Puolisolle tarjottiin töitä ulkomailta. Mitä tekisit?
Lapsista kaksi täysikäisiä, kolmas vielä lukiossa. Puolisolle tarjottiin töitä ulkomailta neljän vuoden määräaikaisella sopimuksella. Alkaisi tammikuussa 2022.
Palkka olisi huikea, mutta se onkin sitten melkein se ainut hyvä puoli. Huonoja puolia riittää. Joutuisin irtisanoutumaan omasta työstäni, nuorin lapsi keskeyttämään lukio-opinnot ja suorittamaan loppuun kohdemaassa. Kaverit jäisivät Suomeen.
Puolisolla olisi aivan valtava vastuu, kiire ja minimaalisesti aikaa perheelle.
Puoliso ei ole itsekään kovin innoissaan asiasta, mutta palkka houkuttelee. Palkka on sellainen, josta voi neljän vuoden aikana maksaa asuntolainan ja mökkilainan kokonaan pois. Ja lainaa meillä on lähes 400 000 noista yhteensä.
Itse pelkään, että parisuhteelle käy huonosti. Raha ei korvaa aikaa. Tuskin löytäisin mitään työtä ja olen huono tutustumaan keheenkään. Edustusvaimoksi minua ei siellä tarvita, eli kökkisin kotona. Ja sitten taas toisaalta huikeat tulot voisivat helpottaa koko loppuelämää, kun oltaisiin Suomeen palatessa velattomia ja vapaita tekemään erilaisia ratkaisuja työelämässä.
Puoliso on tällä hetkellä Suomessa hyväpalkkaisessa työssä (vähän alle 100 000 euron vuositulot), eli ei tässä nyt olla mitenkään hätää kärsimässä rahan takia täälläkään.
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiolaisen käytävä koulu Suomessa jos aikoo jatko-opintoihin Suomessa. Rahaahan nyt teillä on että voitte lennellä treffaamaan miestä.
Miksi olisi koulu käytävä Suomessa jatko-opintoja ajatellen? Millä vuosisadalla oikein elät?
Meillä jokainen kolmesta lapsesta olisi päässyt suoraan yliopistoon ilman pääsykokeita Suomessa ulkomailla suoritetun kansainvälisen koulun hyvillä arvosanoilla. (Sekä teknilliseen että kauppatieteelliseen).Ja minkähän takia näillä hyvillä arvosanoilla ei päästy minnekään ulkomaille parempiin yliopistoihin, että piti Suomeen tyytyä.
Luitko kirjoitukseni? ”Olisi päässyt”. Yksikään kolmesta ei halunnut palata Suomeen vaan opiskeli tutkintonsa arvostetuissa ulkomaisissa yliopistoissa.
Enpä usko.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti kuopus kävisi lukion loppuun Suomessa. Eli sinä ja kuopus muutatte vasta sitten kun lukio on ohi. Miehesi voi muuttaa maailmalle ensimmäisiksi kuukausiksi yksin. Puolisosi tulee tekemään varsinkin ensimmäisinä kuukausina pitkää päivää, joten hänellä ei ole kuitenkaan aikaa perheelle. Lisäksi asunnon etsintä on helpompaa kun toinen jo asuu siellä kohdemaassa (aluksi jossain vuokralla ehkä) ja voi käydä fyysisesti katsomassa asuntoja.
Tässä on sekin hyvä puoli, että jos työ onkin jotain muuta kuin puolisosi on odottanut ja toivonut, voitte ottaa ekat kuukaudet eräänlaisena koeaikana.
Jos ap:n miehen työnantaja suostuisi maksamaan lukolaisen yksityiskouluun (täysin mahdollista), lukiolainen saisi ihan hyvää koulutusta sielläkin. Suomalainen lukio ei ole mitä se ennen oli, eikä ylioppilastutkinto mikään avain onneen.
