Onko ihan mahdoton haave kun haluaisin kirjoittaa kirjan? Siis ihan julkaisukelpoisen?
Kirjan kirjoittaminen on ollut mun haave jo vuosia, mutta en vain ole saanut aikaiseksi laittaa mitään paperille. Tarina on mielessä ja olen hahmoja ja juonta kehitellyt, mutta pitäisi saada oikeasti ns. lihaa luiden ympärille eli kunnon tarina kasaan. Tiedän, että se eka versio ei ole lopullinen vaan pitää käydä kirja uudestaan läpi.
Sitten mietin sitäkin, että jos nyt saisin kirjan käsikirjoituksen kasaan, niin miten osaan valita mihin kustantamoon sen lähetän vai lähetänkö moneen yhtä aikaa? Omakustanteeseen ei ole varaa.
Viisastelijat voi pitää sormensa kurissa ja jättää viestinsä kirjoittamatta. Ihan konkreettisia vinkkejä tietävät voi antaa mulle neuvoja. :)
Kommentit (304)
1. Kirjoita
2. Oikolue
3. Kirjoita uudelleen
4. Oikolue
5. Muokkaa
6. Etsi itsellesi beta-lukija
7. Muokkaa
8. Lähetä kustantajalle
9. Toivo parasta
10. Kirjoita seuraava tarina
Itse olen kohdassa 9 ja aloittelemassa kymppiä :D
Vierailija kirjoitti:
1. Kirjoita
2. Oikolue
3. Kirjoita uudelleen
4. Oikolue
5. Muokkaa
6. Etsi itsellesi beta-lukija
7. Muokkaa
8. Lähetä kustantajalle
9. Toivo parasta
10. Kirjoita seuraava tarina
Itse olen kohdassa 9 ja aloittelemassa kymppiä :D
Mistä löysit beta-lukijan? Kaverini eivät antaisi rehellistä palautetta enkä usko heidän muutenkaan lukevan objektiivisesti tutun kirjoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Kirjoita
2. Oikolue
3. Kirjoita uudelleen
4. Oikolue
5. Muokkaa
6. Etsi itsellesi beta-lukija
7. Muokkaa
8. Lähetä kustantajalle
9. Toivo parasta
10. Kirjoita seuraava tarina
Itse olen kohdassa 9 ja aloittelemassa kymppiä :D
Mistä löysit beta-lukijan? Kaverini eivät antaisi rehellistä palautetta enkä usko heidän muutenkaan lukevan objektiivisesti tutun kirjoitusta.
Av-mammoilla on asiantuntemusta kaikesta.
Kaikki kirjatkin, kuten kaikki taide ylipäätään, on makuasioita. Muistetaan sekin. Noista pitkistä editointilistoista voi tulla olo, että kirjan kirjoittaminen ja julkaiseminen on jotenkin ylivertaisen vaikeaa. Niin ei välttämättä ole jos on esim. valmiiksi nimeä ja/tai arvokkaita suhteita. Muistetaan sekin.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittamisen aloittaminen on vaikeinta. Älä ota paineita vaan rentoudu ensin hyvin ja ajattele kirjoittavasi vain ensimmäistä versiota. Sitä voi parannella myöhemmin. Kirjoittaminen on kiehtova ja mukaansa tempaava luova prosessi. Varaa sille aikaa.
Tietysti voit lähettää käsikirjoituksesta kopioita moneen kustantamoon. Kannattaa valita kustantamoja, jotka julkaisevat samantyylisiä kirjoja kuin omasi. Ei kannata masentua hylkäyskirjeistä. Joku sanoi joskus, että jokaisessa kustantamossa täytyy olla yksi viisas, joka valitsee mitä kustannetaan. Kaikissa kustantamoissa ei ole sitä yhtäkään.
Niel Gaiman muistaakseni sanoi, että ensimmäinen versio on aina raakaversio, joka kirjoitetaan ns. ajatuksen vapaana virtana ilman suurempia suunnitelmia. Vasta sen jälkeen aloitetaan editointi.
Koska kirjoittaminen on taito siinä missä muutkin ja tiedemiesten mielestä taidon huippu tulee vastaan 10 000 tunnin opettelun jälkeen, niin kirjaa kirjoittaessasi kehityt kirjoittajana jatkuvasti ja sitten kun saat sen valmiiksi, niin koet suurta myötähäpeää lukiessasi kirjan alkupäätä, koska olit sitä kirjoittaessasi niin huono kirjoittaja. Varaudu siis kirjoittamaan kirja uudestaan, ehkä montakin kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittamisen aloittaminen on vaikeinta. Älä ota paineita vaan rentoudu ensin hyvin ja ajattele kirjoittavasi vain ensimmäistä versiota. Sitä voi parannella myöhemmin. Kirjoittaminen on kiehtova ja mukaansa tempaava luova prosessi. Varaa sille aikaa.
