Lue keskustelun säännöt.
Petyin miehen synttärilahjasta
11.09.2014 |
Sain siis keittiötarvikkeita. Uudet veitset ja muutaman keittiöpyyhkeen. Olisin odottanu jotain vähän henkilökohtasempaa ja romanttisempaa kun pyöreitä vuosia täytin. Mies on hyvä ja kiltti mutta ei kai oikein tiedä mistä mä tykkään. On niin paha mieli että vähän itkettää mutta en tahdo sille sitä näyttää, ettei pahoittaisi mieltään, varmaan ajatteli että oli hyvä idea ostaa tommosta käytännöllistä. Pitkiin en ole täällä käyny mutta nyt ajattelin että sanon tän tässä ettei mene koko päivä pilalle.
Kommentit (108)
Mun mielestä hyvä lahja on jotakin mitä saaja ei ostaisi arkisena kauppareissuna itselleen. Siksi sinänsä tarpeelliset kulutustarvikkeet kuten keittiöpyyhkeet tai veitset ovat surkea lahja. Niihin ei sisälly viestiä erityisestä arvostuksesta ja varsinkin pyöreänä vuosipäivänä pitäisi olla jotain ihan erityistä lahjaksi. Jos mies on varakas, lahjan pitäisi olla esimerkiksi yllätysmatka tai vähän kalliimmat korut. Jotakin todella mieleenpainuvaa.
Lahjoista myös kerrotaan toisille naisille, ja veitsisetin saanutta naista luultavasti vain säälittäisiin porukalla. Naiselle on tärkeää kokea, että hänen miestään ihaillaan. Kattilan tai imurin lahjaksi ostava mies on klassinen idiootti. Sen sijaan vaimolleen timanttikorvakorut tai merkkilaukun tai Pariisin-matkan ostava mies saa osakseen ihastuneita huokauksia.
Sitä en osaa sanoa, pitäisikö asia ottaa esiin perheneuvottelussa. Itse ehkä menisin ostoksille ja ostaisin itse itselleni sen mitä olisin toivonut mieheltä. Ja toivoisin, että se vihjeestä tajuaisi. Veitset ja pyyhkeet menisivät kaapin perille minne kuuluvatkin, enkä mainitsisi niistä sanallakaan, koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 22:29"]
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 22:24"]
Lahjat ovat aina olleet tärkeitä historiassakin. Ne kertovat siitä, että kahden ihmisen tai ihmisryhmän välillä on keskinäistä arvostusta.
[/quote]
Bullshit. Sen jälkeen kun lahjoista tulee kulttuurissa tapa itsessään tuo lakkaa olemasta voimassa. Sen jälkeen täytyy vain tuntea tapakulttuuri.
[/quote]
Se että jokin asia on "tapa" tarkoittaa juuri sitä että sen tavan noudattamatta jättäminen osoittaa arvostuksen puutetta.
Minä olen ollut mieheni kanssa yhdessä 8v enkä koskaan ole saanut yhtään lahjaa. Yhteiset rahat joten en oikein ymmärräkään tuollaista lahjomista, ostan itse jos tarvitsen jotain. Eräs ystäväni saa mieheltään alusvaatteita, itseäni lähinnä huvittaa.. Ostan kyllä mielummin xxl-kokoiset pöjsyni itse :D
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 22:39"]
Mun mielestä hyvä lahja on jotakin mitä saaja ei ostaisi arkisena kauppareissuna itselleen. Siksi sinänsä tarpeelliset kulutustarvikkeet kuten keittiöpyyhkeet tai veitset ovat surkea lahja. Niihin ei sisälly viestiä erityisestä arvostuksesta ja varsinkin pyöreänä vuosipäivänä pitäisi olla jotain ihan erityistä lahjaksi. Jos mies on varakas, lahjan pitäisi olla esimerkiksi yllätysmatka tai vähän kalliimmat korut. Jotakin todella mieleenpainuvaa.
Lahjoista myös kerrotaan toisille naisille, ja veitsisetin saanutta naista luultavasti vain säälittäisiin porukalla. Naiselle on tärkeää kokea, että hänen miestään ihaillaan. Kattilan tai imurin lahjaksi ostava mies on klassinen idiootti. Sen sijaan vaimolleen timanttikorvakorut tai merkkilaukun tai Pariisin-matkan ostava mies saa osakseen ihastuneita huokauksia.
Sitä en osaa sanoa, pitäisikö asia ottaa esiin perheneuvottelussa. Itse ehkä menisin ostoksille ja ostaisin itse itselleni sen mitä olisin toivonut mieheltä. Ja toivoisin, että se vihjeestä tajuaisi. Veitset ja pyyhkeet menisivät kaapin perille minne kuuluvatkin, enkä mainitsisi niistä sanallakaan, koskaan.
