Vai ettei jäähyllekkään saa lasta enää laittaa, vai niin...

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:34"]

Ei vittu tota sun ihmeellistä ja epäloogista kehäpäätelmää :D

[/quote]

Halveksitko lakia?

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:52"]Jäähy opettaa lapselle sen, että kun hän ei yksin selviä vahvojen tunteidensa vallassa, eikä omaa vielä taitoja tilanteen ratkaisemiseen, hänet hylätään. Juuri silloin, kun hän tarvitsisi aikuisen apua eniten.

Joku sanoi ylempänä, ettei aikuisen tarvitse kestää kiukuttelua. Päinvastoin! Aikuinen on Aikuinen, vahva, joka kestää ja auttaa lasta käsittelemään suuriakin tunteita, joiden keskellä lapsi ei yksin selviä. Aikuisen tehtävä on näyttää, että hän kannattelee lasta tunnemyrskyn läpi, että hän kestää ja jaksaa, lapsi on turvassa.

Toisia ei tietenkään saa satuttaa, mutta tunteensa saa ja pitää näyttää. Muuten lapsesta kasvaa aikuinen, joka oppii miellyttämään muita ja piilottamaan negatiiviset tunteensa. Jäähystä lapsi lisäksi oppii, että hänen on pärjättävä yksin silloin, kun hän ei pysty omin taidoin tilannetta hallitsemaan.

T. Lto
[/quote]
NIMENOMAAN! Ah, kerrankin joku puhuu asiaa. Näinhän se nyt vaan on. Muistan itsekin, kuinka pienenä tai koululaisen käskettiin omaan huoneeseen, se hylkäämisen tunne, toisaalta ei minua muutenkaan juuri halailtu tai yritetty jutella.

Minusta Jari Sinkkonen sanoi fiksusti asiaan, että jäähy toimii tietynlaisissa tilanteissa kyllä hyvin - siis silloin, kun lapsi tarvitsee rauhoittumisaikaa. Ja silloin, kun rötöstely on ollut tietoista säännön rikkomista, eikä kyse siis ole siitä, että lapselle pitäisi erikseen kertoa, mitä hän on mokannut ja miten olisi pitänyt oikein käyttäytyä. Kyllä väärästä käyttäytymisestä - siis tietoisesta kieltojen ja sääntöjen rikkomisesta SAA JA PITÄÄ RANGAISTA jollain tavalla!

Mutta jäähy ei sovellu silloin, kun lapsi töpeksii tietämättömyyttään tai siksi, ettei osaa ilmaista kiukkua tai turhautumista muulla tavoin. Silloin on parempi ottaa lapsi syliin ja rauhoituttua selittää, mikä meni väärin ja miten on parempi toimia seuraavalla kerralla. Olen samaa mieltä noiden amerikkalaisten kanssa siitä, että lapsella on oikeus kiukustua ja turhautua, heille on vain saatava opetettua se, miten niitä tunteita saa ilmaista ja miten ei.

Koska lapset ovat yksilöitä, minusta ei voi sanoa tarkkaa ikää, jossa jäähy alkaa toimia. Mutta noin yleisesti ottaen se ei toimi ihan pienellä lapsella, joka vasta opettelee sääntöjä ja tunteidensa hallintaa.

Eli minusta asia ei ole mustavalkoisesti joko-tai.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:14"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:04"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 11:27"]

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:09"]

Tunnustan heti että en lukenut aloitusviestiä kokonaan enkä muitakaan sen jälkeen olleita. Mutta kun ap sanoi jotain et pitääkö aikuisen aina laittaa omat tunteensa sivuun, niin siitä tuli ajatus et eihän sekään voi olla lapselle hyväksi jos aikuinen ei näytä todellisia tunteitaan? Voi tietysti hillitä jos ihan meinaa napsahtaa, mutta kai sitä sentään ihminen ja inhimillinen saa olla?

[/quote] Näistä lapsista kasvaa sitten narsistihirviöitä, jotka ovat eläneet kuplassa, kun eivät ole nähneet, miten ihmiset normaalisti reagoivat sylkemiseen, repimiseen, kirkumiseen ja paskamaiseen käytökseen.

Kun kukaan ei ole uskaltanut olla heille vihainen ja kieltää, kun on pelätty traumoja lapsiraukalle.

