Lue keskustelun säännöt.
Mulla palaa käpy helposti. Onko se yksinomaan huono piirre?
18.08.2021 |
Tarkennusta: En suivaannu kaikista asioista, mutta tietynlaisesta ajattelemattomuuden ja itsekkyyden yhdistelmästä. Olen kärkäs sanomaan, jos joku törttöilee. Kunpa vain osaisi sen tehdä jotenkin ystävällisemmin, ja kunpa osaisi myös lukea sen toisen reaktiota paremmin. Tänään tuli rähjättyä vielä lisää siksi, että kun ensin huomautin, toinen vain jatkoi toimintaansa vastaamatta mitään. Tulkitsin sen ylimielisyydeksi, vaikka jälkikäteen selvisi että se oli jännitystä.
Miten saisin vain sen hyvän tästä kärkkäydestä ilman että tilanteet eskaloituu? Onko muilla samanlaista, ensin huomautatte tai yritätte sanoa ystävällisesti, mutta jos reaktio on "väärä", menee rähjäämiseksi?
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä kuvittelet olevasi siinä asemassa, että kykenet ja saat ohjeistaa muita. Ei ole hyvä piirre ihmisessä.
Mietipä itse, miten ottaisit joltakulta muulta vastaavaa kärheämistä vastaan. Et varmasti hyvällä, ja kumminkin sinäkin töpeksit ja vaikutat itsekkäältä ihan samalla lailla!
Varsinkaan et saa alkaa kiroilla ja huutaa muille ihmisille. Jos joku ei hyväksy kritiikkiäsi, se tilanne ei siitä lutviinnu paremmaksi sillä, että sinä alat raivota. Päinvastoin. Ja voi tulla eteen sekin kerta, kun saat turpiisi päänaukomisestasi.
Tuo vihanhallinnan heikkois osin lievenee iän myötä, mutta vihanhallinnalle ja impulssikontrollin puutteelle on kyllä terapiaakin olemassa. Ihan kättelyssä voisit tutustua tähän mielenterveysammattilaisten sivustoon: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/mi…
Tuo on totta, että ajattelen olevani siinä asemassa, että saan ohjeistaa muita. Esim. jos joku tulee pesemään pyykkiä mun vuorollani. Joskus tietysti on tullut sanottua jostain asiasta silloinkin, kun en ole varsinaisesti missään asemassa. Jalankulkijana jalkakäytävällä esimerkiksi saatan kyllä huomauttaa skuuttaajaa. Ehkä ei ole hyvä piirre ihmisessä, mutta toisaalta jos kukaan ei koskaan mistään huomauttaisi, niin olisiko asiat jotenkin paremmin? Vai jopa huonommin? Se tapa sanoa on mielestäni olennainen, siinä en aina onnistu jos vtuttaa raskaasti.
ap
No, se että kuvittelet kouluttavasi ihmisiä sanomisellasi on se väärä luulo. Todennäköisesti he vain vilkaisevat sinua ja ajattelevat sinusta rumasti. Mahdollisesti jopa tekevät varmuudella kahta enemmän asiaa, josta olet sanonut.
Aikuiset ihmiset harvemmin käyttäytyvät sääntöjen vastaisesti siksi, että eivät tietäisi sen olevan sääntöjen vastaista, eikä se "kouluttaminen" siksi muuta kuin ärsytä.
Ja sinun ei muutenkaan kannattaisi tuhlata energiaa hermostumalla asioista, jotka eivät sinulle edes aina millään tavalla kuulu. Ajattele asiaa niinkin päin, että tuolla muiden tekemisistä hermostumisella vain nostat verenpainetta ja sydänkohtausriskiäsi. Kannattaako, oikeasti?
Totta kai on joitain asioita, johon kannattaa ja jopa pitääkin puuttua, kuten selkeästi rikolliset asiat. Asiat, joissa jonkun muun elämistä haitataan. Jotakuta kiusataan.
Mutta se, että joku mammero pyykkituvalla tulee sun ajallasi panemaan pyykit koneeseen - joka selvästi siis oli tyhjänä, koska hän sinne sai pyykit pistettyä - haloo, kannattaako tuollaisesta alkaa vanhalle ihmiselle huutaa ja kiroilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisilla kyseinen ongelma johtuu yleensä miehenpuutteesta
Kyllä mäkin joskus sanon kun joku törttöilee. Osa ei tajua edes mitä tekee, onhan toi toisten pyykkien lyttily esim aivan asiatonta toimintaa, miettikää jos itse menisitte hakemaan kamppeita ja ne onkin märkiä, haisevia ja rytyssä??
