Vai ettei jäähyllekkään saa lasta enää laittaa, vai niin...
Myönnän suoraan, että olen vähän tyhmä. Ei mitään korkeampaa koulutusta ja kolme lasta, jotka on kasvatettu ihan maalaisjärjellä.
Tänään kun ajelin töistä kotiin, kuulin kun radiossa puhuttiin uusimmasta amerikkalaistutukimuksesta, jossa oli todettu, että jäähy on lapselle huono vaihtoehto. Sen aikana lapsen aivoissa aktivoituu sama alue, kuin ilmeisesti lyötäessä, näin ymmärsin?
Samoin kerrottiin suomalaisen lastenpsykiatrin kanta asiaan. Hän oli tutkimuksen kanssa samoilla linjoilla ja hänen mukaansa jäähylle laittaminen ei ole "rakentavaa" eikä tarjoa lapselle ratkaisukeinoja. Asiat pitäisi kuulemma aina pystyä selviuttämään puhumalla ja koittaa ymmärtää lasta omien moraalikäsitysten ulkopuolella...ja jotain. Tyhmä ei enää jaksanut kuunnella.
Mä en tiedä, miksi tää asia mua niin kaivelee. Musta vaan tuntuu, että tällaisten tutkimusten mukana häviää viimeinenkin maalaisjärki? Aivojen osien aktivoitumionen ensinnäkin? Onko se satavarma keino tulkita toisen ihmisolennon tuntemuksia ja onko siis jokainen jäähytetty lapsi nyt sitten yhtä kuin hakattu lapsi?
Ja kuinka moni vanhempi jaksaa aina, ihan aina selvittää tilanteet rakentavasti, unohtaen omat tunteensa. Joskus se jäähy on tarpeen sille vanhemmallekkin, samoin kun lapselle.
Kai mua vituttaa, kun omat lapset on olleet jäähyillä ja musta se on auttanut. Minuutti per ikävuosi. Ja nyt sekin on ollut ihan väärin.
Siis typerähän munkin reaktio on, mutta olisi kiva joskus kuulla jotain vastakritiikkiä noille tutkimuksillekin. Tollasta vaan lätkästään sun eteen, että revi siitä.
Huono päivä tänään, kun menee kuppi nurin moisesta...
Kommentit (295)
Onneksi meillä on annettu muutaman kerran ihan piiskaa perseelle, kun tinttailu on mennyt yli äyräiden. Tosin, tätä ei ole tapahtunut kuin ehkä 3 krt/lapsi elämän aikana. Muuten oppi on mennyt perille ihan puhumalla ja nyt jo 10-15v. lapsista on tullut reippaita teinejä ja välit meihin vanhempiin on mitä parhaimmat.
En lotkauta korvaanikaan näille tutkimuksille.
Ottamatta kantaa itse asiaan, niin ap, halusin sanoa sulle, että et tosiaankaan vaikuta tyhmältä. Kirjoitat fiksusti ja asiallisesti ristiriitaisesta aiheesta. Uskon, että olet kasvatuksessasi on paljon vähemmän pielessä, kuin monella muulla. Terveisin, se koulutettu kasvatustieteen maisteri.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:36"]Onneksi meillä on annettu muutaman kerran ihan piiskaa perseelle, kun tinttailu on mennyt yli äyräiden. Tosin, tätä ei ole tapahtunut kuin ehkä 3 krt/lapsi elämän aikana. Muuten oppi on mennyt perille ihan puhumalla ja nyt jo 10-15v. lapsista on tullut reippaita teinejä ja välit meihin vanhempiin on mitä parhaimmat.
En lotkauta korvaanikaan näille tutkimuksille.
[/quote]
Kai tiesit, että lapsen fyysinen kurittaminen on lain mukaan rangaistava teko? Piiskaaminen opettaa lapsen tottelemaan ainoastaan siksi, että hän pelkää äidin tai isän satuttavan taas uudestaan. Samalla hän oppii, että saadakseen tahtonsa läpi on ok satuttaa toisia.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:41"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:36"]Onneksi meillä on annettu muutaman kerran ihan piiskaa perseelle, kun tinttailu on mennyt yli äyräiden. Tosin, tätä ei ole tapahtunut kuin ehkä 3 krt/lapsi elämän aikana. Muuten oppi on mennyt perille ihan puhumalla ja nyt jo 10-15v. lapsista on tullut reippaita teinejä ja välit meihin vanhempiin on mitä parhaimmat. En lotkauta korvaanikaan näille tutkimuksille. [/quote] Kai tiesit, että lapsen fyysinen kurittaminen on lain mukaan rangaistava teko? Piiskaaminen opettaa lapsen tottelemaan ainoastaan siksi, että hän pelkää äidin tai isän satuttavan taas uudestaan. Samalla hän oppii, että saadakseen tahtonsa läpi on ok satuttaa toisia.
[/quote] Höpö höpö, jatkuva neuvottelu ja lapsen tahdon mukaan eläminen vahingoittaa vielä enemmän. Lapselle annetaan koko ajan rakkautta ja huolenpitoa, joten lapsi kyllä on ymmärtänyt syyn miksi piiskaa tuli.
Kerrotko vielä, että minkä maan lakien mukaan rangaistava teko; olemme asuneet vuosia parissakin maassa, joten kiinnostaisi tietää minkä maan lakia rikoimme?
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 20:53"]Olen alusta alkaen suhtautunut jäähyihin varauksella. Kymmenen vuotta sitten ei kukaan puhunut jäähyistä! Aika arveluttavaa että yhden supernännyn käskystä koko seuraava sukupolvi jäähytetään asiaa sen enempää kriittisesti miettimättä.
[/quote]Kyllä anoppi perhepäivähoitajana käytti jäähyä jo 20 vuotta sitten. Se oli kunnan perhepäivähoitajille jossain koulutuksessa opetettu. Muistan, kun oli niin tohkeissaan ja tomerana siitä jäähystään. Itse en ole lapsille koko jäähyä käyttänyt, ehkä vain hiljaisena protestina anopin toimintatapoja vastaan.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:44"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:41"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:36"]Onneksi meillä on annettu muutaman kerran ihan piiskaa perseelle, kun tinttailu on mennyt yli äyräiden. Tosin, tätä ei ole tapahtunut kuin ehkä 3 krt/lapsi elämän aikana. Muuten oppi on mennyt perille ihan puhumalla ja nyt jo 10-15v. lapsista on tullut reippaita teinejä ja välit meihin vanhempiin on mitä parhaimmat. En lotkauta korvaanikaan näille tutkimuksille. [/quote] Kai tiesit, että lapsen fyysinen kurittaminen on lain mukaan rangaistava teko? Piiskaaminen opettaa lapsen tottelemaan ainoastaan siksi, että hän pelkää äidin tai isän satuttavan taas uudestaan. Samalla hän oppii, että saadakseen tahtonsa läpi on ok satuttaa toisia.
[/quote] Höpö höpö, jatkuva neuvottelu ja lapsen tahdon mukaan eläminen vahingoittaa vielä enemmän. Lapselle annetaan koko ajan rakkautta ja huolenpitoa, joten lapsi kyllä on ymmärtänyt syyn miksi piiskaa tuli.
