Aika hassua: oppikoulua käynyt äitini päihittää abiturienttityttäreni koulutiedoillaan! Asiat tulevat kuin apteekin hyllyltä.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on hieman hämärää, että minkälaisissa asioissa ap:n äiti on päihittänyt abiturientin. Oppikoulussa on opetettu monissa asioissa aivan erilaisia tietoja ja taitoja kuin nykyajan lukiossa. Harvat ihmiset tarvitsevat yksityiskohtaisia nippelitietoja kaikesta, joten niiden hallitseminen ei ole järkevää. Jos taas puhutaan digitaalisesta tiedonhausta, nykypäivän abiturientti varmasti hallitsee asian paremmin - ja sekin on koulussa opittua. Olisin siis kaivannut ap:lta hieman tarkemmin asiasta kertovaa aloitusta.

Mä luulen että tuo ero kristalloituu nimenomaan tuohon nostamaasi "digitaaliseen tiedonhakuun" - siinä on menty yli.

Osa oppilaista on monipuolisesti uteliaita ja lahjakkaita ja haluavat tajuta myös ne heille hankalammat asiat. Moni menee yo kirjoitukset edellä (ymmärrettävästi toki) joten jossei aio kirjoittaa biologiaa tai uskontoa niin "läpi riittää" JA tämä on se nykysysteemin suuri heikkous. Jos abiturientti ei tiedä minä vuonna Suomi itsenäistyi tai kertoo että "juutalaisten pyhä kirja on koraani" tai ottaa kännykän laskimen esiin kun pitää saada tietää mitä on 20% alennus 120€sta, niin silloin ollaan erittäin huolestuttavalla "kansakunnan keskimääräisen yleissivistyksen rappion tiellä" - kaikkea ei aina voi tarkistaa netistä, ja huono yleissivistys luo otollista pohjaa huuhaa-liikkeille.

T. Lukion ope

Ps. Ja kyllä meillä ainakin luetaan esim ruotsia innokkaasti, ja lyhyitä kieliäkin, koska yliopistoissa niitäkin pitää suorittaa. Mini siis opiskelee niitä jo "pankkiin", kiitos informatiivisen opomme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on aika järkyttävää, että äidinkielen ylioppilaskokeessa ei oikeakielisyysvirheillä ole enää arvosanaa alentava merkitys: pilkut saa puuttua, isot alkukirjaimet ym.

Pitääkö tämä todella paikkansa? Tällaisen kuusikymppisen korviin kuulostaa aivan ällistyttävältä.

Kyllä se nyt vaan valitettavasti pitää. Tässä Helsingin Sanomien jutussa siitä kerrotaan:

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005465526.html

Olipa mennyt tämä ohi (tai sitten aktiivisesti unohtunut). Ei tunnu lainkaan hyvältä uudistukselta. Liki kaikki oppiminen perustuu äidinkielen kunnolliseen hallintaan. Eikä työelämässäkään katsota hyvällä, jos ei osaa kuin nimensä kirjoittaa.

Minä annan oppimismielessä aika pitkälti piut-paut tälle digitalisaatiolle ja opiskelen lukujuttuja edelleenkin tavallisista kirjoista. Huomaan, etten edes opi samalla tavalla tietokoneen välityksellä kuin lukemalla fyysisestä kirjasta ja kirjoittamalla itse käsin paperille. Niille, joilta digioppiminen sujuu loistavasti, onnittelut teille!

Vierailija kirjoitti:

Mites differentiaali- ja integraalilaskenta? Kumpi pärjäsi paremmin?

Uudessa systeemissä matematiikan oppimäärää on supistettu, kun oppilaiden perustaidot ovat heikommat kuin aiemmin. Vanhassa systeemissä oli paljon ulkoaopettelua. Vaikka se on tylsää, se myös harjaannuttaa ja tuo vankan perustiedon peruskäsitteistä, mikä auttaa soveltavaa ajattelua myöhemmin. Nykyäänhän ei tuollaista kurinalaista opettelua enää juuri harrasteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on aika järkyttävää, että äidinkielen ylioppilaskokeessa ei oikeakielisyysvirheillä ole enää arvosanaa alentava merkitys: pilkut saa puuttua, isot alkukirjaimet ym.

