Miksi vielä 80-luvulla oltiin hoikkia, vaikka silloin ei terveydestä ja ruoasta tiedetty niin paljon kuin nykyään?

Olisikohan 1980-luvulla vielä ollut ainakin parempi ruokailurytmi kuin tänä päivänä ja hyvällisten napostelu vähempää eikä silloin taidettu juoda vielä energiajuomiakaan. Meillä oli ainakin kotona selkeä ruokailurytmi eli kaikki kokoontuivat päivän pääaterialle n. klo 16-17.00, aamulla syötiin kotona aamupala, koulussa syötiin lounaalla mitä syötiin (silloikin kyllä ronklattiin kouluruuasta) ja koulun jälkeen kotona syötiin voikkareita tai muuta välipalaa ja jotain iltapalaakin kotona oli aina tarjolla. Meillä ei ostettu kovin paljon limppareita eikä karkkejakaan, kahvileivät ja osan ruokaleivistäkin äiti taisi itse leipoa. 1980-luvulla myös liikuttiin paljon, kouluun ja harrastuksiin lapset kulkivat pääasiassa omin avuin kävellen tai polkupyrällä ja äitikin taittoi työmatkansa polkupyörällä.

Olin kasarin nirso lapsi. En tykännyt perunasta ja ruoasta, joka oli maustettu lähinnä suolalla ja pippurilla. Kaikki makeat kyllä meni. Ja laiha olin, tosi laiha. Kesällä kitkettiin kasvimaata ja marjastettiin. Vuoden vitamiinit vedin lähinnä kesäkautena. Kaverit oli enemmän tai vähemmän hoikkia tuolloin. Eihän me mitään ruutua kulutettu, vaan touhuttiin koko ajan. Hiihtolomalla vaan hiihdettiin. Se oli vanhempienkin mielestä loma hiihtämistä varten.

Muistan et lapsena kotona ei ollut koskaan niin paljon ruokaa kaapeissa kuin nykyään, ja kaupassa oli sata kertaa vähemmän tuotteita. Syötiin paljon vähemmän ja liikuttiin paljon ulkona ja jokapaikassa.

Kaupat olivat auki vain arkisin 9-16. Työssäkäyvä ehti käymään ehkä kerran viikossa. Jäi napostelu vähiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti nämä hiilihydraattikammoiset tarinoivat että "ennen syötiin lihaa. "

Ehkä jossain perheissä mutta eiköhän se ollut kallista kaupunkilais-työläisperheille.

Maalla pikkutilalla kasvatettiin possu vuodessa ja syksyllä ilmojen viiletessä suolattiin aittaan puutiinuun. Saattoi olla että toinen kinkku tai jotain asia annettiin pikkurahasta isän kaupunkilaisveljelle.  Toinen kinkku jouluna uuniin mutta ei siitä siasta  tosiaan joka päivä ollut ruokaa.

Perunaa, lanttu/porkkana/kaalilaatikoita ( hiilihydraattia kypsennettynä) ,  puuro joka aamu,  pullaa lauantaina, ruisleipää muulloin. Muutama kana mutta ei niitäkään ahmittu 12 per henki päivässä kuten ketoilijat.  Marjaruokia. Marjaahan ei vhh-väki syö eikä hedelmiä.

Älä nyt viitsi valehdella, ei vhh-ruokavaliossa syödä lihaa suositusta enempää eikä marjoja hyljeksitä.

Kritiikkiä saa antaa, mutta siitä, mistä kritiikkiä antaa, pitäisi jotain tietääkin. Ettei itseään noin nolaa.

No olen ohjeita lukenut. Hedelmät hiilihydraattia, samoin marjat. Joku 5 mustikkaa jonnekin kerman sekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virallisia suosituksia on annettu 70-luvulta lähtien. Porukat ovat lihoneet lihomistaan sen jälkeen. Tuloksilla ei siis ole mitään väliä.

Lihominen ei johdu suosituksista vaan niiden noudattamatta jättämisestä.

Kyllä niitä noudatetaan, juodaan rasvatonta maitoa, leipää monta viipaletta päivässä margariinilla voideltuna, feikkiruokaa, jonka aluperästä on poistettu/vähennetty siihen kuuluvaa rasvaa, kasviksia ja hedelmiä sellainen määrä, että pystyäkseen sen syömään, se on soseutettava. Tätä on suositus ja tätä myös syödään.

Suositusten mukainen ravinto ei ole se lihavuutta aiheuttava tekijä vaan rasvainen ravintolamättö, einekset, järkyt määrät makeisia, sipsejä, energiajuomia, sokeroituja limuja jne. ja siinä lisänä liikkumattomuus.

Jos elää suositusten mukaisesti, ei ylipainoa kerry.
 