Kerrotko vielä, että minkä maan lakien mukaan rangaistava teko; olemme asuneet vuosia parissakin maassa, joten kiinnostaisi tietää minkä maan lakia rikoimme?
[/quote]
Suomessa.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:49"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:44"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:41"] [quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:36"]Onneksi meillä on annettu muutaman kerran ihan piiskaa perseelle, kun tinttailu on mennyt yli äyräiden. Tosin, tätä ei ole tapahtunut kuin ehkä 3 krt/lapsi elämän aikana. Muuten oppi on mennyt perille ihan puhumalla ja nyt jo 10-15v. lapsista on tullut reippaita teinejä ja välit meihin vanhempiin on mitä parhaimmat. En lotkauta korvaanikaan näille tutkimuksille. [/quote] Kai tiesit, että lapsen fyysinen kurittaminen on lain mukaan rangaistava teko? Piiskaaminen opettaa lapsen tottelemaan ainoastaan siksi, että hän pelkää äidin tai isän satuttavan taas uudestaan. Samalla hän oppii, että saadakseen tahtonsa läpi on ok satuttaa toisia. [/quote] Höpö höpö, jatkuva neuvottelu ja lapsen tahdon mukaan eläminen vahingoittaa vielä enemmän. Lapselle annetaan koko ajan rakkautta ja huolenpitoa, joten lapsi kyllä on ymmärtänyt syyn miksi piiskaa tuli. Kerrotko vielä, että minkä maan lakien mukaan rangaistava teko; olemme asuneet vuosia parissakin maassa, joten kiinnostaisi tietää minkä maan lakia rikoimme? [/quote] Suomessa. http://yle.fi/uutiset/lasten_ruumiillinen_kuritus_kiellettiin_30_vuotta_sitten__viela_joka_neljas_tukistaa/7182651
[/quote]
No sitten maa ei mätsännyt joten lakia ei rikottu.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:49"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:44"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:41"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:36"]Onneksi meillä on annettu muutaman kerran ihan piiskaa perseelle, kun tinttailu on mennyt yli äyräiden. Tosin, tätä ei ole tapahtunut kuin ehkä 3 krt/lapsi elämän aikana. Muuten oppi on mennyt perille ihan puhumalla ja nyt jo 10-15v. lapsista on tullut reippaita teinejä ja välit meihin vanhempiin on mitä parhaimmat. En lotkauta korvaanikaan näille tutkimuksille. [/quote] Kai tiesit, että lapsen fyysinen kurittaminen on lain mukaan rangaistava teko? Piiskaaminen opettaa lapsen tottelemaan ainoastaan siksi, että hän pelkää äidin tai isän satuttavan taas uudestaan. Samalla hän oppii, että saadakseen tahtonsa läpi on ok satuttaa toisia.
[/quote] Höpö höpö, jatkuva neuvottelu ja lapsen tahdon mukaan eläminen vahingoittaa vielä enemmän. Lapselle annetaan koko ajan rakkautta ja huolenpitoa, joten lapsi kyllä on ymmärtänyt syyn miksi piiskaa tuli.
Kerrotko vielä, että minkä maan lakien mukaan rangaistava teko; olemme asuneet vuosia parissakin maassa, joten kiinnostaisi tietää minkä maan lakia rikoimme?
[/quote]
Suomessa.
http://www.alalyolasta.fi/ala_lyo_lasta/oikeus_vakivallattomaan_lapsuuteen
Fyysinen väkivalta on rikos myös silloin, kun se kohdistuu omaan lapseen. Aivan samoin kuin se on rikos kohdistuessaan yöllä nakkikioskilla vieraaseen aikuiseen.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:35"]
Täällä menee nyt puurot ja vellit sekaisin, tai sitten halutaan ymmärtää tahallaan väärin. Jäähyttömyys ei tarkoita sitä, että lapsi saa tehdä mitä tahansa tai että sääntöjä ei ole.
Raivoavan lapsen paikka ei kuitenkaan ole yksin. Tunteita selitetään lapselle (sinua harmittaa, ettet saanut tehdä niin, äiti tietää, että sinua harmittaa) ja häntä pidetään turvassa. Lapsi ei hallitse tunteitaan, mutta aikuisen tulee näyttää, että hän on vahva ja kestää lapsen kiukun. Tunteita saa ja pitää näyttää. Lapsi ei saa myöskään olla vastuussa aikuisen tunteista, ts. ei niin, että "äidille tulee paha mieli, kun sinä kiukuttelet". Tokihan jäähy on vanhemmille helppo toimintakeino: "nyt istut siellä hiljaa ja mietit, mitä tuli tehtyä ja tulet takaisin vasta, kun osaat käyttäytyä". Tuollainen ei kuitenkaan luo lapselle ratkaisumalleja vaikeisiin tilanteisiin, eikä opeta tunteiden hallintaa ja käsittelyä. Lapsi oppii vain, että negatiivisia tunteita ei näytetä ja ne kestetään yksin.
Esimerkki meiltä töistä päiväkodista: Oltiin lähdössä ulos ja suuri osa lapsista oli jo puettu. Aloin auttamaan erästä kolmevuotiasta pukemisessa, mutta hän ei halunnutkaan laittaa kurahousuja, ja raivostui täysin. Lapsi ei koskaan kiukuttele tahallaan, halua olla inhottu ja ilkeä. Hänellä on aina syy kiukkuunsa. Olisin voinut nostaa lapsen raivoamaan yksin jonnekin ja todeta vain, että eteisessä ei kiukutella. Tämä olisi opettanut lapselle kuitenkin vain sen, että tunteita ei saa näyttää, asioista ei voi keskustella ja toimeen on tultava yksin.
Sen sijaan otin raivoavan lapsen tiukasti syliin. Keinuttelin häntä ja toistelin rauhallisella äänellä "tiedän, että sinua harmittaa, itke vain". En katsonut kelloa ja varmasti aluksi lapsi ei edes kuullut, mitä sanoin. Jatkoin tasaista, tiukkaa keinuttelua ja rauhallisella äänellä toistelua. Pikkuhiljaa itku alkoi laantua nyyhkytyksiksi ja lapsi alkoi rauhoittua. Kun hän pystyi kuuntelemaan, mitä sanoin, jatkoin keskustelua: "Sinua harmitti kovasti, kun et halunnut laittaa kurahousuja, niinkö?" Lapsi nyökkäsi (ei puhunut ikätasoisesti). Mietin, mikä lapsen mielestä kurahousuissa voisi olla vikana tai miksi hän ei haluaisi niitä pukea ja jatkoin keskustelua: "Olisiko sinusta kuitenkin ihanaa mennä vesilätäköihin? Nyt on ulkona ihania lätäköitä, siksi puetaan saappaat ja kurikset." Lapsi nyökkäsi. Mietin edelleen. "Sinä et haluaisi pukea kurahousuja, tuntuvatko ne jotenkin hankalilta? Onko niissä vähän hankalampi leikkiä kuin pelkässä haalarissa?" Lapsi nyökkäsi. Näin keskustelemalla sain selville, että kurikset tuntuivat lapsesta pahalta, koska olivat vähän tiukat ja olisi ollut kivempi leikkiä ilman. Keskustelu jatkui todella rauhallisesti ja valtavassa yhteisymmärryksessä. Kerroin lapselle, että tiedän, miten kuriksen tuntuvat tosiaan vähän hankalilta. Juttelimme siitä, miten ilman niitä ei kuitenkaan lätäköihin voisi mennä. Koko keskustelun ajan lapsi oli rauhallinen ja näytti arvostavan ja nauttivan valtavasti siitä, että kuuntelin hänen mielipidettään. Lopuksi lapsi puki kurahousut (avustuksellani) helpottuneena hymyillen ja juoksi iloisena vesileikkeihin. Koko tilanne oli meille molemmille hyvin palkitseva ja kaunis kohtaaminen. Lapsi koki tulevansa aidosti kuulluksi, eikä jyrätyksi diktaattorimaisesti tyylillä "sinä puet ne kurikset, kun minä sanon".