Tietysti voit lähettää käsikirjoituksesta kopioita moneen kustantamoon. Kannattaa valita kustantamoja, jotka julkaisevat samantyylisiä kirjoja kuin omasi. Ei kannata masentua hylkäyskirjeistä. Joku sanoi joskus, että jokaisessa kustantamossa täytyy olla yksi viisas, joka valitsee mitä kustannetaan. Kaikissa kustantamoissa ei ole sitä yhtäkään.
Niel Gaiman muistaakseni sanoi, että ensimmäinen versio on aina raakaversio, joka kirjoitetaan ns. ajatuksen vapaana virtana ilman suurempia suunnitelmia. Vasta sen jälkeen aloitetaan editointi.
Niin, tämä on sitten Gaimanin tyyli. Mutta kirjoitustyylejä on paljon erilaisia, osa taas editoi ja pohtii tekstiä paljon jo kirjoittaessaan, kuten esimerkiksi minä. Olen hidas kirjoittamaan, koska mietin tekstiä niin paljon jo ekaa versiota kirjoittaessani, mutta tekstini on sitten jo heti ekassa draftissa paljon valmiimpaa kuin monella kirjoittajakaverillani. En siis joudu käymään läpi läheskään yhtä raskasta editointiprosessia, kun ajatustyötä on tehty paljon jo kirjoittamisvaiheessa. Sopii mulle paremmin tämä tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Kirjoita
2. Oikolue
3. Kirjoita uudelleen
4. Oikolue
5. Muokkaa
6. Etsi itsellesi beta-lukija
7. Muokkaa
8. Lähetä kustantajalle
9. Toivo parasta
10. Kirjoita seuraava tarina
Itse olen kohdassa 9 ja aloittelemassa kymppiä :D
Mistä löysit beta-lukijan? Kaverini eivät antaisi rehellistä palautetta enkä usko heidän muutenkaan lukevan objektiivisesti tutun kirjoitusta.
Av-mammoilla on asiantuntemusta kaikesta.
Mulle voi lähettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Kirjoita
2. Oikolue
3. Kirjoita uudelleen
4. Oikolue
5. Muokkaa
6. Etsi itsellesi beta-lukija
7. Muokkaa
8. Lähetä kustantajalle
9. Toivo parasta
10. Kirjoita seuraava tarina
Itse olen kohdassa 9 ja aloittelemassa kymppiä :D
Mistä löysit beta-lukijan? Kaverini eivät antaisi rehellistä palautetta enkä usko heidän muutenkaan lukevan objektiivisesti tutun kirjoitusta.
Av-mammoilla on asiantuntemusta kaikesta.
Mulle voi lähettää.
Osoite?
Minäkin olen jo pitkään haaveillut oman kirjan kirjoittamisesta mutta en vain ole saanut aikaiseksi aloittaa sen kirjoittamista. Minulla on jonkinlainen aihekin jo valmiina. Se olisi romaani mutta samalla siinä olisi omaelämänkerran piirteitä. Siis jonkinlainen romaani maustettuna asioilla, jotka ovat tapahtuneet oikeasti minun elämässäni. Kirja kertoisi minun kaltaisestani henkilöstä jossa suurin osa olisi mielikuvitusta mutta mukana olisi jotain oikeasti elämässäni tapahtuneita asioita joka tulisi kirjan takakannen tekstissä ilmi. Siis kun kirjan takakannessa esitellään kirjan tapahtumia, niin siellä lukisi, että osa tapahtumista olisi tapahtunut oikeasti mutta suurin osa olisi mielikuvitusta. Kaikki paikat ja ihmisten nimet olisi muutettu. Se sitten jäisi lukijan oman arvailun varaan, että mikä kirjan tapahtumista olisi tapahtunut oikeasti. Tai sitten nekin kohdat, jotka olisi tapahtunut oikeasti olisi muutettu hiukan niin että nekään eivät täysin vastaisi totuutta eli eivät olisi 100% sellaisia mitä oikeasti olisi tapahtunut. Kirjan hahmotkin olisivat sellaisia, että yhteen hahmoon olisi sekoitettu useamman tuntemani henkilön piirteitä. Näin kukaan kirjan mahdollinen lukija ei tuntisi kirjan hahmoista itseään vaikka olisi tuttuni eikä muistaisi mitään kirjan tapahtumaa tapahtuneen oikeasti minun elämässä niin että hän olisi siinä mukana. Vaikka tuskin minä koskaan onnistunut sitä kirjaa kirjoittamaan saati että se julkaistaisiin.