Lisäksi Suomessa on mahdollista pitää lapset kotikoulussa. En tiedä, onko enää lukiossa, mutta ainakin nuorempia lapsia vanhemmat opettavat itse jos menevät vaikka maailmanympäripurjehdukselle. Ei ole koululle mikään ongelma. Eli kannattaa koulusta selvittää, olisiko mahdollista suorittaa lukion oppimäärä etänä, niin että Suomeen tulisi tekemään vaan kirjoitukset sitten aikanaan.
Perheemme lähti 2 vuodeksi. Nyt ollaan oltu 18 vuotta....
Kyllä se siitä kirjoitti:
Muutossa on sinulla suurin taloudellinen riski avioeron sattuessa. Tehkää avioehto, jos sitä ei vielä ole, jolloin turvaatte kummankin aviopuolison tulevaisuutta samalla kun aviopuolisosi saa arvokasta työkokemusta eli hyötyy siinä mielessä ammatillisesti enemmän.
No ei ole. Ap:n mies tienaa satoja tuhansia euroja vuodessa. Eron sattuessa ap saa puolet.
Saako sun viisumilla tehdä töitä? Selvitä ihan ensiksi se. Muuten edes turhaa miettiä mitään työntekoa siellä, jos viisumi on vain oleskelua varten. Monethan niistä ihan jenkkienkin puolisoiden viisumeista on sellaisia, ettei saa tehdä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuossa olisi ihan selkeästi yksi vaihtoehto yli muiden. Että te jäätte lukiolaisen kanssa Suomeen ja mies lähtee yhdysvaltoihin keräämään rahaa. Näette livenä pari-kolme kertaa vuodessa ja muuten Teamsin tms välityksellä viikoittain (mikä nyt teille onkaan sopiva väli). Otatte homman yhteisenä projektina, niin onnistuu varmasti.
Teillä ei ole edes pieniä lapsia, niin sinun elämäsi ei käy liian raskaaksi. Talon teknisiin tehtäviin teillä on vara palkata ulkopuolista apua jos tarvitsee. Loppujen lopuksi aika helppo ratkaisu.
Kannatan tätä, tosin lapsen lukion jälkeen lähtisin luultavasti miehen seuraksi (saisin työstäni useamman vuoden vapaata). Olen asunut mieheni kanssa eri maissa niin, että tapasimme vuoden aikana vain kolme kertaa lomilla ja muuten pidimme yhteyttä videopuheluilla. Toimi oikein hyvin, silloin ei kyllä vielä ollut lapsia. Lasten syntymän jälkeen mies on ollut 1,5v osittaisella työkomennuksella, eli ulkomailla 3-5 pv viikossa, minä hoidin kodin ja lapset, ja jatkoin omassa työssäni.
Koin ekan vaihtoehdon paljon toimivammaksi, ja sama tunne olisi varmasti ollut vaikka lapsia olisikin ollut. Itse luodut rutiinit on paljon helpompi pitää kasassa, kun toinen ei koko ajan ole tulossa tai menossa. Mutta riippuu paljon tietysti parisuhteestakin. Meillä on luottamus kunnossa ja toisaalta viihdymme molemmat hyvin ilman jatkuvaa yhdessäoloa.
Kannattaa lähteä ja jäädä sille tielle. Teet myös lapsille palveluksen, kun tasoitatte heidän tietään muuttaa Suomesta pois. Tästä tulee ajan myötä EU:n luontopuisto ja raaka-aineiden louhinta-alue.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvittäkää, minkä tasoiset vuokrat yms. siellä on ennen kuin päätätte. Voivat vaihdella runsaastikin ja syödä siitä huippupalkasta yllättävän suuren siivun.
Asuminen on järjestetty, ei maksettaisi siitä mitään. Olisi myös kaksi henkilöä meillä töissä, housekeeperiä, joista toinen ilmeisesti siivoaa ja toinen tekee ruokaa. Tällainen toki houkuttaisi ihan ajatuksen tasolla ihan hirveästi, kun nykyään asutaan aivan tavallisessa rivitaloasunnossa aivan tavallisella asuinalueella ja aivan tavallisesti siivotaan ja tehdään ruokaa itse. Olisihan se kokemus olla neljä vuotta passattavana.