Pitääkö tämä todella paikkansa? Tällaisen kuusikymppisen korviin kuulostaa aivan ällistyttävältä.

Kyllä se nyt vaan valitettavasti pitää. Tässä Helsingin Sanomien jutussa siitä kerrotaan:

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005465526.html

Todella surullista. Sillä oikeakielisyys helpottaa lukemista, kun ei tarvi arvailla, mitä kirjoittaja yrittää sanoa. Ei niitä sääntöjä huvikseen ole keksitty.

Hahahahahahah! Päivän vitsi!

Vierailija kirjoitti:

Abiturientit ovat vasta lapsia, joiden opintopolku on oikeasti alkuillaan. Minäkin tiedän enemmän kasvatustieteistä kun opettajaksi opiskeleva tyttäreni. 20v lasten kasvatusta omalla kokemuksella ja yksi erityislapsi, jonka kanssa perehdyin erityispedagogiikkaan ensin lukemalla ja sitten käytännössä.

Kuinka moni lapsi katsoo uutisia, lukee artikkeleja tai tutustuu tarkasti johonkin alaan? Aikuiset (eivät kuitenkaan kaikki) tekevät näitä yleissivistäviä asioita jopa huomaamattaan. Alan vaihtavat oppivat eksaktia tiedettä parista ammatista, meitä kiinnostaa politiikka, tieteet ja yhteiskunnalliset tapahtumat. Abiturientit alkavat vasta vähitellen kiinnostumaan ja oppimaan näistä aiheista.

Olen muuten ihan varma, että lapsestani tulee silti minua viisaampi ja pätevämpi opettaja kunhan hän valmistuu ja saa oikeaa kokemusta luokan opettamisesta. Samoin käy näille nuorille abiturienteille, jotka vanhuuspäivillään saattavat tietää paljon enemmän kuin kansakoulun käyneet esivanhempansa.

Mistä voit olla niin varma?

Minä seurasin muuten jo lapsena kiinnostuneena maailman menoa ja luin itseäni kiinnostavia juttuja sanomalehdistä ja tietokirjoista. Nuorena aikuisena (= abiturienttina) olin jo aika sivistynyt. Mutta kukin tavallaan.

Vierailija kirjoitti:

Näin "vanhuksen" näkökulmasta tuntuu, että ennen vanhaan koulunkäyntiä ja opin saamista osattiin arvostaa eri tavalla kuin nykyisin.

Nykynuoriso on tottunut (toki ilman omaa syytään) siihen, että kaikki on tarjolla kuin Manulle illallinen ja vieläpä ilmaiseksi. Artisti (eli yhteiskunta) maksaa. Sitten opiskellaan, jos sattuu huvittamaan.

Kehitysmaissa asia on vielä toisin. Jos lapsi pääsee kouluun, se on hänelle ja koko perheelle suuri ilo ja ylpeydenaihe, ja kaikki anti imetään, minkä koulu suinkin antaa.

Ehkä meillä rikkaassa ja kehittyneessä maassa olisikin jotakin opittavaa köyhemmiltä.

Kyllä se opin arvostus (tai arvostuksen puute) lähtee sieltä kotoa saadusta mallista ihan nykyään niin kuin lähti ennenkin. Jos vanhemmat näyttävät omalla mallillaan sen miten on se normi että tiedetään asioista ja luetaan ja seurataan aktiivisesti maailmaa, se sama tarttuu suurella todennäköisyydellä lapsiin. Ensiarvoista on myös keskustella lasten kanssa paljon eri asioista niin että niistä tietäminen muuttuu osaksi normaalia arkea.

