Vai ettei jäähyllekkään saa lasta enää laittaa, vai niin...
Myönnän suoraan, että olen vähän tyhmä. Ei mitään korkeampaa koulutusta ja kolme lasta, jotka on kasvatettu ihan maalaisjärjellä.
Tänään kun ajelin töistä kotiin, kuulin kun radiossa puhuttiin uusimmasta amerikkalaistutukimuksesta, jossa oli todettu, että jäähy on lapselle huono vaihtoehto. Sen aikana lapsen aivoissa aktivoituu sama alue, kuin ilmeisesti lyötäessä, näin ymmärsin?
Samoin kerrottiin suomalaisen lastenpsykiatrin kanta asiaan. Hän oli tutkimuksen kanssa samoilla linjoilla ja hänen mukaansa jäähylle laittaminen ei ole "rakentavaa" eikä tarjoa lapselle ratkaisukeinoja. Asiat pitäisi kuulemma aina pystyä selviuttämään puhumalla ja koittaa ymmärtää lasta omien moraalikäsitysten ulkopuolella...ja jotain. Tyhmä ei enää jaksanut kuunnella.
Mä en tiedä, miksi tää asia mua niin kaivelee. Musta vaan tuntuu, että tällaisten tutkimusten mukana häviää viimeinenkin maalaisjärki? Aivojen osien aktivoitumionen ensinnäkin? Onko se satavarma keino tulkita toisen ihmisolennon tuntemuksia ja onko siis jokainen jäähytetty lapsi nyt sitten yhtä kuin hakattu lapsi?
Ja kuinka moni vanhempi jaksaa aina, ihan aina selvittää tilanteet rakentavasti, unohtaen omat tunteensa. Joskus se jäähy on tarpeen sille vanhemmallekkin, samoin kun lapselle.
Kai mua vituttaa, kun omat lapset on olleet jäähyillä ja musta se on auttanut. Minuutti per ikävuosi. Ja nyt sekin on ollut ihan väärin.
Siis typerähän munkin reaktio on, mutta olisi kiva joskus kuulla jotain vastakritiikkiä noille tutkimuksillekin. Tollasta vaan lätkästään sun eteen, että revi siitä.
Huono päivä tänään, kun menee kuppi nurin moisesta...
Kommentit (295)
Pistäisitkö tähän ne lain henkisen väkivallan pykälät mistä jauhat? Itse kun tänään luin, että ovat niin epäselviä tapauksia ettei tuomioita niistä jaella. Moraalisesti toki väärin on myös käyttää henkistä väkivaltaa.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 22:16"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:52"]
Jäähy opettaa lapselle sen, että kun hän ei yksin selviä vahvojen tunteidensa vallassa, eikä omaa vielä taitoja tilanteen ratkaisemiseen, hänet hylätään. Juuri silloin, kun hän tarvitsisi aikuisen apua eniten. Joku sanoi ylempänä, ettei aikuisen tarvitse kestää kiukuttelua. Päinvastoin! Aikuinen on Aikuinen, vahva, joka kestää ja auttaa lasta käsittelemään suuriakin tunteita, joiden keskellä lapsi ei yksin selviä. Aikuisen tehtävä on näyttää, että hän kannattelee lasta tunnemyrskyn läpi, että hän kestää ja jaksaa, lapsi on turvassa. Toisia ei tietenkään saa satuttaa, mutta tunteensa saa ja pitää näyttää. Muuten lapsesta kasvaa aikuinen, joka oppii miellyttämään muita ja piilottamaan negatiiviset tunteensa. Jäähystä lapsi lisäksi oppii, että hänen on pärjättävä yksin silloin, kun hän ei pysty omin taidoin tilannetta hallitsemaan. T. Lto
[/quote]
Minäkään en kannata jäähyä rangaistuksena raivokohtaukseen. Mutta moni lapsi ei siedä aikuista "kannattelemaan" häntä esim. sylissäpitämällä, vaan on parempi antaa lapsen huutaa vaikka siinä keittiön lattialla jos aikuinen on tekemässä ruokaa samalla. Lapsi huomaa, että aikuisen maailma ei keikahtanut nurin vaikka hänellä keittikin yli. Usein ison perheen nuorimmat sisarukset ovat tasapainoisimpia, koska heidän kohdallaan vanhemmat eivät ole ehtineet suorittaa sirkustemppuja ja rauhoitella sylissä pitkiä aikoja kun lapsi raivoaa. Lapsi saa olla lapsen paikalla eikä pyöritä koko perhettä.
Mutta on aivan turha väittää etteivätkö lapset tekisi tuhmuuksia ihan tahallaan. Riehuisi ja rikkoisi jotain vaikka on varoitettu, ärsyttäisi sisarusta, juoksisi tielle vaikka on kielletty. Silloin jäähy on juuri paikallaan, sillä sen avulla lapsi ymmärtää että aikuinen oli tosissaan kun kielsi. Jos aikuiselta viedään kaikki rangaistuskeinot pois, ei lapsen tarvitse totella. Lapsi ei ole mikään pikkuaikuinen, jonka kanssa voisi aina keskustella järkevästi. Hän tarvitsee johdonmukaisia, yksinkertaisia sanktioita. Jäähyllä istuminen on usein juuri sopiva rangaistus, ja lopuksi vielä jutellaan miksi lapsi sinne jäähylle joutui. Usein temppuilu on tietenkin huomionhakua, mutta lapsenkin on hyvä oppia ettei hän ole aina maailman napa ja saa huomiota joka sekunti. Yhteiskunnan jäseniksi lapsia kuitenkin yritetään kasvattaa ja tulemaan toimeen ryhmässä, jossa ei voi olla koko ajan keskipisteenä. Positiivista huomiota annetaan silloin kun sille on aikaa, ei kesken ruoanlaiton, tai kun opetetaan pikkusisarusta polkemaan pyörällä ja MinnaMarica 5v päättää saada äidiltä huomiota juoksemalla ajoradalle.
