Aika hassua: oppikoulua käynyt äitini päihittää abiturienttityttäreni koulutiedoillaan! Asiat tulevat kuin apteekin hyllyltä.
Eikä äitini ollut edes opettajana. Hän teki työuransa kemian laboranttina.
Kommentit (134)
En iedä pitäisikö osaa olla yllättynyt.. Em taida osata. Sen sijaan myönnän pessimistisyynteni Olen melko varma, että jos nykyinen hallitus kokoonpano olisi ollut vallassa silloin kun Suomalaista "hyvin vointivaliota" alettiin suunnittelaman ja sittemmin rakentamaan, niin vaikka nykyinen halliuskokoonpano taitaa olla huomattavasti koulutetumpaa, niin en usko, että olisi onnistunut. Niin ja eikä tämä olen nyt sovinismia, koska saman olisi voinu sanoa monesta muustakin 2000 -luvun hallituksesta. Valitettavasti
PS: Eikös Laborantti ole erinomainen koulutus eikös meillä ollut vasta hiljattain Pers-Ke-Ko hallituksessa ministeri, joka kanoi yksin sekä oikeusministern että työminiserin salkkua ja kouluukseltaan laborantti. Hän oli tosin myös korpraali ja kajupäinen mies mutta nämä jälimmäiset huomautukset saavat kirjoitukseni tahattomasti vaikuttamaan ny sovinismilta ja laboranttien aliarvioimiselta.
Ennen kouluun mentiin oppimaan, nyt leikkimään.
Tuon ikäisillä (65+) taottiin oppi sen verran hyvin kalloon, että se monasti on ja pysyy siellä.
Jos lukee sanomalehtiä ja kirjallisuutta ja seuraa aikaansa muutoinkin, on tietenkin paremmat yleistiedot kuin jollain lukiolaisella.
Tuskin se mammasi lakkasi oppimasta sillä hetkellä, kun koulun ovi takanaan sulkeutui.
Ristikot ja aikakausi lehdet ovat välillä yllättävän opettavaisia.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kouluun mentiin oppimaan, nyt leikkimään.
Valitettavasti taidat olla, ainakin osittain oikeassa; eikä asiaa muuta se, että oppivelvollisuus aikaa pidennettiin. Halutaan siis uskoa, että pakottamalla koulunpekille oppii ja saa tietoa hekin, jotka eivät aiemmin halunneet ja pyrkineet vapaaehoisesti oppia saamaan.
Oikeasti aatteluttaa, että vaikka ajatus oppivelvollisuusajan pidentämisessä oli varmaan hyvä ja kaunis -elämmehän yhä monimutkaisemmassa maailmassa.
mutta oppivelvosllisuuajan pidennys saattaakin olla omiaan enempi vain laskemaan koulun ja koulutuksen arvostamista; kun koetaan, että kuka vaan voi sen saada, ilman lainkaan isompia ponnisteluja ja panostusta.
Aiemmin opin haluja ja oppineisuuden kuunioitusta oli mutta tuolloin monen opintie päättyi jo taloudellisiin reunaehtoihin.
Se vähän yksinkertaisempi mies
Joo kaikki vanhat tuntuvat osaavan ruotsia ja saksaa, kun niitä luettiin koulussa.
Mä en muista saksasta mitään, vaikka luin sitä monta vuotta.
Vierailija kirjoitti:
En iedä pitäisikö osaa olla yllättynyt.. Em taida osata. Sen sijaan myönnän pessimistisyynteni Olen melko varma, että jos nykyinen hallitus kokoonpano olisi ollut vallassa silloin kun Suomalaista "hyvin vointivaliota" alettiin suunnittelaman ja sittemmin rakentamaan, niin vaikka nykyinen halliuskokoonpano taitaa olla huomattavasti koulutetumpaa, niin en usko, että olisi onnistunut. Niin ja eikä tämä olen nyt sovinismia, koska saman olisi voinu sanoa monesta muustakin 2000 -luvun hallituksesta. Valitettavasti
PS: Eikös Laborantti ole erinomainen koulutus eikös meillä ollut vasta hiljattain Pers-Ke-Ko hallituksessa ministeri, joka kanoi yksin sekä oikeusministern että työminiserin salkkua ja kouluukseltaan laborantti. Hän oli tosin myös korpraali ja kajupäinen mies mutta nämä jälimmäiset huomautukset saavat kirjoitukseni tahattomasti vaikuttamaan ny sovinismilta ja laboranttien aliarvioimiselta.
Kirjoituksesi perusteella olisit tarvinnut enemmän koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En iedä pitäisikö osaa olla yllättynyt.. Em taida osata. Sen sijaan myönnän pessimistisyynteni Olen melko varma, että jos nykyinen hallitus kokoonpano olisi ollut vallassa silloin kun Suomalaista "hyvin vointivaliota" alettiin suunnittelaman ja sittemmin rakentamaan, niin vaikka nykyinen halliuskokoonpano taitaa olla huomattavasti koulutetumpaa, niin en usko, että olisi onnistunut. Niin ja eikä tämä olen nyt sovinismia, koska saman olisi voinu sanoa monesta muustakin 2000 -luvun hallituksesta. Valitettavasti
PS: Eikös Laborantti ole erinomainen koulutus eikös meillä ollut vasta hiljattain Pers-Ke-Ko hallituksessa ministeri, joka kanoi yksin sekä oikeusministern että työminiserin salkkua ja kouluukseltaan laborantti. Hän oli tosin myös korpraali ja kajupäinen mies mutta nämä jälimmäiset huomautukset saavat kirjoitukseni tahattomasti vaikuttamaan ny sovinismilta ja laboranttien aliarvioimiselta.