Mutta sanon asiallisesti. En voi tousen toimintaa muuttaa joten osani oon tehnyt sillä, jos totean asian selvästi ja ystävällisesti. Mulle on joskus joku haistatellut (totta kai), en itse tee samaa. Ei tarvetta huutaa myöskään. Sun pitää vaan hyväksyy että toisiin vaikuttamisessa on rajansa ja kaikki tekee omat päätöksensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
B-vitamiinien puutos? Todella vahvat B-vitamiinit tekee hyvää hermostolle eikä ehkä hermotkaan pala niin nopeasti.
Tässä saattaa olla perää, olen unohtanut ottaa B-vitamiinia viimeisen puolen vuoden aikana. Kiitti vinkistä :-)
ap
Kiitos. :) Muista myös että niiden täytyy olla riittävän vahvoja B-vitamiineja.
Itsellä hieman samaa vikaa toisinaan. Ei onneksi koko aikaa kuitenkaan. Oikein jos sattuu, niin saatan vieraallekin sanoa / kysyä tekemisistä (vastaavan kaltaisissa tilanteissa kuin tuo törkeä pyykkimummo).
Eniten oma taipumus tulee lähisuhteissa esiin, en voi sietää sitä että on asiallisesti pyydetty kumppanilta että laittaisi omat tiskinsä tiskikoneeseen, mutta hän vain jättää ne pöydälle tai maksimissaan tiskipöydälle / tiskialtaaseen. Aivan räjähtää pää tuommoisesta! Koen sen tarkoituksellisena vittuiluna ja välinpitämättömyytenä sen suhteen, että minun sitten pitäisi siivota hänenkin astiansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tänään rähjäsin yhdelle mummelille pyykkituvassa. Mummeli oli kyllä itsekäs: aloitti omat pyykkinsä toisten vuorolla ja ripusti omat pyykkinsä paikalle, jolta siirsi toisen märät pyykit pois alta. Hän on kuulemma näin tehnyt 30 vuotta eikä ole kukaan tullut "huutamaan". Oikeasti olen sitä mieltä, että oli aikakin sanoa, mutta hän pahoitti mielensä tosi pahasti, kun mulla meni lopulta ihan käpy ja aloin kiroilla ja korotin ääneni.
ap
Ehkä olisi pitänyt vaan noukkia mummelin pyykit pois johonkin koriin, olla sanomatta mitään ja jos ihmettelee, niin todeta vaan ettei ole hänen pyykkivuoro ja kuivattaa pyykkinsä kotonaan. Ei ap ollut tässä väärässä. Kyllä itsekin suuttuisin, jos joku mummeli tällaisena aikana koskettelisi ja siirtelisi omia puhtaita pyykkejäni omalla pyykkivuorollani. Ihan perseestä tuommoinen käytös on.
Kuivat männynkävyt tosiaan palaa helposti ja niistä saa pikkugrilliin hiilloksenkin jos ei puuta satu olemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä kuvittelet olevasi siinä asemassa, että kykenet ja saat ohjeistaa muita. Ei ole hyvä piirre ihmisessä.
Mietipä itse, miten ottaisit joltakulta muulta vastaavaa kärheämistä vastaan. Et varmasti hyvällä, ja kumminkin sinäkin töpeksit ja vaikutat itsekkäältä ihan samalla lailla!
Varsinkaan et saa alkaa kiroilla ja huutaa muille ihmisille. Jos joku ei hyväksy kritiikkiäsi, se tilanne ei siitä lutviinnu paremmaksi sillä, että sinä alat raivota. Päinvastoin. Ja voi tulla eteen sekin kerta, kun saat turpiisi päänaukomisestasi.