Tällainen lapsi lähtee maailmaan ja olettaa, että on edelleen maailman napa ja kaikki vain hymyilee ja keskustelee, kun hän vetää kaveriaan lättyyn.

[/quote]

Tiedän kyllä aikuisen joka on saanut kotona "kuria", isänsä on pitänyt kuria, ollut maailman napa itse, lapsilla ei mitään sanan valtaa, mielipidettä, kaikki tehty niinkuin isä on päättänyt, ilman turhia selityksiä.

On oppinut ihan samanlaiseksi, jo nuoruudessaan ja myös omia vanhempiaan kohtaan, jos joku asia ei mene oman mielen mukaan, ei osaa keskustella tai perustella miksi näin pitäisi olla vaan suuttuu/raivoaa, tai vaikenee jos ei voi käyttäytyä huonosti (työssä, vieraat tai sellaiset ihmiset joille haluaa esittää fiksua), ja raivoaa takana päin muille tilanteesta.

En tarkoita että lasten pitää antaa päättää kaikesta, ja että aina kun lapsi kiukkuaa anttaa tälle periksi.

Vaan että lasta kohdellaan tasaveroisena, siten että päätökset perustellaan, nyt puemme kuravaatteet, koska ulkona on märkää ja muut vaatteet kastuisivat. Ei siis anneta vaihtoehtoja mutta kuunnellaan lasta, voi pahoitella että tällä tulee huonomieli, mutta nyt täytyy pukea. Eikä vain mielivaltataisesti sanota; nyt puet, kun äiti/isä sanoo.

Ja taas lasta voi joskus myös kuunnella jos ei halua/jaksa tehdä esim. piha töitä koko päivää, ei lapsi pilalle mene, jos välillä asettuu lapsen asemaan ja ei teetä kodin töitä. Tottakai lasten välillä pitää osallistua mutta kohtuudella.

Kurin pito on ikuisuus aihe, koska sanan voi ymmärtää niin monella eri tavalla, on eri asia vaatia kiukuttelevaa väsynyttä lasta kävelemään 100m kotiin, kuin vaatia kävelemään 1000m. Asia muuttuu taas kun lapsen ikä otetaan huomioon. Ja kun pohditaan kuinka väsynyt todellisuudessa on vai kiukutteleeko vain.

On eri asia lohduttaa lasta kun on uhma kohtaus, eikä lapsi saa kaupasta lelua, kuin ostaa se. Ei lapsen huomioiminen tarkoita että lapsi oppii olemaan maailmannapa ja oppii saamaan tahtonsa kiukuttelemalla läpi.

Ja mielestäni aina ei tarvi vanhempien olla ehdottomia, vaan joskus voi joustaa lapsen suuntaan, mutta tottakai pakollisissa asioissa aikuinen kertoo ja päättää kuinka toimitaan.

[/quote]

Ei aikuinen ja lapsi ole tasaveroisia ikinä. Et sinä voi keskustella lapsen kanssa koska lapsi ei kykene ymmärtämään asioiden merkityksiä ja ottamaan asioista vastuuta. 

[/quote]

Ymmärsitkö tahallaan väärin? Tasavertaisella tarkoitan ettei komenneta kuin koiraa koko ajan ja lapsen tehtävä kuinka sanotaan. Vaan jos lapsi kiukuttelee en, haluan mielummin toisen paidan, rauhassa selitetään että nyt laitetaan tämä, aina ei saa tahtoa läpi, jne, ei vain nyt puet.  Totta kai vastuu on vanhemmalla, ja päätökset tekee vanhempi, mutta lapselle voi puhua ja selittää asioita , eikä vain käskyttää sen takia kun itseä huvittaa.

222, lapsen pahaan uhmaan liittyy juurikin se, että vaikka kuinka perustelet, mikään perustelu ei uppoa eikä lapsi edes kunnolla kuuntele sitä. Totta kai neuvot ja käskyt perustellaan, mutta mitäs teet, kun senKÄÄN jälkeen lapsi ei pue... Minusta aikuisella ON oltava se tahto ja kyky tarvittaessa pakottaa. Toki, asian pitää olla painava, mutta ei voi lähteä siitäkään, että kun se kolmevuotias ei suostu aamulla pukemaan, aikuinen "keskustelee" ja "perustelee" siinä toista tuntia, myöhästyy töistä ja päätyy ottamaan ylimääräisen vapaapäivän, koska lapsi ei ikinä alkanut vapaaehtoisesti pukea. Siinä ihan suoraan tulet palkinneeksi lapsen siitä uhmasta ja varmistaneeksi, että jatkossa homma on entistäkin vaikeampaa.

