Vai ettei jäähyllekkään saa lasta enää laittaa, vai niin...
Myönnän suoraan, että olen vähän tyhmä. Ei mitään korkeampaa koulutusta ja kolme lasta, jotka on kasvatettu ihan maalaisjärjellä.
Tänään kun ajelin töistä kotiin, kuulin kun radiossa puhuttiin uusimmasta amerikkalaistutukimuksesta, jossa oli todettu, että jäähy on lapselle huono vaihtoehto. Sen aikana lapsen aivoissa aktivoituu sama alue, kuin ilmeisesti lyötäessä, näin ymmärsin?
Samoin kerrottiin suomalaisen lastenpsykiatrin kanta asiaan. Hän oli tutkimuksen kanssa samoilla linjoilla ja hänen mukaansa jäähylle laittaminen ei ole "rakentavaa" eikä tarjoa lapselle ratkaisukeinoja. Asiat pitäisi kuulemma aina pystyä selviuttämään puhumalla ja koittaa ymmärtää lasta omien moraalikäsitysten ulkopuolella...ja jotain. Tyhmä ei enää jaksanut kuunnella.
Mä en tiedä, miksi tää asia mua niin kaivelee. Musta vaan tuntuu, että tällaisten tutkimusten mukana häviää viimeinenkin maalaisjärki? Aivojen osien aktivoitumionen ensinnäkin? Onko se satavarma keino tulkita toisen ihmisolennon tuntemuksia ja onko siis jokainen jäähytetty lapsi nyt sitten yhtä kuin hakattu lapsi?
Ja kuinka moni vanhempi jaksaa aina, ihan aina selvittää tilanteet rakentavasti, unohtaen omat tunteensa. Joskus se jäähy on tarpeen sille vanhemmallekkin, samoin kun lapselle.
Kai mua vituttaa, kun omat lapset on olleet jäähyillä ja musta se on auttanut. Minuutti per ikävuosi. Ja nyt sekin on ollut ihan väärin.
Siis typerähän munkin reaktio on, mutta olisi kiva joskus kuulla jotain vastakritiikkiä noille tutkimuksillekin. Tollasta vaan lätkästään sun eteen, että revi siitä.
Huono päivä tänään, kun menee kuppi nurin moisesta...
Kommentit (295)
Hahhah toivottavasti en ikinä joudu tekemisiin teidän Pirkko-Petterien kanssa, jotka on opetettu siihen että tuhmuuksilla ja raivoamalla pääsee äidin syliin lepertelemään rakentavasti. En ylipäätään tajua, miksi jäähyn pitäisi olla joku eristämiskokemus. Eihän sen tarvitse eikä edes pidä olla eri tilaan eristäminen. Pistätte vaikka jollekin jakkaralle istumaan, kunnes rauhoittuu sen verran että se juttelu edes onnistuu
Ei jäähy ole mikään 10 vuoden takainen keksintö. Jo Frost lanseerasi "naughty benchin" yleissäännöt 2000-luvun taitteessa, loi sille ns. selvät pelisäännöt, mutta kyllä "time outeja" on viljelty kasvatuksessa paljon pitempään.
Minäkin, 80-luvun lapsi, olen istunut omassa huoneessa jäähyjä. Koululuokasta joutui ulkopuolelle, jos ei osannut noudattaa luokassa sääntöjä ja oli häiriöksi muille. Omat vanhempani ovat seisseet nurkassa.
Meillä jäähypaikka on keskeisellä paikalla kotona. Siitä ja siihen on hyvä näkyvyys. Jos se on lapsen hylkäämistä ja eristämistä, niin so be it.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 20:54]
Miten voi keskustella uhmaikäisen kanssa, joka huutaa ja kirkuu naama punaisena, raivokohtauksen kourissa lattialla sätkien
[/quote]
Uhmaikäisiä ei tarvitse rankaista itkupotkuraivareista, ei ne tee niitä pahuuttaan vaan siksi että eivät vielä osaa säädellä tunteitaan ja pukea niitä sanoiksi. Kun meidän kaksivee saa uhmiskohtauksen, juttelen hänelle "harmittaako sinua kun et saanut sitä? - Äiti ymmärtää että sinua harmittaa kun lelu meni rikki." Tms Lapsi saa riehua tilanteesta riippuen joko sylissä tai lattialla, ka keskustelu käydään siinä kohtaa kun lapsi on jo sen verran rauhoittunut että pystyy kuuntelemaan.