[/quote]
Juuri näin! Jäähylle ei laiteta raivoavaa, itsekonrollinsa menettänyttä lasta. Mutta juuri noin kun sanoit, se on nimenomaan hyvä rangaistuskeino tahalliseen tottelemattomuuteen. Lapsihan kokeilee rajojaan koko ajan. Lapsi oppii, että huonosta käytöksestä seuraa huono juttu, esim jäähy. Jäähyn jälkeen (meillä itseasiassa jo sen aikana) asia jutellaan läpi. Siinähän hän juuri oppii niitä syy-seuraussuhteita. Minä en ainakaan jää odottelemaan, että tuo oma rajojaan hakeva, voimaksrahtoinen ja muuten reipas ja sosiaalinen viisivuotiaani saavuttaa jonkun tietyn maagisen iän, jonka jälkeen hän vasta voi ymmärtää syy-seuraussuhteen. Kyllä hän ymmärtää, että kun esim kiusaa pikkusiskoa, eikä äidin varoituksesta huolimatta lopeta, siitä seuraa sanktio. Seuraavalla kerralla pelkkä varoitus saattaa jo riittää. Mielestäni tässä aliarvioidaan lasta ja lapsen kykyä ymmärtää ja oppia.
Jep jep uhmaikäistä kirkuvaa lasta ei saa väkisin ottaa kaupasta ulos koska se rikkoisi lapsen koskettomuutta...
t.14v poika
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:43"]
Pistäisitkö tähän ne lain henkisen väkivallan pykälät mistä jauhat? Itse kun tänään luin, että ovat niin epäselviä tapauksia ettei tuomioita niistä jaella. Moraalisesti toki väärin on myös käyttää henkistä väkivaltaa.
[/quote] Joo, olen lukenyt samaa, mutta laissa lukee:
"Joka ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä"
Tämä sisältää myös pykälän henkisestä väkivallasta yksiselitteisesti eli henkinen väkivalta on rikos myös. Ja tuolla yllä on esimerkkejä mm. uhkauksesta, kiristyksestä ja väärän tiedon levittämisestä, joten monet rikosmerkit saadaan kyllä täyttymään.
Eli sun mielestä jos välipalalla ei ole jogurttia, vahingoittaa lapsen terveyttä?
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:41"][quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 22:01"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:52"]
Jäähy opettaa lapselle sen, että kun hän ei yksin selviä vahvojen tunteidensa vallassa, eikä omaa vielä taitoja tilanteen ratkaisemiseen, hänet hylätään. Juuri silloin, kun hän tarvitsisi aikuisen apua eniten. Joku sanoi ylempänä, ettei aikuisen tarvitse kestää kiukuttelua. Päinvastoin! Aikuinen on Aikuinen, vahva, joka kestää ja auttaa lasta käsittelemään suuriakin tunteita, joiden keskellä lapsi ei yksin selviä. Aikuisen tehtävä on näyttää, että hän kannattelee lasta tunnemyrskyn läpi, että hän kestää ja jaksaa, lapsi on turvassa. Toisia ei tietenkään saa satuttaa, mutta tunteensa saa ja pitää näyttää. Muuten lapsesta kasvaa aikuinen, joka oppii miellyttämään muita ja piilottamaan negatiiviset tunteensa. Jäähystä lapsi lisäksi oppii, että hänen on pärjättävä yksin silloin, kun hän ei pysty omin taidoin tilannetta hallitsemaan. T. Lto
[/quote]
"Muuten lapsesta kasvaa aikuinen, joka oppii miellyttämään muita ja piilottamaan negatiiviset tunteensa"
Juuri sellainen kuin omat vanhempansa?
[/quote]
Juuri näin! Aikuisen pitäisi aina vaan lässyttää ja sössöttää ja antaa penskalle kuva, että maailma on häntä varten ja lapsen riehumiset ei aiheuta kenellekään mitään vahinkoa. Ei se vaan mene niin.
Toisekseen mä en ole oikeastaan ikinä edes ajatellut, että jäähyä käytettäisiin esim. pettymyksestä itkemiseen tms. oikeaan tunnekuohuun. Meillä jäähyä käytetään silloin, kun kierrokset lähtee nousemaan riehumisen kautta, sisarusten jatkuva ärsyttäminen tms. jatkuva tietoinen huono käytös, joka ei puhumisella lopu. Joo, voisin lässytellä lapsen kanssa loputtomast, mutta olen ihan havaintojeni perusteella todennut lapseni älykkäiksi yksilöiksi, ja kun heille on muutaman kerran tarjonnut remuamisen tai kiusaamisen sijaan järkevää tekemistä, mihin ei ole tartuttu, ovat he mielestäni silloin ihan tietoisesti valinneet sen jäähyn.
[/quote]
Lapsen kanssa asioista keskusteleminen ei nimenomaan ole lässyttämistä tai sen väittämistä, ettei hänen riehumisensa aiheuta muille mitään.
