Lue keskustelun säännöt.
Jotkut ne ovat AINA myöhässä. Mikä siinä on, ettei voi olla koskaan ajoissa?
Kommentit (1183)
Kokouksista myöhästyvät ovat pahimpia. Tietämäni tapaus on niin tomera ja hyvä mielestään, että muut voivat hyvinkin häntä odotella. Hän saattaa sitten jopa kysyä, että mistä kokouksessa on kysymys eli valmistautuminen luokkaa nolla. Muiden aika on jo valunut tiimalasissa hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti olen tällainen ihminen. Lähteminen on mulle todella vaikeaa ja ahdistavaa. Usein mulla on tavarat hukassa, vaatekriisi ja muutenkin ulkonäköahdistus, ahdistaa mennä ihmisten ilmoille ylipäätään ja se on aina aivan kamalaa sähellystä. Ikään kuin pitää toimia valtavan henkisen paineen alla, monta kertaa olen ajautunut paniikkikohtaukseen lähtötilanteessa tai itku kurkussa perunut koko menon. Kärsin tästä valtavasti myös itse enkä tee sitä tahallisesti. Arvostan muiden aikaa, joka luo vain lisää paineita. Tämä on aina ollut minulle tällaista :(
Serkkuni on tuollainen. Poikaystävä otti eron jatkuvien myöhästelyjen takia. Ei siinä mitään, mutta kun oli odottanut käymään monta tuntia ja eukko aikoo tulla vasta iltamyöhäsellä. Ei sitten tarvinnutkaan tulla. Ja haukkui päälle menttaalitapaukseksi.
Minä en odota. Jos vaikka olemme menossa mun autolla johonkin ja kaveri ei ole valmis sovittuna aikana, hän jää kotiin. Olen ajanut lentokentällekin yksin ja noussut koneeseen, kaverilta jäi reissu tekemättä, kun ei ehtinyt kentälle. 😂
Olen aina myöhässä. Syynä yleensä huonosti nukuttu yö, torkutan ja herään liian myöhään joten aikataulut ei pidä. Kotoa lähtö on myös vaikeaa. Tai sitten lähden muka ajoissa ja huomaan että puhelin, bussikortti tai joku jäi kotiin ja on palattava sitä hakemaan. En jaksa kiireistä ja aikataulutettua elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en odota. Jos vaikka olemme menossa mun autolla johonkin ja kaveri ei ole valmis sovittuna aikana, hän jää kotiin. Olen ajanut lentokentällekin yksin ja noussut koneeseen, kaverilta jäi reissu tekemättä, kun ei ehtinyt kentälle. 😂
Oletpa kiva kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Voihan se toki olla, että adhd tms. aiheuttaa ajantajun menettämistä, mutta siis joillain ihmisillä JOKA kerta?
Itsellä on se vissiin sitten jotenkin aivolohkoissa käänteisenä. Diagnooseina add, vuosia kestänyt keskivaikea masennus, epävakaa persoonallisuushäiriö ja pari muuta neurologista ongelmaa. Olen silti tarkka siitä, että olen sovitussa paikassa sovittuun aikaan, ja jos jostain syystä esim. julkiliikenne on reippaasti myöhässä, niin samantien ilmoitan asiasta.
En silti koskaan jätä lähtemistä viimetinkaan ja siksi yleensä olen etuajassa paikalla, ja en tietenkään valita siitä, että odottelen siellä sen ajan milloin ei ollut edes vielä tarkoituskaan nähdä, eikä muutama minuutti yli vielä tunnu oikeasti missään, mutta sitten kun se menee siihen, että tulee puhelu, kun on odottanut jo vaikka 30 min ylimääräistä, tyyliin :" lähen nyt kotoa, kun etsin vimmatusti wihiltä tiettyä pinssiä, ja en löytänyt, kun just nyt tuli mieleen, että sellanen olis kiva tossa mun takissa", ja sitten kun se on aina sama juttu, niin ei sekään kivaa ole odotella vielä sen jälkeen tuntia ylimääräistä.
Jokainen myöhästyy joskus, syystä tai toisesta, mutta joidenkin kohdalla se on ikävä vakio, ja kun ne syyt on juurikin niitä, että se on omasta ajankäytöstä kiinni.