Diiliin kuuluu siis ihan kaikki. Muuttokustannukset, lennot, nuorimman lapsen koulumaksut..
ap
Kaksi riskiä kannattaa tiedostaa etukäteen: neljän vuoden kuluttua sun alkaa jo olla todella vaikea löytää töitä Suomesta ikärasismin takia. Ja neljän vuoden expat-elämän jälkeen saattaa olla todella vaikeaa sopeutua takaisin paluumuutpn jälkeen.
Ei tänne ole mikään pakko takaisin tulla.
Kukaan meistä ei tiedä, missä olemme neljän vuoden päästä. Vaikka olisi kuinka turvallinen työpaikka. Joten on ihan älytöntä torjua tuollainen tilaisuus "peikkojen pelossa".
Kyse ei ole vaan rahasta, vaan tilaisuudesta nähdä maailmaa vähän laajemminkin. Ap ainakin tuntuu olevan kovasti sen tarpeessa, niin jämähtäneeltä kuulostaa.
Jos taas parisuhteen kohtalo huolettaa, voin vakuuttaa että mikään ei tuhoa parisuhdetta niin kuin se, että estää puolisoa kasvamasta ja kehittymästä. Ei se mies sinne ole pelkän rahan takia menossa -harva ihminen on oikeasti niin ahne- vaan voidakseen kasvaa, kehittyä, laajentaa osaamistaan, oppia uutta. Levittää siipensä.
Karu kokemus kaikille lapsillenne.
Lisäksi nuo kaikki rahat ja sitten omaisuus olisi miehesi. Sinä jäisit ilman työtä.
Mieti myls, ovatko vanhempasi iäkkäitä ja onko heillä muita auttajia, jos heille sattuu jotain.
Lisäksi miehesi voi ahnehtia siellä pidennystä työlle. Mukan tuleva lapsi saattaa jäädä sinne pysyvästi ja sitten sull on lapset ympäri maapalloa.
Vierailija kirjoitti:
Saako sun viisumilla tehdä töitä? Selvitä ihan ensiksi se. Muuten edes turhaa miettiä mitään työntekoa siellä, jos viisumi on vain oleskelua varten. Monethan niistä ihan jenkkienkin puolisoiden viisumeista on sellaisia, ettei saa tehdä töitä.
Jos ap löytää työpaikan, ei ole mikään ongelma saada työlupaa. Koulutettu ihminen oletettavasti kuitenkin kyseessä, ja jo valmiiksi maassa.
Työluvat on hankalia saada vaan jos on alunperin tullut maahan jotain erikoista reittiä ja suunnittelee tekevänsä hanttihommia.
Ap kuulostat aika itsekkäältä. Kun puhut miehen työstä, se on sinun sanojesi mukaan ”teiltä” pois, mutta sinun työsi taas sinulle parasta. Etkö ajattele miehesi parasta yhtään, hänen unelmiaan ja urakehitystään vain hänen kannaltaan. Kun nyt kuulostaa että lähtö on teille huono ja jääminen sulle hyvä. Entä mies, ihan vain omana ihmisenään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti kuopus kävisi lukion loppuun Suomessa. Eli sinä ja kuopus muutatte vasta sitten kun lukio on ohi. Miehesi voi muuttaa maailmalle ensimmäisiksi kuukausiksi yksin. Puolisosi tulee tekemään varsinkin ensimmäisinä kuukausina pitkää päivää, joten hänellä ei ole kuitenkaan aikaa perheelle. Lisäksi asunnon etsintä on helpompaa kun toinen jo asuu siellä kohdemaassa (aluksi jossain vuokralla ehkä) ja voi käydä fyysisesti katsomassa asuntoja.
Tässä on sekin hyvä puoli, että jos työ onkin jotain muuta kuin puolisosi on odottanut ja toivonut, voitte ottaa ekat kuukaudet eräänlaisena koeaikana.