Tokihan se perheen isompia lapsia harmittaa huuto kesken aamupalan tms mutta hyvin ovat hekin oppineet selittämään pienimmälle tunteitaan ja sitä että meidän kotona mitään ei saa itkemällä.
Näin siis meillä toimitaan, en tiedä onko oikea vai väärä tapa kun vanhin kolmesta lapsesta on vasta tokaluokkalainen. Mutta kerroin vain esimerkin perheestä jossa ei jäähyjä harrasteta.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:24"][quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:15"]Jos kakru riehuu, hajottaa ja heittelee tavaroita niin mitä tehdään? Ei saa eristää pois ihmisten luota vaikka eri huoneeseen eli ilmeisesti vaan odotellaan milloin kakru lopettaa kohtauksessa.
[/quote]Mun lapsi ei ole mikään kakru. Kyllä odotellaan että raivari menee ohi ja sitten yhdessä siivotaan sotku.
[/quote]Kunnon jeesustelija
[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 08:06"][quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:24"][quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:15"]Jos kakru riehuu, hajottaa ja heittelee tavaroita niin mitä tehdään? Ei saa eristää pois ihmisten luota vaikka eri huoneeseen eli ilmeisesti vaan odotellaan milloin kakru lopettaa kohtauksessa.
[/quote]Mun lapsi ei ole mikään kakru. Kyllä odotellaan että raivari menee ohi ja sitten yhdessä siivotaan sotku.
[/quote]Kunnon jeesustelija
[/quote]
Ja näin opetetaan suomalainen perussääntö: jos toimit väärin ja sotket/rikot/mokaat, niin ei hätää, joku toinen kyllä siivoaa sen sotkun. Ensin äiti, sitten yhteiskunta. Pääasia ettei itselle tule paha mieli.
Niin eihän mitään saa tehdä. Lapsi saa tehdä mitä tahtoo ja kasvaa täysin kuritta. Ymmärrän täytsin että lasta ei saa fyysisesti tai psyykkisesti rangaista mutta toi alkaa jo kuulostaa siltä että lasta ei saisi ojentaa millään tavalla.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 20:45"]Meillä lapset olleet jäähyllä ja tulevat olemaan jatkossakin..tai oikeastaan vain pienimmäinen koska isompaa osaavat jo käyttäytyä tilanteessa kuin tilanteessa ja juuri kurin takia ovatkin niin hyväkäytöksisiä. Jäähystä lapsi ei rikki mene, oppii korkeintaan rauhoittumaan, odottamaan ja oppii jopa syy-seuraus-suhteita. Nää tutkimukset on ihan höpöhöpöä! Pkssakin lapset laitetaan chillauspenkille jos eivät lopeta riehumista, toivottavasti jatkossakin koska muuten mistään ei tule mitään.Valitettavan paljon näkee kakaroita joille ei ole osattu asettaa mitään rajoja.
[/quote] Eli lapsesi osaavat käyttäytyä koska heille on kerrottu mikä oikein ja mikä väärin, eikä vain laitettu jäähylle "miettimään tekosiaan". Mitä pienempi lapsi sitä huonommin ymmärtää jäähyn tarkoituksen.
Rajojen asettaminen ei ole yhtä kuin jäähylle laittaminen. Meidän päiväkodissa jäähylle laittaminen ei todellakaan ole sallittua, mutta ei se sitä tarkoita että siellä saa riehua päättömästi tai sotkea toisten leikkejä tmv.
Liputan jäähyttömyyden puolesta. Mistä se lapsi oppii jollei keskustelun kautta ja usean toiston jälkeen. Mites tutkimus siitä kuinka moni oppii asioita huutamisella tai jäähyttämisellä, kun olet tehnyt virheen (yksin mietit ja sitten "pakotetusti" pyydät anteeksi, vaikket tarkoita sitä tippaakaan)?
Kirjoitan mobiililla, teksti hieman poukkoilee, pahoitteluni.
En tajua jäähyn tuomitsemista kokonaisuutena. Jäähyhän on rauhoittumiskeino, jotta voidaan keskustella rakentavasti. Samalla lapsi saa aikaa koota itseään. Ei sen jäähyn tarvitse olla omassa huoneessa tai poissa muiden luota, meillä se on ollut parin metrin päässä tuolilla. Tuoli on viestittänyt, että vaikka hermot meni, niin ketään ei satuteta eikä huomiota saa negatiivisella tavalla.