Ja kyllä, omista lapsistani toisella on toiminut hyvin järkiperustelu, kilpapukeminen, kehuminen ja kannustus, toisella taas ei niin mikään muu kuin että pari kertaa olen lopulta pukenut väkisin. Hiki tuli kaikille ja lapsi huusi kuin syötävä, mutta oppi kyllä. (Vaatteitta emme ole voineet lähteä päiväkotiin, koska on käveltävä ulkona, osalla kuulemma on toiminut se, että pk:tiin on tultu yöppäreissä ja siellä sosiaalinen paine panee lapsen pukemaan noileasti...)

Konstit siis lasta myöden.

221

Mielestäni keskustelun parasta antia ovat olleet nämä besserwisserien kommentit, jossa tartutaan haukkana lasten kuviteltuun fyysiseen väkivaltaan, mutta ovat itse oikein henkisen väkivallan mestarikäyttäjiä ja tekevät lapsilleen karhunpalveluksen valmistautumisessa elämään yhteiskunnassa. No, onneksi tulevaisuuden aikuiset löytävät sekä hyvässä että pahassal kokemuksia, jotka opettavat heille kantapään kautta omien vanhempien ruusunpunaiset kasvatusmetodit vääriksi. Ja siinä vaiheessa vanhempien mielipidettä ei enää kysellä vaan uusi oppi menee perille tavalla tai toisella.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:38"]

Minusta Jari Sinkkonen sanoi fiksusti asiaan, että jäähy toimii tietynlaisissa tilanteissa kyllä hyvin - siis silloin, kun lapsi tarvitsee rauhoittumisaikaa. Ja silloin, kun rötöstely on ollut tietoista säännön rikkomista, eikä kyse siis ole siitä, että lapselle pitäisi erikseen kertoa, mitä hän on mokannut ja miten olisi pitänyt oikein käyttäytyä. Kyllä väärästä käyttäytymisestä - siis tietoisesta kieltojen ja sääntöjen rikkomisesta SAA JA PITÄÄ RANGAISTA jollain tavalla!

Mutta jäähy ei sovellu silloin, kun lapsi töpeksii tietämättömyyttään tai siksi, ettei osaa ilmaista kiukkua tai turhautumista muulla tavoin. Silloin on parempi ottaa lapsi syliin ja rauhoituttua selittää, mikä meni väärin ja miten on parempi toimia seuraavalla kerralla. Olen samaa mieltä noiden amerikkalaisten kanssa siitä, että lapsella on oikeus kiukustua ja turhautua, heille on vain saatava opetettua se, miten niitä tunteita saa ilmaista ja miten ei.

Koska lapset ovat yksilöitä, minusta ei voi sanoa tarkkaa ikää, jossa jäähy alkaa toimia. Mutta noin yleisesti ottaen se ei toimi ihan pienellä lapsella, joka vasta opettelee sääntöjä ja tunteidensa hallintaa.

Eli minusta asia ei ole mustavalkoisesti joko-tai.

[/quote]

Kaksivuotiaan, pöydässa mesoneen tytön äiti komppaa tätä :) Edelleen myös toistan, että paljon on aikuisen tunnelmasta kiinni. Ei ole tarkoitus, että hämmentynyttä lasta raivopäinen aikuinen retuuttaa mihinkään.