Jos ap:n miehen työnantaja suostuisi maksamaan lukolaisen yksityiskouluun (täysin mahdollista), lukiolainen saisi ihan hyvää koulutusta sielläkin. Suomalainen lukio ei ole mitä se ennen oli, eikä ylioppilastutkinto mikään avain onneen.
Lisäksi Suomessa on mahdollista pitää lapset kotikoulussa. En tiedä, onko enää lukiossa, mutta ainakin nuorempia lapsia vanhemmat opettavat itse jos menevät vaikka maailmanympäripurjehdukselle. Ei ole koululle mikään ongelma. Eli kannattaa koulusta selvittää, olisiko mahdollista suorittaa lukion oppimäärä etänä, niin että Suomeen tulisi tekemään vaan kirjoitukset sitten aikanaan.
En usko, että lukiota voi käydä etänä.
Ei kaikilla ole niin hyvä kelipöä, että noin vaan muuttaa amerikkliseen lukioon ja saa sieltä todistuksen.
Tuo lukiolainen Voisiko se asua jonkun lähisukulaisen luona.
Mä en näe tossa mitään muuta kuin plussaa. Mieti mikä ihana kokemus lapsellekin! Toi on once of a lifetime -kokemus teille kaikille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvittäkää, minkä tasoiset vuokrat yms. siellä on ennen kuin päätätte. Voivat vaihdella runsaastikin ja syödä siitä huippupalkasta yllättävän suuren siivun.
Tota... Luitko ap:n? Neljän vuoden tienesteillä ap:n mies maksaa 400 000€ lskbat Suomessa pois. Veikkaan, ettei tee tiukkaa vuokranmaksu.
Luitko sinä? Ilmainen asunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti kuopus kävisi lukion loppuun Suomessa. Eli sinä ja kuopus muutatte vasta sitten kun lukio on ohi. Miehesi voi muuttaa maailmalle ensimmäisiksi kuukausiksi yksin. Puolisosi tulee tekemään varsinkin ensimmäisinä kuukausina pitkää päivää, joten hänellä ei ole kuitenkaan aikaa perheelle. Lisäksi asunnon etsintä on helpompaa kun toinen jo asuu siellä kohdemaassa (aluksi jossain vuokralla ehkä) ja voi käydä fyysisesti katsomassa asuntoja.
Tässä on sekin hyvä puoli, että jos työ onkin jotain muuta kuin puolisosi on odottanut ja toivonut, voitte ottaa ekat kuukaudet eräänlaisena koeaikana.
Jos ap:n miehen työnantaja suostuisi maksamaan lukolaisen yksityiskouluun (täysin mahdollista), lukiolainen saisi ihan hyvää koulutusta sielläkin. Suomalainen lukio ei ole mitä se ennen oli, eikä ylioppilastutkinto mikään avain onneen.
Lisäksi Suomessa on mahdollista pitää lapset kotikoulussa. En tiedä, onko enää lukiossa, mutta ainakin nuorempia lapsia vanhemmat opettavat itse jos menevät vaikka maailmanympäripurjehdukselle. Ei ole koululle mikään ongelma. Eli kannattaa koulusta selvittää, olisiko mahdollista suorittaa lukion oppimäärä etänä, niin että Suomeen tulisi tekemään vaan kirjoitukset sitten aikanaan.
En usko, että lukiota voi käydä etänä.
Ei kaikilla ole niin hyvä kelipöä, että noin vaan muuttaa amerikkliseen lukioon ja saa sieltä todistuksen.
Tuo lukiolainen Voisiko se asua jonkun lähisukulaisen luona.
Nettilukiossa lukion voi tehdä etänä. Munkin luokkakaveri yks asu etelä-afrikassa ja toinen amerikassa. Kirjoitukset toki Suomessa
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostat aika itsekkäältä. Kun puhut miehen työstä, se on sinun sanojesi mukaan ”teiltä” pois, mutta sinun työsi taas sinulle parasta. Etkö ajattele miehesi parasta yhtään, hänen unelmiaan ja urakehitystään vain hänen kannaltaan. Kun nyt kuulostaa että lähtö on teille huono ja jääminen sulle hyvä. Entä mies, ihan vain omana ihmisenään?