t. Lto
[/quote]
Keinosi eivät toimi jokaisen lapsen kohdalla. Kun sanot, että jäähypenkki ei opeta lapselle tunteiden käsittelyä olet mielestäni väärässä. Tempperamenttiselle lapselle se voi juurikin olla sitä rauhoittumisen opettelua. On lapsia, jotka rauhottuvat vanhempien sylissä, mutta on myös niitä jotka kaipaavat omaa rauhaa ja jotka vain rimpulisivat, jos heidät otetaan suuttuneena syliin. Tärkeintä onkin löytää tapa, joka toimii juuri sille omalle lapselle, yksilölle.
Oma äitini piti minua aina väkisin sylissä pienenä ja en pitänyt siitä laisinkaan. En todellakaan sano saaneeni siitä traumoja ja äitini oli aivan mahtava hommassaan, mutta hän ei ymmärtänyt etten halunnut fyysistä kosketusta tuollaisessa tilanteessa. Se on on ymmärrettävää, koska en osannut sitä oikein itsekään hänelle kertoa. En edelleenkään halua kenenkään koskevan tai halaavan minua, jos minä olen vihainen (vaikka ei sitä usein tapahdukaan). Silloin haluan ensin rauhoittua ja sitten kyllä halaan. Lasten halaukset otan toki vastaan, mutta en kestäisi sitä esim. mieheltäni.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:49"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:44"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:41"] [quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 09:36"]Onneksi meillä on annettu muutaman kerran ihan piiskaa perseelle, kun tinttailu on mennyt yli äyräiden. Tosin, tätä ei ole tapahtunut kuin ehkä 3 krt/lapsi elämän aikana. Muuten oppi on mennyt perille ihan puhumalla ja nyt jo 10-15v. lapsista on tullut reippaita teinejä ja välit meihin vanhempiin on mitä parhaimmat. En lotkauta korvaanikaan näille tutkimuksille. [/quote] Kai tiesit, että lapsen fyysinen kurittaminen on lain mukaan rangaistava teko? Piiskaaminen opettaa lapsen tottelemaan ainoastaan siksi, että hän pelkää äidin tai isän satuttavan taas uudestaan. Samalla hän oppii, että saadakseen tahtonsa läpi on ok satuttaa toisia. [/quote] Höpö höpö, jatkuva neuvottelu ja lapsen tahdon mukaan eläminen vahingoittaa vielä enemmän. Lapselle annetaan koko ajan rakkautta ja huolenpitoa, joten lapsi kyllä on ymmärtänyt syyn miksi piiskaa tuli. Kerrotko vielä, että minkä maan lakien mukaan rangaistava teko; olemme asuneet vuosia parissakin maassa, joten kiinnostaisi tietää minkä maan lakia rikoimme? [/quote] Suomessa. http://yle.fi/uutiset/lasten_ruumiillinen_kuritus_kiellettiin_30_vuotta_sitten__viela_joka_neljas_tukistaa/7182651
[/quote]
Todella jäätävää paskaa. Ei saisi oikeastaan suuttuakaan, koska lapsi ei opi siitä, että aikuinen on vihainen.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 20:20"]
Jää iso trauma. Sopii vain yli 10v. ikäisille, mutta heillekin harkiten.
[/quote]
millä tavalla jää trauma? :o
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 22:00"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 18:15"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 08:01"][quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 20:54] Miten voi keskustella uhmaikäisen kanssa, joka huutaa ja kirkuu naama punaisena, raivokohtauksen kourissa lattialla sätkien [/quote] Uhmaikäisiä ei tarvitse rankaista itkupotkuraivareista, ei ne tee niitä pahuuttaan vaan siksi että eivät vielä osaa säädellä tunteitaan ja pukea niitä sanoiksi. Kun meidän kaksivee saa uhmiskohtauksen, juttelen hänelle "harmittaako sinua kun et saanut sitä? - Äiti ymmärtää että sinua harmittaa kun lelu meni rikki." Tms Lapsi saa riehua tilanteesta riippuen joko sylissä tai lattialla, ka keskustelu käydään siinä kohtaa kun lapsi on jo sen verran rauhoittunut että pystyy kuuntelemaan. Tokihan se perheen isompia lapsia harmittaa huuto kesken aamupalan tms mutta hyvin ovat hekin oppineet selittämään pienimmälle tunteitaan ja sitä että meidän kotona mitään ei saa itkemällä. Näin siis meillä toimitaan, en tiedä onko oikea vai väärä tapa kun vanhin kolmesta lapsesta on vasta tokaluokkalainen. Mutta kerroin vain esimerkin perheestä jossa ei jäähyjä harrasteta. [/quote] No herranen aika. Eikai kukaan nyt jäähylle laita siksi, että tenava suuttuu jostain. Jäähylle laitetaan, jos ei tottele tai tekee vaikka kiusaa. Minä en ole omia jäähyttänyt, lähinnä omaa laiskuuttani. Mitään periaatteellista ei ole kyllä ollut. Se on vain yksi tapa rangaista.
[/quote]
Eli laitat muut kärsimään yhden terrorista. MUIDEN lapsien EI tarvitse kärsiä yhden raivokohtauksista mitenkään. SINUN pitää se varmistaa.
[/quote]
Hyvä on myös oppia sietämään muita ihmisiä, elämä ei suju aina ilman häiriöitä. Ja pääsee helpommalla kun ei tee maailman loppua, kun linja-autossa joku puhuu liian kovaa puhelimeen, lapsi kiukuttelee, teinit meluaa jne.
Jos häiriö on lähinnä ääntä eikä fyysistä uhkaa ole tai että vanhempi pystyy sen estämään ei toista tarvi eristää.
[/quote]
Eli sinä olet juuri osa sitä syytä miksi lapset riehuvat ja huutavat joka paikassa. He käyttäytyvät näin sitten vielä koulussakin.
