Aika hassua: oppikoulua käynyt äitini päihittää abiturienttityttäreni koulutiedoillaan! Asiat tulevat kuin apteekin hyllyltä.

oppikoulu ennen ja vastaava nyt ovat erilaiset,

vastaavasti lukio ennen ja nyt,

pst. kookoomus vastusti ennen mm. koululaitosta ja nykyinen politiikkansa näyttää siltä että riittävän moni pitää pitää tyhmänä, ja tarjota valleissa juomaa ja sirkushuveja.

kaikki tulee todellakin kalliikksi mikäli muille kuin meidän kannattajille täytytyy jakaa jotain. vai mitä?

Vierailija kirjoitti:

Jos lukee sanomalehtiä ja kirjallisuutta ja seuraa aikaansa muutoinkin, on tietenkin paremmat yleistiedot kuin jollain lukiolaisella.

Tuskin se mammasi lakkasi oppimasta sillä hetkellä, kun koulun ovi takanaan sulkeutui.

Tämä. Olen 68v ja minulla on laaja yleissivistys, mutta oppikoululla ja kansakoululla siihen ei ole mitään merkitystä, sillä nyt on aika toinen ja asiat muuttuvat, jopa latinan kieliset kasvien nimet.

Olisihan se ihme, jos on lukenut kymmeniä vuosia lukenut päivittäin lehtiä ja kirjoja, seuraa uutisia ja roikkuu netissä, ettei mitään jäisi päähän.

Ja kyllä isovanhemmilla kuuluukin olla laajempi yleissivistys, onhan niitä asioita tullut opeteltua 60-70vuotta, toisin kun teineillä on ollut siihen mahdollisuutta vain 5-10 vuotta.

Ihan samanlainen yleissivistys on tämän päivän teineillä, ellei parempi, jos kehitys jatkuu suotuisana 50 vuoden päästä.

Tosin, asiat muuttuvat ja ihmiset sen mukana.

Myös tieto ja sivistys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silti äitisi ei pärjäisi ylioppilaskirjoituksissa

Jep, eikä äiti pärjäisi digitaalisessa maailmassa samalla tavalla kuin nuori, joka on tottunut operoimaan siellä.

Se ap:n äiti voi olla vaikka kuusikymppinen, kyllä sen ikäisillä nettitaidot on. Kuten isälläni 82-v.

No jaa, ei kaikilla tuon ikäisillä ole nettitaitoja.

Tämä palstakin oli olemassa jo 90-luvulla ja yhtä paljon täällä käytiin keskusteluja.

Tietokoneet yleistyvät työelämässä 70-luvulla, samoin kauppojen elektroniset kassakoneet eli tämän päivän isovanhemmat ovat jo työssään joutuneet käyttämään teknologiaa.

Ensimmäiset kännykät tuli 80-luvulla ja lähes joka kodissa oli yietokone 90-luvun alussa.

Mitään merkittävää ja mullistavaa ei ole tullut teknologian saralla 20vuoteen, tosin laitteet pienentyneet ja muistikapasiteettiä tullut lisää.

Kuinka hassua, sattuiko sekin samalle päivälle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kouluun mentiin oppimaan, nyt leikkimään.

Valitettavasti taidat olla, ainakin osittain oikeassa; eikä asiaa muuta se, että oppivelvollisuus aikaa pidennettiin. Halutaan siis uskoa, että pakottamalla koulunpekille oppii ja saa tietoa hekin, jotka eivät aiemmin halunneet ja pyrkineet vapaaehoisesti oppia saamaan.

Oikeasti aatteluttaa, että vaikka ajatus oppivelvollisuusajan pidentämisessä oli varmaan hyvä ja kaunis -elämmehän yhä monimutkaisemmassa maailmassa.

mutta oppivelvosllisuuajan pidennys saattaakin  olla omiaan enempi vain laskemaan koulun ja koulutuksen arvostamista; kun koetaan, että kuka vaan voi sen saada, ilman lainkaan isompia ponnisteluja ja panostusta.

Aiemmin opin haluja ja oppineisuuden kuunioitusta oli mutta tuolloin monen opintie päättyi jo taloudellisiin reunaehtoihin. 

Se vähän yksinkertaisempi mies 

Ja toisesta päästä myös pidennetään, nyt alkoi se kaksivuotinen 5-v eskarikokeilu..