Meillä on nyt nuorin 4-vuotias ja ehkä kaksi jäähytuolia on tarvittu. En ole minuutteja laskenut, milloin jäähy on ohi vaan heti kun lapsi on rauhoittunut, olemme keskustelleet asiasta. Nykyään 4v lähtee ihan itse huoneeseen rauhoittiumaan ja sinne ei saa mennä perässä, koska "minä haluan rauhoittua".
Päiväkodissa esim. kesken leikkien lyövä lapsi poistetaan leikistä leikkijöiden ulottumattomuuksiin. Ei häntäkään jätetä yksin vaan hänet siirretään pois tilanteesta, kunnes hän taas ymmärtää, miten kuuluu leikkiä. Olen ollut oikein tyytyväinen tähän ratkaisuun, oma lapseni on kerran siirretty pois ruokailutilanteesta, kun meni pelleilyksi.
Inhoan ylikaiken tätä nykyajan ymmärtävää kasvatusta, jossa lapsi saa huomiota negatiivisella käyttäytymisellä ja oppii, että kaikki muut (sekä muut lapset että muut aikuiset) pysäyttävät toimintansa hänen takiaan. Se, että lasten leikit keskeytetään ja aikuiset lopettavat puuhansa, kun yksi saa raivarin, kertoo tälle raivarin saajalle, että tällä tavalla hän kontrolloi tilannetta. Hän pysäyttää kaikkien muiden puuhat, saa huomiota ja ymmärrystä.
Olen tavannut paljon näitä jäähypenkkien, tiukan äänensävyn ja selkeän toiminnan vastustajia. Esim. kun esikoiseni heitti hiekkaa leikkipuistossa, varoitin kerran ja kerroin, mitä tapahtuu, jos tekee sen toisen kerran. Teki toisen kerran ja lähdimme puistosta. Eräs äitituttu soitti perään ja tuomitsi jyrkästi tapani kasvattaa lastani, kun oli kyse niin pienestä (2-vuotias), joka ei ymmärrä syy-seuraus-suhteita. Hänen 9-vuotiaansa ei tänä päivänäkään ymmärrä niitä syy-seuraus-suhteita, on täysiin rajaton lapsi. Meidän 9-vuotiasta ei ole tarvinnut paljoakaan komentaa tai kieltää, kun syy-seuraussuhde on ollut hallussa jo pienestä pitäen.
Kyllä niitä lapsia pitää kasvattaakin, ei vain ymmärtää ja rakastaa. Kasvatus on välillä haasteellista eikä sen aina pidäkään olla kivaa kenellekään.
Älä sure, olen samaa mieltä kanssasi ja omat lapset ovat 40-v paikkeilla, ja heitä on kasvatettu parhaan silloisen tiedon mukaan, joka on nyt aikaoja sitten lyöty lyttyyn. Aikuiset lapseni ovat tasapainoisia hyvinkoulutettuja veronmaksajia, jotka ovat osanneet hoitaa omat asiansa.
Kasvatusperiaate on: rajoja ja rakkautta.
t.mummeli
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:15"]Jos kakru riehuu, hajottaa ja heittelee tavaroita niin mitä tehdään? Ei saa eristää pois ihmisten luota vaikka eri huoneeseen eli ilmeisesti vaan odotellaan milloin kakru lopettaa kohtauksessa.
[/quote] Eikö tuossa ole jo vaarana että lapsi satuttaa itseään? En jättäisi yksin. Mitä jos olisit turvallinen aikuinen lapsen rinnalla ja näyttäisit että minä en hylkää sinua vaikka olisit kuinka " hirveä". Kiinnipito lapsi tiukasti aikuisen sylissä niin ettei pääse hajottamaan tavaroita/satuttamaan itseään tai muita. En tietenkään tiedä teidän taustoja enkä sitä miten normaalisti toimitte, mutta tämän perusteella mitä kirjoitit tämä tuli mieleeni.
Monesti tuntuu että aikuisen on helpompaa itselleen laittaa lapsi jäähylle, kuin aidosti auttaa lasta selviytymään hankalista tilanteista. On helpompaa väheksyä toisen tunteita (ylipäätään tunteita) jos omat tunteet ei ole saaneet rakentavaa ymmärrystä.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:02"][quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 20:31"]
Karhunpalveluksen tekisi lapselleen jos opettaisi, ettei syyllä ole seurausta. Noilla pullamössöillä on sitten kamalan vaikea pärjätä työmaailmassa, jossa kiukuttelua ja huonoa käytöstä ei saakaan menemään läpi.