Jos lapsesi tönii pienempää sisarustaan, onko sinusta ihan mahdoton ajatus mennä siihen väliin? Kyykistyä lapsen viereen, pitää tätä hartioista kiinni ja sanoa, että katsopas Maijan ilmettä, Maijaa itkettää. Sille tuli paha mieli, kun sinä tönit, katso miten pahalta Maijasta tuntuu. Näin lapsi oppii näkemään, mitä hänen tönimisensä toiselle ihmiselle aiheuttaa. Esimerkiksi tuontyyppistä toimintaa toistamalla lapsi oppii huomaamaan, miten paha mieli toiselle tönimisestä tulee. Tämä luo pohjaa moraalikäsityksen muodostumiselle. Jos lapsi vain kannetaan jäähylle ja karjaistaan, että toista ei tönitä, hän oppii tottelemaan ulkopuolisista syistä. Hän tottelee esimerkiksi siksi, että ei halua vanhemman enää huutavan tai ei halua enää joutua yksin eristyksiin. Hän ei lopeta tönimistä siksi, että näkisi, miten se toiseen ihmiseen vaikuttaa. Tuollaista ulkoa ohjattua ja rangaistuksen pelossa opittua käyttäytymismallia on vaikeampi soveltaa muihin tilanteisiin ja siitä johtuen lapsen on niissä helpompi toimia väärin, kun aikuisen silmä välttää. Hänhän toimii oikein ainoastaan rangaistuksen pelossa, ei siksi, että ymmärtäisi aidosti toimintansa seuraukset.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:28"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:13"]
Jäähy kuuluu autoritääriseen kasvatustapaan. Se on toimintakeino vanhemmille, joilta loppuvat keinot oman lapsensa kanssa, jotka eivät Aikuisina osaa toimia tilanteessa paremmin.
[/quote]
Kukaan ei ole koskaan keksinyt parempaakaan keinoa.
Nämä keskustelevat vanhemmat antavat muiden kärsiä yhden terrorisoivan lapsen touhuista. Samalla itse hyppivät sen lapsen mukana.
Kun lapsi rupeaa riehumaan niin vanhemman vastuulla on muutama asia:
-Estää että lapsi ei voi satuttaa ketään eikä hajoittaa mitään
-Hiljentää lapsi ja estää hänen tekemästä mitä hän haluaa
-Varmistaa että muiden ihmisten ei tarvitse kärsiä sen lapsen metelistä
- Hoitaa ne sillä tavalla että riehuva lapsi ei siitä mitenkään hyödy
- Varmistaa että muut ihmiset saavat jatkaa touhujaan rauhassa
- Tehdä kaikki niin että itse kykenee jatkamaan sitä asiaa mitä oli tekemässäkin.
Joten voitko selittää että miten tuo hoituu sinun tavallasi? Jos sinulla on vaikka 5 lasta ja kylässä sinulla on kaverisi ja hänen kaksi lasta. Kaikki lapset ovat alle koulu ikäisiä. Sinun lapsesi rupeaa riehumaan, hakkaamaan muita ja heittämään tavaroita. Hän ei suostu lopettamaan tekoaan vaan jatkaa ja jatkaa.
Miten selvität sen yllä mainitut kriteerit täyttämällä?
[/quote]
Lasta ei tarvitse hiljentää eikä kaiken tarvitse jatkua heti samalla sekunnilla niin, että jokainen jatkaa sitä, mitä oli tekemässä.
Hiljentäminen riippuu paikasta, jossa ollaan. Kotona saa näyttää tunteita, vaikka olisi vieraitakin. Kun kiukuttaa ja suututtaa, saa itkeä ja karjua, vaikka hyppiä tasajalkaa ja maata lattialla potkimassa, mutta toisia ei saa satuttaa, eikä tavaroita rikkoa. Tunteet kuuluvat elämään, negatiivisetkin. Vieraat eivät siitä vaurioidu, että pikkulapsi kiukuttelee jonkin aikaa jostakin. Jos ovat lapsiperhe, niin ehkä jopa huokaisevat helpotuksesta, että "muillakin on tällaista, ei vain meillä". Sen sijaan esimerkiksi hautajaisissa tai häissä ei toisia vieraita häiritä. Silloin tarvittaessa toinen vanhempi poistuu lapsen kanssa paikalta.
Kotona asia käsitellään heti, siis kun lapsen kiukku on sen verran laantunut, että hän tähän pystyy. Jos lapseni satuttaisi meillä vieraina olevia lapsia, ottaisin lapsen leikeistä sivuun ja toteaisin, että "sinä et voi nyt leikkiä Petterin kanssa, kun tahallasi satutat koko ajan". Lapsi saisi purkaa kiukkuaan vieressäni, potkia ja itkeä vaikka keittiössä, jonne olisin hänet nostanut. Kun lapsi olisi rauhoittunut, selittäisin hänelle tilanteen ja hän pyytäisi toiselta lapselta anteeksi. Jäähyä tässä ei silti tarvittaisi.
Minulla on kaksi omaa pientä lasta ja olen työskennellyt päiväkodissa 10 vuotta. Koskaan ei ole tarvinut laittaa lasta jäähylle, koska minulla on keinoja käsitellä tilannetta. Tämä ei tarkoita, että antaisin lasten kiusata tai satuttaa toisia tai että asioista neuvoteltaisiin lasten kanssa tuntikausia. Päinvastoin, autoritäärinen kasvatustapa lisää lapsen uhmaa. Kun lapsi huomaa, että häntä arvostetaan, uhma vähenee, ja em kaltaisia tilanteita tulee vähemmän. Lasten kanssa kannattaa keskustella, eikä aliarvioida heitä. Jo kolmevuotiaitakin voi kuunnella ja kysyä esimerkiksi riidan molemmilta osapuolilta, mitä siinä heidän mielestään tapahtui.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:36"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:53"]
222, lapsen pahaan uhmaan liittyy juurikin se, että vaikka kuinka perustelet, mikään perustelu ei uppoa eikä lapsi edes kunnolla kuuntele sitä. Totta kai neuvot ja käskyt perustellaan, mutta mitäs teet, kun senKÄÄN jälkeen lapsi ei pue... Minusta aikuisella ON oltava se tahto ja kyky tarvittaessa pakottaa. Toki, asian pitää olla painava, mutta ei voi lähteä siitäkään, että kun se kolmevuotias ei suostu aamulla pukemaan, aikuinen "keskustelee" ja "perustelee" siinä toista tuntia, myöhästyy töistä ja päätyy ottamaan ylimääräisen vapaapäivän, koska lapsi ei ikinä alkanut vapaaehtoisesti pukea. Siinä ihan suoraan tulet palkinneeksi lapsen siitä uhmasta ja varmistaneeksi, että jatkossa homma on entistäkin vaikeampaa.