Älykkyyttä on kahta lajia. On fluid intelligence jota tarvitaan oppimiseen ja ongelmanratkaisuun ja on korkeimmillaan parikymppisenä ja sitten on crystallized IQ joka on hankittua tietoa joka yleensä senkun lisääntyy iän myötä.

https://www.verywellmind.com/fluid-intelligence-vs-crystallized-intelli…

Olen harrastanut tietovisoja. Olen usein hämmästynyt varsinkin nuorten n. 20v tietämättömyydestä. Luulisi, että tuore yo ja opiskelija esim yliopisto/amk , niin perustiedot on hallussa ja muistissa. Kyllä , jos kysymys on Salkkareista, meikeistä, Kardashian tai tubestarat. Muttaei toivoakaan, että tietäisi vastauksen kysymykseen; mikä on Euroopan suurin kaupunki?

Toisaalta korkeakoulutus ei takaa yleistietoa. Köyhyys tutkijatohtori (hum), ei pärjää insinöörille, mutta laaja yleistieto voi olla, vaikka putkimiehellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sana oppikoulu mainittu, joten piti tulla tänne. Kävin sellaista vuosina 1966-1975. Oli pitkät saksat ja ruotsit. Saksasta muistan mm. litanian aus, bei, mit nach, zeit, von, zu. Näillä prepositioilla järjestyi datiivi. Silloin piti tosiaan opiskella paljon ulkoa. Nyt voidaan googlettaa, mutta mitä jää silloin omaan muistiin?

Ei ole tarkoitus oppia ulkoa vaan osata etsiä ja hyödyntää tietoa. Tietoa on paljon ja kokoajan tulee lisää. Ei siis ole järkeä opetella kaikkea nyt ulkoa kun tieto muuttuu nopeasti.

Totta on toinen puoli. MUTTA. Jotkin perusasiat pitäisi kyllä osata ( vaikka sitten ulkoa), jotta olis joku lähtötaso ja yleinen ymmärrys asioista... ja ettei ajaudu tietoa hakiessaan ihan omituisille alueille, joiden "tieto" nyt vaan ei voi pitää paikkaansa.

Grandparents are wise, grandchildren are idiots.

Ennen ei ollut muuta tekemistä. Nykyään tulee joka kanavasta informaatiota. Ei niitä kiinnosta painaa mieleen kun kaiken voi katsoa googlesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silti äitisi ei pärjäisi ylioppilaskirjoituksissa

Jep, eikä äiti pärjäisi digitaalisessa maailmassa samalla tavalla kuin nuori, joka on tottunut operoimaan siellä.

Se ap:n äiti voi olla vaikka kuusikymppinen, kyllä sen ikäisillä nettitaidot on. Kuten isälläni 82-v.

No jaa, ei kaikilla tuon ikäisillä ole nettitaitoja.

Tämä palstakin oli olemassa jo 90-luvulla ja yhtä paljon täällä käytiin keskusteluja.

Tietokoneet yleistyvät työelämässä 70-luvulla, samoin kauppojen elektroniset kassakoneet eli tämän päivän isovanhemmat ovat jo työssään joutuneet käyttämään teknologiaa.

Ensimmäiset kännykät tuli 80-luvulla ja lähes joka kodissa oli yietokone 90-luvun alussa.

Mitään merkittävää ja mullistavaa ei ole tullut teknologian saralla 20vuoteen, tosin laitteet pienentyneet ja muistikapasiteettiä tullut lisää.

Aika raju väite tietokoneista. Kännykät eivät olleet erityisen yleisiä 90-luvun puolivälissäkään eikä 90-luvun alussa tosiaan lähes joka kodissa ollut tietokonetta.

Mikä on Suomen "fiksuusaste" (%)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ristikot ja aikakausi lehdet ovat välillä yllättävän opettavaisia.

Lisäksi ei niin huonoa kirjaa etteikö siitä jotain opi. Sama pätee elokuviin.

Pätee jopa Aku ankkaan.

Poikani oli ehkä 6 v, kun kuuli jossain tietokilpailussa kysymyksen oudosta nimestä, kysyttiin mikä se on?

Poika sanoi, että lintu, joka elää Etelä-Amerikassa.

Oli oikein ja opittu Akusta.

Itse en muista sitä tipua ollenkaan.

Höpsön töpsön ap. Totta ihmeessä minullakin , yli setsemänkymppisellä on roimasti tietoa kaikenlaisista asioista, koska olen kohta 10 vuotta eläkkeellä ollessani ollut nenä i padissa( ei kirjassa) ja imuroin uteliaana ihmisenä sieltä valtavasti tietoa. Superutelias kun olen. MUTTA YLPPÄRIKIRJOITUKSISSA EN PÄRJÄISI LAPSENLAPSELLENI.