[/quote]
Ei jäähy ole ainoa oikea rangaistus. Totta kai huonolla käytöksellä ja tuhmalla teolla on seurauksensa, mutta ei lasta silti tarvitse hylätä ja osoittaa, että lapsi ei ole arvokas ja tarpeeksi hyvä olemaan muiden kanssa. Minusta jäähy eli yhteisöstä erottaminen on paljon pahempi rangaistus lapselle kuin vaikkapa pieni läpsäisy kädelle, jos lapsi yrittää kiellosta huolimatta ottaa jonkun tavaran. Joo, en tarkoita, että käsi hakataan tohjoksi tai edes mustelmille vaan että sormella hiukan näpäytetään kämmenselkää.
Kiukuttelua ja huonoa käytöstä ei tarvitse sietää. On vanhempien huolena kasvattaa lapsi niin, ettei hän opi, että kiukuttelulla saa tahtonsa läpi. Siinäkään ei kuitenkaan tarvitse käyttää eristämistä.
Tosiaan ennen Jo Frostia ei kukaan ollut kuullutkaan jäähystä. Aivan turha tapaus, ja silti ihmiset onnesta soikeina toteuttavat hänen oppejaan ajattelematta, että lapsen henkinen taso ei ole sama kuin teinin tai aikuisen.
[/quote]
mä olen laittanut lapsen jäähylle istumaan ja miettimään. JA olen itse ollut siinä turvallisen välimatkan (huitomisetäisyyden) päässä odottamassa että lapsi rauhoittuu. Ihan hyvä keino tuo jäähy. Sen jälkeen keskusteltu. Ihan pienelle taaperolle ei toimi. Mun oli silloin pakko pitää lasta kiinni ettei hajota koko taloa. Sekin taitaa olla kriminalisoitu. Temperamenttia kun toisilla lapsilla enemmän..
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:28"]
Tällä kasvatetaan mielestäni niitä "oman navan ympärillä" pyöriviä diktaattoreita, mitä päiväkodit ovat jo valmiiksi pullollaan. Maalaisjärkeä ei käytetä, mieltä ei saa pahoittaa,, ei-sana on vahingollinen, lapsen pitää itse vaikuttaa tekemisiinsä j.n.e Kasvatamme sellaista "hirviölaumaa", että perästä kuuluu. T.lastenhoitaja
[/quote]Samaa mieltä. Joskus täällä asiantuntija kirjoittaa, että alle 2-v ei ymmärrä EI-sanaa. Meillä puolivutoiaille opetettiin, että Ei, kun meni lähelle pistorasisoita. Oppi tosi pian ko. sanan ja nyt 5-v osaa olla rohkea ja varovainen tarpeen mukaan
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 21:28"]Ei kai raivoavaa, itkevää, potkiutuvaa lasta yksin jätetä. Vain rauhallisen lapsen laittaisin miettimään tekosiaan, jonka jälkeen keskustellaan mitä-miksi-milloin, yms. Hysteerisen lapsen rauhoittumispaikka on aikuisen sylissä.
[/quote] Tää oli käsittääkseni sen tutkimuksen pointti. Ei niinkään ne jäähyt. Yhdysvalloissa kai väsymystään/ahdistustaan/jotain muuta olotilaansa käsittelemään kykenemätön lapsi eristetään olemaan yksin "jäähylle", kun vanhemmat ei osaa käsitellä lapsen tunyeita. Kyllähän tuo nyt perus suomijärjelläkin on haitallista.
Ihan eri asia on nää varmaan useimpien meistä käyttämät nänny-jäähyt, joissa rajojaan koettelevaa muutoin rauhallista lasta ensin kielletään pari kertaa ja jos ei tottele niin menee hetkeksi jäähylle. Sitten vielä keskustellaan miksi oli jäähyllä ja halitaan. Että lapsi on rakas mutta aikuista pitää totella.
Aika eri asia kuin eristää vielä tunteitaan käsittelemään kykenemätön hysteerinen lapsi olemaan yksin peloissaan tunne/väsymysmyrskyssään.
Daa, sanoisin tällekin tutkimukselle.