Säälin kaikkia jotka joutuvat elämään lähellä lapsiasi
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 08:38"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:28"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:13"] Jäähy kuuluu autoritääriseen kasvatustapaan. Se on toimintakeino vanhemmille, joilta loppuvat keinot oman lapsensa kanssa, jotka eivät Aikuisina osaa toimia tilanteessa paremmin. [/quote] Kukaan ei ole koskaan keksinyt parempaakaan keinoa. Nämä keskustelevat vanhemmat antavat muiden kärsiä yhden terrorisoivan lapsen touhuista. Samalla itse hyppivät sen lapsen mukana. Kun lapsi rupeaa riehumaan niin vanhemman vastuulla on muutama asia: -Estää että lapsi ei voi satuttaa ketään eikä hajoittaa mitään -Hiljentää lapsi ja estää hänen tekemästä mitä hän haluaa -Varmistaa että muiden ihmisten ei tarvitse kärsiä sen lapsen metelistä - Hoitaa ne sillä tavalla että riehuva lapsi ei siitä mitenkään hyödy - Varmistaa että muut ihmiset saavat jatkaa touhujaan rauhassa - Tehdä kaikki niin että itse kykenee jatkamaan sitä asiaa mitä oli tekemässäkin. Joten voitko selittää että miten tuo hoituu sinun tavallasi? Jos sinulla on vaikka 5 lasta ja kylässä sinulla on kaverisi ja hänen kaksi lasta. Kaikki lapset ovat alle koulu ikäisiä. Sinun lapsesi rupeaa riehumaan, hakkaamaan muita ja heittämään tavaroita. Hän ei suostu lopettamaan tekoaan vaan jatkaa ja jatkaa. Miten selvität sen yllä mainitut kriteerit täyttämällä? [/quote] Lasta ei tarvitse hiljentää eikä kaiken tarvitse jatkua heti samalla sekunnilla niin, että jokainen jatkaa sitä, mitä oli tekemässä. Hiljentäminen riippuu paikasta, jossa ollaan. Kotona saa näyttää tunteita, vaikka olisi vieraitakin. Kun kiukuttaa ja suututtaa, saa itkeä ja karjua, vaikka hyppiä tasajalkaa ja maata lattialla potkimassa, mutta toisia ei saa satuttaa, eikä tavaroita rikkoa. Tunteet kuuluvat elämään, negatiivisetkin. Vieraat eivät siitä vaurioidu, että pikkulapsi kiukuttelee jonkin aikaa jostakin. Jos ovat lapsiperhe, niin ehkä jopa huokaisevat helpotuksesta, että "muillakin on tällaista, ei vain meillä". Sen sijaan esimerkiksi hautajaisissa tai häissä ei toisia vieraita häiritä. Silloin tarvittaessa toinen vanhempi poistuu lapsen kanssa paikalta. Kotona asia käsitellään heti, siis kun lapsen kiukku on sen verran laantunut, että hän tähän pystyy. Jos lapseni satuttaisi meillä vieraina olevia lapsia, ottaisin lapsen leikeistä sivuun ja toteaisin, että "sinä et voi nyt leikkiä Petterin kanssa, kun tahallasi satutat koko ajan". Lapsi saisi purkaa kiukkuaan vieressäni, potkia ja itkeä vaikka keittiössä, jonne olisin hänet nostanut. Kun lapsi olisi rauhoittunut, selittäisin hänelle tilanteen ja hän pyytäisi toiselta lapselta anteeksi. Jäähyä tässä ei silti tarvittaisi. Minulla on kaksi omaa pientä lasta ja olen työskennellyt päiväkodissa 10 vuotta. Koskaan ei ole tarvinut laittaa lasta jäähylle, koska minulla on keinoja käsitellä tilannetta. Tämä ei tarkoita, että antaisin lasten kiusata tai satuttaa toisia tai että asioista neuvoteltaisiin lasten kanssa tuntikausia. Päinvastoin, autoritäärinen kasvatustapa lisää lapsen uhmaa. Kun lapsi huomaa, että häntä arvostetaan, uhma vähenee, ja em kaltaisia tilanteita tulee vähemmän. Lasten kanssa kannattaa keskustella, eikä aliarvioida heitä. Jo kolmevuotiaitakin voi kuunnella ja kysyä esimerkiksi riidan molemmilta osapuolilta, mitä siinä heidän mielestään tapahtui.
[/quote]
Sinulla ei ole oikeutta antaa yhden lapsesi terrorisoida toista lastasi riehumalla ja huutamalla. Päiväkodissa muiden lapsien EI pidä joutua kuuntelemaan yhden riehumista ja huutamista.
Meidän lasten tarhassa ainakin lapset laitetaan jäähylle ja jos lapsi rupeaa useammin riehumaan niin hänet voidaan jopa heittää ulos tarhasta (eli lapsi pitää viedä jonnekkin muualle).
Minä ainakin nostaisin metelin jos tarhassa annettaisiin toisten lasten terrorisoida minun lastani riehumalla ja huutamalla.
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 09:03"]
Ohjaava kasvatus perustuu lapsen ja aikuisen tasavertaisuuteen. Ohjaavassa kasvatuksessa toteutetaan myönteisiä perussuhtautumistapoja. Lapselle annetaan turvallisuutta (hyväksyntää), kiintymystä (hellyyttä) ja arvostusta (luottamusta). Ohjaavassa kasvatuksessa aikuisella on kokonaisvastuu lapsesta. Lapsen ja aikuisen välisessä vuorovaikutuksessa molemmat voittavat. Molemmat osapuolet antavat ja saavat. Toiminnassa korostuvat yhdessäolo, yhteistoiminta ja yhteiset tunnekokemukset. Ohjaavan kasvatuksen tavoitteena on avoin ja toisia perheenjäseniä arvostava, tunteita aidosti ilmaiseva sekä yhteistoimintaan pystyvä perhe. Aito tunneilmaisu mahdollistaa kasvattajan tulemisen lapselle läheiseksi, aidoksi ja lämpimäksi. Vanhemmat asettavat perusteltuja rajoja lapsen käyttäytymiselle. (Rönkä 1989, 11-12.)
[/quote]
No tuon kasvatuksen helmiä näkee nykyään koulussa paljonkin. Täysin kurittomia sosiopaatteja joiden ainoa elämän tarkoitus näyttää olevan toisille pahan tekeminen
Lapselle annettu luunappi, tukistaminen tai lapsen lyöminen tunnistetaan yleensä kuritusväkivallaksi. Nykykäsityksen mukaan kuitenkin myös mitätöinti, uhkailu ja eristäminen ovat kuritusväkivaltaa. Ensi- ja turvakotien liiton psykoterapeutti Kaisa Lumijärvi sanoo, että moni aikuinen ei tunnistakaan käyttämiään kasvatuskeinoja henkiseksi väkivallaksi.
– Esimerkiksi tämä jäähypenkki, eli että laitetaan lapsi jäähylle, kun hän on tehnyt jotain sopimatonta. Vielä kymmenisen vuotta sitten se oli suositeltava rangaistus. Nykytutkimuksen valossa tiedämme, että varsinkaan hyvin pienellä lapsella ei ole keinoja säädellä itse käyttäytymistään tai tunnetilojaan, ja hän tarvitsisi silloin siihen apua aikuiselta. Sillä hetkellä yksin jättäminen on tuhoisaa, toteaa Lumijärvi."