Tuo vihanhallinnan heikkois osin lievenee iän myötä, mutta vihanhallinnalle ja impulssikontrollin puutteelle on kyllä terapiaakin olemassa. Ihan kättelyssä voisit tutustua tähän mielenterveysammattilaisten sivustoon: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/mi…
Tuo on totta, että ajattelen olevani siinä asemassa, että saan ohjeistaa muita. Esim. jos joku tulee pesemään pyykkiä mun vuorollani. Joskus tietysti on tullut sanottua jostain asiasta silloinkin, kun en ole varsinaisesti missään asemassa. Jalankulkijana jalkakäytävällä esimerkiksi saatan kyllä huomauttaa skuuttaajaa. Ehkä ei ole hyvä piirre ihmisessä, mutta toisaalta jos kukaan ei koskaan mistään huomauttaisi, niin olisiko asiat jotenkin paremmin? Vai jopa huonommin? Se tapa sanoa on mielestäni olennainen, siinä en aina onnistu jos vtuttaa raskaasti.
ap
No, se että kuvittelet kouluttavasi ihmisiä sanomisellasi on se väärä luulo. Todennäköisesti he vain vilkaisevat sinua ja ajattelevat sinusta rumasti. Mahdollisesti jopa tekevät varmuudella kahta enemmän asiaa, josta olet sanonut.
Aikuiset ihmiset harvemmin käyttäytyvät sääntöjen vastaisesti siksi, että eivät tietäisi sen olevan sääntöjen vastaista, eikä se "kouluttaminen" siksi muuta kuin ärsytä.
Ja sinun ei muutenkaan kannattaisi tuhlata energiaa hermostumalla asioista, jotka eivät sinulle edes aina millään tavalla kuulu. Ajattele asiaa niinkin päin, että tuolla muiden tekemisistä hermostumisella vain nostat verenpainetta ja sydänkohtausriskiäsi. Kannattaako, oikeasti?
Totta kai on joitain asioita, johon kannattaa ja jopa pitääkin puuttua, kuten selkeästi rikolliset asiat. Asiat, joissa jonkun muun elämistä haitataan. Jotakuta kiusataan.
Mutta se, että joku mammero pyykkituvalla tulee sun ajallasi panemaan pyykit koneeseen - joka selvästi siis oli tyhjänä, koska hän sinne sai pyykit pistettyä - haloo, kannattaako tuollaisesta alkaa vanhalle ihmiselle huutaa ja kiroilla?
Ei ollut kone tyhjänä, vaan siellä oli mun pyykit koneessa sisällä. 20 minuuttia vielä aikaa, oli aikaa vielä erilliselle huuhteluohjelmalle joka oli tarkoitus pyöräyttää siihen lopuksi.
Tuosta "kouluttamisesta" olen eri mieltä. Aivan varmasti jalkakäytävillä huristelu vähentyisi, jos kaikki huomauttaisivat asiasta. Ei se huomauttaminen kivaa ole, eikä varmasti ole kivaa tulla huomautetuksi, mutta kyllä se lopulta vaikuttaa käytökseen.
Verenpaineen nousu ei huolestuta, hyvä vain, koska mulla on liian alhainen verenpaine normaalisti.
Kukaan ei ole toistaiseksi tainnut kommentoida tuota varsinaista aihetta, onko nopea tuiskahtaminen lopulta pelkästään huono piirre.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan aiheesta sanoit tuossa pyykkitupa-esimerkissä, mutta sitten kun alkaa rähjääminen, olet ns hävinnyt pelin. Sillä ei voita mitään ja antaa susta tosi tyhmän kuvan, melkein tyhmemmän kuin mitä se alkuperäinen aihe oli. Jos toinen ei käyttäydy sun olettamalla tavalla niin ei sun kuulu siitä rähjätä.
Mietin tuota itsekin, sillä pyysin jopa mummolta anteeksi. EI kyllä antanut anteeksi :-) Mesosi vain että mene pois ja pysy kotonasi, jos sulla on huono päivä. Mutta uskon, että rähjäämisestäni huolimatta tilanne oli molemmille opettavainen, eli pitkällä aikavälillä kyllä tuossa voitettiin, vaikka minä joudun kantamaan häpeän. En usko, että mummo jatkossa enää yhtä suurella itsevarmuudella mestaroi muiden pyykkejä.
ap
Tuo juuri on sinun ongelmasi. Luulet, että raivoamisella annat opetuksia muille ja hallitset maailmaa. Ei se oikeasti mene niin. Et kykene ymmärtämään omaa huonoa käytöstäsi vaan siirrät vastuun muille. "Siinäpä sai mummo opetuksen." Sinä et edelleenkään ole siinä asemassa ihmisenä, että voit jakaa opetuksia muille. Maailma ei pyöri ympärilläsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiallisesti sanominen, mieluiten oikeasti ystävällisesti, on jopa hyvä asia, jos joku kokoajan tekee typeryyksiä eikä itsekään tajua sitä. Muuten aika itsekeskeistä alkaa muita mollaamana jonku mokan takia, jonka henkilö havainnee itsekin.
