Lue keskustelun säännöt.
Imettäminen vs imetysvastaisuus
19.09.2014 |
Olen esikoista odottava tuleva äiti ja törmännyt omasta mielestäni kummalliseen ilmiöön odotuksen aikana.
Olen aina ajatellut, että imettäminen on luonnollinen tapa ruokkia lasta ja ei siinä ole mitään sen kummempaa.
Kuitenkin minulta on jo kysytty synnytyssairaalassa kätilön toimesta, että olenko imetysvastainen ja meinaanko imettää? Mitä? Tätä kysyttiin, kun olin vasta viikolla 22. Miksi olisin imetysvastainen ja mitä se edes tarkoittaa?
Työterveyshuollossa kysyttiin viikon 30 jälkeen, että meinaatko imettää? Siis miksi en meinaisi? Mikä tämä kysyyms on? En nyt ymmärrä. Samalla kysyjä kertoi, että kysymyksen esittäminen otetaan joissain tapauksissa loukkauksena, koska asia koetaan niin henkilökohtaiseksi.
Minä ymmärrän, että jos on lääketieteellinen syy miksi ei imetä lasta eikä aio imettää. Minä ymmärrän, että äiti, joka odottaa jo toista tai kolmatta lasta kertoo, että ei imetä, koska esikoisen kanssa pliiplaa.
Minä en ymmärrä miten äiti, joka odottaa esikoista ja ei tiedä lapsesta, imettämisestä tai mistään mikä liittyy lapseen millään tavalla voi jo ennen syntymää sanoa, että minä en imetä.
Miksi et ja miten tähän päädyit? Valistakaa minua!
Kommentit (119)
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 10:19"]
Omassa lähipiirissäni en ole koskaan kuullut imetysvastaisuudesta ja mielestäni kaikki, joilla lapsia on ovat imettäneet.
Sen takia ehkä nimenomaan hämmästelen tätä asiaa, kun sitä on jo kahdessa eri paikassa kysytty, että aionko vai enkö ja tämä on kuitenkin esikoinen, jota odotan.
Vaikka pidän imettämistä luonnollisena asiana, niin kuitenkaan kuulu näihin "imetän missä vaan, koska se on luonnollista"-ihmisiin :) Myös pissaaminen ja kakkaaminen ovat luonnollisia asioita, mutta niitäkin tehdään aina vain tietyissä paikoissa :)
AP
[/quote] Jos ei kysyttäisi, täällä vyöryisi tuohtuneita aloituksia, että miksi kaikki äidit pakotetaan lehmiksi, minulla on oikeus päättää, mitä varten rintani ovat.
Tähän tämä on siis mennyt, kun ihmiset ovat niin mielensäpahoittajia. Ammatti-ihmisten pitää osata kysyä jos mitä asioita, ettei vain tulisi paha mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 17:49"]
Mikä tässä nyt on ongelma? Ap ei halua imettää julkisella paikalla koska se saattaa häiritä muita ihmisiä, vai mikä? Jos tätä palstaa on yhtään lukenut, niin jatkuvastihan täällä on aloituksia miten julki-imetys häiritsee, lastenvaunut häiritsee, lapset häiritsee, äidit häiritsee, raskaana olevat naiset häiritsee ja vingutaan että pitää ottaa muut huomioon. Jos joku ei halua imettää julkisella paikalla niin MIKÄ siinä sitten on ongelma?
[/quote]
Ei, ongelma on se, että ap paheksuu niitä, jotka imettävät julkisella paikalla. Lue tarkemmin.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 13:18"]Julki-imetys on siis suotavaa, koska silloin laitetaan lapsen tarpeet omien edelle? Taas tämä ajattelu, että minun lapseni tarpeet menevät kaikkien muiden edelle ja toisia ei tarvitse huomioida. Minun lapsellani on nälkä ja minulla on tuo toinenkin lapsi, niin minä teen nyt niin kuin lapseni haluaa ja imetän juuri tässä! Minua ei haittaa pätkääkään, että tässä on monia ihmisiä, joiden mielestä tämä ei ole soveliasta, koska minun lapsellani on tarpeita juuri nyt ja minä hoidan ne nyt heti tässä.
Tuossa on mielestäni se ajatus mitä julki-imettäminen on. Kaikki pyörii sen oman navan ympärillä ja muita ei huomioida.
Uskon, että mikä tahansa tilanne, joka voi olla ulkopuoliselle epämiellyttävä on hoidettavissa niin, että siitä koituu mahdollisimman vähän vaivaa itselle ja samalla otetaan muut huomioon. Mikäli ei siihen pysty, niin ei ole vain miettinyt asiaa tarpeeksi kauan. Ymmärtääkseni äidinmaitoa voi myös pumpata etukäteen pulloon ja ottaa vain pullon matkaan silloin, kun tietää, että on menossa julkiselle paikalle? Voi olla toki, että olen ymmärtänyt tämän pumppaamisen väärinkin.
En jaksa uskoa, että jos sanoo ääneen oman mielipiteensä julki-imettämisestä saa jonkun kannattamaan tai vastustamaan imettämistä. Ne on kuitenkin kaksi eri asiaa.
Onko julki-imettäjät oikeasti sitä mieltä, että he voivat tehdä sitä missä vaan, kun vauvalle iskee tarve?
AP
[/quote]
Kyllä se nyt niin on että VAUVAN tarpeet menee muiden edelle. Etenkin oman vauvan tarpeet on tärkeämpiä kuin esim tuiki tuntemattoman ruokailijan. VAUVAN tarpeet menee myös sinun häveliäisyytesi edelle.
Toisten huomioimista esim ravintolassa voit harjoittaa sitten myöhemminkin. Ei siihen mene vuottakaan.
jos asioin ravintolassa, ja saan valita, mieluummin istun pöydässä, jonka lähietäisyydellä ei vauvoja ole. viimeksi eilen pääsin istumaan seurueen viereen, jossa mukana oli kaksi äitiä vauvoineen. itkuitta selvittiin ja itse imettämiseen "en hoksannut" edes kiinnittää huomioita, mutta imelä haju ja lopulta paskavaipan lemu myös häiritsivät lounastani. en myöskään välitä katsoa, kun vauvaa puklautetaan olan yli suoraan päin pöytääni.