"Lumijärvi muistuttaa, että kaikilla ihmisillä on tarve läheisyyteen. Lumijärven mielestä olennaista on, että vanhempi etsii myönteisiä keinoja asettaa rutiineja ja rajoja. Kasvatus ei ole ei-sanan hokemista, vaan opastusta ja yhdessä tekemistä vanhemman kanssa."
"Kuten ruumiillinen väkivalta, myös henkinen väkivalta siirtyy helposti sukupolvelta toiselle. Lumijärvi haastaa vanhemmat miettimään, millaista kohtelua on itse saanut osakseen lapsena.
Väkivalta loukkaa aina lapsen ihmisoikeuksia ja jättää lapseen kokemuksen, että hän ei ole arvokas ja rakastettu. Sillä on kauaskantoiset vaikutukset lapsuudesta aikuisuuteen.
– Meille on ehkä jäänyt kasvatusperinteeseen sellainen asenne, että routa porsaan kotiin ajaa. Laitetaan lapsi kylmään ja ajatellaan, että kyllä hän siellä pärjää.
Kuritusväkivalta on Lumijärven mukaan joillakin aikuisilla syvällä asenteessa, keinona pitää yllä omaa auktoriteettia kotona. Lyhyellä aikavälilä moni kuritusväkivallan keino näyttää siinä mielessä toimivan, että se saa lapsen tottelemaan, mutta pitkällä aikavälillä se tuottaa päinvastaisia tuloksia."
"– Lapsista tulee aggressiivisia, heillä on käytöshäiriöitä enemmän. Lisäksi tulee pulmia lapsen itsetunnossa. Jos lapsi elää jatkuvasti väkivaltaisessa ilmapiirissä, lapsen stressitasot nousevat. Tämä taas vaikuttaa monella tapaa esimerkiksi hormonijärjestelmiin, toteaa Lumijärvi."
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 10:28"][quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 08:38"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:28"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:13"] Jäähy kuuluu autoritääriseen kasvatustapaan. Se on toimintakeino vanhemmille, joilta loppuvat keinot oman lapsensa kanssa, jotka eivät Aikuisina osaa toimia tilanteessa paremmin. [/quote] Kukaan ei ole koskaan keksinyt parempaakaan keinoa. Nämä keskustelevat vanhemmat antavat muiden kärsiä yhden terrorisoivan lapsen touhuista. Samalla itse hyppivät sen lapsen mukana. Kun lapsi rupeaa riehumaan niin vanhemman vastuulla on muutama asia: -Estää että lapsi ei voi satuttaa ketään eikä hajoittaa mitään -Hiljentää lapsi ja estää hänen tekemästä mitä hän haluaa -Varmistaa että muiden ihmisten ei tarvitse kärsiä sen lapsen metelistä - Hoitaa ne sillä tavalla että riehuva lapsi ei siitä mitenkään hyödy - Varmistaa että muut ihmiset saavat jatkaa touhujaan rauhassa - Tehdä kaikki niin että itse kykenee jatkamaan sitä asiaa mitä oli tekemässäkin. Joten voitko selittää että miten tuo hoituu sinun tavallasi? Jos sinulla on vaikka 5 lasta ja kylässä sinulla on kaverisi ja hänen kaksi lasta. Kaikki lapset ovat alle koulu ikäisiä. Sinun lapsesi rupeaa riehumaan, hakkaamaan muita ja heittämään tavaroita. Hän ei suostu lopettamaan tekoaan vaan jatkaa ja jatkaa. Miten selvität sen yllä mainitut kriteerit täyttämällä? [/quote] Lasta ei tarvitse hiljentää eikä kaiken tarvitse jatkua heti samalla sekunnilla niin, että jokainen jatkaa sitä, mitä oli tekemässä. Hiljentäminen riippuu paikasta, jossa ollaan. Kotona saa näyttää tunteita, vaikka olisi vieraitakin. Kun kiukuttaa ja suututtaa, saa itkeä ja karjua, vaikka hyppiä tasajalkaa ja maata lattialla potkimassa, mutta toisia ei saa satuttaa, eikä tavaroita rikkoa. Tunteet kuuluvat elämään, negatiivisetkin. Vieraat eivät siitä vaurioidu, että pikkulapsi kiukuttelee jonkin aikaa jostakin. Jos ovat lapsiperhe, niin ehkä jopa huokaisevat helpotuksesta, että "muillakin on tällaista, ei vain meillä". Sen sijaan esimerkiksi hautajaisissa tai häissä ei toisia vieraita häiritä. Silloin tarvittaessa toinen vanhempi poistuu lapsen kanssa paikalta. Kotona asia käsitellään heti, siis kun lapsen kiukku on sen verran laantunut, että hän tähän pystyy. Jos lapseni satuttaisi meillä vieraina olevia lapsia, ottaisin lapsen leikeistä sivuun ja toteaisin, että "sinä et voi nyt leikkiä Petterin kanssa, kun tahallasi satutat koko ajan". Lapsi saisi purkaa kiukkuaan vieressäni, potkia ja itkeä vaikka keittiössä, jonne olisin hänet nostanut. Kun lapsi olisi rauhoittunut, selittäisin hänelle tilanteen ja hän pyytäisi toiselta lapselta anteeksi. Jäähyä tässä ei silti tarvittaisi. Minulla on kaksi omaa pientä lasta ja olen työskennellyt päiväkodissa 10 vuotta. Koskaan ei ole tarvinut laittaa lasta jäähylle, koska minulla on keinoja käsitellä tilannetta. Tämä ei tarkoita, että antaisin lasten kiusata tai satuttaa toisia tai että asioista neuvoteltaisiin lasten kanssa tuntikausia. Päinvastoin, autoritäärinen kasvatustapa lisää lapsen uhmaa. Kun lapsi huomaa, että häntä arvostetaan, uhma vähenee, ja em kaltaisia tilanteita tulee vähemmän. Lasten kanssa kannattaa keskustella, eikä aliarvioida heitä. Jo kolmevuotiaitakin voi kuunnella ja kysyä esimerkiksi riidan molemmilta osapuolilta, mitä siinä heidän mielestään tapahtui.
[/quote]
Sinulla ei ole oikeutta antaa yhden lapsesi terrorisoida toista lastasi riehumalla ja huutamalla. Päiväkodissa muiden lapsien EI pidä joutua kuuntelemaan yhden riehumista ja huutamista.
Meidän lasten tarhassa ainakin lapset laitetaan jäähylle ja jos lapsi rupeaa useammin riehumaan niin hänet voidaan jopa heittää ulos tarhasta (eli lapsi pitää viedä jonnekkin muualle).
Minä ainakin nostaisin metelin jos tarhassa annettaisiin toisten lasten terrorisoida minun lastani riehumalla ja huutamalla.