Joku raivoaminen ei ole hyväksyttävää, ja saattaa aremmalle ihmiselle oikeasti aiheuttaa pitkätkin traumat. Tunnen taauksia, missä henkilö ei käyttänyt enää tiettyä bussilinjaa, koska joku oli tullut huutamaan (aiheetta) hänelle siellä tai että kierretään tietty katu vastaavan tapauksen takia. Väärää toimintaa on joissain tilanteissa ollutkin, mutta niin pieniä mokia, ettei mielestäni normaali ihminen niistä vaivautuisi edes sanomaan.
Ap: haluatko oikeasti aiheuttaa jollekin kiltille ihmiselle jotain pakokauhureaktioita tai tuollaista suurta ahdistusta? Ovatko nuo asiat oikeasti niin suuria, että on tarve ottaa edes se riski, että henkilö suhtautuu raivoamiseesi niin, että heidän elinpiirinsä pienenee? Miksi koet, että sinulla on oikeus tuohon?
Auttaisiko, jos pohdit, onko asia oikeasti niin suuri, että on tarpeen huomauttaa ja pahoittaa toisen mieli? Usein kun jo pelkkä huomautus saa osan herkemmästä porukasta vatvomaan asiaa jopa viikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Naisilla kyseinen ongelma johtuu yleensä miehenpuutteesta
Tiedossa on, ja miehenpuutetta on ollut :-) Tilanteeseen on tulossa helpotusta reilun viikon päästä.
Toki mulla on myös menkat alkamassa, tuntuu että rinnat on räjähtämäisillään. Olen kuullut, että pms-oireisiin on mahdollista ottaa muutaman päivän ajan mielialalääkitystä, se on vielä kokeilematta.
No, mitään vaarallista ei ole tapahtunut, kaipa maailmaan ääntä ja rähinää mahtuu.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asiallisesti sanominen, mieluiten oikeasti ystävällisesti, on jopa hyvä asia, jos joku kokoajan tekee typeryyksiä eikä itsekään tajua sitä. Muuten aika itsekeskeistä alkaa muita mollaamana jonku mokan takia, jonka henkilö havainnee itsekin.
Joku raivoaminen ei ole hyväksyttävää, ja saattaa aremmalle ihmiselle oikeasti aiheuttaa pitkätkin traumat. Tunnen taauksia, missä henkilö ei käyttänyt enää tiettyä bussilinjaa, koska joku oli tullut huutamaan (aiheetta) hänelle siellä tai että kierretään tietty katu vastaavan tapauksen takia. Väärää toimintaa on joissain tilanteissa ollutkin, mutta niin pieniä mokia, ettei mielestäni normaali ihminen niistä vaivautuisi edes sanomaan.
Ap: haluatko oikeasti aiheuttaa jollekin kiltille ihmiselle jotain pakokauhureaktioita tai tuollaista suurta ahdistusta? Ovatko nuo asiat oikeasti niin suuria, että on tarve ottaa edes se riski, että henkilö suhtautuu raivoamiseesi niin, että heidän elinpiirinsä pienenee? Miksi koet, että sinulla on oikeus tuohon?
Auttaisiko, jos pohdit, onko asia oikeasti niin suuri, että on tarpeen huomauttaa ja pahoittaa toisen mieli? Usein kun jo pelkkä huomautus saa osan herkemmästä porukasta vatvomaan asiaa jopa viikkoja.
Hyviä ajatuksia, mutta minulle vaan sillä hetkellä se asia on niin suuri, etten saa pidettyä kieltäni kurissa.