Ei mulla ollut mitään ongelmia kaataa maitoa pulloon ja antaa vauvalle ravintolapöydässä. Helpompaa vauva oli pullolla syöttää kun alkaa kaivamaan tissiä paidan alta. Te imetysfanaatikot teette itse julki-imetyksestänne numeron kun haluatte päteä imetyksellänne että kaikki nyt varmasti näkee että olette hyviä äitejä ja imetätte. Pullopelleily on tietysti hankalaa kun joku saattaa nähdä ja erehtyä luulemaan että vauvalle annetaan korviketta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa jo pelottelulta. Ei ne vauvatkaan ole 24/7 syömässä. Viimeistään puolivuotiaana imetyskerrat harvenee kun vauva alkaa syödä muutakin ja vaikka imettäisikin vuoden ikään asti, ei se vauva enää rintamaitoa tarvitse ravinnon takia tunnin välein.
Kyllä vastasyntynyt voi hyvin syödä lähes 24/7!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 16:43"]Kyllä vastasyntynyt voi hyvin syödä lähes 24/7!
[/quote]
No vastasyntynyt kyllä! Mutta pitääkö sen vastasyntyneen kanssa välttämättä päästä julkisille paikoille?!
Ennakointi tekee haittaa lapselle? Nimenomaan päinvastoin. Suurin osa vauvoista ei nauti julkisella paikalla syömisestä, vaikkakin saattaa siihen tottua pian. Monia häiritsee valot ja äänet, jotkut ovat niin sosiaalisia, että haluavat nähdä jokaisen ohikulkijan jne. Tuntuu välillä siltä, että siitä äitien oikeudesta imettää pidetään kiinni hinnalla millä hyvänsä eikä lainkaan ajatella tosissaan niitä vauvan tarpeita. Ei se imetys ole ainoa asia, jossa äidin pitäisi miettiä vauvansa parasta ja ehkä samalla muiden ihmisten hyvinvointia. Ystäväni vauva sai elämänsä ensimmäisen rintaraivarin keskellä vilkkaan kauppakeskuksen ravintolaa, ja olihan se vähän noloa, kun vauva huutaa pääpunaisena mutta kieltäytyy syömästä. Kyllä varmaan sen imetysmyönteimmänkin kanssaihmisen päätä alkoi kiristää, kun naapurpöydässä on niin kova soolo meneillään, ettei siitä jää tietämättömäksi varmasti kukaan koko ravintolassa.
Kaikki täällä esitetyt asiat ovat jonkun kokemuksia. Jonkun vauva syö hyvin julkisella paikalla eikä häiriinny mistään. Toisen vetää harva se päivä rintaraivarit. Kolmannen vauva pitää syöttää hämärässä huoneessa makuuasennossa jne. Kaikissa näissä se äiti joutuu miettimään, kenen tarpeet laittaa edelle. Onko äidille hyväksi, että hän majoittautuu hämärään huoneeseen muutamaksi kuukaudeksi? Onko se vauvalle hyväksi? Kenen etu on se, että tällainen vauva viedään huutamaan ravintolaan vain, jotta äiti ei marginalisoi imetystä?
Kyllä se ennakointi kuuluu hyvään äitiyteen ja siihen, että tuntee vauvansa, välittää tämän tarpeista ja on riittävän varautunut näiden tarpeiden täyttämiseen. Se, päättääkö äiti imettää siinä, missä sattuu juuri silloin olemaan vai siirtyykö muualle, on sitten oma lukunsa mutta kukaan äideistä ei voi elää täysin ennakoimattomasti tai muuten hän ei ota huomioon vauvansa tarpeita vaan vain omansa ja päättää itse, millaiset ovat hänen vauvansa tarpeet.
Tuntuukin siltä, että ne äidit, joille imettäminen on ollut helppoa ja mutkatonta, joiden suhtautuminen omaan vartaloon on mutkaton ja jotka eivät muutenkaan arastele kanssaihmisiä, pyrkivät jatkuvasti syyllistämään niitä, jotka eivät saa imetystä sujumaan mutkattomasti tai joilla on jonkinlaisia estoja julki-imetykseen. Miksi? Miksi sen aran vauvan äidin pitäisi ajaa kaikkien muiden äitien etua imettämisen suhteen ja viedä se aristeleva vauva julkiselle paikalle pelkäämään, vaikka se ainoa, joka siitä kärsii, on nimenomaan se oma vauva? Miksi sen rintoja aristelevan äidin pitäisi mennä julkisesti imettämään, kun hän ei koe sitä mukavaksi ja onnistuu ruokkimaan vauvansa muilla keinoin? Miksi ihmeessä olisi jotenkin kamalaa syöttää vauvaa vaikkapa tuttipullosta, jos vauva sitä suostuu syömään ja jos sitä maitoa nyt sattuu tulemaan riittävästi pumpattavaksi asti?
Kyllä minä jouduin vaivan ensimmäisen vuoden ajaksi luopumaan paljon isommistakin asioista kuin spontaaniudesta. Kavereiden kanssa viettämmät baari-illat muuttuivat parin tunnin tilaisuuksiksi, risteilyt ja muut reissut jätin väliin, en vienyt vauvaani teattereihin tai konsertteihin jne. Kyllä sitä elämää piti suunnitella aivan uudella tavalla kuin ennen, kun vauvaa ei voinut jättää yksin kotiin. Enkä muuten kokenut sitä elintilan rajoittamiseksi vaan ihan omaksi valinnakseni, jonka tein mielelläni siitä hyvästä, että olin saanut vauvan. Halusin ottaa huomioon paitsi hänet ja hänen tarpeensa, myös ympäristön ja muiden ihmisten tarpeet enkä esim. vaihtanut vaippaa kahvilan pöydässä tai kertonut illalisella kovalla äänellä vauvani kakan väriä. En pilannut kenenkään mukavaa ravintolailtaa vauvani rintaraivareilla ja ylipäätään koetin säästää ihan vauvanikin niiltä kovilta nälkäitkuilta, kun eihän se nyt ole vauvalle itselleenkään mukavaa. Tähän kaikkeen tarvittiin vähän ennakointia ja huomaavaisuutta, sellaista normaalia ajattelua siitä, mitä seuraavaksi aion tehdä ja miten se vaikuttaa vauvaani.