[/quote]
Meillä ainakin perheen rahat on yhteisiä, vaikka mies olisi kuinka hyvätuloinen. Ja tietää sen, että isommat hankinnat keskustellaan yhdessä. En välttämättä ilahtuisi, että meidän 'talousrahoista' tai säästöistä nykäistäisiin yhtäkkiä rahat vaikka tonnin käsilaukkuun tai yhteiseen pitkään viikonloppuun Pariisissa viiden tähden hotellissa. Eli naisetkin on kyllä keskenään erilaisia.
Hei. Mä sain 30vee lahjaksi Pätkis -karkkipussin. Eksältä.. Että näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan eniten tuossa tuntuu pahalta se, ettei mies tunne sua, tai tajua mistä oikeasti pidät. Mä oikeasti rakastan kokkausta, ja haluan keittiöhärpäkkeitä. Olen vuosia sitten sanonut, etten halua lisää koruja, silti sai korvikset. Ja pienet, vaikka aina pidän keskikokoisia ainakin. Kerran mies osti onnistuneen lahjan, uuden karttakirjan. Rakastan tutkia maailmankartta, ja usein etsin sieltä jotain. Silloin mies oli kuunnellut nähtävästi mua :-)
Mitä olette ostaneet miehillenne lahjaksi, ostatteko koskaan kukkia, suklaata tms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lle ensinnäkin synttärionnittelut ja annamme sinulle luvan käydä ostamassa itsellesi luksuslahjan. Kun tulee puolisosi synttärit ostat hänelle jotain teille yhteistä käytönnöllistä, mistä Sinä innostut. Voisiko se olla uudet verhot ;)
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 20:34"]
Mitä olette ostaneet miehillenne lahjaksi, ostatteko koskaan kukkia, suklaata tms?
[/quote]
No en kyllä kukkia. Ostan aika usein vaatteita. Viimeks ostin Partioaitasta satasen nahkahanskat koska sillä aina kädet palelee sekä otsalampun koska on kadehtinut naapurin miehen otsalamppua. Tykkäsi noista, tai ainakin väitti niin, tosin voihan olla että onkin salaa ollut sydänjuuriaan myöten loukkaantunut kun olisi halunnut pienoisjunaradan tai karvattoman kissan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 20:34"]
Mitä olette ostaneet miehillenne lahjaksi, ostatteko koskaan kukkia, suklaata tms?
[/quote]
Miesten kosmetiikkaa, vöitä, kravatteja, laadukkaita sukkia, kaulahuivin, laadukkaan kynän, nahkaisen luottokorttikotelon jne. Jos ostaisin kukkia tai suklaata, olisi varmaan enemmän omaksi hyödykseni...
Mun mies ei ole muistanut nyt ainakaan kahteen vuoteen mun synttäreitä, siis ollenkaan. Joululahjoja ei osta muuten vaan, kun ei kuulemma keksi mitään. Olen suoraan sanonut moneen kertaan, että korun jos antaa, niin ei voi mennä vikaan. Ei kuulemma tiedä minkälaisista koruista pidän. Viime jouluna ja edellisenä antoi rahaa. Välillä vituttaa sen junttius.
17 vuotta kohta oltu yhdessä, silloin alkuvuosina kyllä muisti antaa lahjoja, ei enää. Olen kai tullut itsestään selvyydeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostin aina synttärilahjan, joululahjat, hääpäivänä muistin lahjalla ja kukilla, nimppareina joku pieni lahja tai kukkakimppu. Lahjat olivat tarkkaan mietittyjä, kovasti ex-vaimo niitä aina kehui.
M40
Mitä väliä on lahjoilla? Ei aikuinen sellaisia tarvitse. Voi ostaa itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Petyit omiin odotuksiisi, sinä odotit jotain muuta ja mies halusi antaa tälläistä. Ilmeisesti kuitenkin laadukasta ja hyvää tavaraa. Tämä lahja muistuu mieleesi joka kerta kun veitsen otat käteesi.
Joku persoonaton kirja pölyttyisi vain hyllyyn ja koru unohtuisi samaan kasaan muiden kanssa. Kirja myytäisiin lopulta kirpparilla ja koru menisi romukultaan alle kymmenen vuoden
Asenteessa on vian vikaa.
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 20:40"]
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 20:34"]
Mitä olette ostaneet miehillenne lahjaksi, ostatteko koskaan kukkia, suklaata tms?
[/quote]
Miesten kosmetiikkaa, vöitä, kravatteja, laadukkaita sukkia, kaulahuivin, laadukkaan kynän, nahkaisen luottokorttikotelon jne. Jos ostaisin kukkia tai suklaata, olisi varmaan enemmän omaksi hyödykseni...
[/quote]
Niin eli ihan käyttötavaraa... poikkeaa ap:n saamasta lahjasta miten?
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 21:29"]
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 20:40"]
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 20:34"]
Mitä olette ostaneet miehillenne lahjaksi, ostatteko koskaan kukkia, suklaata tms?