Jännä, että keskustelu jatkuvasti kiertyy tähän asiaan, vaikka toivoin mielipiteitä siitä, onko tämä pelkästään huono ja kartettava ominaisuus. Itse kun haluan uskoa, että meitä ärhäkämpiä ihmisiä maailmassa tarvitaan. Kaikki eivät voi olla leppoisia kultaisianoutajia, minä olen terrieri.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan aiheesta sanoit tuossa pyykkitupa-esimerkissä, mutta sitten kun alkaa rähjääminen, olet ns hävinnyt pelin. Sillä ei voita mitään ja antaa susta tosi tyhmän kuvan, melkein tyhmemmän kuin mitä se alkuperäinen aihe oli. Jos toinen ei käyttäydy sun olettamalla tavalla niin ei sun kuulu siitä rähjätä.
Mietin tuota itsekin, sillä pyysin jopa mummolta anteeksi. EI kyllä antanut anteeksi :-) Mesosi vain että mene pois ja pysy kotonasi, jos sulla on huono päivä. Mutta uskon, että rähjäämisestäni huolimatta tilanne oli molemmille opettavainen, eli pitkällä aikavälillä kyllä tuossa voitettiin, vaikka minä joudun kantamaan häpeän. En usko, että mummo jatkossa enää yhtä suurella itsevarmuudella mestaroi muiden pyykkejä.
ap
Tuo juuri on sinun ongelmasi. Luulet, että raivoamisella annat opetuksia muille ja hallitset maailmaa. Ei se oikeasti mene niin. Et kykene ymmärtämään omaa huonoa käytöstäsi vaan siirrät vastuun muille. "Siinäpä sai mummo opetuksen." Sinä et edelleenkään ole siinä asemassa ihmisenä, että voit jakaa opetuksia muille. Maailma ei pyöri ympärilläsi.
En luule hallitsevani maailmaa ja kyllä kykenen ymmärtämään, että olen käyttäytynyt huonosti. Siksipä pyysin mummelilta anteeksikin. Mutta vasta sitten, kun tilanne oli ohi ja ajattelin sen läpi, tulin siihen tulokseen, että kyllä tässä hyvääkin oli, varmasti molemmat oppivat jotakin. Uskon, että lopulta mummokin tajuaa käyttäytyneensä omalta osaltaan huonosti, vaikka hänellä sen sisäistämiseen voi mennä kauemman aikaa, kun on kerran noin toiminut jo 30 vuotta ja pitänyt sitä oikeutettuna.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alkaa vaikuttaa, että ap on inhottava ja kamala ihminen jonka tulisi korjata käytöstään eikä vain puolustella sitä. satuttaa muita eikä tunnu haittaavan. toivottavatsi toinen "terrieri" laittaa hänet ruotuun meidän muiden vuoksi
Mä olen kanssa tuollainen, että räjähdän helposti jos säännöissä pikkasen oiotaan omaan taskuun. Varsinkin tuollaisille mulkvisteille jotka aloittavat ennen omaa vuoroaan pyykkäämisen, ryttäävät muiden kosteat pyykit sen takia sivuun ja vielä kehtaavat sanoa et olen näin tehnyt viimeiset 30 vuotta. Todella räjähdän. Mua ei kiinnosta mitä olet tehnyt eilen tai kolme minuuttia sitten. Mua kiinnostaa että yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan. Jos se pyykkivuoro alkaa tasalta niin silloin se alkaa tasalta.
Sanon asiasta ensin nätisti. Jos alkaa vastaanvänkääminen niin nostan metelin ja teen selväksi, että ne säännöt koskevat kaikkia. Tämä on niin töissä kuin vapaalla. Aikaisemmin häpesin ominaisuuttani, nykyään ei kiinnosta mitä muut ajattelevat. Jos saan kenkää töistä kun nostan metelin sääntöjen noudattamatta jättämisestä niin aivan sama. En ole onneksi niin lojaaji työnantajille tai työyhteisölle, että jäisi kovin paljoa harmittamaan. Kerrostalossa ei kiinnosta vaikka naapuri valittaisi isännöitsijälle. Elän niin hiljaista ja siistiä elämää että ei ole mitään mistä muut voivat valittaa. Kerrostalossa siedän kuitenkin poikkeuksia säännöistä jos siitä ilmoittaa. Esimerkiksi juhlat ja bileet. Kiva kun tavataan ihmisiä, mutta siitä voisi jättää heippa lappua seinälle. Eli täysi nihilisti en ole.