Meillä kyllä myös riidellään ja ollaan eri mieltä. Välillä ollaan äänekkäästikin eri mieltä. Sekä aikuiset että lapset ottavat myös ihan omia jäähyjä ja painuvat omiin oloihinsa rauhottumaan ja sitten jutellaan.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:27"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:22"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:16"] [quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:10"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:51"] [quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:41"][quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 22:01"] [quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:52"] Jäähy opettaa lapselle sen, että kun hän ei yksin selviä vahvojen tunteidensa vallassa, eikä omaa vielä taitoja tilanteen ratkaisemiseen, hänet hylätään. Juuri silloin, kun hän tarvitsisi aikuisen apua eniten. Joku sanoi ylempänä, ettei aikuisen tarvitse kestää kiukuttelua. Päinvastoin! Aikuinen on Aikuinen, vahva, joka kestää ja auttaa lasta käsittelemään suuriakin tunteita, joiden keskellä lapsi ei yksin selviä. Aikuisen tehtävä on näyttää, että hän kannattelee lasta tunnemyrskyn läpi, että hän kestää ja jaksaa, lapsi on turvassa. Toisia ei tietenkään saa satuttaa, mutta tunteensa saa ja pitää näyttää. Muuten lapsesta kasvaa aikuinen, joka oppii miellyttämään muita ja piilottamaan negatiiviset tunteensa. Jäähystä lapsi lisäksi oppii, että hänen on pärjättävä yksin silloin, kun hän ei pysty omin taidoin tilannetta hallitsemaan. T. Lto [/quote] "Muuten lapsesta kasvaa aikuinen, joka oppii miellyttämään muita ja piilottamaan negatiiviset tunteensa" Juuri sellainen kuin omat vanhempansa?  [/quote]   Juuri näin! Aikuisen pitäisi aina vaan lässyttää ja sössöttää ja antaa penskalle kuva, että maailma on häntä varten ja lapsen riehumiset ei aiheuta kenellekään mitään vahinkoa. Ei se vaan mene niin. Toisekseen mä en ole oikeastaan ikinä edes ajatellut, että jäähyä käytettäisiin esim. pettymyksestä itkemiseen tms. oikeaan tunnekuohuun. Meillä jäähyä käytetään silloin, kun kierrokset lähtee nousemaan riehumisen kautta, sisarusten jatkuva ärsyttäminen tms. jatkuva tietoinen huono käytös, joka ei puhumisella lopu.  Joo, voisin lässytellä lapsen kanssa loputtomast, mutta olen ihan havaintojeni perusteella todennut lapseni älykkäiksi yksilöiksi, ja kun heille on muutaman kerran tarjonnut remuamisen tai kiusaamisen sijaan järkevää tekemistä, mihin ei ole tartuttu, ovat he mielestäni silloin ihan tietoisesti valinneet sen jäähyn. [/quote] Lapsen kanssa asioista keskusteleminen ei nimenomaan ole lässyttämistä tai sen väittämistä, ettei hänen riehumisensa aiheuta muille mitään. Jos lapsesi tönii pienempää sisarustaan, onko sinusta ihan mahdoton ajatus mennä siihen väliin? Kyykistyä lapsen viereen, pitää tätä hartioista kiinni ja sanoa, että katsopas Maijan ilmettä, Maijaa itkettää. Sille tuli paha mieli, kun sinä tönit, katso miten pahalta Maijasta tuntuu. Näin lapsi oppii näkemään, mitä hänen tönimisensä toiselle ihmiselle aiheuttaa. Esimerkiksi tuontyyppistä toimintaa toistamalla lapsi oppii huomaamaan, miten paha mieli toiselle tönimisestä tulee. Tämä luo pohjaa moraalikäsityksen muodostumiselle. Jos lapsi vain kannetaan jäähylle ja karjaistaan, että toista ei tönitä, hän oppii tottelemaan ulkopuolisista syistä. Hän tottelee esimerkiksi siksi, että ei halua vanhemman enää huutavan tai ei halua enää joutua yksin eristyksiin. Hän ei lopeta tönimistä siksi, että näkisi, miten se toiseen ihmiseen vaikuttaa. Tuollaista ulkoa ohjattua ja rangaistuksen pelossa opittua käyttäytymismallia on vaikeampi soveltaa muihin tilanteisiin ja siitä johtuen lapsen on niissä helpompi toimia väärin, kun aikuisen silmä välttää. Hänhän toimii oikein ainoastaan rangaistuksen pelossa, ei siksi, että ymmärtäisi aidosti toimintansa seuraukset. [/quote]   Lapsella EI ole mitään moraalia. Eikä ole kovin monella teini-ikäiselläkään. Luuletko oikeasti että joku puhe auttaa? Monet kiusaa toista lasta juuri sen takia että he HALUAA toisen kärsivän. Joten opetat hänelle että tuo juttu toimii hyvin.  Sitä paitsi raivoava lapsi ei kuuntele pätkääkään mitä sille sanot.  [/quote] Miten sinä luulet sen moraalikäsityksen muodostuvan? Noin lapsi oppii, miten toisten kanssa ollaan ja eletään. Väitätkö esimerkiksi, ettei lapsi tai teini tiedä sisimmässään, että toisen lapsen tavaran rikkominen tahallaan on väärin? Lapsi kyllä kuuntelee, kun raivo laantuu. [/quote]   Kyllä ne lapset tietää että sattuu. Siksi ne kiusaavatkin. Tajuatko että kiusaaminen on juuri sitä että halutaan tahallaan vahingoittaa toista vaikka tiedetään sen kärsivän? Sellaiselle ihmiselle on turha puhua mistään toisen satuttamisesta. Se tietää sen jo muutenkin.  Ainoa keino mikä toimii tuollaisiin ihmisiin (niitä on todella paljon) on osoittaa että toimimalla noin kukaan ei halua olla heidän kanssa. Kun he toimii noin niin heitä rangaistaan (vanhemmat ja koulu ja myöhemmin vankila) tai joku muu tulee ja satuttaa heitä. Eli he oppivat olemaan toimimatta niin koska se ei ole heille hyödyllistä.  [/quote] Lapsella on aina jokin syy, miksi hän kiusaa toisia ja aikuisen tehtävä on selvittää se ja ratkaista tilanne. Esimerkiksi meillä viikonloppuna kolmevuotias ärsytti tahallaan kaksi vuotta nuorempaa sisarustaan. Niin ei tietenkään saa tehdä, puutuin asiaan ja siitä keskusteltiin, aikuisena lopetin kiusaamisen. Samalla mietin ja huomasin, että lapsi todennäköisesti reagoi isänsä työmatkaan noin, hänellä oli isää kovasti ikävä. Juttelimme myös tuosta ikävästä ja siitä, milloin isä tulee takaisin ja laitoimme isälle viestejä ja soitimme. En siis sallinut pienemmän tahallista ärsyttämistä, mutta selvitin myös, mistä lapsen paha olo johtuu. Enkä vain laittanut pahoinvoivaa lasta yksin jäähylle selvittämättä asiaa sen kummemmin.