Ja kyllä, omista lapsistani toisella on toiminut hyvin järkiperustelu, kilpapukeminen, kehuminen ja kannustus, toisella taas ei niin mikään muu kuin että pari kertaa olen lopulta pukenut väkisin. Hiki tuli kaikille ja lapsi huusi kuin syötävä, mutta oppi kyllä. (Vaatteitta emme ole voineet lähteä päiväkotiin, koska on käveltävä ulkona, osalla kuulemma on toiminut se, että pk:tiin on tultu yöppäreissä ja siellä sosiaalinen paine panee lapsen pukemaan noileasti...)
Konstit siis lasta myöden.
221
[/quote]
Ilmeisesti en osaa tuoda selkeästi mielipidettäni esille. :D
Olen samaa mieltä, jos ei puhuminen auta silloin tehdään niin kuin pitää. Olen itsekkin puoliväkisin pukenut vaatteita lapselle kun on pakko ollut lähteä.
Mielestäni juuri se että perustellaan, puhutaan rauhallisesti, ja tehdään niinkuin sanotaan, ei tarvi uhkailla, laittaa jäähylle jne. Tehdään vain niinkuin kuuluu, kun on ensin selitetty, lohdutettu ja annettu vähän aikaa lapselle toimia halutulla tavalla, tietty löytyy aina joku lapsi joka on niin hankala että vanhemmille tulee liian raskaaksi väkisin raahata arjen läpi, mutta silloin kannattaa ammatti apua pyytää kasvatus asioihin.
[/quote]
Juuri näin. Esimerkiksi pukemistilanteessa selitän lapselle, että nyt on kylmä, ja puemme haalarin. Lapsi sanoo jotakin ja minä vastaan ja niin edelleen, keskustelemme asiasta. Jos lapsi ei siltikään suostu pukemaan (tapahtuu harvoin, kun lasta aidosti kuuntelee ja hänelle selittää asian), niin totean rauhallisesti, että ulos ei voi lähteä ilman lämpimiä vaatteita ja pien haalarin hänelle vastusteluista huolimatta, jos olemme lähdössä esim lääkäriin tai kauppaan. Jos lapsi olisi lähdössä vain leikkimään pihalle, voi hän toki valita jäädä sisällekin, koska ilman haalaria ei ulos mennä. Jäähyä ei tarvita.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:51"]
Eli sun mielestä jos välipalalla ei ole jogurttia, vahingoittaa lapsen terveyttä?
[/quote]
Ilman muuta ainakin henkisesti.
No ei vahingoita ja tiedät sen itsekin.
Viime kesänä näin serkkutytön häissä näitä keskustelemalla kasvatettuja lapsia. Poika repi pöytäliinaa niin, että viinilasit kaatui ja äiti vain lässytti. Juostiin pahki morsianta ja huudettiin ja mesottiin. Oma lukunsa oli kirkkokäyttäytyminen. Pennut tikkarit kädessä, että olisi olleet hiljaa. Silti ei papin puheesta kuullut mitään, kun huudettiin ja välillä kontattiin käytävillä.
Lapset saa kasvattaa keskustelemalla, mutta ei kannata odottaa, että kukaan niitä haluaa kotiinsa kylään tai juhliin vieraiksi.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:59"]
No ei vahingoita ja tiedät sen itsekin.