Jokainen tavallaan. Aivan joka ikinen väite ja neuvo on kokemus jonkun muun vauvan tarpeista kuin ap:n. Siksipä ap:lla on täysi oikeus tutustua vauvaansa rauhassa ja löytää ne kompromissit, joilla sekä hän että vauva saavat imetyksestä mahdollisimman mukavan kokemuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 17:07"]
Ennakointi tekee haittaa lapselle? Nimenomaan päinvastoin. Suurin osa vauvoista ei nauti julkisella paikalla syömisestä, vaikkakin saattaa siihen tottua pian. Monia häiritsee valot ja äänet, jotkut ovat niin sosiaalisia, että haluavat nähdä jokaisen ohikulkijan jne. Tuntuu välillä siltä, että siitä äitien oikeudesta imettää pidetään kiinni hinnalla millä hyvänsä eikä lainkaan ajatella tosissaan niitä vauvan tarpeita. Ei se imetys ole ainoa asia, jossa äidin pitäisi miettiä vauvansa parasta ja ehkä samalla muiden ihmisten hyvinvointia. Ystäväni vauva sai elämänsä ensimmäisen rintaraivarin keskellä vilkkaan kauppakeskuksen ravintolaa, ja olihan se vähän noloa, kun vauva huutaa pääpunaisena mutta kieltäytyy syömästä. Kyllä varmaan sen imetysmyönteimmänkin kanssaihmisen päätä alkoi kiristää, kun naapurpöydässä on niin kova soolo meneillään, ettei siitä jää tietämättömäksi varmasti kukaan koko ravintolassa.
Kaikki täällä esitetyt asiat ovat jonkun kokemuksia. Jonkun vauva syö hyvin julkisella paikalla eikä häiriinny mistään. Toisen vetää harva se päivä rintaraivarit. Kolmannen vauva pitää syöttää hämärässä huoneessa makuuasennossa jne. Kaikissa näissä se äiti joutuu miettimään, kenen tarpeet laittaa edelle. Onko äidille hyväksi, että hän majoittautuu hämärään huoneeseen muutamaksi kuukaudeksi? Onko se vauvalle hyväksi? Kenen etu on se, että tällainen vauva viedään huutamaan ravintolaan vain, jotta äiti ei marginalisoi imetystä?
Kyllä se ennakointi kuuluu hyvään äitiyteen ja siihen, että tuntee vauvansa, välittää tämän tarpeista ja on riittävän varautunut näiden tarpeiden täyttämiseen. Se, päättääkö äiti imettää siinä, missä sattuu juuri silloin olemaan vai siirtyykö muualle, on sitten oma lukunsa mutta kukaan äideistä ei voi elää täysin ennakoimattomasti tai muuten hän ei ota huomioon vauvansa tarpeita vaan vain omansa ja päättää itse, millaiset ovat hänen vauvansa tarpeet.
Tuntuukin siltä, että ne äidit, joille imettäminen on ollut helppoa ja mutkatonta, joiden suhtautuminen omaan vartaloon on mutkaton ja jotka eivät muutenkaan arastele kanssaihmisiä, pyrkivät jatkuvasti syyllistämään niitä, jotka eivät saa imetystä sujumaan mutkattomasti tai joilla on jonkinlaisia estoja julki-imetykseen. Miksi? Miksi sen aran vauvan äidin pitäisi ajaa kaikkien muiden äitien etua imettämisen suhteen ja viedä se aristeleva vauva julkiselle paikalle pelkäämään, vaikka se ainoa, joka siitä kärsii, on nimenomaan se oma vauva? Miksi sen rintoja aristelevan äidin pitäisi mennä julkisesti imettämään, kun hän ei koe sitä mukavaksi ja onnistuu ruokkimaan vauvansa muilla keinoin? Miksi ihmeessä olisi jotenkin kamalaa syöttää vauvaa vaikkapa tuttipullosta, jos vauva sitä suostuu syömään ja jos sitä maitoa nyt sattuu tulemaan riittävästi pumpattavaksi asti?
Kyllä minä jouduin vaivan ensimmäisen vuoden ajaksi luopumaan paljon isommistakin asioista kuin spontaaniudesta. Kavereiden kanssa viettämmät baari-illat muuttuivat parin tunnin tilaisuuksiksi, risteilyt ja muut reissut jätin väliin, en vienyt vauvaani teattereihin tai konsertteihin jne. Kyllä sitä elämää piti suunnitella aivan uudella tavalla kuin ennen, kun vauvaa ei voinut jättää yksin kotiin. Enkä muuten kokenut sitä elintilan rajoittamiseksi vaan ihan omaksi valinnakseni, jonka tein mielelläni siitä hyvästä, että olin saanut vauvan. Halusin ottaa huomioon paitsi hänet ja hänen tarpeensa, myös ympäristön ja muiden ihmisten tarpeet enkä esim. vaihtanut vaippaa kahvilan pöydässä tai kertonut illalisella kovalla äänellä vauvani kakan väriä. En pilannut kenenkään mukavaa ravintolailtaa vauvani rintaraivareilla ja ylipäätään koetin säästää ihan vauvanikin niiltä kovilta nälkäitkuilta, kun eihän se nyt ole vauvalle itselleenkään mukavaa. Tähän kaikkeen tarvittiin vähän ennakointia ja huomaavaisuutta, sellaista normaalia ajattelua siitä, mitä seuraavaksi aion tehdä ja miten se vaikuttaa vauvaani.
Jokainen tavallaan. Aivan joka ikinen väite ja neuvo on kokemus jonkun muun vauvan tarpeista kuin ap:n. Siksipä ap:lla on täysi oikeus tutustua vauvaansa rauhassa ja löytää ne kompromissit, joilla sekä hän että vauva saavat imetyksestä mahdollisimman mukavan kokemuksen.