On kerran yksi myöhästynyt lentokoneesta, vaikka oltiin porukalla monena päivänä varmisteltu, että monelta nähdään kentällä, ihan jopa lähtöaamuna viimeisen kerran. Ja tämä myöhästelijä vielä kuittasi tiedot joka ikinen kerta, että oli varmasti tietoinen. Johan siellä oltiin kotona menty suihkuun silloin kun muiden laukut oli jo hihnalla, ja sitten piti vielä hakea luomiväriä kaupasta, kun eihän nyt koneeseen ilman sitä voinut mennä. No ei voinut ei, kun sitten myöhästyi niin huolella että myöhästyi lennolta ja ai jestas viikon päästä sitä syytösten määrää meille muille, kun " emme olleet viitsineet odottaa ja kellonaikakin oli niin epäselvä". Niinpä, pari kk ollut tietoinen että tapaaminen on klo 13.00. eli jos olet tälläinen aika optimisti ja myöhästyt joka ikisestä asiasta muistutteluista huolimatta, niin älä ainakaan niitä muita syytä siitä.
Ei joka kerta, ajan kanssa voi oppia erilaisia tukikeinoja. Mutta mitä enemmän muuttujia, sitä huonommin tukikeinot toimivat. Ajantaju kyllä puuttuu joka kerta. Siis aina. Eli aina ei onnistu, jos teoriassa luodut jipot sakkaavat. Sitä ei pysty soveltamaan lennosta.
Luulisin, että kyseessä on hahmotushäiriö, jos ajantajua ei todella ole. Liitännäisenä usein adhd:ssa tmv., mutta ei kaikilla. Eli häsääminen kyllä vaikeuttaa ajoissa olemista, mutta kaikilla ei silti ole kykenemättömyyttä tunnistaa aikaa. En tunnista myöskään oikeaa ja vasenta, luulen että ovat samaa skaalaa. Muille en tietenkään koskaan valita, enkä heitä syyttele (no ok joskus puolisoa, jos antaa minun mennä omaan ansaani kun olevani tilanteen päällä ja sitten harmittaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liekö ADHD ja ADD. Ne aiheuttaa ajantajun katoamista ja ajanhallinnan ongelmia ja sitä kautta myöhästelyä.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina myöhässä. Syynä yleensä huonosti nukuttu yö, torkutan ja herään liian myöhään joten aikataulut ei pidä. Kotoa lähtö on myös vaikeaa. Tai sitten lähden muka ajoissa ja huomaan että puhelin, bussikortti tai joku jäi kotiin ja on palattava sitä hakemaan. En jaksa kiireistä ja aikataulutettua elämää.
Miksi kuitenkin olet aina ajoissa, kun menolla on merkitystä sinulle itsekkäistä syistä? Lomamatkalle lähtiessäsi olet aina ajoissa lentokentällä, koska matkalla on merkitystä sinulle. Itsekkäänä ihmisenä et välitä, että olet muulloin myöhässä, kun sillä on merkitystä muiden elämään. Minulla oli tällainen yksi työkaveri kerran. Yhteiskyydeissä häntä sai aina odottaa pitkään, kun ei vaivautunut tulemaan asunnosta pihalle sovittuna aikana. Itsekäs oli toki muutenkin. Lapsellisuuteen asti. Kerran yksi työkaveri tarjosi karkkipussista kolmelle paikalla olleelle karkkia. Sivistynyt ihminen tajuaa, että ottaa pussista yhden karkin jos haluaa. Tämä heppu valkkasi useita karkkeja itselleen siten, että pussiin ei jäänyt juurikaan karkkia tälle tarjoajalle. Oikein silmät kiiluen valitsi itselleen mieluisimmat makeiset. 35+-ikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myöhästelijä ei arvosta muiden aikaa.
Kukaan (lähes) ei myöhästy lennolta tai risteilyltä. Eli myöhästelijät myöhästyvat VAIN silloin, kun siitä on haittaa muille mutta ei heille itselleen. Tästä voi päätellä, mikä on oikea syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttavapiirissäni on kahdenlaisia myöhästelijöitä.
Tyyppi 1 on se, joka arvioi matka-ajan liian optimistisesti ja sitten oli bussi myöhässä tai matkalla liian monet punaiset liikennevalot.
Tyyppi 2 taas "tehostaa" ajankäyttöään, esim. "lähtöön on vielä vartti aikaa, kyllähän tässä ehtii imuroimaan" eli toisin sanoen fokus on hukassa. Ajoissa olija käyttäisi tuon vartin lähtöön valmistautumiseen, ja olisi sitten etuajassa paikalla.