[/quote]
Älä vääristele. Jos lapsi on saanut vaikka joka keskiviikko ja perjantai iltapäivällä välipalajogustin ja sinä uhkailet lasta sen pois jättämisellä jostain lapsen kiukkuilusta ym. tekemisestä niin kyseessä on selvä kiristys, uhkailu tai henkinen väkivalta. Jopa kaikki 3 yhdessä. Ihan selvä tapaus.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:41"][quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 22:01"] [quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:52"] Jäähy opettaa lapselle sen, että kun hän ei yksin selviä vahvojen tunteidensa vallassa, eikä omaa vielä taitoja tilanteen ratkaisemiseen, hänet hylätään. Juuri silloin, kun hän tarvitsisi aikuisen apua eniten. Joku sanoi ylempänä, ettei aikuisen tarvitse kestää kiukuttelua. Päinvastoin! Aikuinen on Aikuinen, vahva, joka kestää ja auttaa lasta käsittelemään suuriakin tunteita, joiden keskellä lapsi ei yksin selviä. Aikuisen tehtävä on näyttää, että hän kannattelee lasta tunnemyrskyn läpi, että hän kestää ja jaksaa, lapsi on turvassa. Toisia ei tietenkään saa satuttaa, mutta tunteensa saa ja pitää näyttää. Muuten lapsesta kasvaa aikuinen, joka oppii miellyttämään muita ja piilottamaan negatiiviset tunteensa. Jäähystä lapsi lisäksi oppii, että hänen on pärjättävä yksin silloin, kun hän ei pysty omin taidoin tilannetta hallitsemaan. T. Lto [/quote] "Muuten lapsesta kasvaa aikuinen, joka oppii miellyttämään muita ja piilottamaan negatiiviset tunteensa" Juuri sellainen kuin omat vanhempansa? [/quote] Juuri näin! Aikuisen pitäisi aina vaan lässyttää ja sössöttää ja antaa penskalle kuva, että maailma on häntä varten ja lapsen riehumiset ei aiheuta kenellekään mitään vahinkoa. Ei se vaan mene niin. Toisekseen mä en ole oikeastaan ikinä edes ajatellut, että jäähyä käytettäisiin esim. pettymyksestä itkemiseen tms. oikeaan tunnekuohuun. Meillä jäähyä käytetään silloin, kun kierrokset lähtee nousemaan riehumisen kautta, sisarusten jatkuva ärsyttäminen tms. jatkuva tietoinen huono käytös, joka ei puhumisella lopu. Joo, voisin lässytellä lapsen kanssa loputtomast, mutta olen ihan havaintojeni perusteella todennut lapseni älykkäiksi yksilöiksi, ja kun heille on muutaman kerran tarjonnut remuamisen tai kiusaamisen sijaan järkevää tekemistä, mihin ei ole tartuttu, ovat he mielestäni silloin ihan tietoisesti valinneet sen jäähyn. [/quote] Lapsen kanssa asioista keskusteleminen ei nimenomaan ole lässyttämistä tai sen väittämistä, ettei hänen riehumisensa aiheuta muille mitään. Jos lapsesi tönii pienempää sisarustaan, onko sinusta ihan mahdoton ajatus mennä siihen väliin? Kyykistyä lapsen viereen, pitää tätä hartioista kiinni ja sanoa, että katsopas Maijan ilmettä, Maijaa itkettää. Sille tuli paha mieli, kun sinä tönit, katso miten pahalta Maijasta tuntuu. Näin lapsi oppii näkemään, mitä hänen tönimisensä toiselle ihmiselle aiheuttaa. Esimerkiksi tuontyyppistä toimintaa toistamalla lapsi oppii huomaamaan, miten paha mieli toiselle tönimisestä tulee. Tämä luo pohjaa moraalikäsityksen muodostumiselle. Jos lapsi vain kannetaan jäähylle ja karjaistaan, että toista ei tönitä, hän oppii tottelemaan ulkopuolisista syistä. Hän tottelee esimerkiksi siksi, että ei halua vanhemman enää huutavan tai ei halua enää joutua yksin eristyksiin. Hän ei lopeta tönimistä siksi, että näkisi, miten se toiseen ihmiseen vaikuttaa. Tuollaista ulkoa ohjattua ja rangaistuksen pelossa opittua käyttäytymismallia on vaikeampi soveltaa muihin tilanteisiin ja siitä johtuen lapsen on niissä helpompi toimia väärin, kun aikuisen silmä välttää. Hänhän toimii oikein ainoastaan rangaistuksen pelossa, ei siksi, että ymmärtäisi aidosti toimintansa seuraukset.
[/quote]
Entä jos lapsen tarkoitus onkin juuri loukata? Eihän kaikki lasten pahanteko suinkaan johdu siitä ettei hän tietäisi sen loukkaavan muita. Eli mitä tehdä, jos toisen loukkaaminen on tahallista ja tietoista?
Netistä poimittua
Aikuisjohtoinen, autoritaarinen kasvatus on aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutustapa, jossa keskeistä on aikuisen perustelematon kuri, lapsen ehdoton totteleminen sekä aikuisen ja lapsen välinen kilpailu, jonka aikuinen yleensä voittaa (Rönkä 1989, 11). Aikuisjohtoinen kasvatus rajoittaa sekä aikuista että lasta. Kasvatus perustuu moitteisiin, rangaistuksiin ja aineellisiin palkkioihin. (Ruopila 1983, 255.)
Autoritaarisessä kasvuilmapiirissä lapsi ei opi valinnan tekemistä, omaa tahtomista eikä saa onnistuessaan tyydytystä (Arajärvi 1988, 99). Lapselle saattaa kehittyä hyvin alhainen itsetunto. Hän eristäytyy sellaiseen seuraan ja toimintaan, jossa hän saa hyväksyntää. (Pulkkinen 1981, 144.)
Aikuisjohtoisessa kasvatuksessa aikuiset valtaavat lapsen oman tahdon itselleen, halliten sitä kuin omaansa (Karila 1992, 16.) Lapsella on voimakas tarve saada vanhempiensa rakkautta ja hyväksyntään, joten lapsi tottelee vanhempiensa tahtoa (Saarinen & Ruoppila & Korkiakangas 1989, 81). Amerikkalaisen psykologin Tomas Gordonin (1981, 169) mukaan vanhempien vallanväärinkäyttö saattaa vaikuttaa lapseen niin, että hän katkeroituu, vihaa, haluaa kostaa, valehtelee, tukahduttaa tunteensa, petkuttaa, kantelee, syyttää toista, määräilee, haluaa voittaa aina, liittyy jengiin, alistuu, tottelee, nöyrtyy, mielistelee, mukautuu liiaksi, pelkää yrittää, ei kykene käyttämään luomiskykyään, haluaa varmistaa onnistumisen etukäteen, vetäytyy, pakenee todellisuudesta, näkee päiväunia tai taantuu.
Vanhemmat saattavat kasvattaa lapsensa syyllisyydentuntoiseksi. Tällöin lapsi kokee jatkuvasti, että hänen tekonsa aiheuttavat vanhemmille suurta mielipahaa tai sairautta. Syyllisyydentunto voi näkyä lapsessa aggressiivisuutena tai itsetuhoajatuksina. (Arajärvi 1988, 112.)