[/quote]
Niin, nyt toit esille vauvan tarpeiden huomioimisen. Aiemmassa viestissäsi taas kirjoitit julki-imetyksen välttämisestä siksi, että se olisi muiden ihmisten mielestä jotenkin epämiellyttävää. Nämä ovat kaksi ihan eri asiaa ja jokainen äiti osaa varmaan itse arvioida, voiko hänen vauvansa syödä hälyssä vai ei. Ongelma on, jos äiti joutuu rajoittamaan elämistään outojen kanssaihmisten asenteiden vuoksi.
Tuota syyllistämisjuttua en nyt tajua ollenkaan. Kukaan ei ole paheksunut sitä, jos joku ei halua imettää julkisesti, vaan sitä, jos joku tuomitsee muiden julki-imettämisen. Jonkun imetyksen sujuminen tai sujumattomuus ei myöskään liity tähän mitenkään.
Joka ainut normaali äiti rajoittaa varmasti menemisiään ja tekemisiään vauvavuonna. Tässä keskustelussa ei ollut kyse siitäkään. Tässä oli kyse siitä, onko oikein, että yksinkertaisia arkisia menemisiä, kuten shoppailua tai ulkona syömistä, rajoittaa se, että joku ei halua katsella julki-imetystä. Kaikki muut pohdintasi ovat koko ongelman uudelleenmäärittelyä. Kukaan tässä ketjussa ei nähdäkseni ole esittänyt, että illallisella kannattaa kertoa kovaan ääneen vauvan kakan väri tai ettei ap:lla olisi oikeutta tehdä omia valintojaan omassa elämässään.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 15:32"]
Vauvan tarpeeseen tulee totta kai vastata. Mielestäni on vain kysymys, että millä tavalla siihen vastataan. En sano, että vauva nälkäisenä osaa odottaa ja tietää, että jos sanoisin "Nyt odotat hetken ja sitten saat ruokaa". Sanon kuitenkin, että vauvan tarpeeseen voi varmasti vastata ympäristönsä huomioimalla.
Yhtä asiaa rupesin miettimään. Täysimetyksellä oleva vauva, joka ei saa ikinä korviketta ja ilmeisesti sitä maitoa ei voi pumpata (valtaosa täällä esitetyistä kommenteista antaa tämän kuvan) ja oletetaan, että vauvaa täysimetetään 6kk, niin te olette sen 6kk koko ajan lapsen käytettävissä ettekä ikinä ota omaa aikaa? Edes päiväksi, koska vauvahan ei voi olla päivää isän kanssa syömättä, koska vauvalla tarve. Näinkö?
AP
[/quote]
Eiköhän se 6kk tai vaikka vuosikin ole aika lyhyt aika minun elämästäni? Omaa aikaa ehtii kyllä ottaa myöhemminkin. Lapset on vain kerran vauvoja ja se vauva-aika on lyhyt. Voihan sitä omaa aikaa ottaa silloin kun vauva nukkuu vaikka joka päivä pieniä hetkiä ja vauvan isä tai vaikka mummi voi välillä hoitaa silloin kun vauvalla ei ole nälkä. Ei imettäminen sitä tarkoita, ettei mitään muuta voi enää tehdä. Ja tottakai olen vauvani käytettävissä koko ajan. Niin kuuluukin olla se on täysin luonnollista, eikä koskaan ole ahdistanut!
Kokemusta on myös pulloruokitusta lapsesta, joka hylkäsi rinnan saatuaan kerran pullosta. Ja voin sanoa, että oli paljon rankempaa pelata niiden pullojen ja korvikkeiden kanssa verrattuna siihen, kun imetys sujuu mutkitta. Lapsiani olen täysimettänyt sen 6kk kunnes kiinteät aloitettu, eikä senkään jälkeen ole tarvinnut pullosta antaa. Rinnasta olen antanut vuoden ikäiseksi ja siitä on siirrytty suoraan harjoittelemaan kupista juomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 10:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 10:39"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 10:31"]
[/quote]
Mutta mikä se "oma" paikka on? Mä oon kokenut usein tarpeen vetää tissin esiin ravintolassa tai julkisella paikalla, tai oikeastaan niin, että minä en sitä tarvetta ole kokenut, vaan vauva.
[/quote]
"Oma" paikka on sellainen, jossa ei ole sillä hetkellä ulkopuolisia ihmisiä. Sen minä miellän "omaksi" paikaksi. Kivat sinulle, että ruokit lapsesi myös ravintolassa, jossa muut ihmiset syövät. Itse en sitä tekisi ja onnekseni en ole ikinä ollut sellaisessa ravintolassa, jossa sillä hetkellä kukaan muukaan sitä tekee.
AP
[/quote]
Siis ootko sä nyt sama ap, joka on aloittanut tämän ketjun? Kerrot, että imettäminen on sinusta luonnollinen tapa ruokkia lapsi eikä siinä ole mitään sen kummenpaa, mutta kuitenkin sinusta on kamalaa, jos vauva syö sitä luonnollista ravintoa samassa tilassa, jossa sinä syöt? Sitten ihmettelet, miten ihmiset ovat imetysvastaisia... oliskohan imetysvastaisuudelle yksi syy se, että imetyksestä puhutaan juuri sellaisin äänenpainoin, että hyh hyh, kamalaa, kun tissejä vedellään esiin ja vauvoja yök yök syötetään samassa tilassa, jossa IHMISET syö hyh hyh.
Jos ei halua olla vain kotona vauvan kanssa ja etenkin, jos haluaa käydä jossain vanhemman lapsen ja vauvan kanssa, tuo "omaan" paikkaan vetäytyminen on aika utopistinen ajatus. Se, että toivot, että imetys hoidetaan jossain "omassa" paikassa, kaventaa lapsia saaneiden naisten elintilaa ja lisää imetysvastaisuutta.
[/quote]
Joo, kyllä olen sama AP :)
Mielestäni monet asiat ovat luonnollisia, kuten imettäminen.
En kuitenkaan koe, että kaikkia luonnollisia asioita voi tehdä missä vain, olkootkin kuinka luonnollisia.
