nyt..
Edelleen:
Tietääkö miehesi koko tilanteen?
Ymmärrätkö itse, miten huonosti pian käy jos et hoida asioita?
Ja lopuksi: sinulla on lapsia. Perinnöstäkään ei ole MITÄÄN hyötyä jos elät 10 000 euroa velaksi joka vuosi. Muista että kulut voi myös kasvaa.
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 13:12"]
Sulla on perhe, työtä, koti... mikä sinut masensi?
[/quote]
Pitkä tarina ja monia syitä. Oikeasti, sori, mutta ei kuulu tähän... Enkä halua kuulla kuittailua, että on kuitenkin vaan oma valinta. Kun ei ole.
Kaksi autoa oli siksi, että mies pääsee liikkumaan lasten kanssa kun mä olen töissä, mutta siitä voidaan nyt kuitenkin luopua, kun on pakko. Kun lapset kasvaa pyörälläkin pääsee, vaikka kevyenliikenteen väylää ei ole kuin osan matkaa. Talvella tosin ei pääse.
Terapia-apua saan. Luotan, että pääsen masennuksesta. Kerran sen jo selätin. Ap