[/quote]
Miesten kosmetiikkaa, vöitä, kravatteja, laadukkaita sukkia, kaulahuivin, laadukkaan kynän, nahkaisen luottokorttikotelon jne. Jos ostaisin kukkia tai suklaata, olisi varmaan enemmän omaksi hyödykseni...
[/quote]
Niin eli ihan käyttötavaraa... poikkeaa ap:n saamasta lahjasta miten?
[/quote]
Ei varmaan mitenkään, jos ne keittiökamat oli sellasta ns. parempaa kamaa, mitä ei itse raski itselleen ostaa. Ja itse asiassa tämä vastaukseni ei liittynyt ap:hen mitenkään, koska nämä lahjukset on osteltu ihan muuten vaan eikä merkkipäivinä, meillä ei ole tapana ostaa merkkipäivälahjoja vaan muuten vaan fiiliksen mukaan.
Mun mies kysyy hyvissä ajoin ennen synttäreitä, mitä haluan. Usein se on jotain käytännöllistä ja lämmintä, mitä ostaisin itsekin. Tekee paljon töitä ulkomailla ja siellä ikävissään hankkii mulle parfyymeja, huiveja, ripsiväriä, koruja. Jotenkin herttaista.
Ymmärrän aloittajaa. Itse joskus petyn lahjoihin siksi, etteivät ne ole yhtään minua, vaikka muuten ihan kivoja ovatkin. Tulee hieman sellainen olo välillä, että tunteeko tämän pitkän yhdessäolon jälkeen puoliso minua yhtään? Ei siinä yleispätevässä keittiösetissä tai uutuusromaanissakaan vikaa ole, mutta koska minäkin paljon puhun asioista, mistä pidän ja mistä haavailen, niin ajattelisi, että osaa hieman ottaa vinkkiä. Usein on kyllä tehnyt niinkin, että pyytää minua näyttämään netistä tai kuvastosta jutun, jonka haluan ja saan sitten sen. Toimii niinkin, mutta olisihan se kiva, jos itse osaisi yllättää.
Tämä kuitenkin pikkujuttuja muuten loistavassa parisuhteessa, mutta kai sitä ihminen saa sitä pientäkin pettymystään valittaa? En tietenkään miehelle ole motkottanut, olen kyllä muissa yhteyksissä ilmaissut, että voisit ostaa jotakin persoonallista ja yllättävää, en heti sen lahjanantamisen jälkeen. Olisihan se nyt multakin tökeröä ruveta itkemään päin naamaa, että en mä tätä halua!!!!!!!1
Hah, tulipa elävästi mieleen muutamat lahjat mitä ostin vaimolleni silloin kun vielä naimisissa oltiin.
Eräs joulu; ostamani kirja lensi suoraan takkaan.... oli kuulema niin paska että lukematta voi tuomita tuleen.
Synttärit; kukat, kakku, lapset hoitoon ja syömään / leffaan, ja vielä navigaattori eksyilevälle reissutyöläiselle, tuloksena helvetillinen riita kun ilmoittamatta olin kaiken järjestänyt eikä hän olisi millään jaksanut leffaan just nyt lähteä.
Eli tulin johtopäätökseen että nainen ei ole koskaan tyytyväinen, ja erohan se lopulta tuli!
Onnea naiset, jatkakaa valitsemallanne linjalla :D
T: M43
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 21:45"]
Mulle ainakin miehessä on ihan muut asiat tärkeitä kuin muistaako hän merkkipäivääni ja miten. Onneksi. Onpahan yksi harmituksen aihe vähemmän. Minusta lahjoja ei ole oikein pyytää, ja minusta on ihan ok, ettemme muista toisiamme merkkipäivinä, vaan silloin kun siltä tuntuu. Kun täytin 40 järjestin itse sellaiset syntymäpäivät kuin halusin ja se, että perhe tuli mukaan oli paras lahja minulle. Eli kävimme syömässä kivassa ravintolassa perheen kanssa. Mies ei välitä sellaisista menoista joten se lahja tosiaan oli se, että hän tälläytyi paikalle. Oli kivaa.
Mutta ei kaikki ole tietenkään samanlaisia kuin minä... En kyllä sinuna pidättelisi asiaa sisälläni, ap, tosin miehelle puhuen siitä saattaa kehkeytyä vain riitaa, mutta ehkä sekin puhdistaisi sitten ilmaa? Tai jos ei niin jotain on liitossanne ehkä korjaamisen arvoista..?
[/quote]
Asiaa. Minäkin opin alle kymmenessä vuodessa pois mielenipahoittamisesta ja sen lisäksi aloin itsekin lopettaa miehelle lahjojen ostamisen merkkipäivinä ja siirryin hänen tapaansa hemmotella sopivien tilaisuuksien tullen. Mies on tätä merkkipäivämuistamattomuutta lukuunottamatta niin täydellinen, että koin paremmaksi vaihtoehdoksi sopeutua hänen tapaansa kuin taistella tuulimyllyjä vastaan.