[/quote]
Oletko oikeasti sitä mieltä, että lapsesi ei saa huutaa ja riehua, siis ilmaista tunteitaan? Lapselle tunteet ovat fyysisiä. Aikuinen voi istua huolissaan hiljaa paikoillaan, aivan ääneti, kun kyyneleet vierivät poskille. Lapsen paha mieli ja kiukku sen sijaan näkyy koko kehossa. Kuvailemallasi tavalla kasvatetaan aikuisia, jotka nielevät negatiiviset mielipiteensä ja tunteensa ja tekevät kaikkensa miellyttääkseen muita. On erittäin vahingollista, jos lapsi ei saa näyttää negatiivisia tunteitaan ikätasoisella tavallaan. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Lapselle voi opettaa, että kun kiukuttaa, ketään ei satuteta, mutta huutaa saa.
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 10:28"][quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 08:38"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:28"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:13"] Jäähy kuuluu autoritääriseen kasvatustapaan. Se on toimintakeino vanhemmille, joilta loppuvat keinot oman lapsensa kanssa, jotka eivät Aikuisina osaa toimia tilanteessa paremmin. [/quote] Kukaan ei ole koskaan keksinyt parempaakaan keinoa. Nämä keskustelevat vanhemmat antavat muiden kärsiä yhden terrorisoivan lapsen touhuista. Samalla itse hyppivät sen lapsen mukana. Kun lapsi rupeaa riehumaan niin vanhemman vastuulla on muutama asia: -Estää että lapsi ei voi satuttaa ketään eikä hajoittaa mitään -Hiljentää lapsi ja estää hänen tekemästä mitä hän haluaa -Varmistaa että muiden ihmisten ei tarvitse kärsiä sen lapsen metelistä - Hoitaa ne sillä tavalla että riehuva lapsi ei siitä mitenkään hyödy - Varmistaa että muut ihmiset saavat jatkaa touhujaan rauhassa - Tehdä kaikki niin että itse kykenee jatkamaan sitä asiaa mitä oli tekemässäkin. Joten voitko selittää että miten tuo hoituu sinun tavallasi? Jos sinulla on vaikka 5 lasta ja kylässä sinulla on kaverisi ja hänen kaksi lasta. Kaikki lapset ovat alle koulu ikäisiä. Sinun lapsesi rupeaa riehumaan, hakkaamaan muita ja heittämään tavaroita. Hän ei suostu lopettamaan tekoaan vaan jatkaa ja jatkaa. Miten selvität sen yllä mainitut kriteerit täyttämällä? [/quote] Lasta ei tarvitse hiljentää eikä kaiken tarvitse jatkua heti samalla sekunnilla niin, että jokainen jatkaa sitä, mitä oli tekemässä. Hiljentäminen riippuu paikasta, jossa ollaan. Kotona saa näyttää tunteita, vaikka olisi vieraitakin. Kun kiukuttaa ja suututtaa, saa itkeä ja karjua, vaikka hyppiä tasajalkaa ja maata lattialla potkimassa, mutta toisia ei saa satuttaa, eikä tavaroita rikkoa. Tunteet kuuluvat elämään, negatiivisetkin. Vieraat eivät siitä vaurioidu, että pikkulapsi kiukuttelee jonkin aikaa jostakin. Jos ovat lapsiperhe, niin ehkä jopa huokaisevat helpotuksesta, että "muillakin on tällaista, ei vain meillä". Sen sijaan esimerkiksi hautajaisissa tai häissä ei toisia vieraita häiritä. Silloin tarvittaessa toinen vanhempi poistuu lapsen kanssa paikalta. Kotona asia käsitellään heti, siis kun lapsen kiukku on sen verran laantunut, että hän tähän pystyy. Jos lapseni satuttaisi meillä vieraina olevia lapsia, ottaisin lapsen leikeistä sivuun ja toteaisin, että "sinä et voi nyt leikkiä Petterin kanssa, kun tahallasi satutat koko ajan". Lapsi saisi purkaa kiukkuaan vieressäni, potkia ja itkeä vaikka keittiössä, jonne olisin hänet nostanut. Kun lapsi olisi rauhoittunut, selittäisin hänelle tilanteen ja hän pyytäisi toiselta lapselta anteeksi. Jäähyä tässä ei silti tarvittaisi. Minulla on kaksi omaa pientä lasta ja olen työskennellyt päiväkodissa 10 vuotta. Koskaan ei ole tarvinut laittaa lasta jäähylle, koska minulla on keinoja käsitellä tilannetta. Tämä ei tarkoita, että antaisin lasten kiusata tai satuttaa toisia tai että asioista neuvoteltaisiin lasten kanssa tuntikausia. Päinvastoin, autoritäärinen kasvatustapa lisää lapsen uhmaa. Kun lapsi huomaa, että häntä arvostetaan, uhma vähenee, ja em kaltaisia tilanteita tulee vähemmän. Lasten kanssa kannattaa keskustella, eikä aliarvioida heitä. Jo kolmevuotiaitakin voi kuunnella ja kysyä esimerkiksi riidan molemmilta osapuolilta, mitä siinä heidän mielestään tapahtui.
[/quote]
Sinulla ei ole oikeutta antaa yhden lapsesi terrorisoida toista lastasi riehumalla ja huutamalla. Päiväkodissa muiden lapsien EI pidä joutua kuuntelemaan yhden riehumista ja huutamista.
Meidän lasten tarhassa ainakin lapset laitetaan jäähylle ja jos lapsi rupeaa useammin riehumaan niin hänet voidaan jopa heittää ulos tarhasta (eli lapsi pitää viedä jonnekkin muualle).
Minä ainakin nostaisin metelin jos tarhassa annettaisiin toisten lasten terrorisoida minun lastani riehumalla ja huutamalla.
[/quote]
Missä todellisuudessa sinä elät, jos kuvittelet, ettei päiväkodissa saa huutaa, siis näyttää suuttumustaan? Tunteiden näyttämisestä ei rangaista ja jäähy on rangaistus.