Ei se mahdotonta ole, mutta haastavaa. Kirjallisuus on taidetta kuten mikä tahansa muukin taide, ja jos siinä haluaa menestyä niin se vaatii sekä luontaista taipumusta/taitoa, että kovaa työtä ja harjoittelua. Täytyy lukea paljon, jotta kielitaito ja tarinankerronta kehittyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittamisen aloittaminen on vaikeinta. Älä ota paineita vaan rentoudu ensin hyvin ja ajattele kirjoittavasi vain ensimmäistä versiota. Sitä voi parannella myöhemmin. Kirjoittaminen on kiehtova ja mukaansa tempaava luova prosessi. Varaa sille aikaa.
Tietysti voit lähettää käsikirjoituksesta kopioita moneen kustantamoon. Kannattaa valita kustantamoja, jotka julkaisevat samantyylisiä kirjoja kuin omasi. Ei kannata masentua hylkäyskirjeistä. Joku sanoi joskus, että jokaisessa kustantamossa täytyy olla yksi viisas, joka valitsee mitä kustannetaan. Kaikissa kustantamoissa ei ole sitä yhtäkään.
Niel Gaiman muistaakseni sanoi, että ensimmäinen versio on aina raakaversio, joka kirjoitetaan ns. ajatuksen vapaana virtana ilman suurempia suunnitelmia. Vasta sen jälkeen aloitetaan editointi.
Minulla on raakaversio valmiina.
En tiedä millainen kirjoittaja olet, mutta neuvoni on, että pidä teksti hyvässä järjestyksessä... Romaanin kirjoittaminen on tietysti eri asia, kuin se että kirjoitat aiheista, joita varten pitää kerätä valtavasti aineistoa ja homma niin sanotusti PAISUU helposti. Voisin kuvitella, että romaanin kirjoittamisessakin olisi mahdollista tuottaa niin paljon tekstiä, että siihen palaaminen on vaikeaa ilman selkeää jäsentelyä tms.
Laskin juuri omien muistiinpanojeni sivumäärän (erillisiä kansioita), ja yllätyin: lähes 4000 sivua. Sehän on... A4:n paketteja 8 kpl! Teksti ei ole kokonaan omaani, mutta pointti on, että mitä enemmän aineistoa kertyy, sitä tärkeämpää on kyetä käsittelemään sitä tehokkaasti.
Kun saat ideoita, ellet malta heti kirjoittaa niitä hyvin, älä kirjoita sivukaupalla "juosten kusten" - sitä on kamalaa käydä myöhemmin läpi. Kirjoita ennemmin pelkät ideat ytimekkäästi, ja "lihaa luiden ympärille" kun olet juuri siitä aiheesta inspiroitunut.
Kirjoitustaitosi ehkä paranee harjoituksen myötä. Uskalla poimia vanhasta tekstistäsi vain ideat, ja luovu kaikesta, mitä et jaksaisi edes itse lukea!
Vieläkö joku kirjoittaa jotain, tai onko aloittelemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittamisen aloittaminen on vaikeinta. Älä ota paineita vaan rentoudu ensin hyvin ja ajattele kirjoittavasi vain ensimmäistä versiota. Sitä voi parannella myöhemmin. Kirjoittaminen on kiehtova ja mukaansa tempaava luova prosessi. Varaa sille aikaa.
Tietysti voit lähettää käsikirjoituksesta kopioita moneen kustantamoon. Kannattaa valita kustantamoja, jotka julkaisevat samantyylisiä kirjoja kuin omasi. Ei kannata masentua hylkäyskirjeistä. Joku sanoi joskus, että jokaisessa kustantamossa täytyy olla yksi viisas, joka valitsee mitä kustannetaan. Kaikissa kustantamoissa ei ole sitä yhtäkään.
Niel Gaiman muistaakseni sanoi, että ensimmäinen versio on aina raakaversio, joka kirjoitetaan ns. ajatuksen vapaana virtana ilman suurempia suunnitelmia. Vasta sen jälkeen aloitetaan editointi.