Luulen että nykypäivän ongelma on se että ne vanhemmatkin ovat liiaksi sukeltaneet vain somen ja viihteen kuluttajiksi ja ne yhtään syvällisemmät keskustelut jäävät perheessä pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Abiturientit ovat vasta lapsia, joiden opintopolku on oikeasti alkuillaan. Minäkin tiedän enemmän kasvatustieteistä kun opettajaksi opiskeleva tyttäreni. 20v lasten kasvatusta omalla kokemuksella ja yksi erityislapsi, jonka kanssa perehdyin erityispedagogiikkaan ensin lukemalla ja sitten käytännössä.

Kuinka moni lapsi katsoo uutisia, lukee artikkeleja tai tutustuu tarkasti johonkin alaan? Aikuiset (eivät kuitenkaan kaikki) tekevät näitä yleissivistäviä asioita jopa huomaamattaan. Alan vaihtavat oppivat eksaktia tiedettä parista ammatista, meitä kiinnostaa politiikka, tieteet ja yhteiskunnalliset tapahtumat. Abiturientit alkavat vasta vähitellen kiinnostumaan ja oppimaan näistä aiheista.

Olen muuten ihan varma, että lapsestani tulee silti minua viisaampi ja pätevämpi opettaja kunhan hän valmistuu ja saa oikeaa kokemusta luokan opettamisesta. Samoin käy näille nuorille abiturienteille, jotka vanhuuspäivillään saattavat tietää paljon enemmän kuin kansakoulun käyneet esivanhempansa.

Mistä voit olla niin varma?

Minä seurasin muuten jo lapsena kiinnostuneena maailman menoa ja luin itseäni kiinnostavia juttuja sanomalehdistä ja tietokirjoista. Nuorena aikuisena (= abiturienttina) olin jo aika sivistynyt. Mutta kukin tavallaan.

Samoin minäkin tein ja toki abina kuvittelin olevani kovinkin sivistynyt. Mutta nyt 30 vuotta myöhemmin naurattaa miten todella pintapuolista se tietomäärä on ollut ja miten valtava vaikutus on ollut myöhemmillä  aikuisvuosilla tiedon omaksumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Abiturientit ovat vasta lapsia, joiden opintopolku on oikeasti alkuillaan. Minäkin tiedän enemmän kasvatustieteistä kun opettajaksi opiskeleva tyttäreni. 20v lasten kasvatusta omalla kokemuksella ja yksi erityislapsi, jonka kanssa perehdyin erityispedagogiikkaan ensin lukemalla ja sitten käytännössä.

Kuinka moni lapsi katsoo uutisia, lukee artikkeleja tai tutustuu tarkasti johonkin alaan? Aikuiset (eivät kuitenkaan kaikki) tekevät näitä yleissivistäviä asioita jopa huomaamattaan. Alan vaihtavat oppivat eksaktia tiedettä parista ammatista, meitä kiinnostaa politiikka, tieteet ja yhteiskunnalliset tapahtumat. Abiturientit alkavat vasta vähitellen kiinnostumaan ja oppimaan näistä aiheista.

Olen muuten ihan varma, että lapsestani tulee silti minua viisaampi ja pätevämpi opettaja kunhan hän valmistuu ja saa oikeaa kokemusta luokan opettamisesta. Samoin käy näille nuorille abiturienteille, jotka vanhuuspäivillään saattavat tietää paljon enemmän kuin kansakoulun käyneet esivanhempansa.

Mistä voit olla niin varma?

Minä seurasin muuten jo lapsena kiinnostuneena maailman menoa ja luin itseäni kiinnostavia juttuja sanomalehdistä ja tietokirjoista. Nuorena aikuisena (= abiturienttina) olin jo aika sivistynyt. Mutta kukin tavallaan.

Samoin minäkin tein ja toki abina kuvittelin olevani kovinkin sivistynyt. Mutta nyt 30 vuotta myöhemmin naurattaa miten todella pintapuolista se tietomäärä on ollut ja miten valtava vaikutus on ollut myöhemmillä  aikuisvuosilla tiedon omaksumiseen.