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 10:28"][quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 08:38"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:28"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:13"] Jäähy kuuluu autoritääriseen kasvatustapaan. Se on toimintakeino vanhemmille, joilta loppuvat keinot oman lapsensa kanssa, jotka eivät Aikuisina osaa toimia tilanteessa paremmin. [/quote] Kukaan ei ole koskaan keksinyt parempaakaan keinoa. Nämä keskustelevat vanhemmat antavat muiden kärsiä yhden terrorisoivan lapsen touhuista. Samalla itse hyppivät sen lapsen mukana. Kun lapsi rupeaa riehumaan niin vanhemman vastuulla on muutama asia: -Estää että lapsi ei voi satuttaa ketään eikä hajoittaa mitään -Hiljentää lapsi ja estää hänen tekemästä mitä hän haluaa -Varmistaa että muiden ihmisten ei tarvitse kärsiä sen lapsen metelistä - Hoitaa ne sillä tavalla että riehuva lapsi ei siitä mitenkään hyödy - Varmistaa että muut ihmiset saavat jatkaa touhujaan rauhassa - Tehdä kaikki niin että itse kykenee jatkamaan sitä asiaa mitä oli tekemässäkin. Joten voitko selittää että miten tuo hoituu sinun tavallasi? Jos sinulla on vaikka 5 lasta ja kylässä sinulla on kaverisi ja hänen kaksi lasta. Kaikki lapset ovat alle koulu ikäisiä. Sinun lapsesi rupeaa riehumaan, hakkaamaan muita ja heittämään tavaroita. Hän ei suostu lopettamaan tekoaan vaan jatkaa ja jatkaa. Miten selvität sen yllä mainitut kriteerit täyttämällä? [/quote] Lasta ei tarvitse hiljentää eikä kaiken tarvitse jatkua heti samalla sekunnilla niin, että jokainen jatkaa sitä, mitä oli tekemässä. Hiljentäminen riippuu paikasta, jossa ollaan. Kotona saa näyttää tunteita, vaikka olisi vieraitakin. Kun kiukuttaa ja suututtaa, saa itkeä ja karjua, vaikka hyppiä tasajalkaa ja maata lattialla potkimassa, mutta toisia ei saa satuttaa, eikä tavaroita rikkoa. Tunteet kuuluvat elämään, negatiivisetkin. Vieraat eivät siitä vaurioidu, että pikkulapsi kiukuttelee jonkin aikaa jostakin. Jos ovat lapsiperhe, niin ehkä jopa huokaisevat helpotuksesta, että "muillakin on tällaista, ei vain meillä". Sen sijaan esimerkiksi hautajaisissa tai häissä ei toisia vieraita häiritä. Silloin tarvittaessa toinen vanhempi poistuu lapsen kanssa paikalta. Kotona asia käsitellään heti, siis kun lapsen kiukku on sen verran laantunut, että hän tähän pystyy. Jos lapseni satuttaisi meillä vieraina olevia lapsia, ottaisin lapsen leikeistä sivuun ja toteaisin, että "sinä et voi nyt leikkiä Petterin kanssa, kun tahallasi satutat koko ajan". Lapsi saisi purkaa kiukkuaan vieressäni, potkia ja itkeä vaikka keittiössä, jonne olisin hänet nostanut. Kun lapsi olisi rauhoittunut, selittäisin hänelle tilanteen ja hän pyytäisi toiselta lapselta anteeksi. Jäähyä tässä ei silti tarvittaisi. Minulla on kaksi omaa pientä lasta ja olen työskennellyt päiväkodissa 10 vuotta. Koskaan ei ole tarvinut laittaa lasta jäähylle, koska minulla on keinoja käsitellä tilannetta. Tämä ei tarkoita, että antaisin lasten kiusata tai satuttaa toisia tai että asioista neuvoteltaisiin lasten kanssa tuntikausia. Päinvastoin, autoritäärinen kasvatustapa lisää lapsen uhmaa. Kun lapsi huomaa, että häntä arvostetaan, uhma vähenee, ja em kaltaisia tilanteita tulee vähemmän. Lasten kanssa kannattaa keskustella, eikä aliarvioida heitä. Jo kolmevuotiaitakin voi kuunnella ja kysyä esimerkiksi riidan molemmilta osapuolilta, mitä siinä heidän mielestään tapahtui.
[/quote]
Sinulla ei ole oikeutta antaa yhden lapsesi terrorisoida toista lastasi riehumalla ja huutamalla. Päiväkodissa muiden lapsien EI pidä joutua kuuntelemaan yhden riehumista ja huutamista.
Meidän lasten tarhassa ainakin lapset laitetaan jäähylle ja jos lapsi rupeaa useammin riehumaan niin hänet voidaan jopa heittää ulos tarhasta (eli lapsi pitää viedä jonnekkin muualle).
Minä ainakin nostaisin metelin jos tarhassa annettaisiin toisten lasten terrorisoida minun lastani riehumalla ja huutamalla.
[/quote]
Jos lapsi ei saa purkaa kiukkuaan huutamalla, niin mikä mielestäsi on hyväksyttävämpi tapa? Toisten lyöminen? Vai oletko sitä mieltä, että lapsi ei saa näyttää negatiivisia tunteitaan lainkaan, menköön muualle ja tulkoon takaisin vasta, kun osaa taas miellyttää muita?
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 11:07"]
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 10:28"][quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 08:38"] [quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:28"][quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 21:13"] Jäähy kuuluu autoritääriseen kasvatustapaan. Se on toimintakeino vanhemmille, joilta loppuvat keinot oman lapsensa kanssa, jotka eivät Aikuisina osaa toimia tilanteessa paremmin. [/quote] Kukaan ei ole koskaan keksinyt parempaakaan keinoa. Nämä keskustelevat vanhemmat antavat muiden kärsiä yhden terrorisoivan lapsen touhuista. Samalla itse hyppivät sen lapsen mukana. Kun lapsi rupeaa riehumaan niin vanhemman vastuulla on muutama asia: -Estää että lapsi ei voi satuttaa ketään eikä hajoittaa mitään -Hiljentää lapsi ja estää hänen tekemästä mitä hän haluaa -Varmistaa että muiden ihmisten ei tarvitse kärsiä sen lapsen metelistä - Hoitaa ne sillä tavalla että riehuva lapsi ei siitä mitenkään hyödy - Varmistaa että muut ihmiset saavat jatkaa touhujaan rauhassa - Tehdä kaikki niin että itse kykenee jatkamaan sitä asiaa mitä oli tekemässäkin. Joten voitko selittää että miten tuo hoituu sinun tavallasi? Jos sinulla on vaikka 5 lasta ja kylässä sinulla on kaverisi ja hänen kaksi lasta. Kaikki lapset ovat alle koulu ikäisiä. Sinun lapsesi rupeaa riehumaan, hakkaamaan muita ja heittämään tavaroita. Hän ei suostu lopettamaan tekoaan vaan jatkaa ja jatkaa. Miten selvität sen yllä mainitut kriteerit täyttämällä? [/quote] Lasta ei tarvitse hiljentää eikä kaiken tarvitse jatkua heti samalla sekunnilla niin, että jokainen jatkaa sitä, mitä oli tekemässä. Hiljentäminen riippuu paikasta, jossa ollaan. Kotona saa näyttää tunteita, vaikka olisi vieraitakin. Kun kiukuttaa ja suututtaa, saa itkeä ja karjua, vaikka hyppiä tasajalkaa ja maata lattialla potkimassa, mutta toisia ei saa satuttaa, eikä tavaroita rikkoa. Tunteet kuuluvat elämään, negatiivisetkin. Vieraat