Nauraminen on luonnollista, mutta ei sitä katsota soveliaaksi vaikkapa hautajaisissa kesken siunaamisen :) Se on tökeröä. Yhtä tökeröä on mielestäni ruveta ruokapöydässä ravintolassa imettämään lasta.
Kumpuaako imetysvastaisuus sitten nimenomaan siitä, että on äitejä, jotka tekevät sitä juuri siinä paikassa missä he sillä hetkellä ovat riippumatta paikasta ja tilanteesta? Onko niin, että imetysvastaisuus on tosiaan imettävien "aiheuttama" sivutuote?
AP
[/quote]
Imetyksessähän on kyse siitä, että vauvalla on nälkä ja vauva tarvitsee ruokaa. Vauva ei sitä paikkaa osaa valita, varsinkaan pienellä vauvalla ei välttämättä ole edes selvää rytmiä, koska syö, tai sattuu vauva, joka syö parin tunnin välein. Ajattelitko sitten pysyä kotona sellaisen vauvan kanssa?
Itsellä oli pullovauva, joka todellakin söi 2h välein, tämä syömisen aloittamisesta. Työlästä oli ehtiä isomman kanssa leikkipuistoonkaan, ennen kuin vauvalla oli uudelleen nälkä. Riippumatta ruokkimistavasta, se vauva ei todellakaan kysele, missä syö. (Ja se, että minulla on ollut pullovauva, ei tarkoita, että olisin imetysvastainen.)
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 10:25"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 10:21"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 10:19"]
Omassa lähipiirissäni en ole koskaan kuullut imetysvastaisuudesta ja mielestäni kaikki, joilla lapsia on ovat imettäneet.
Sen takia ehkä nimenomaan hämmästelen tätä asiaa, kun sitä on jo kahdessa eri paikassa kysytty, että aionko vai enkö ja tämä on kuitenkin esikoinen, jota odotan.
Vaikka pidän imettämistä luonnollisena asiana, niin kuitenkaan kuulu näihin "imetän missä vaan, koska se on luonnollista"-ihmisiin :) Myös pissaaminen ja kakkaaminen ovat luonnollisia asioita, mutta niitäkin tehdään aina vain tietyissä paikoissa :)
AP
[/quote]
Missä paikoissa sitten sinusta sopii imettääja kuka sen määrittelee? Mun mielestä vessa-asioiden rinnastaminen imetykseen on sikäli tökeröä, että ulosteet ovat hygieniariski toisin kuin vauvan ruokinta.
[/quote]
Tässä tapauksessa varmaankin määrittelen sen itse :) En koe, että ravintolassa tai julkisilla paikoilla on tarvetta vetää tissiä esiin ja ruveta pientä siinä ruokkimaan.
Rinnastin imettämisen ja pissaamisen toisiinsa, koska ne ovat mielestäni yhtä luonnollisia asioita, mutta molemmille on tosiaan "oma" paikka missä näitä tarpeita tehdään.
AP
[/quote]
Pidin sua ääliönä jo aloituksesi perusteella, kuinka joku voi olla niin tyhmä, että ajattelee, että vain esikoista voi imettää, ja sitten seuraavat lapset eivät saakaan rintamaitoa, koska esikoinen....niin mitä?? Pitää se vauva joka tapauksessa ruokkia ja sitten on sellainen asia kuin KASVATUS jolla sitä esikoista ohjaillaan toimimaan niin, että se seuraava/seuraavat sisarukset saa just saman hoivan ja rakkauden ja ravinnon kuin mitä se esikoinen sai.
Ja kerros nyt mulle vielä mitä ne "omat paikat" SYÖMISELLE on? Ja jos tuntuu että et pysty imettämään lastasi kiskomatta tissiäsi koko kansan nähtäville, suosittelen pientä harjoittelua. Sen kun voi tehdä täysin huomaamatta halutessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 12:29"]Ap, kuulostat fiksulta tulevalta äidiltä. :)
Tämä keskustelu on malliesimerkki siitä millainen taistelutanner imetysasiat ovat. Jotkut ovat imetyksen suhteen hyvin, hyvin fanaattisia ja se kyllä nostaa herkästi niskavillat pystyyn niiltä jotka suhtautuvat aiheeseen lähtökohtaisesti vähemmän intohimoisesti. (Sinunkin kimppuusi käydään tässä aivan syyttä. :/ )
Lähes kaikki äidit aikovat ainakin yrittää imettämistä. Imetykseen kuitenkin liittyy useimmilla jonkinlaisia hankaluuksia. Toiset pystyvät haasteet selättämään, toisilla ne ovat niin isoja juttuja ettei imettäminen kertakaikkiaan onnistu. Priorisointia on tehtävä - moni päätyy siihen tulokseen että lapsen ravitseminen tuttipullosta on parempi vaihtoehto kuin imetystaistelun jatkaminen. Pulloruokinta ei ole huono vaihtoehto sekään - usein se on ihan aidosti paras vaihtoehto kokonaisuus huomioiden.
Ei ole olemassa mitään ylhäistä auktoriateettia mikä voisi perheelle osoittaa milloin vauvan pulloruokinta on parempi ratkaisu ja milloin kannattaa sinnitellä imetysyritysten kanssa. Se on perheen oma ratkaisu ja sitä ratkaisua tulee muiden kunnioittaa. Tämä tuppaa usein unohtumaan fanaattisilta imetysäideiltä.
Myös julki-imetykseen tunnut suhtautuvan fiksusti ja asiallisesti. Muiden ihmisten huomioon ottaminen on hyvä tapa ja se tekee elämästä kaikille mukavampaa. Imetyksen julkisilla paikoilla voi hoitaa myös fiksusti, ei ole mikään pakko provosoida ja kiusaannuttaa muita tahallaan.
Onnea ja tsemppiä tulevaan! :)
[/quote]
Palautit uskoni juuri vauvapalstaa kohtaan. Olen aivan samaa mieltä kanssasi!