Niin, tämä on sitten Gaimanin tyyli. Mutta kirjoitustyylejä on paljon erilaisia, osa taas editoi ja pohtii tekstiä paljon jo kirjoittaessaan, kuten esimerkiksi minä. Olen hidas kirjoittamaan, koska mietin tekstiä niin paljon jo ekaa versiota kirjoittaessani, mutta tekstini on sitten jo heti ekassa draftissa paljon valmiimpaa kuin monella kirjoittajakaverillani. En siis joudu käymään läpi läheskään yhtä raskasta editointiprosessia, kun ajatustyötä on tehty paljon jo kirjoittamisvaiheessa. Sopii mulle paremmin tämä tapa.
Minäkin suosin nykyään tätä tapaa. Toisin olen joutunut aloittamaan! Ihan hirvittää ja toisinaan huvittaakin alku, mutta jostain se on aloitettava... Ja ai että se nautinto, kun saan poistaa turhaa. Sitä turhaa on varmasti vieläkin, piileksii jossain, monella sivulla naiiveja kappaleita... kova työ kaiken kaikkiaan. En edes aio käydä kaikkea vanhaa läpi, koska joitakin asioita on vaan helpompi kirjoittaa kokonaan uusiksi. Kun näkemystä on karttunut. Jos näkemys karttuu koko ajan, en tiedä valmistuuko, mutta ei tätä keskenkään voi jättää!
Minäkin olen pitkään haaveillut kirjan kirjoittamisesta, joka käsittelisi lähisuhdeväkivaltaa romaanin muodossa. Olen lukenut elämäni aikana noin 6000 kirjaa, romaaneja, elämänkertoja, runoja ja tietokirjallisuutta. Uskon sen vaikuttaneen sanavarastoon ja myöskin tekstin oikeakielisyyteen. Opiskelin eläkkeelle jäätyäni avoimessa yliopistossa kirjoittamista ja suoritin 30 opintopistettä. Olisin voinut jatkaa sen jälkeen maisteriopintoja, mutta siinä ei olisi ollut järkeä ikäni vuoksi. Sitäpaitsi oli jo yksi yliopistotutkinto nuoruuden ajalta. E kylläkään millään tavalla kirjoittamiseen liittyvä.
Muuten, nuorempi poikani luki Taru Sormusten herrasta- kirjan englanniksi noin 12-vuotiaana.
Kirjoita, kirjoita, kirjoita, kirjoita. Lue paljon. Kirjoita ja luetuta tekstiäsi jollakin. Korjaa ja editoi tekstiä. Kirjoita. Kirja ei synny kirjoittamatta. Sinnikkyyttä ja nöyryyttäkin se vaatii. Kuuntele vain fiksuja ihmisiä. Kirjoita kokonaisuus.
Pyri vaikka johonkin tasokkaaseen kirjoituskoulutukseen. Niistä saat tukea, neuvoja, toimintaohjeita ja opetusta ja palautetta kirjoittamaasi.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen pitkään haaveillut kirjan kirjoittamisesta, joka käsittelisi lähisuhdeväkivaltaa romaanin muodossa. Olen lukenut elämäni aikana noin 6000 kirjaa, romaaneja, elämänkertoja, runoja ja tietokirjallisuutta. Uskon sen vaikuttaneen sanavarastoon ja myöskin tekstin oikeakielisyyteen. Opiskelin eläkkeelle jäätyäni avoimessa yliopistossa kirjoittamista ja suoritin 30 opintopistettä. Olisin voinut jatkaa sen jälkeen maisteriopintoja, mutta siinä ei olisi ollut järkeä ikäni vuoksi. Sitäpaitsi oli jo yksi yliopistotutkinto nuoruuden ajalta. E kylläkään millään tavalla kirjoittamiseen liittyvä.
Muuten, nuorempi poikani luki Taru Sormusten herrasta- kirjan englanniksi noin 12-vuotiaana.
Huojuva talo on jo kirjoitettu. Vaihda aihetta.
Hyvää kirjoitustaitoa tärkeämpää on miettiä: millaisen tarinan voisin kuvitella monen lukijan haluavan kokea? Mitä haluan heille antaa, viime kädessä?
Kuinka helposti itse innostuisit vain toisen erinomaisesta kirjoitustaidosta.
Onko mahdollista kirjoittaa kokoelma hyviä kappaleita... ilman, että kokonaisuudella on sielua. Ymmärrättekö, mitä tarkoitan?
Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, jotka ovat haaveilleet romaanin kirjoittamista. Ammatin siitä on tehnyt muutama kymmenen. Siitä voi laskea todennäköisyyksiä.
Se on hyvä idea ja se on hyvä haave.
Kannustan.
Kerrot tuolla, että olet siks rasittunut. Tuo projekti voisi auttaa sinuakiinnostumaan ja innostumaan elämässäsi.