[/quote]

Voi hemmetti. Kyllä suurin osa kiusaamisesta tapahtuu ihan itsekkäistä syistä. Halutaa esimerkiksi toisen lelu, halutaan toinen pois paikalta jne. 

224, kommenttisi ei nyt ihan auennut, mistä puhut tarkalleen ottaen? Mikä fyysinen ja henkinen väkivalta?

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:57"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:38"]

Minusta Jari Sinkkonen sanoi fiksusti asiaan, että jäähy toimii tietynlaisissa tilanteissa kyllä hyvin - siis silloin, kun lapsi tarvitsee rauhoittumisaikaa. Ja silloin, kun rötöstely on ollut tietoista säännön rikkomista, eikä kyse siis ole siitä, että lapselle pitäisi erikseen kertoa, mitä hän on mokannut ja miten olisi pitänyt oikein käyttäytyä. Kyllä väärästä käyttäytymisestä - siis tietoisesta kieltojen ja sääntöjen rikkomisesta SAA JA PITÄÄ RANGAISTA jollain tavalla!

Mutta jäähy ei sovellu silloin, kun lapsi töpeksii tietämättömyyttään tai siksi, ettei osaa ilmaista kiukkua tai turhautumista muulla tavoin. Silloin on parempi ottaa lapsi syliin ja rauhoituttua selittää, mikä meni väärin ja miten on parempi toimia seuraavalla kerralla. Olen samaa mieltä noiden amerikkalaisten kanssa siitä, että lapsella on oikeus kiukustua ja turhautua, heille on vain saatava opetettua se, miten niitä tunteita saa ilmaista ja miten ei.

Koska lapset ovat yksilöitä, minusta ei voi sanoa tarkkaa ikää, jossa jäähy alkaa toimia. Mutta noin yleisesti ottaen se ei toimi ihan pienellä lapsella, joka vasta opettelee sääntöjä ja tunteidensa hallintaa.