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 19:31"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 17:07"]
Ennakointi tekee haittaa lapselle? Nimenomaan päinvastoin. Suurin osa vauvoista ei nauti julkisella paikalla syömisestä, vaikkakin saattaa siihen tottua pian. Monia häiritsee valot ja äänet, jotkut ovat niin sosiaalisia, että haluavat nähdä jokaisen ohikulkijan jne. Tuntuu välillä siltä, että siitä äitien oikeudesta imettää pidetään kiinni hinnalla millä hyvänsä eikä lainkaan ajatella tosissaan niitä vauvan tarpeita. Ei se imetys ole ainoa asia, jossa äidin pitäisi miettiä vauvansa parasta ja ehkä samalla muiden ihmisten hyvinvointia. Ystäväni vauva sai elämänsä ensimmäisen rintaraivarin keskellä vilkkaan kauppakeskuksen ravintolaa, ja olihan se vähän noloa, kun vauva huutaa pääpunaisena mutta kieltäytyy syömästä. Kyllä varmaan sen imetysmyönteimmänkin kanssaihmisen päätä alkoi kiristää, kun naapurpöydässä on niin kova soolo meneillään, ettei siitä jää tietämättömäksi varmasti kukaan koko ravintolassa.
Kaikki täällä esitetyt asiat ovat jonkun kokemuksia. Jonkun vauva syö hyvin julkisella paikalla eikä häiriinny mistään. Toisen vetää harva se päivä rintaraivarit. Kolmannen vauva pitää syöttää hämärässä huoneessa makuuasennossa jne. Kaikissa näissä se äiti joutuu miettimään, kenen tarpeet laittaa edelle. Onko äidille hyväksi, että hän majoittautuu hämärään huoneeseen muutamaksi kuukaudeksi? Onko se vauvalle hyväksi? Kenen etu on se, että tällainen vauva viedään huutamaan ravintolaan vain, jotta äiti ei marginalisoi imetystä?
Kyllä se ennakointi kuuluu hyvään äitiyteen ja siihen, että tuntee vauvansa, välittää tämän tarpeista ja on riittävän varautunut näiden tarpeiden täyttämiseen. Se, päättääkö äiti imettää siinä, missä sattuu juuri silloin olemaan vai siirtyykö muualle, on sitten oma lukunsa mutta kukaan äideistä ei voi elää täysin ennakoimattomasti tai muuten hän ei ota huomioon vauvansa tarpeita vaan vain omansa ja päättää itse, millaiset ovat hänen vauvansa tarpeet.
Tuntuukin siltä, että ne äidit, joille imettäminen on ollut helppoa ja mutkatonta, joiden suhtautuminen omaan vartaloon on mutkaton ja jotka eivät muutenkaan arastele kanssaihmisiä, pyrkivät jatkuvasti syyllistämään niitä, jotka eivät saa imetystä sujumaan mutkattomasti tai joilla on jonkinlaisia estoja julki-imetykseen. Miksi? Miksi sen aran vauvan äidin pitäisi ajaa kaikkien muiden äitien etua imettämisen suhteen ja viedä se aristeleva vauva julkiselle paikalle pelkäämään, vaikka se ainoa, joka siitä kärsii, on nimenomaan se oma vauva? Miksi sen rintoja aristelevan äidin pitäisi mennä julkisesti imettämään, kun hän ei koe sitä mukavaksi ja onnistuu ruokkimaan vauvansa muilla keinoin? Miksi ihmeessä olisi jotenkin kamalaa syöttää vauvaa vaikkapa tuttipullosta, jos vauva sitä suostuu syömään ja jos sitä maitoa nyt sattuu tulemaan riittävästi pumpattavaksi asti?
Kyllä minä jouduin vaivan ensimmäisen vuoden ajaksi luopumaan paljon isommistakin asioista kuin spontaaniudesta. Kavereiden kanssa viettämmät baari-illat muuttuivat parin tunnin tilaisuuksiksi, risteilyt ja muut reissut jätin väliin, en vienyt vauvaani teattereihin tai konsertteihin jne. Kyllä sitä elämää piti suunnitella aivan uudella tavalla kuin ennen, kun vauvaa ei voinut jättää yksin kotiin. Enkä muuten kokenut sitä elintilan rajoittamiseksi vaan ihan omaksi valinnakseni, jonka tein mielelläni siitä hyvästä, että olin saanut vauvan. Halusin ottaa huomioon paitsi hänet ja hänen tarpeensa, myös ympäristön ja muiden ihmisten tarpeet enkä esim. vaihtanut vaippaa kahvilan pöydässä tai kertonut illalisella kovalla äänellä vauvani kakan väriä. En pilannut kenenkään mukavaa ravintolailtaa vauvani rintaraivareilla ja ylipäätään koetin säästää ihan vauvanikin niiltä kovilta nälkäitkuilta, kun eihän se nyt ole vauvalle itselleenkään mukavaa. Tähän kaikkeen tarvittiin vähän ennakointia ja huomaavaisuutta, sellaista normaalia ajattelua siitä, mitä seuraavaksi aion tehdä ja miten se vaikuttaa vauvaani.
Jokainen tavallaan. Aivan joka ikinen väite ja neuvo on kokemus jonkun muun vauvan tarpeista kuin ap:n. Siksipä ap:lla on täysi oikeus tutustua vauvaansa rauhassa ja löytää ne kompromissit, joilla sekä hän että vauva saavat imetyksestä mahdollisimman mukavan kokemuksen.
[/quote]
Niin, nyt toit esille vauvan tarpeiden huomioimisen. Aiemmassa viestissäsi taas kirjoitit julki-imetyksen välttämisestä siksi, että se olisi muiden ihmisten mielestä jotenkin epämiellyttävää. Nämä ovat kaksi ihan eri asiaa ja jokainen äiti osaa varmaan itse arvioida, voiko hänen vauvansa syödä hälyssä vai ei. Ongelma on, jos äiti joutuu rajoittamaan elämistään outojen kanssaihmisten asenteiden vuoksi.
Tuota syyllistämisjuttua en nyt tajua ollenkaan. Kukaan ei ole paheksunut sitä, jos joku ei halua imettää julkisesti, vaan sitä, jos joku tuomitsee muiden julki-imettämisen. Jonkun imetyksen sujuminen tai sujumattomuus ei myöskään liity tähän mitenkään.