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 11:27"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:09"]
Tunnustan heti että en lukenut aloitusviestiä kokonaan enkä muitakaan sen jälkeen olleita. Mutta kun ap sanoi jotain et pitääkö aikuisen aina laittaa omat tunteensa sivuun, niin siitä tuli ajatus et eihän sekään voi olla lapselle hyväksi jos aikuinen ei näytä todellisia tunteitaan? Voi tietysti hillitä jos ihan meinaa napsahtaa, mutta kai sitä sentään ihminen ja inhimillinen saa olla?
[/quote] Näistä lapsista kasvaa sitten narsistihirviöitä, jotka ovat eläneet kuplassa, kun eivät ole nähneet, miten ihmiset normaalisti reagoivat sylkemiseen, repimiseen, kirkumiseen ja paskamaiseen käytökseen.
Kun kukaan ei ole uskaltanut olla heille vihainen ja kieltää, kun on pelätty traumoja lapsiraukalle.
Tällainen lapsi lähtee maailmaan ja olettaa, että on edelleen maailman napa ja kaikki vain hymyilee ja keskustelee, kun hän vetää kaveriaan lättyyn.
[/quote]
Tiedän kyllä aikuisen joka on saanut kotona "kuria", isänsä on pitänyt kuria, ollut maailman napa itse, lapsilla ei mitään sanan valtaa, mielipidettä, kaikki tehty niinkuin isä on päättänyt, ilman turhia selityksiä.
On oppinut ihan samanlaiseksi, jo nuoruudessaan ja myös omia vanhempiaan kohtaan, jos joku asia ei mene oman mielen mukaan, ei osaa keskustella tai perustella miksi näin pitäisi olla vaan suuttuu/raivoaa, tai vaikenee jos ei voi käyttäytyä huonosti (työssä, vieraat tai sellaiset ihmiset joille haluaa esittää fiksua), ja raivoaa takana päin muille tilanteesta.
En tarkoita että lasten pitää antaa päättää kaikesta, ja että aina kun lapsi kiukkuaa anttaa tälle periksi.
Vaan että lasta kohdellaan tasaveroisena, siten että päätökset perustellaan, nyt puemme kuravaatteet, koska ulkona on märkää ja muut vaatteet kastuisivat. Ei siis anneta vaihtoehtoja mutta kuunnellaan lasta, voi pahoitella että tällä tulee huonomieli, mutta nyt täytyy pukea. Eikä vain mielivaltataisesti sanota; nyt puet, kun äiti/isä sanoo.
Ja taas lasta voi joskus myös kuunnella jos ei halua/jaksa tehdä esim. piha töitä koko päivää, ei lapsi pilalle mene, jos välillä asettuu lapsen asemaan ja ei teetä kodin töitä. Tottakai lasten välillä pitää osallistua mutta kohtuudella.
Kurin pito on ikuisuus aihe, koska sanan voi ymmärtää niin monella eri tavalla, on eri asia vaatia kiukuttelevaa väsynyttä lasta kävelemään 100m kotiin, kuin vaatia kävelemään 1000m. Asia muuttuu taas kun lapsen ikä otetaan huomioon. Ja kun pohditaan kuinka väsynyt todellisuudessa on vai kiukutteleeko vain.
On eri asia lohduttaa lasta kun on uhma kohtaus, eikä lapsi saa kaupasta lelua, kuin ostaa se. Ei lapsen huomioiminen tarkoita että lapsi oppii olemaan maailmannapa ja oppii saamaan tahtonsa kiukuttelemalla läpi.
Ja mielestäni aina ei tarvi vanhempien olla ehdottomia, vaan joskus voi joustaa lapsen suuntaan, mutta tottakai pakollisissa asioissa aikuinen kertoo ja päättää kuinka toimitaan.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:41"][quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 22:01"] [quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:52"] Jäähy opettaa lapselle sen, että kun hän ei yksin selviä vahvojen tunteidensa vallassa, eikä omaa vielä taitoja tilanteen ratkaisemiseen, hänet hylätään. Juuri silloin, kun hän tarvitsisi aikuisen apua eniten. Joku sanoi ylempänä, ettei aikuisen tarvitse kestää kiukuttelua. Päinvastoin! Aikuinen on Aikuinen, vahva, joka kestää ja auttaa lasta käsittelemään suuriakin tunteita, joiden keskellä lapsi ei yksin selviä. Aikuisen tehtävä on näyttää, että hän kannattelee lasta tunnemyrskyn läpi, että hän kestää ja jaksaa, lapsi on turvassa. Toisia ei tietenkään saa satuttaa, mutta tunteensa saa ja pitää näyttää. Muuten lapsesta kasvaa aikuinen, joka oppii miellyttämään muita ja piilottamaan negatiiviset tunteensa. Jäähystä lapsi lisäksi oppii, että hänen on pärjättävä yksin silloin, kun hän ei pysty omin taidoin tilannetta hallitsemaan. T. Lto [/quote] "Muuten lapsesta kasvaa aikuinen, joka oppii miellyttämään muita ja piilottamaan negatiiviset