Itsekkyys ja narsistisuus muut saa odottaa kun mr tai mrs tärkwys jaksaa saapua paikalle. Oman tärkwyden korostaminen. Vrt mr p jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kans tuttu tällainen. Samalla (minun) kyydillä mennään harrastukseen. Aina ainakin 5 min myöhässä. Minua v***aa ja hävettääkin aina tulla myöhässä. Ei puhettakaan että pahoittelisi mitenkään. Saatan alkaa kulkemaan ihan omin nokkineni.
Meillä mies ei ole vuosiin ollut työelämässä ja jos olisi, ihmettelisin ehtisikö koskaan ajoissa töihin. Voi lähteminen olla joillekin hankalaa; etsitään sitä tätä ja tuota, tehdään vielä viime hetken jutut ja sitten kun ollaan jo pihalla ja autossa menossa, niin vielä käännytään hakemaan puhelin tai pankkikortti (ne, joiden olisi pitänyt olla ekana taskussa).
Jos meillä on tarkka aikataulu, esim.lääkäri jollain, sanon monesti ajan 5-10min aiemmaksi, joten ehditään ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies ei ole vuosiin ollut työelämässä ja jos olisi, ihmettelisin ehtisikö koskaan ajoissa töihin. Voi lähteminen olla joillekin hankalaa; etsitään sitä tätä ja tuota, tehdään vielä viime hetken jutut ja sitten kun ollaan jo pihalla ja autossa menossa, niin vielä käännytään hakemaan puhelin tai pankkikortti (ne, joiden olisi pitänyt olla ekana taskussa).
Jos meillä on tarkka aikataulu, esim.lääkäri jollain, sanon monesti ajan 5-10min aiemmaksi, joten ehditään ajoissa.
Kuulostaa mun puolisolta. Kyllä hän yleensä sentä paikalle ehtii just ajoissa, mutta mua todella stressaa, jos ollaan yhdessä menossa. En ole itse yhtään tällaista "viimetippa"- sorttia ja musta on todella ärsyttävää laskea minuutteja tai sekunteja, että ollaanko ajoissa paikalla. Itse olen mieluummin etuajassa.
Jos ei ole kiire, niin olen oppinut laittamaan aivot pause- tilaan ja istumaan eteisessä ja odottamaan mitään sanomatta. Mies menee edestakaisin hakemassa milloin mitäkin. Siis vaikka joka kerta olisi samat tavarat, kun lähtee, niin sama kuvio toistuu. Seuraava episodi on sitten yleensä, kun ne tavarat pitää aina laittaa takissa eri taskuihin ja sitten manataan, että nyt on sitten hävinnyt avaimet/puhelin/kuulokkeet. Ei, kun ne olikin taas taskussa x. Tuntuu tässä kirjoitettuna todella mitättömältä nämä, mutta on oikeasti todella ärsyttävää ja vaikka itse olisin ihan rennoin mielin lähdössä, niin toi kohkaaminen ja manailu saa itselläkin stressitasot nousuun.
Lapsella on kakkahätä. Itsellä on kakkahätä. Auton avaimet katoaa. Silmälasit katoaa. Toinen kenkä katoaa. Puhelin soi terveydenhuollon numerosta. Pakko vastata, koska joku voi olla ensiavussa henkitoreissa, mutta oikeasti se olikin vain ajanperuutus. Puhelin katoaa. Maitopurkki kaatuu parketille.
En ole ikinä ymmärtänyt, miten joku voi olla ajoissa jossain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhästyjää pitää kohdella niin, että häntä ei koskaan eikä missään odoteta. Kokous alkaa just silloin kunnon sovittu, eikä asioita missään tapauksessa kerrata myöhästyjälle.. Ärsyttävät esim. nämä opettajat uuden kurssin aloituksessa, täältä puuttuu vielä pari, odotellaan nyt vielä 10 minuuttia jne. - ei näin. Ja retkibussi tai muu kuljetus lähtee silloin kun lähtöaika on, tulkoot myöhästelijät vaikka taksilla perässä. Ei nää muuten ikinä opi.
Tarkkaavaisuushäiriöstä ei voi oppia pois. Se on pysyvä neurologinen kehityshäiriö.
Itse häiriö ei katoa, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Eli opetella keinoja joiden avulla on ajoissa, häiriöstä huolimatta. Toki tämä vaatii ihmiseltä itseltä aivan älyttömän paljon, helpommalla pääsee jos menee diagnoosin taakse piiloon.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan (lähes) ei myöhästy lennolta tai risteilyltä. Eli myöhästelijät myöhästyvat VAIN silloin, kun siitä on haittaa muille mutta ei heille itselleen. Tästä voi päätellä, mikä on oikea syy.