Ärsyttää mielettömästi ne oman elämän uniikit lumihiutaleet niin nuorissa, oman ikäisissä kuin vanhoissa. Säännöt on tehty noudatettavaksi ja jos se joudun olemaan minä joka laittaa etuoikeuksille stopin niin aivan sama. Käytöstäni tai toimintatapojani en suostu häpeämään. Jos joku häpeää puolestani niin se on hänen häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä kuvittelet olevasi siinä asemassa, että kykenet ja saat ohjeistaa muita. Ei ole hyvä piirre ihmisessä.
Mietipä itse, miten ottaisit joltakulta muulta vastaavaa kärheämistä vastaan. Et varmasti hyvällä, ja kumminkin sinäkin töpeksit ja vaikutat itsekkäältä ihan samalla lailla!
Varsinkaan et saa alkaa kiroilla ja huutaa muille ihmisille. Jos joku ei hyväksy kritiikkiäsi, se tilanne ei siitä lutviinnu paremmaksi sillä, että sinä alat raivota. Päinvastoin. Ja voi tulla eteen sekin kerta, kun saat turpiisi päänaukomisestasi.
Tuo vihanhallinnan heikkois osin lievenee iän myötä, mutta vihanhallinnalle ja impulssikontrollin puutteelle on kyllä terapiaakin olemassa. Ihan kättelyssä voisit tutustua tähän mielenterveysammattilaisten sivustoon: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/mi…
Tuo on totta, että ajattelen olevani siinä asemassa, että saan ohjeistaa muita. Esim. jos joku tulee pesemään pyykkiä mun vuorollani. Joskus tietysti on tullut sanottua jostain asiasta silloinkin, kun en ole varsinaisesti missään asemassa. Jalankulkijana jalkakäytävällä esimerkiksi saatan kyllä huomauttaa skuuttaajaa. Ehkä ei ole hyvä piirre ihmisessä, mutta toisaalta jos kukaan ei koskaan mistään huomauttaisi, niin olisiko asiat jotenkin paremmin? Vai jopa huonommin? Se tapa sanoa on mielestäni olennainen, siinä en aina onnistu jos vtuttaa raskaasti.
ap
Edelleen vaikuttaa siltä, että ongelmasi on valtava itsekeskeisyys ja kontrolloinnintarve. Rähjäämiselläsi ei ole mitään hyötyä tässä maailmassa. Skuuttaajista kirjoitetaan päivittäin lehdessä. Sinun tehtäväsi ei ole puuttua kenenkään skuuttailuun, ellei hän aja päällesi. Ohittavalle henkilölle ei tarvitse sanoa mitään. He ovat itse vastuussa itsestään ja tekemisistään. Jos hän ajaa seuraavassa mutkassa päin puuta tai mummoa, se on hänen vastuulla. Sinä et ole tilanteessa minkäänlaisessa vastuussa. Asia ei kuulu sinulle pätkääkään. Et olisi voinut hallita tilannetta millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä kuvittelet olevasi siinä asemassa, että kykenet ja saat ohjeistaa muita. Ei ole hyvä piirre ihmisessä.
Mietipä itse, miten ottaisit joltakulta muulta vastaavaa kärheämistä vastaan. Et varmasti hyvällä, ja kumminkin sinäkin töpeksit ja vaikutat itsekkäältä ihan samalla lailla!
Varsinkaan et saa alkaa kiroilla ja huutaa muille ihmisille. Jos joku ei hyväksy kritiikkiäsi, se tilanne ei siitä lutviinnu paremmaksi sillä, että sinä alat raivota. Päinvastoin. Ja voi tulla eteen sekin kerta, kun saat turpiisi päänaukomisestasi.