tunteensa" Juuri sellainen kuin omat vanhempansa? [/quote] Juuri näin! Aikuisen pitäisi aina vaan lässyttää ja sössöttää ja antaa penskalle kuva, että maailma on häntä varten ja lapsen riehumiset ei aiheuta kenellekään mitään vahinkoa. Ei se vaan mene niin. Toisekseen mä en ole oikeastaan ikinä edes ajatellut, että jäähyä käytettäisiin esim. pettymyksestä itkemiseen tms. oikeaan tunnekuohuun. Meillä jäähyä käytetään silloin, kun kierrokset lähtee nousemaan riehumisen kautta, sisarusten jatkuva ärsyttäminen tms. jatkuva tietoinen huono käytös, joka ei puhumisella lopu. Joo, voisin lässytellä lapsen kanssa loputtomast, mutta olen ihan havaintojeni perusteella todennut lapseni älykkäiksi yksilöiksi, ja kun heille on muutaman kerran tarjonnut remuamisen tai kiusaamisen sijaan järkevää tekemistä, mihin ei ole tartuttu, ovat he mielestäni silloin ihan tietoisesti valinneet sen jäähyn. [/quote] Lapsen kanssa asioista keskusteleminen ei nimenomaan ole lässyttämistä tai sen väittämistä, ettei hänen riehumisensa aiheuta muille mitään. Jos lapsesi tönii pienempää sisarustaan, onko sinusta ihan mahdoton ajatus mennä siihen väliin? Kyykistyä lapsen viereen, pitää tätä hartioista kiinni ja sanoa, että katsopas Maijan ilmettä, Maijaa itkettää. Sille tuli paha mieli, kun sinä tönit, katso miten pahalta Maijasta tuntuu. Näin lapsi oppii näkemään, mitä hänen tönimisensä toiselle ihmiselle aiheuttaa. Esimerkiksi tuontyyppistä toimintaa toistamalla lapsi oppii huomaamaan, miten paha mieli toiselle tönimisestä tulee. Tämä luo pohjaa moraalikäsityksen muodostumiselle. Jos lapsi vain kannetaan jäähylle ja karjaistaan, että toista ei tönitä, hän oppii tottelemaan ulkopuolisista syistä. Hän tottelee esimerkiksi siksi, että ei halua vanhemman enää huutavan tai ei halua enää joutua yksin eristyksiin. Hän ei lopeta tönimistä siksi, että näkisi, miten se toiseen ihmiseen vaikuttaa. Tuollaista ulkoa ohjattua ja rangaistuksen pelossa opittua käyttäytymismallia on vaikeampi soveltaa muihin tilanteisiin ja siitä johtuen lapsen on niissä helpompi toimia väärin, kun aikuisen silmä välttää. Hänhän toimii oikein ainoastaan rangaistuksen pelossa, ei siksi, että ymmärtäisi aidosti toimintansa seuraukset.
[/quote]
Ilman muuta lapselle selitetään myös satuttamisen seuraukset. Jäähy tai poistaminen tilanteesta ei ole ensimmäinen keino. Jäähy on keino, jota käytetään, kun lapsi täysin tietoisesti toistaa huonoa käytöstä, vaikka näkee sen seuraukset tai häiritsee tilannetta niin, että yksi mesoo ja kaksi tai vaikka 30 kärsii. Ei lapselle opeteta joko sitä, että ei saa satuttaa tai sitä, että ryhmässä täytyy ottaa muut huomioon. Hänelle opetetaan molemmat.
Juuri näin tällaisen kyykistelijän kaupassa. Noin 4-vuotias lapsi halusi jotain ja ilmaisi sen kovaa. Äiti kyykistyi ja selitti, että äiti ei nyt osta blaa, blaa. Tilanne toistui ja lapsi lisäsi volyymia. Uudestaan ja uudestaan. Lopulta lapsi huusi kaupassa suoraa huutoa, pitkät ajat ja äiti senkun kyykisteli ja selitti. Säälin lasta ja olin ärtynyt, kuten suuri osa kaupassa asioivista.
Ohjaava kasvatus perustuu lapsen ja aikuisen tasavertaisuuteen. Ohjaavassa kasvatuksessa toteutetaan myönteisiä perussuhtautumistapoja. Lapselle annetaan turvallisuutta (hyväksyntää), kiintymystä (hellyyttä) ja arvostusta (luottamusta). Ohjaavassa kasvatuksessa aikuisella on kokonaisvastuu lapsesta. Lapsen ja aikuisen välisessä vuorovaikutuksessa molemmat voittavat. Molemmat osapuolet antavat ja saavat. Toiminnassa korostuvat yhdessäolo, yhteistoiminta ja yhteiset tunnekokemukset.
Ohjaavan kasvatuksen tavoitteena on avoin ja toisia perheenjäseniä arvostava, tunteita aidosti ilmaiseva sekä yhteistoimintaan pystyvä perhe. Aito tunneilmaisu mahdollistaa kasvattajan tulemisen lapselle läheiseksi, aidoksi ja lämpimäksi. Vanhemmat asettavat perusteltuja rajoja lapsen käyttäytymiselle. (Rönkä 1989, 11-12.)
Ai että jos ei ole jääkaapissa välipalajogurttia keskiviikkona, kyse on henkisestä väkivallasta? Jooo... Ja ne ketkä ei syö ollenkaan jogurttia vaikka maitoallergian takia, on tooosi traumatisoituneita. Not.