Ajattelin kirjoittaa just samaa!

Ei aloituksessa ole mitään hassua.

Minullakin on 50+ mies, joka ei ole ylioppilas. Hänen kanssaan kuitenkin pystyy keskustelemaan kaikesta, ihan kaikesta. Paitsi taiteesta. Mutta minä olen maisteri, enkä myöskään pysty taiteesta keskustella.

Ihme stereotypiointia taas.

Nauroin kesällä tuolle digitaaliselle tiedon haulle.

Oltiin lastenlasten kanssa metsässä ja löytyi erikoinen kasvi.

Arvatkaa, mistä sen nimi löytyi ekana?

Otavan vanhasta värikuvakasviosta.

Netistä ei kukaan saanut oikeaa vastausta.

Silloin panostettiin ulkoa opetteluun, nyt tiedon hankkimisen osaamiseen ja sen soveltamiseen. Mitä sillä on väliä kuka nopeammin osaa vastata, verrattuna siihen kumpi ensimmäisenä osaa tiedolla jotakin tehdä? Soveltamista opettaa ikäkin, siksi oletan että vanhemmat sitä muutenkin oppineet. Paitsi tietotekniikkaan liittyvissä asioissa...

T.Opetin juuri puoli tuntia parikymmentä vuotta vanhempaa kollegaa tyhjäämään evästeet selaimesta

Vaikka kaiken muun hakisi "digitaalisesti" (eli googlettamalla, hih), niin olisi mukavaa, jos edes kertotaulu opeteltaisiin vanhanaikaisesti ulkoa eikä olisi haitaksi vaikka yksinkertaiset yhteen- ja vähennyslaskutkin sujuisivat ilman laskinta. 

Siis ennen oppikoulu keskikoulu lukio lyseo nykyään niin sanottu peruskoulu oli kaikki yhteen putkeen noin 8-9 vuotta pelkkää perus asiaa ammatteja ja eri painotteisia koulutuksia kaikki sisälsi perustan kotitalous ja käsityöt musiikki nuotit liikunta ensiapu kansalaistaito ja tieto jo silloin. Peruskielet englanti ruotsi äidinkieli kuvaamataito. Laulu erikseen.Oli kuorot kouluissa ja tanssiopetus.Sitten oli lisä koulut ammatteihin siitä jatkettiin eteenpäin kesät tehtiin töitä ja kotityöt.Kesälomat maaseudulla liittyy työntekoon pelloilla ja navetassa.Lehmien hoitoa siksi joku kirkon kesäsiirtola saattoi olla ainoa loma lapsille.Useimmat jatkoi opiskelua toiset lähti yrittäjiksi heti.Ammattikouluista tuli monia yrittäjiä auto asentajat maalaamot korjaamot varaosamyynti romuttamot ja verhoomot customointi.Naiset usein graafiselle alalle tai huonekalu puuseppä tai talonrakennus alat sähkö ala ja ompelu pukusuunnittelijat ompelijat kenkäompelu suutarit maalarit monia ammatteja kirjapainot. Labrassa kemiassa osattava kaaviot ja taas muissa kuten rakennuksilla mittausoppi.Kaavoittajat.Kartanpiirtäjät.Mitä paremmin kertaa sen paremmin muistaa. Oppimäärä on siis lähes sama päälle erikoistumiset.Monesta tulee kielen opettajia ja kotitalousopettaja.Liikunnan opettajia.(muiden uskontojen ei muuten oikeasti saa sekaantua toisen uskonnon kirjanpitoon tai sukuluetteloihin sekoittamaan mitään.) Kenenkään koulutodistuksia ei saa vanhingoittaa koskaan.