Kirjoituksesi perusteella olisit tarvinnut enemmän koulutusta.
Totta. Hyvin paljon tarvitsisin itse oppia ja ymmärrystä. Ihailen erilaista osaamista ja oppineita. Oppineiita ja opetettuja. Ihmisiä, jotka muistavat lukemansa ja ymmärtävtkin lukemaansa. Olisiko sinulla vinkkiä, mistä aloittaa?
Sana oppikoulu mainittu, joten piti tulla tänne. Kävin sellaista vuosina 1966-1975. Oli pitkät saksat ja ruotsit. Saksasta muistan mm. litanian aus, bei, mit nach, zeit, von, zu. Näillä prepositioilla järjestyi datiivi. Silloin piti tosiaan opiskella paljon ulkoa. Nyt voidaan googlettaa, mutta mitä jää silloin omaan muistiin?
Tyttäresi on niin nuori että on käynyt ainoastaan koulua jossa tärkeintä ettei kellekään tule paha mieli vaikeista läksyistä joten eipä laadukaskaan aines ole saanut oppia kykyjensä mukaan.
Ehkä tulokset nyt paranevat, kun on tämä maksuton toinen aste ja digitaaliset oppimateriaalit.
Eiköhän se eletty elämäkin tuo lisää tietoa, jos on yhtään kiinnostunut. Eivät abiturientit ole vielä kerenneet hankkimaan samanlaista laajuutta tietoihinsa.
Ihan turha mollata koulujärjestelmää.
Oppikoulussa sai vankan yleissivistyksen.
Ja ennen lukiossa.
Nythän lukio ei enää ole yleissivistävä, vaan siellä pitää alusta lähtien keskittyä vain kirjoituksiin ja korkeakoulujen pisteytyksiin.
Ruotsia tai lyhyitä kieliä kuten saksaa ei kannata lukea, koska niistä ei saa pisteitä.
t. oppikoulun käynyt opettaja ja abin äiti
Mites differentiaali- ja integraalilaskenta? Kumpi pärjäsi paremmin?
Vierailija kirjoitti:
Sana oppikoulu mainittu, joten piti tulla tänne. Kävin sellaista vuosina 1966-1975. Oli pitkät saksat ja ruotsit. Saksasta muistan mm. litanian aus, bei, mit nach, zeit, von, zu. Näillä prepositioilla järjestyi datiivi. Silloin piti tosiaan opiskella paljon ulkoa. Nyt voidaan googlettaa, mutta mitä jää silloin omaan muistiin?
Ei ole tarkoitus oppia ulkoa vaan osata etsiä ja hyödyntää tietoa. Tietoa on paljon ja kokoajan tulee lisää. Ei siis ole järkeä opetella kaikkea nyt ulkoa kun tieto muuttuu nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisillä (65+) taottiin oppi sen verran hyvin kalloon, että se monasti on ja pysyy siellä.
Totta. Se opetus perustui ulkoalukuun ja hirveään pänttäämiseen, minkä muisti sitten unissakin. Ja minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Nykyään tiedot etsitään nopeasti itse, käytetään ne tilanteessa jossa niitä vaaditaan, ja unohdetaan sitten. Digitalisaation aikaansaannoksia. Maailma muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulussa sai vankan yleissivistyksen.
Ja ennen lukiossa.
Nythän lukio ei enää ole yleissivistävä, vaan siellä pitää alusta lähtien keskittyä vain kirjoituksiin ja korkeakoulujen pisteytyksiin.
Ruotsia tai lyhyitä kieliä kuten saksaa ei kannata lukea, koska niistä ei saa pisteitä.
t. oppikoulun käynyt opettaja ja abin äiti
Eikö tuota typerää pistesysteemiä saa mitenkään muutettua? Kaikki tuntuu inhoavan sitä ja osa nuorista hajoilee sen kanssa. Lukiot takaisin kunnon yleissivistäviksi laitoksiksi ja sitten pääsykokeilla yliopistoon vanhaan malliin samalta viivalta.
Abiturientit ovat vasta lapsia, joiden opintopolku on oikeasti alkuillaan. Minäkin tiedän enemmän kasvatustieteistä kun opettajaksi opiskeleva tyttäreni. 20v lasten kasvatusta omalla kokemuksella ja yksi erityislapsi, jonka kanssa perehdyin erityispedagogiikkaan ensin lukemalla ja sitten käytännössä.
Kuinka moni lapsi katsoo uutisia, lukee artikkeleja tai tutustuu tarkasti johonkin alaan? Aikuiset (eivät kuitenkaan kaikki) tekevät näitä yleissivistäviä asioita jopa huomaamattaan. Alan vaihtavat oppivat eksaktia tiedettä parista ammatista, meitä kiinnostaa politiikka, tieteet ja yhteiskunnalliset tapahtumat. Abiturientit alkavat vasta vähitellen kiinnostumaan ja oppimaan näistä aiheista.
Olen muuten ihan varma, että lapsestani tulee silti minua viisaampi ja pätevämpi opettaja kunhan hän valmistuu ja saa oikeaa kokemusta luokan opettamisesta. Samoin käy näille nuorille abiturienteille, jotka vanhuuspäivillään saattavat tietää paljon enemmän kuin kansakoulun käyneet esivanhempansa.
Olen huomannut, että jopa koulua käymättömillä vanhuksilla on todella laajaa ylestietämystä moniin asioihin. Tosiaan peittoavat nuorison.