Tuo vihanhallinnan heikkois osin lievenee iän myötä, mutta vihanhallinnalle ja impulssikontrollin puutteelle on kyllä terapiaakin olemassa. Ihan kättelyssä voisit tutustua tähän mielenterveysammattilaisten sivustoon: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/mi…
Tuo on totta, että ajattelen olevani siinä asemassa, että saan ohjeistaa muita. Esim. jos joku tulee pesemään pyykkiä mun vuorollani. Joskus tietysti on tullut sanottua jostain asiasta silloinkin, kun en ole varsinaisesti missään asemassa. Jalankulkijana jalkakäytävällä esimerkiksi saatan kyllä huomauttaa skuuttaajaa. Ehkä ei ole hyvä piirre ihmisessä, mutta toisaalta jos kukaan ei koskaan mistään huomauttaisi, niin olisiko asiat jotenkin paremmin? Vai jopa huonommin? Se tapa sanoa on mielestäni olennainen, siinä en aina onnistu jos vtuttaa raskaasti.
ap
No, se että kuvittelet kouluttavasi ihmisiä sanomisellasi on se väärä luulo. Todennäköisesti he vain vilkaisevat sinua ja ajattelevat sinusta rumasti. Mahdollisesti jopa tekevät varmuudella kahta enemmän asiaa, josta olet sanonut.
Aikuiset ihmiset harvemmin käyttäytyvät sääntöjen vastaisesti siksi, että eivät tietäisi sen olevan sääntöjen vastaista, eikä se "kouluttaminen" siksi muuta kuin ärsytä.
Ja sinun ei muutenkaan kannattaisi tuhlata energiaa hermostumalla asioista, jotka eivät sinulle edes aina millään tavalla kuulu. Ajattele asiaa niinkin päin, että tuolla muiden tekemisistä hermostumisella vain nostat verenpainetta ja sydänkohtausriskiäsi. Kannattaako, oikeasti?
Totta kai on joitain asioita, johon kannattaa ja jopa pitääkin puuttua, kuten selkeästi rikolliset asiat. Asiat, joissa jonkun muun elämistä haitataan. Jotakuta kiusataan.
Mutta se, että joku mammero pyykkituvalla tulee sun ajallasi panemaan pyykit koneeseen - joka selvästi siis oli tyhjänä, koska hän sinne sai pyykit pistettyä - haloo, kannattaako tuollaisesta alkaa vanhalle ihmiselle huutaa ja kiroilla?
Ei ollut kone tyhjänä, vaan siellä oli mun pyykit koneessa sisällä. 20 minuuttia vielä aikaa, oli aikaa vielä erilliselle huuhteluohjelmalle joka oli tarkoitus pyöräyttää siihen lopuksi.
Tuosta "kouluttamisesta" olen eri mieltä. Aivan varmasti jalkakäytävillä huristelu vähentyisi, jos kaikki huomauttaisivat asiasta. Ei se huomauttaminen kivaa ole, eikä varmasti ole kivaa tulla huomautetuksi, mutta kyllä se lopulta vaikuttaa käytökseen.
Verenpaineen nousu ei huolestuta, hyvä vain, koska mulla on liian alhainen verenpaine normaalisti.
Kukaan ei ole toistaiseksi tainnut kommentoida tuota varsinaista aihetta, onko nopea tuiskahtaminen lopulta pelkästään huono piirre.
ap
No jos et ymmärrä saamaasi vastausta, niin ei voi mitään. Se ON huono piirre aina.
Viisas ihminen miettii, mikä tehoaa, eikä suuna päänä kouluttele muita.
Ja silloin, kun puuttumisella auttaa sorrettua, silloinkaan ei nopeasta tiuskimisesta ja kantapääreaktiosta ole yleensä mitään hyötyä.
Aika monella jalkakäytävällä saa muuten ajaa potkulaudoilla. Niillä saa ajaa juuri samoilla jalkakäytävillä, joilla saa myös ajaa pyörillä. Oletko edes ihan varma, onko ko. kevyenliikenteen väylä pelkästään jalankulkijoille....? Tiesitkö, että tasapainoskootterilla liikutaan jalankulkijan säännöillä? Vaikka olisitkin oikeassa, valtaosa muista ihmisistä ei ala koulutella skuuttaajia, joten luulosi tuosta asioiden muuttamisesta on naiivi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiallisesti sanominen, mieluiten oikeasti ystävällisesti, on jopa hyvä asia, jos joku kokoajan tekee typeryyksiä eikä itsekään tajua sitä. Muuten aika itsekeskeistä alkaa muita mollaamana jonku mokan takia, jonka henkilö havainnee itsekin.