Jos on perustanut perheen, täytyy koko perheen onni lattaa oman yksilöllisen onnen edelle.
Minusta tuot lukiota ei pitäisi keskeyttää ja teillä näyttää tulevan hyvin rahaa muutenkin siihen lainan maksuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin päin maailmaa komennus? Noin, ei tarvii sanoa tarkkaa maata.
Jos Etelä-Amerikkaan, Pohjois-Amerikkaan niin ok, lähtisin, mutta esim Saudi-Arabian työkeikka oli sen verran karu kokemus, että sinne en lähtisi. Siis henk koht
Yhdysvallat kyseessä.
Jos olisi ollut joku Ruotsi tai Brysselin virkamies, niin oltaisiin tottakai tehty niin, että vain mies olisi reissannut ja me jääty Suomeen. Yhdysvalloista käsin ei onnistu.
ap
Yhdysvaltoihin lähtisin hyppykengässä...mahtava mahdollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti kuopus kävisi lukion loppuun Suomessa. Eli sinä ja kuopus muutatte vasta sitten kun lukio on ohi. Miehesi voi muuttaa maailmalle ensimmäisiksi kuukausiksi yksin. Puolisosi tulee tekemään varsinkin ensimmäisinä kuukausina pitkää päivää, joten hänellä ei ole kuitenkaan aikaa perheelle. Lisäksi asunnon etsintä on helpompaa kun toinen jo asuu siellä kohdemaassa (aluksi jossain vuokralla ehkä) ja voi käydä fyysisesti katsomassa asuntoja.
Tässä on sekin hyvä puoli, että jos työ onkin jotain muuta kuin puolisosi on odottanut ja toivonut, voitte ottaa ekat kuukaudet eräänlaisena koeaikana.
Jos ap:n miehen työnantaja suostuisi maksamaan lukolaisen yksityiskouluun (täysin mahdollista), lukiolainen saisi ihan hyvää koulutusta sielläkin. Suomalainen lukio ei ole mitä se ennen oli, eikä ylioppilastutkinto mikään avain onneen.
Lisäksi Suomessa on mahdollista pitää lapset kotikoulussa. En tiedä, onko enää lukiossa, mutta ainakin nuorempia lapsia vanhemmat opettavat itse jos menevät vaikka maailmanympäripurjehdukselle. Ei ole koululle mikään ongelma. Eli kannattaa koulusta selvittää, olisiko mahdollista suorittaa lukion oppimäärä etänä, niin että Suomeen tulisi tekemään vaan kirjoitukset sitten aikanaan.
Lukio etänä? Kaiket päivät äiskän kanssa kotossalla, eikä tutustu kehenkään? No jep, jep
Tuosta kaikki teinit innostuu.
Kannattaa tosiaan ensiksi selvittää saatko työskentelylupaa. Todennäköisesti olisit menossa puoliso/dependent viisumilla, millä et saisi työskennellä vaan sinun pitäisi vaihtaa se työviisumiin, jonka luulisi onnistuvan helposti kun olet löytänyt työpaikan, joka olisi halukas "sponssaamaan" viisumisi. Neljä vuotta kotirouvana on aika pitkä aika ja itse epäröisin lähtöä, jos en saisi työpaikkaa ja mahdollisuutta työskentelyyn.
Ap, olisiko sinun mahdollista työskennellä myös Yhdysvalloissa? Aika useinhan on niin, että perheenjäsenen viisumilla Yhdysvalloissa oleskelevat eivät voi työskennellä maassa, vaan se vaatii työviisumin. Jos viisumi ei salli myös sinun työssäkäyntiä, niin vähän miettisin kyllä kannattaako, jos kuitenkin olet tyytyväinen omaan työpaikkaasi.