Eli minusta asia ei ole mustavalkoisesti joko-tai.

[/quote]

Kaksivuotiaan, pöydässa mesoneen tytön äiti komppaa tätä :) Edelleen myös toistan, että paljon on aikuisen tunnelmasta kiinni. Ei ole tarkoitus, että hämmentynyttä lasta raivopäinen aikuinen retuuttaa mihinkään.

Meillä kyllä myös riidellään ja ollaan eri mieltä. Välillä ollaan äänekkäästikin eri mieltä. Sekä aikuiset että lapset ottavat myös ihan omia jäähyjä ja painuvat omiin oloihinsa rauhottumaan ja sitten jutellaan.

[/quote]

Joo, ilman muuta. Jäähy on monesti myös sille aikuiselle paikallaan. Katkaisee tilanteen ja antaa rauhoittumiselle tilaisuuden. Sitten voi sen jälkeen keskustella, miksi itse kukin kiihtyi, myös se vanhempi.

221

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:58"]

224, kommenttisi ei nyt ihan auennut, mistä puhut tarkalleen ottaen? Mikä fyysinen ja henkinen väkivalta?

[/quote]

Taitaa olla aikaisemmin jo tähän ketjuun kopioitu lakipykälistä; fyysinen väkivalta on esim. hakkaaminen ja henkinen väkivalta mm. uhkailu ja kiristys. Lue ylempää niitä kommentteja.

Annatko esimerkkejä mitä tarkoitat uhkailulla ja kiristyksellä?

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 16:04"]

Annatko esimerkkejä mitä tarkoitat uhkailulla ja kiristyksellä?

[/quote]

Lue edelleen niitä viestejä. Uhkailua ja kiristämistähän on vaikka se, että lapselle sanotaan jos et tee näin niin sitten et saa sitä ja tätä.

Tuolla oli vaikka se jogurttiesimerkki; mitätön asia, mutta teoriassa täyttä asiaa.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 16:02"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:58"]

224, kommenttisi ei nyt ihan auennut, mistä puhut tarkalleen ottaen? Mikä fyysinen ja henkinen väkivalta?

[/quote]

Taitaa olla aikaisemmin jo tähän ketjuun kopioitu lakipykälistä; fyysinen väkivalta on esim. hakkaaminen ja henkinen väkivalta mm. uhkailu ja kiristys. Lue ylempää niitä kommentteja.

[/quote]

Niin, kyllä minä tiedän oikein hyvin, mitä ovat fyysinen väkivalta ja henkinen väkivalta, mutta mitä ne tarkoittavat lapsen jäähyn ollessa kyseessä, ja ketkä 224:n mielestä syyllistyvät henkiseen väkivaltaan ja miten?

224.n mielestä, jos lapselle sanoo, esim: "et saa jogurttia kun huudat", on henkistä väkivaltaa ja vähemmän vakava asia kun piiskan antaminen. Tullut jo hänen mielipiteensä tässä keskustelussa hyvin selväksi...

Korjaus: "ja vakavempi asia kun piiskan antaminen" jne

Nyt tulee alapeukkuja, mutta...

Olen erityislapsen vanhempi. Lapsellani on monta sellaista neuropsykiatrista häiriötä, jotka ovat äärimmäisen raskaita sekä lapselle itselleen että meille vanhemmille (ja opettajille jne.). Minulla on muitakin lapsia, eikä yhdelläkään toisella ole tämmöistä käytöstä koskaan ollut, se sanottakoon. Erityislapseni on joissakin asioissa niin omaehtoinen ja jääräpäinen, että sitä ei usko ennenkuin näkee.

Tällä lapsella on ollut kokeneita, hyvämaineisia opettajia, ohjaajia, hoitajia. Kaikki näistä ovat tehneet parhaansa, osa opiskellut lisää juuri minun lapseni häiriöistä, jotta voisi auttaa paremmin. Lopputulos JOKAISEN kohdalla on silti ollut se, että omapäisyys ei ole kadonnut tippaakaan, lapsi on vastannut "keskustellaan"-metodeihin lähinnä väkivallalla jne. Nyt sanon jotain, jota osa ei usko, mutta ehkä se herättää ajatuksia:

JOKAINEN NÄISTÄ OPETTAJISTA YM. HENKILÖISTÄ ON JOSSAIN VAIHEESSA TURHAUTUMISEN, ITSESUOJELUN TAI MUUN YMMÄRRETTÄVÄN SYYN NIMISSÄ KÄYNYT KÄSIKSI LAPSEENI.