Jos jäähy on teillä toiminut eikä lapset näytä traumatisoituneilta, niin olet varmaan toiminut ihan oikein. Uskon nimenomaan siihen, että rakastavalla sydämellä ja maalaisjärjellä pärjää pitkälle. Meillä taas jäähy ei toiminut lainkaan, lapsi meni aivan hysteeriseksi jäähypenkillä, ja kun talutin ties kuinka monennetta kertaa takaisin, olisi tuskin muistanut paniikiltaan omaa nimeäänkään. Ei varmasti aktivoitunut mikään toivottu aivojen kohta! Onneksi ymmärsin lopettaa koko jutun. Mutta kun suurella osalla jäähy ei todellakaan aiheuta mitään tuollaista, niin miksi teilata koko touhu? Kyllä ne lapset vaan ovat niin erilaisia. (Niin, mainittakoon vielä, että noista jäähykokeiluajoista on meillä jo vuosia, eikä lapsi vaikuta mitenkään pilalle lellityltä kuitenkaan, jos joku sitä nyt pelkää.)
Kaiken kaikkiaan on ihan hyvä, että asioita tutkitaan, kun nykyisin on mahdollisuuksia, mutta joskus seurauksena on silkkaa mielipahaa, kun ei VOI toimia paremmin. Esimerkiksi meillä kumpikin lapsi on lopettanut päiväunet jo 1-vuotiaana, koska nukuttaminen vei suurin piirtein tunteja, unet olivat lyhyt torkahdus ja virtaa riitti illalla puolilleöin. Lopetin päikkärit, ja ennen repaleiset yöunet muuttuivat yhtenäisiksi, ja lapset olivat hyväntuulisempia. Olen lukenut vaikka kuinka paljon juttuja, miten hirveästi olen tehnyt hallaa lasteni aivotoiminnalle.
Mä oon aina tiennyt ettei se ole hyvä asia.
Ikinä ei ole ollut tarvetta rankaisuun tai vastaavaan.
Lapset ovat kaikki omia persooniaan. He ovat yksilöitä, joita ei voi kasvattaa tismalleen samalla tavalla sillä he reagoivat erilailla esim. jäähypenkkiin.
Esikoista en ole tainnut laittaa kertaakaan jäähylle. Hän rauhottui sylissä tms. tai meni esim. oma-aloitteisesti sohvalle istumaan. Pystyimme keskustelemaan rauhallisesti asioista jo varsin pienestä pitäen.
Keskimmäiseni taas tarvitsi jäähypenkkiä noin 4-6 vuoden iässä useampaan otteeseen. Häntä ei voinut syliin ottaa sillä hänen ollessaan hermostunut se vain lisäsi ahdistusta. Muuten hän tykkäsi olla sylissä paljonkin, mutta ei tuollaisessa tilanteessa. Hänelle oli tärkeää saada rauhoittua omassa rauhassa ennen keskustelua. Hän on jo reipas koululainen eikä enää räjähtele kuin uhmaikäinen, mutta jos hän hermostuu hän edelleen kaipaa omaa rauhaa hetkeksi ja menee yleensä omaan sänkyynsä makaamaan ja rauhoittumaan. Ja kyllä, koen että olemme opettaneet hänelle sopivan tavan rauhoittua.
Joo ei. Ja ihan hyvä, ettei saa. Yksi älyttömin ja turhin kasvatuskeino tuo on ollutkin. Olen koko ajan ihmetellyt sitä supernannyakin, että jäähykö se muka on paras keino. Mä olen puhunut omille lapsilleni, ottanut syliin ja jutellut nätisti. Aina on mennyt hyvin jakeluun ja ovat oppineet olemaan ihmisiksi.
Vihasin lapsena sitä kun mun äiti käytti käänteistä jäähyä. Hän ei puhunut mitään ja vetäytyi jonnekin murjottamaan jos olin mokannut hänen mielestään. Ei puhuttu eikä selvitetty asiaa ikinä saman tien. Päätin, että samaa en tee omille lapsilleni vaan virheet selvitetään puhumalla heti.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 20:31"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 20:20"]Jää iso trauma. Sopii vain yli 10v. ikäisille, mutta heillekin harkiten. [/quote] Oliko tuo tosissaan kirjoitettu?? Meillä jäähyä on harvemmin tarvittu, mutta tarvittaessa ollaan käytetty. Karhunpalveluksen tekisi lapselleen jos opettaisi, ettei syyllä ole seurausta. Noilla pullamössöillä on sitten kamalan vaikea pärjätä työmaailmassa, jossa kiukuttelua ja huonoa käytöstä ei saakaan menemään läpi.
[/quote]
Mutta kun sen helvetti SAA siellä "menemään läpi"! Ihan turha kuvitella että rajattomana kasvaneelle tulis jossain vaiheessa jotain ongelmia, ei kuulkaa tule, muut vaan joutuvat kärsimään näistä kusipäistä.