Olen myöhästelijä adhd ja voin omalta osaltani vähän avata tätä.
En ole vielä myöhästynyt lennolta tai työhaastattelusta tms.
Mutta ne varotoimet millä pääsen näihin ajoissa on aika massiivisia verrattuna muihin jokapäiväisiin tapaamisiin ja tapahtumiin, eikä sellaisia kenenkään stressinsietokyky jaksa. Esim ennen lentoa mulla on monta muistutusta kännykässä eri aikoina, ja kaikki valmiina mahdollisimman hyvin. Mitään muuta en pysty tekemään kuin valmistautumaan. Paperille on kirjoitettu muistilista myös ja mitä kaikkia muita mahdollisia. Stressi korkealla ja yleensä nukun huonosti ennen jotain suurempaa tapahtumaa koska huolehdin myöhästymisestä ja että onhan nyt kaikki kunnossa ennen lähtöä. Mahdollisesti mulla on myös maha sekaisin siitä stressistä.
Älä siis jooko tule huutelemaan mitään "oikeita syitä" kun et niistä tiedä.
Näitä toimia en tee jokaista kahvittelua ennen, koska onneksi mulla on kavereita jotka tietää että adhd aiheuttaa ajanhallinnan ongelmia, eivätkä siitä mene rikki jos tulen joskus vähän myöhässä. Ja vastaavasti kun he joskus ovat myöhässä, kuten inhimillisessä maailmassa aina joskus käy, se ei haittaa myöskään minua.
Yritä sinäkin ymmärtää, ettei ihmisten neurologiset haasteet ole hyökkäys sinua kohtaan henkilökohtaisesti.
Voihan se toki olla, että adhd tms. aiheuttaa ajantajun menettämistä, mutta siis joillain ihmisillä JOKA kerta?
Itsellä on se vissiin sitten jotenkin aivolohkoissa käänteisenä. Diagnooseina add, vuosia kestänyt keskivaikea masennus, epävakaa persoonallisuushäiriö ja pari muuta neurologista ongelmaa. Olen silti tarkka siitä, että olen sovitussa paikassa sovittuun aikaan, ja jos jostain syystä esim. julkiliikenne on reippaasti myöhässä, niin samantien ilmoitan asiasta.
En silti koskaan jätä lähtemistä viimetinkaan ja siksi yleensä olen etuajassa paikalla, ja en tietenkään valita siitä, että odottelen siellä sen ajan milloin ei ollut edes vielä tarkoituskaan nähdä, eikä muutama minuutti yli vielä tunnu oikeasti missään, mutta sitten kun se menee siihen, että tulee puhelu, kun on odottanut jo vaikka 30 min ylimääräistä, tyyliin :" lähen nyt kotoa, kun etsin vimmatusti wihiltä tiettyä pinssiä, ja en löytänyt, kun just nyt tuli mieleen, että sellanen olis kiva tossa mun takissa", ja sitten kun se on aina sama juttu, niin ei sekään kivaa ole odotella vielä sen jälkeen tuntia ylimääräistä.
Jokainen myöhästyy joskus, syystä tai toisesta, mutta joidenkin kohdalla se on ikävä vakio, ja kun ne syyt on juurikin niitä, että se on omasta ajankäytöstä kiinni.
On kerran yksi myöhästynyt lentokoneesta, vaikka oltiin porukalla monena päivänä varmisteltu, että monelta nähdään kentällä, ihan jopa lähtöaamuna viimeisen kerran. Ja tämä myöhästelijä vielä kuittasi tiedot joka ikinen kerta, että oli varmasti tietoinen. Johan siellä oltiin kotona menty suihkuun silloin kun muiden laukut oli jo hihnalla, ja sitten piti vielä hakea luomiväriä kaupasta, kun eihän nyt koneeseen ilman sitä voinut mennä. No ei voinut ei, kun sitten myöhästyi niin huolella että myöhästyi lennolta ja ai jestas viikon päästä sitä syytösten määrää meille muille, kun " emme olleet viitsineet odottaa ja kellonaikakin oli niin epäselvä". Niinpä, pari kk ollut tietoinen että tapaaminen on klo 13.00. eli jos olet tälläinen aika optimisti ja myöhästyt joka ikisestä asiasta muistutteluista huolimatta, niin älä ainakaan niitä muita syytä siitä.