Minä kirjoitin "ymmärrettävän", koska jokainen näistä ihmisistä on palanut lapseni kanssa loppuun. He ovat antaneet kaikkensa, vailla minkäänlaista edistymistä lapsen puolelta. Heillä EI OLE OLLUT kunnollisia työkaluja toimia lapsen kanssa, johon nykypäivän "keskustelu"-kasvatus ei tehoakaan; lopulta ovat väsyneet ja vaistot ottaneet vallan. Kyllä minä sen ymmärrän. Aikuiset ovat itse olleet hämmentyneitä, jopa pelästyneitä, ja selvästi pahoillaan tapahtuneesta. Eivät he osaa toimia, koska kirjoissa ei lue, että mitä tehdä jossei edes se pahamaineinen jäähy tehoa!

Olen itse kokeillut kaikki ehdotetut tavat rauhoittaa lasta, rampannut perheneuvolat ja psykiatrit läpi. Ei mikään auttanut. Sitten löin. Se oli spontaani reaktio, kun erityislapsi oli käynyt sisaruksensa kimppuun ja iskenyt tätä veitsellä mitättömästä syystä. Ja tiedättekö, mitä tapahtui? Erityislapseni hiljeni. Ensimmäistä kertaa elämässään hän hiljeni, lopetti riehumisensa ja meni huoneeseensa.

Eläimet retuuttavat lapsiaan, koska haluavat opettaa ne tavoille ja pärjäämään omassa yhteiskunnassaan. Mitä jos osa lapsista ei vaan kykene ottamaan vastaan mitään muuta kuin fyysisiä "rajoja", joihin jokin heissä vastaa? Eihän näin saisi sanoa, tämäkin viesti varmaan poistuu pian...mutta miten käy niille muille lapsille, jotka eivät koskaan kohtaa rajojaan, joita vaan rauhoitellaan sanallisesti vuodesta toiseen? Väheneekö heidän paha olonsa tai rajattomuutensa jostain, mitä he eivät itse ymmärrä apukeinoksi?

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 16:08"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 16:02"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 15:58"]

224, kommenttisi ei nyt ihan auennut, mistä puhut tarkalleen ottaen? Mikä fyysinen ja henkinen väkivalta?

[/quote]

Taitaa olla aikaisemmin jo tähän ketjuun kopioitu lakipykälistä; fyysinen väkivalta on esim. hakkaaminen ja henkinen väkivalta mm. uhkailu ja kiristys. Lue ylempää niitä kommentteja.

[/quote]

Niin, kyllä minä tiedän oikein hyvin, mitä ovat fyysinen väkivalta ja henkinen väkivalta, mutta mitä ne tarkoittavat lapsen jäähyn ollessa kyseessä, ja ketkä 224:n mielestä syyllistyvät henkiseen väkivaltaan ja miten?

[/quote] Jos nyt lopetaan kuitenkin saivartelu.

Jokainen vanhempi käyttää sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa jossain vaiheessa lapsen kasvatusta. Kun tavaat ne lakipykälät niin huomaat itsekin. Jostain syytä vain "fyysistä väkivaltaa" lapsen kohdalla (esim. tukasta napsaisu tai takapuoleen läimäytys on kaukana väkivallasta) yritetään korostaa hyvinkin paheksuttavasti, mutta lapsen henkistä väkivaltaa ei niinkään vaan on kuulemma hyviä "kasvatusmetodeja".

Olen sitä mieltä, että kultainen keskitie sekä tapaus- ja lapsikohtaisesti on selkeästi paras tapa. Muut viisastelut toisten metodeista voitte jättää sikseen.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 16:12"]

224.n mielestä, jos lapselle sanoo, esim: "et saa jogurttia kun huudat", on henkistä väkivaltaa ja vähemmän vakava asia kun piiskan antaminen. Tullut jo hänen mielipiteensä tässä keskustelussa hyvin selväksi...

[/quote]

Ei ole vaan yhtä vakava asia.

t. 224

Henkinen ja fyysinen väkivalta ON paheksuttavaa.