Joku raivoaminen ei ole hyväksyttävää, ja saattaa aremmalle ihmiselle oikeasti aiheuttaa pitkätkin traumat. Tunnen taauksia, missä henkilö ei käyttänyt enää tiettyä bussilinjaa, koska joku oli tullut huutamaan (aiheetta) hänelle siellä tai että kierretään tietty katu vastaavan tapauksen takia. Väärää toimintaa on joissain tilanteissa ollutkin, mutta niin pieniä mokia, ettei mielestäni normaali ihminen niistä vaivautuisi edes sanomaan.
Ap: haluatko oikeasti aiheuttaa jollekin kiltille ihmiselle jotain pakokauhureaktioita tai tuollaista suurta ahdistusta? Ovatko nuo asiat oikeasti niin suuria, että on tarve ottaa edes se riski, että henkilö suhtautuu raivoamiseesi niin, että heidän elinpiirinsä pienenee? Miksi koet, että sinulla on oikeus tuohon?
Auttaisiko, jos pohdit, onko asia oikeasti niin suuri, että on tarpeen huomauttaa ja pahoittaa toisen mieli? Usein kun jo pelkkä huomautus saa osan herkemmästä porukasta vatvomaan asiaa jopa viikkoja.
Hyviä ajatuksia, mutta minulle vaan sillä hetkellä se asia on niin suuri, etten saa pidettyä kieltäni kurissa.
Jännä, että keskustelu jatkuvasti kiertyy tähän asiaan, vaikka toivoin mielipiteitä siitä, onko tämä pelkästään huono ja kartettava ominaisuus. Itse kun haluan uskoa, että meitä ärhäkämpiä ihmisiä maailmassa tarvitaan. Kaikki eivät voi olla leppoisia kultaisianoutajia, minä olen terrieri.
ap
No tässä sinulle mielipide: tuo on huono ja kartettava ominaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Joku terapia, jossa pohdit noita vihanhallintaongelmia. Joku syyhän tuollaisen käytöksen takana on. Miksi koet tarvetta kontrolloida kaikkea ja olla aina oikeassa ja vastuussa kaikesta? Ja miksi reaktiosi purkautuu raivoamisena, kiroiluna ja aggressiivisuutena. Työpaikalla ja parisuhteessa tuo on todella raskasta käytöstä ja tulkitaan helposti työpaikkakiusaamiseksi.
Opettele laskemaan rauhallisesti sataan ja hillitse tuleva raivo. Muista, että sinun ei tarvitse sanoa kaikkea ääneen eikä kontrolloida jokaisen ihmisen tekemisiä. Toisen henkilön tekeminen voi olla yhtä oikein, vaikka hän tekee eri tavalla kuin sinä.
Lopeta ajattelemasta, että olet maailman keskipiste, jonka ympärillä kaikki pyörii.
Minä vain suivaannun nopeasti, mutta tilanteen jälkeen en tunne mitään vihaa tai katkeruutta, en myöskään ennen sitä. Kyseessä siis itsehillintäongelma eikä mikään vihanhallintaongelma. Viha on mielestäni pitkäkestoisempaa, asenne jotakuta tai jotakin kohtaan. Olen ihan onnellinen elämässäni, minulla ei ole ketään jota vihaisin.
Työpaikalla en raivostu koskaan mistään, siellä on ammattirooli. Ja siellä on myöskin sivistyneet, toisiaan huomioivat työkaverit. Nämä rähjäämiset liittyy tuntemattomiin ihmisiin.
ap
Joku terapia, jossa pohdit noita vihanhallintaongelmia. Joku syyhän tuollaisen käytöksen takana on. Miksi koet tarvetta kontrolloida kaikkea ja olla aina oikeassa ja vastuussa kaikesta? Ja miksi reaktiosi purkautuu raivoamisena, kiroiluna ja aggressiivisuutena. Työpaikalla ja parisuhteessa tuo on todella raskasta käytöstä ja tulkitaan helposti työpaikkakiusaamiseksi.
Opettele laskemaan rauhallisesti sataan ja hillitse tuleva raivo. Muista, että sinun ei tarvitse sanoa kaikkea ääneen eikä kontrolloida jokaisen ihmisen tekemisiä. Toisen henkilön tekeminen voi olla yhtä oikein, vaikka hän tekee eri tavalla kuin sinä.
Lopeta ajattelemasta, että olet maailman keskipiste, jonka ympärillä kaikki pyörii.