eivät siitä vaurioidu, että pikkulapsi kiukuttelee jonkin aikaa jostakin. Jos ovat lapsiperhe, niin ehkä jopa huokaisevat helpotuksesta, että "muillakin on tällaista, ei vain meillä". Sen sijaan esimerkiksi hautajaisissa tai häissä ei toisia vieraita häiritä. Silloin tarvittaessa toinen vanhempi poistuu lapsen kanssa paikalta. Kotona asia käsitellään heti, siis kun lapsen kiukku on sen verran laantunut, että hän tähän pystyy. Jos lapseni satuttaisi meillä vieraina olevia lapsia, ottaisin lapsen leikeistä sivuun ja toteaisin, että "sinä et voi nyt leikkiä Petterin kanssa, kun tahallasi satutat koko ajan". Lapsi saisi purkaa kiukkuaan vieressäni, potkia ja itkeä vaikka keittiössä, jonne olisin hänet nostanut. Kun lapsi olisi rauhoittunut, selittäisin hänelle tilanteen ja hän pyytäisi toiselta lapselta anteeksi. Jäähyä tässä ei silti tarvittaisi. Minulla on kaksi omaa pientä lasta ja olen työskennellyt päiväkodissa 10 vuotta. Koskaan ei ole tarvinut laittaa lasta jäähylle, koska minulla on keinoja käsitellä tilannetta. Tämä ei tarkoita, että antaisin lasten kiusata tai satuttaa toisia tai että asioista neuvoteltaisiin lasten kanssa tuntikausia. Päinvastoin, autoritäärinen kasvatustapa lisää lapsen uhmaa. Kun lapsi huomaa, että häntä arvostetaan, uhma vähenee, ja em kaltaisia tilanteita tulee vähemmän. Lasten kanssa kannattaa keskustella, eikä aliarvioida heitä. Jo kolmevuotiaitakin voi kuunnella ja kysyä esimerkiksi riidan molemmilta osapuolilta, mitä siinä heidän mielestään tapahtui. [/quote] Sinulla ei ole oikeutta antaa yhden lapsesi terrorisoida toista lastasi riehumalla ja huutamalla. Päiväkodissa muiden lapsien EI pidä joutua kuuntelemaan yhden riehumista ja huutamista. Meidän lasten tarhassa ainakin lapset laitetaan jäähylle ja jos lapsi rupeaa useammin riehumaan niin hänet voidaan jopa heittää ulos tarhasta (eli lapsi pitää viedä jonnekkin muualle). Minä ainakin nostaisin metelin jos tarhassa annettaisiin toisten lasten terrorisoida minun lastani riehumalla ja huutamalla. [/quote] Oletko oikeasti sitä mieltä, että lapsesi ei saa huutaa ja riehua, siis ilmaista tunteitaan? Lapselle tunteet ovat fyysisiä. Aikuinen voi istua huolissaan hiljaa paikoillaan, aivan ääneti, kun kyyneleet vierivät poskille. Lapsen paha mieli ja kiukku sen sijaan näkyy koko kehossa. Kuvailemallasi tavalla kasvatetaan aikuisia, jotka nielevät negatiiviset mielipiteensä ja tunteensa ja tekevät kaikkensa miellyttääkseen muita. On erittäin vahingollista, jos lapsi ei saa näyttää negatiivisia tunteitaan ikätasoisella tavallaan. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Lapselle voi opettaa, että kun kiukuttaa, ketään ei satuteta, mutta huutaa saa.
[/quote]
No ei todellakaan huuda tai riehu minun lapseni. Jos suutututtaa niin menkööt omaan huoneeseensa rauhoittumaan. Muiden EI tarvitse kärsiä yhden rääkymisestä.
Täällä menee nyt puurot ja vellit sekaisin, tai sitten halutaan ymmärtää tahallaan väärin. Jäähyttömyys ei tarkoita sitä, että lapsi saa tehdä mitä tahansa tai että sääntöjä ei ole.
Raivoavan lapsen paikka ei kuitenkaan ole yksin. Tunteita selitetään lapselle (sinua harmittaa, ettet saanut tehdä niin, äiti tietää, että sinua harmittaa) ja häntä pidetään turvassa. Lapsi ei hallitse tunteitaan, mutta aikuisen tulee näyttää, että hän on vahva ja kestää lapsen kiukun. Tunteita saa ja pitää näyttää. Lapsi ei saa myöskään olla vastuussa aikuisen tunteista, ts. ei niin, että "äidille tulee paha mieli, kun sinä kiukuttelet". Tokihan jäähy on vanhemmille helppo toimintakeino: "nyt istut siellä hiljaa ja mietit, mitä tuli tehtyä ja tulet takaisin vasta, kun osaat käyttäytyä". Tuollainen ei kuitenkaan luo lapselle ratkaisumalleja vaikeisiin tilanteisiin, eikä opeta tunteiden hallintaa ja käsittelyä. Lapsi oppii vain, että negatiivisia tunteita ei näytetä ja ne kestetään yksin.
Esimerkki meiltä töistä päiväkodista: Oltiin lähdössä ulos ja suuri osa lapsista oli jo puettu. Aloin auttamaan erästä kolmevuotiasta pukemisessa, mutta hän ei halunnutkaan laittaa kurahousuja, ja raivostui täysin. Lapsi ei koskaan kiukuttele tahallaan, halua olla inhottu ja ilkeä. Hänellä on aina syy kiukkuunsa. Olisin voinut nostaa lapsen raivoamaan yksin jonnekin ja todeta vain, että eteisessä ei kiukutella. Tämä olisi opettanut lapselle kuitenkin vain sen, että tunteita ei saa näyttää, asioista ei voi keskustella ja toimeen on tultava yksin.
Sen sijaan otin raivoavan lapsen tiukasti syliin. Keinuttelin häntä ja toistelin rauhallisella äänellä "tiedän, että sinua harmittaa, itke vain". En katsonut kelloa ja varmasti aluksi lapsi ei edes kuullut, mitä sanoin. Jatkoin tasaista, tiukkaa keinuttelua ja rauhallisella äänellä toistelua. Pikkuhiljaa itku alkoi laantua nyyhkytyksiksi ja lapsi alkoi rauhoittua. Kun hän pystyi kuuntelemaan, mitä sanoin, jatkoin keskustelua: "Sinua harmitti kovasti, kun et halunnut laittaa kurahousuja, niinkö?" Lapsi nyökkäsi (ei puhunut ikätasoisesti). Mietin, mikä lapsen mielestä kurahousuissa voisi olla vikana tai miksi hän ei haluaisi niitä pukea ja jatkoin keskustelua: "Olisiko sinusta kuitenkin ihanaa mennä vesilätäköihin? Nyt on ulkona ihania lätäköitä, siksi puetaan saappaat ja kurikset." Lapsi nyökkäsi. Mietin edelleen. "Sinä et haluaisi pukea kurahousuja, tuntuvatko ne jotenkin hankalilta? Onko niissä vähän hankalampi leikkiä kuin pelkässä haalarissa?" Lapsi nyökkäsi. Näin keskustelemalla sain selville, että kurikset tuntuivat lapsesta pahalta, koska olivat vähän tiukat ja olisi ollut kivempi leikkiä ilman. Keskustelu jatkui todella rauhallisesti ja valtavassa yhteisymmärryksessä. Kerroin lapselle, että tiedän, miten kuriksen tuntuvat tosiaan vähän hankalilta. Juttelimme siitä, miten ilman niitä ei kuitenkaan lätäköihin voisi mennä. Koko keskustelun ajan lapsi oli rauhallinen ja näytti arvostavan ja nauttivan valtavasti siitä, että kuuntelin hänen mielipidettään. Lopuksi lapsi puki kurahousut (avustuksellani) helpottuneena hymyillen ja juoksi iloisena vesileikkeihin. Koko tilanne oli meille molemmille hyvin palkitseva ja kaunis kohtaaminen. Lapsi koki tulevansa aidosti kuulluksi, eikä jyrätyksi diktaattorimaisesti tyylillä "sinä puet ne kurikset, kun minä sanon".
t. Lto