Joka ainut normaali äiti rajoittaa varmasti menemisiään ja tekemisiään vauvavuonna. Tässä keskustelussa ei ollut kyse siitäkään. Tässä oli kyse siitä, onko oikein, että yksinkertaisia arkisia menemisiä, kuten shoppailua tai ulkona syömistä, rajoittaa se, että joku ei halua katsella julki-imetystä. Kaikki muut pohdintasi ovat koko ongelman uudelleenmäärittelyä. Kukaan tässä ketjussa ei nähdäkseni ole esittänyt, että illallisella kannattaa kertoa kovaan ääneen vauvan kakan väri tai ettei ap:lla olisi oikeutta tehdä omia valintojaan omassa elämässään.
[/quote]
En ole mitään sellaista väittänyt aiemmassa viestissäni vaan nimenomaan korostin, että se oli minulle itselleni epämiellyttävää. En ole ap, jos niin ajattelit, kirjoitin vain ymmärtäväni ap:n kantaa, koska itselläni oli lukuisia syitä, miksi en kokenutu julki-imettämistä luontevaksi.
Monessa asiassa muuten otetaan huomioon kanssaihmisten asenteet. Eläkeläisten illanviettoon ei mennä hokemaan v*ttua vesirajamekossa, vaikka ehkä jossakin muussa tilanteessa näin voisi tehdäkin. Kirkkoon ei yleensä ole sopivaa mennä topissa ja shortseissa, vaikka tätäkin näkee. Ei ole kohteliasta tupakoida leikkipuistossa. Näissä kaikissa joku ottaa muiden ihmisten mielipiteet ja arvot huomioon ja joku taas on sitä mieltä, että eletään vapaassa maassa ja saadaan tasan tarkkaan tehdä, mitä huvittaa.
Minä en julki-imettänyt siksi, että se oli minulle hankalaa ja vaikeaa, joku toinen ei imetä siksi, että haluaa ottaa huomioon muiden ihmisten tunteet ja pystyy ehkä ennakoimaan vauvan nälkää syöttämällä tämän etukäteen tai etsimällä niin huomaamattoman nurkkapöydän, että imettäminen onnistuu huomaamattomasti siellä. Kummassakaan tapauksessa tämä ennakointi ei mitenkäään rajoittanut äidin menemisiä. Kyse on siitä, että äiti tekee asiat itselleen miellyttävällä tavalla. Joku äiti kokee miellyttäväksi sen, että juuri ruoan tilattuaan joutuukin rauhoittelemaan itkevää vauvaa ja sen jälkeen imettämään ja ateria syödään joko kylmänä tai taiteillaan haarukan ja veitsen kanssa vauva sylissä. Minulle tämä olisi kauhistus. Mieluummin syön ateriani lämpimänä enkä vaaranna kenenkään terveyttä taiteilemalla ruoan kanssa vauva sylissä. Minä koen, että ennakointini ei mitenkään rajoita elämääni vaan nimenomaan mahdollistaa minulle helpomman elämän, ja pystyn shoppailemaan ja syömään ulkona ja nauttimaan niistä niin kuin ennenkin. En todellakaan nauti shoppailusta tai syömisestä, jos joudun kesken kassajonon imettämään lastani tai syömään sitä kylmää pizzaa. Tässä tapauksessa se imettäminen todellakin rajoittaisi elämääni negatiivisella tavalla.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 14:05"]
Joo on outoa jos esikoisen äiti päättää yrittämättä imettää. Ja jollain onistuu vasta kolmannen lapsen kanssa. Julki-imetyksestä sen verran että viime kesänä näin tissiesittelijän!! Olin ihmeissäni että miksi sitä rintaa piti pitää siinä, ei edes kädellä peittänyt siksi aikaa kun lapsi katseli muualle ja oli vielä keskeisellä paikalla ja kaikki kulki juuri siitä, metrin päässä olisi ollut piilompi paikka. Esikoiseni kanssa meni monta kuukautta ennenkuin pystyin imettämään ihan missä vaan, suihkutissit tuotti oman ongelmansa ja toinen ongelma oli alati kakkaava vauva. Miksi alapeukku?
[/quote]
Mites mammat meinaa imettää kun vauvalle iskee nälkä kaupan kassalla? Kai te nyt ruokakaupassakin käytte? Vauva tissille, kun ei hetkeäkään voi odottaa ja sitä nälkäähän ei voi mitenkään ennakoida?
Kommentti eka tuohon julki-imetykseen. En minäkään etukäteen ajatellut pystyväni / haluavani imettää ravintolapöydässä. Niin vain kävi, että sen olen joutunut muutamaan kertaan tekemään. Esimerkiksi ruuan tulo kestää odotettua pidempään, vauvalle ehtii tulla nälkä ennen kuin ravintolasta selvitään kunnialla ulos. Ei siinä muuta voi kuin alkaa imettää, jos haluaa saada itse syödyksi. Miksi olisin sulkeutunut toimituksen ajaksi vessaan, jolloin vessaan ei olisi päässeet he jotka sitä olisivat juuri silloin tarvinneet. Onneksi imetyksen saa hoidettua ihan siististi niin, ettei rintaa juurikaan edes näy. Miksi jotakuta oikeasti häiritsisi niin kovasti pienen ihokaistaleen näkeminen? Ei ole mun mielestäni normaalia. En itsekään häiriinny toisten imetyksestä, ja jos en halua sitä katsoa, osaan olla katsomatta. Se on jo melkein eräänlaista naisvihaa, ettei saisi muka imettää julkisesti, ikään kuin siinä olisi jotain saastaista, siis naisen vartalossa, ruumiillisuudessa. Se on sitä naisten elämän rajoittamista nyt tällaisessa muodossa. Ikävää, että sitä harrastavat myös toiset naiset. Ja ymmärtäisin kyllä kritiikin jos riisuttaisiin puiolialastomaksi, mutta sitähän ei siis tarvitse tehdä.