Uskon kuitenkin et nyrkeillä uhkailu on sitä väkivaltaa, ei se ettei lapsi saa jogurttia.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:42"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:10"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 13:38"] [quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 13:31"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 13:20"] [quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 13:10"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 11:37"] [quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 11:07"]Miten te perustelette jäähyä, mikä siinä on hyvää? Miten voitte väittää, ettei lapsi saa siitä esimerkkiä, jonka mukaan kiukkua näyttävä ihminen eristetään muista ja jonka tulee pärjätä yksin? Merkitseekö teille vain lopputulos? Oletteko tyytyväisiä, kun lapsi toimii tahtonne mukaan, riippumatta siitä, miten hän kokee tilanteen, mitä hän siitä oppii ja millaisia ihmissuhteiden toimintamalleja se hänelle opettaa? Onko pääasia vain, että "siinähän oppii", eli toimii jollakin tavalla esimerkiksi siksi, että pelkää vanhempaansa eikä siksi, että saisi mahdollisuuden ymmärtää, miksi toisia kohtaan toimitaan niin kuin toimitaan? Jos miehenne tai ystävänne kiukuttelisi, yrittäisittekö kysellä, mikä hänellä on (onko ollut rankka päivä jne) vai käskisittekö muualle sanoen, että takaisin saat tulla vasta, kun osaat taas käyttäytyä, eli näyttää vain positiivisia tunteita ja siten miellyttää muita? [/quote] Eikö teillä jäähyn käyttäjillä oikeasti ole keinoja/tietoa toimia muuten kyseisissä tilanteissa vai onko jäähy vain helpoin tapa vanhemmalle? Lapsi jätetään yksin ja odotetaan, että hän osaa käsitellä tunteensa yksin ja tulee "kilttinä" takaisin, siis miellyttämään vanhempaa sellaisena kuin vanhempi haluaa hänen olevan. [/quote] Se on ainoa todella toimiva tapa. Mitään huomiota sellaiselle lapselle ei saa antaa koska hän ei saa hyötyä mitenkään huonosta käytöksestä. [/quote] Eli sinulta loppuvat keinot kesken, sinä et aikuisena osaa toimia tilanteessa paremmin. [/quote] Toihan on paras keino. Miten sitä estät lasta satuttamasta toisia? Puhuminen on täysin hyödytöntä alle tarha ikäiselle. [/quote] Onko alle vuoden ikäinen mielestäsi alle tarhaikäinen? Meillä töissä 1-3 -vuotiaiden kanssa nimenomaan keskustellaan, miten toisten kanssa toimitaan ja miksi. Asioita käydään läpi myös esimerkiksi kirjojen, leikin ja nukketeatterin avulla. Ei lapsia jäähytetä. T. Lto [/quote] Tuon ikäinen EI sinun selityksistäsi mitään ymmärrä. [/quote] Sinulla ei taida olla omia lapsia? Myös oma kolmevuotiaani ymmärtää ja pohtii asioita erittäin paljon ja loogisesti. Ehkä siksi, että hänen kanssaan on aina keskusteltu ja hänelle on selitetty asioita.
[/quote]
Et taida tietään lapsen kehityksestä mitään? 3 vuotias ei osaa pohtia. Eikä hän kykene rationalisoida asioita eikä hän kykene näkemään toimiensa seurauksia.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:10"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 13:31"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 13:20"] [quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 13:10"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 11:37"] [quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 11:07"]Miten te perustelette jäähyä, mikä siinä on hyvää? Miten voitte väittää, ettei lapsi saa siitä esimerkkiä, jonka mukaan kiukkua näyttävä ihminen eristetään muista ja jonka tulee pärjätä yksin? Merkitseekö teille vain lopputulos? Oletteko tyytyväisiä, kun lapsi toimii tahtonne mukaan, riippumatta siitä, miten hän kokee tilanteen, mitä hän siitä oppii ja millaisia ihmissuhteiden toimintamalleja se hänelle opettaa? Onko pääasia vain, että "siinähän oppii", eli toimii jollakin tavalla esimerkiksi siksi, että pelkää vanhempaansa eikä siksi, että saisi mahdollisuuden ymmärtää, miksi toisia kohtaan toimitaan niin kuin toimitaan? Jos miehenne tai ystävänne kiukuttelisi, yrittäisittekö kysellä, mikä hänellä on (onko ollut rankka päivä jne) vai käskisittekö muualle sanoen, että takaisin saat tulla vasta, kun osaat taas käyttäytyä, eli näyttää vain positiivisia tunteita ja siten miellyttää muita? [/quote] Eikö teillä jäähyn käyttäjillä oikeasti ole keinoja/tietoa toimia muuten kyseisissä tilanteissa vai onko jäähy vain helpoin tapa vanhemmalle? Lapsi jätetään yksin ja odotetaan, että hän osaa käsitellä tunteensa yksin ja tulee "kilttinä" takaisin, siis miellyttämään vanhempaa sellaisena kuin vanhempi haluaa hänen olevan. [/quote] Se on ainoa todella toimiva tapa. Mitään huomiota sellaiselle lapselle ei saa antaa koska hän ei saa hyötyä mitenkään huonosta käytöksestä. [/quote] Eli sinulta loppuvat keinot kesken, sinä et aikuisena osaa toimia tilanteessa paremmin. [/quote] Toihan on paras keino. Miten sitä estät lasta satuttamasta toisia? Puhuminen on täysin hyödytöntä alle tarha ikäiselle. [/quote] Onko alle vuoden ikäinen mielestäsi alle tarhaikäinen? Meillä töissä 1-3 -vuotiaiden kanssa nimenomaan keskustellaan, miten toisten kanssa toimitaan ja miksi. Asioita käydään läpi myös esimerkiksi kirjojen, leikin ja nukketeatterin avulla. Ei lapsia jäähytetä. T. Lto
[/quote]
Tuon ikäinen EI sinun selityksistäsi mitään ymmärrä.
[/quote]
Sinulla ei taida olla omia lapsia? Myös oma kolmevuotiaani ymmärtää ja pohtii asioita erittäin paljon ja loogisesti. Ehkä siksi, että hänen kanssaan on aina keskusteltu ja hänelle on selitetty asioita.