Ehkä kielioppia päntättiin mutta miten äännetään lausutaan oikein se jäi vähemmälle. Monet lähti Englantiin opiskelemaan englannin murteita. Vähän kuin joku opiskelisi Suomen murteita.Amerikan englanti eroaa muista englanneista. Samoin Ranskan kielessä on eroja murteita.Saksan kieli on ehkä vähän vaikeampi kuin italia espanja.Unohtuu kun ei ole tarvinnut niitä käyttää.Vuosiin ei puhu englantia unohtuu välisanat päätteet.Taskulaskin oli ensin kielletty sitten sen käyttöä alettiin opettaa kouluissa. Nykyään kassakoneet on Applen sähköisiä kortti sisään kortti ulos eikä niitä vanhoja enää juuri ole mitä osattu joskus ennen euroja.Valuuttamuunnin Forex on ehkä hyvä verrata rahan arvo eri maissa selittää myös miksi täältä ryöstetään ja siirretään muihin maihin.Onnea hyville oppijoille.

Ja kenenkäs syytä se on, että nuoriso on kelvotonta ja paskaa?

Hyvä meininki kun vanhemmat ilkkuvat lapsilleen siitä, että nämä ovat huonosti kasvatettuja :D

Älä tee pahaa tee hyvää kirjoitti:

Siis ennen oppikoulu keskikoulu lukio lyseo nykyään niin sanottu peruskoulu oli kaikki yhteen putkeen noin 8-9 vuotta pelkkää perus asiaa ammatteja ja eri painotteisia koulutuksia kaikki sisälsi perustan kotitalous ja käsityöt musiikki nuotit liikunta ensiapu kansalaistaito ja tieto jo silloin. Peruskielet englanti ruotsi äidinkieli kuvaamataito. Laulu erikseen.Oli kuorot kouluissa ja tanssiopetus.Sitten oli lisä koulut ammatteihin siitä jatkettiin eteenpäin kesät tehtiin töitä ja kotityöt.Kesälomat maaseudulla liittyy työntekoon pelloilla ja navetassa.Lehmien hoitoa siksi joku kirkon kesäsiirtola saattoi olla ainoa loma lapsille.Useimmat jatkoi opiskelua toiset lähti yrittäjiksi heti.Ammattikouluista tuli monia yrittäjiä auto asentajat maalaamot korjaamot varaosamyynti romuttamot ja verhoomot customointi.Naiset usein graafiselle alalle tai huonekalu puuseppä tai talonrakennus alat sähkö ala ja ompelu pukusuunnittelijat ompelijat kenkäompelu suutarit maalarit monia ammatteja kirjapainot. Labrassa kemiassa osattava kaaviot ja taas muissa kuten rakennuksilla mittausoppi.Kaavoittajat.Kartanpiirtäjät.Mitä paremmin kertaa sen paremmin muistaa. Oppimäärä on siis lähes sama päälle erikoistumiset.Monesta tulee kielen opettajia ja kotitalousopettaja.Liikunnan opettajia.(muiden uskontojen ei muuten oikeasti saa sekaantua toisen uskonnon kirjanpitoon tai sukuluetteloihin sekoittamaan mitään.) Kenenkään koulutodistuksia ei saa vanhingoittaa koskaan.

Mikäs tajunnanvirta-oksennus se tämä on?

Suomi . Kasvaako meillä puuvilla. Kasvaa koska pellava kasvaa. Koittakaa jaksaa olla omavaraisia ja ommella itse meille omat talvisaappaat vaatteet t paidat miksi me ostetaan muista maista tuotua??? Käytännön ammatteja tarvitaan. Joku ompelee sun vaatteet hyvä jos se tapahtuisi Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Ja kenenkäs syytä se on, että nuoriso on kelvotonta ja paskaa?

Hyvä meininki kun vanhemmat ilkkuvat lapsilleen siitä, että nämä ovat huonosti kasvatettuja :D

Oot oikeassa, mut tää nyt o trollausta hela ketju

Eiran lukion vieressä on talo jonka seinässä lukee vapaakirkko . Heillä oli siinä prostituoitujen koulutus ammattiin keskus . Tehkää samoin ei tarvi olla miehen orja kun tekee työtä itse.