Sitten tuo täysimetys. Miksi siinä asiassa pitäisi olla niin ehdoton ja mustavalkoinen? Miksei puhuta enemmän siitä, että osittainenkin imetys on hyväksi vauvalle? En yhtään ihmettele, jos joku lyö hanskat tiskiin jouduttuaan aluksi, tai välillä, antamaan vauvalle korviketta. Helposti voi tulla tunne, että imetys on kokonaan pilalla, koska vauvaa ei ole TÄYSimetetty. Aina varoitellaan siitä, miten imetys menee pilalle yhdestäkin korvikekerrasta. Tämähän ei pidä paikkaansa, jos vauva on kovasti tissin perään ja reipas imijä. Melkoista vauvan aliarvioimista, että ei se enää kykene tissistä imemään, jos kerrankin saa pulloa. Kotoa ei saisi poistua puoleen vuoteen ollenkaan, koska toiset häiriintyy julki-imetyksestä ja TÄYSimetys menee pilalle, jos vauvalle annetaan korviketta. Ai niin, mutta kun pitää pumpata omaa maitoa. Entä jos ei tissistä vaan valu mitään sillä pumpulla? No perkele, jatka sitä pumppaamista yötä päivää niin kauan että tulee. Mutta entä jos tulee vain pari hassua tippaa? No, sitten et vaan käy yksin missään puoleen vuoteen, koska TÄYSimetys menee pilalle.
Ymmärrän, että pitää kannustaa imettämiseen, koska rintamaito ja imettäminen on vauvalle parhaaksi. Mutta tällaisella fanaattisella vauhkoamisella ei enää kannusteta, pikemminkin lannistetaan ja rajoitetaan naisten elämää. Ajatellaan, että äiti ei enää viitsi imettää, kun huomaa, että pullostakin voi antaa maitoa, ai mä pääsen nyt vaikka joka päivä yksin harrastamaan. Ihmisiin ei luoteta, että joku oikeasti pystyy ja myös HALUAA menestyksekkäästi jatkamaan imettämistä, vaikka joskus antaakin vauvalle pullomaitoa, että JOSKUS pääsisi yksin käymään jossain. Ihan kuin se korvikemaito olisi jotain myrkkyä, jolla vauva menee jotenkin puoliksi pilalle.
Imetys voi olla alkuun tosi rankkaa. Sitten kun siihen tottuu eikä se enää satu, se voi olla senkin jälkeen ajoittain rankkaa, jos vauva tykkää olla rinnalla usein, ja jos joutuu pohtimaan sitä, saako vauva riittävästi maitoa. Mutta jossain vaiheessa, kun vauva syö jo muutakin ravintoa, on imetystuokio monesti ihana lepohetki itselle, kun ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin maata hetki vauva kainalossa sängyssä tai sohvalla. Sitten kun vauvan ravinnonsaanti ei ole enää yksinomaan siitä tissistä kiinni, muuttuu koko homma helpommaksi ja mukavammaksi. Sitten kun ei enää tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, että antaa vauvalle joskus jotain muutakin kuin rintamaitoa.
Itse ajattelin myös ennen lapsen syntymää, etten imetä kuin omassa rauhassa.
Sitten heti synnärillä meni luulot pois, kun oli appivanhemmat osastolla kylässä, ja vauva alkoi itkeä hirmu kovaa maidon perään. Vauvan nälkä meni heti oman kainouden edelle: tissi suuhun vain. Olishan ne appivanhemmat voineet lähteä hienotunteisesti käytävälle imetyksen ajaksi (kesti 1 h), mutta toisaalta, siinä meni heti asiat tärkeysjärjestykseen. Vauvan nälkä ja tarpeet menivät heti kaiken edelle. Ja silloin en siis oikein osanut vielä harson kanssa heti suojautua, kun oli niin uutta koko imetyshomma. Myöhemmin oli imetysvaatteet ja harsot niin hyvin käytössä, etten usko kenenkään edes huomanneen, kun esim. kerran heti kassajonosta päästyäni imetin kauppakeskuksen käytävällä (tai no, kyllä ne kuuli sen vauvan karjunnan, mutta luullakseni olivat vain tyytyväisiä, kun itku loppui). Tai Sokoksen ja Stockan ruokalassa peräpöydässä. Tai puistonpenkillä. Mun vauva oli oikeasti sellainen nollasta sataan silmänräpäyksessä kiihtyvä, iso ja kovaääninen jeppe, että ei sitä itkua yhtään kukaan olisi halunnut hetkeäkään ylimääräistä kuunnella.
AP:lta kysyisin vielä, että häiritseekö sua myös tuollainen harson ja imetysvaatteiden suojissa tapahtuva julki-imetys, vai luuletko vain kaikkien aina esittelevän tissejään imettäessään?
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 10:25"]
Ihme saivartelua taas. Olette kumpikin ihan tasan yhtä itsekkäitä, ap ei halua nähdä julki-imetystä ja sinä haluat imettää julkisesti. Koko ketju on yhtä minä haluan sitä tai minä en halua tätä.
[/quote]
Imetys on vauvan ruokkimista, ja vauva ei oikein osaa olla muuta kuin itsekäs. Minusta on vähän kohtuutonta, että vauvaa ruokkiakseen pitäisi mennä jonnekin siivouskomeroon tai alkaa johonkin naurettavaan pullopelleilyyn jonkun mielensäpahoittajan takia. Mielensäpahoittajat voivat katsoa muualle.
Toki voi tehdä lakialoitteen, joka kieltää imetyksen julkisella paikalla, jos asia on oikeasti niin kipeä. Mutta sellaisissa maissa, joissa julki-imetystä paheksutaan niin paljon, että vaikkapa ravintolassa tarjoilija voi pyytää imettäjää poistumaan, äidit yleensä imettävät todella vähän aikaa tai eivät lainkaan. Imetysmyönteisyyttä on se, että ihmiset ymmärtävät vauvan imettämisen välttämättömyyden, imetysvastaisuutta (jota ap paradoksaalisesti aloituksessaan kritisoi) se, että julki-imetykseen suhtaudutaan tuomitsevasti.
Ja koska tähän vastaukseen tulee niitä tissinesittely- ym. kommentteja, lisättäköön, että normaali julki-imetys on sitä, joka tapahtuu niin, ettei tissejä esitellä, vaan mahdollisimman peittävästi. Muunlaista julki-imetystä en ole koskaan nähnytkään, joku muu toki on.