Vierailija kirjoitti:

Kaupat olivat auki vain arkisin 9-16. Työssäkäyvä ehti käymään ehkä kerran viikossa. Jäi napostelu vähiin.

Autoja ei joka perheessä ollut, ei niitä viikon ruokaostoksia pystynyt kasseissa kantamaan. Kylle yleensä tultiin kaupan kautta kotiin. Silloin vasn osattiin olla napostelematta eikä sitä naposteluruokaa kaupoissa edes myyty. Sipsien sijasta naposteltiin juureksia

Ruoka oli yksinkertaisempaa, jolloin sitä syötiin vähemmän. Liikuttiin enemmän ja istuttiin vähemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 80-luvullakin pelailtiin ja istuttiin kotimikrolla, aika paljonkin. Mutta virtuaalisesti ei kavereita nähty, vaan ihan kasvokkain. Leikit olivat aika liikunnallisia. Kun pienellä paikkakunnalla asuin, joka paikkaan mentiin joko kävellen tai pyörällä. Ei puhettakaan, että olisi saanut jalkapallopeleihin tms. autokyydin vanhemmiltani. 

 

Karkkeja, sipsejä, limsaa ja jäätelöä ei joka päivä syöty. Ehkä max kerran viikossa ja määrät olivat pieniä. Kukaan ei siihen aikaan juonut sokerittomia limsoja, tosin ei niitä tainnut juurikaan kaupoissa edes olla. 

 

Kouluruokailuun  osallistuivat kaikki. Tarjolla oli usein perunaa ja kylkeen erilaisia kastikkeita, jauheliha, tilliliha,kanaviillokki. Salaattiakin oli, kaalia, lantturaastetta, porkkanaraastetta jne. Keittoina nakkikeitto,jauhelihakeitto,kesäkeitto jne. Minun mielestä ihan kohtuullisen monipuolista. Toki, verilätyt ja pinaattiohukaiset olivat jo tuolloin monen inhokkia. Mut pakko oli syödä, kun ei muutakaan tarjolla. Nykynuoriso jättää kouluruan väliin, kun ei nappaa. Se energiavaje täytetään sitten karkeilla ja energiajuomilla. 

 

Nykyään istutaan kotona ja tilataan valmisruokaa woltilla...Aika monihan tuolla tavalla lihoaa, jos ei mitään liikunnallista harrasta...

Tosiaan. Pinaattiletut ja pinaattikeitto olivat ainoat ei-liharuuat jotka muistan kouluajoilta. Sen pinaattikeitonkin kanssa sai kyllä kananmunanpuolikkaan tai pari.

Vierailija kirjoitti:

Elämäntapa oli liikkuvaisempaa (arkiliikunta, lapset leikkivät pihalla, kuljettiin enemmän kävellen ja pyörällä jne, ei niinkään harrastettu samassa suhteessa liikuntaa). Ruokaa syötiin myös määrällisesti vähemmän (pienemmät annoskoot).

Kasariruokaa ei ihan hirveästi tehnyt mieli santsata. 

Ihmiset söi ruoka-aikoina, eikä niitä ollut kuutta päivässä kuten nykyään.

Lautasetkin oli muuten pienempiä. 

Vierailija kirjoitti:

Mihinkähän ne meidän iso-isovanhemmat kuoli? Sydän ja verisuonisairauksiin 60 vuotiaina. Myytti että ennen olisi oltu terveempiä. Silloin syötiin hemmetin epäterveellistä kotiruokaa, lähinnä perunaa ja rasvaa.

Ihmiset ei ole yhtään sen terveempiä nykyään. Hoidot vaan on parempia, niin ei kuolla ensimmäiseen sepelvaltimotukokseen.

Mutta terveitä elinvuosia ei ole tullut yhtään lisää. Oikeastaan päinvastoin, kansa syö enemmän lääkkeitä ja nuorempana kuin koskaan. 

Eihän 80-luvulla ollut tietoakaan nykyisestä pikaruoka- ja snäkkikulttuurista. Suomen ensimmäinen McDonald’s avattiin Tampereen Keskustorin reunalle joulukuussa 1984. Ensimmäinen Rosso oli aloittanut 1978. Sitä ennen oli grillikioskeja, joista haettiin esim. lihapiirakoita täytteillä, mutta ei grilliä ollut joka kulmassa eikä pikkukylillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti nämä hiilihydraattikammoiset tarinoivat että "ennen syötiin lihaa. "

Ehkä jossain perheissä mutta eiköhän se ollut kallista kaupunkilais-työläisperheille.

Maalla pikkutilalla kasvatettiin possu vuodessa ja syksyllä ilmojen viiletessä suolattiin aittaan puutiinuun. Saattoi olla että toinen kinkku tai jotain asia annettiin pikkurahasta isän kaupunkilaisveljelle.  Toinen kinkku jouluna uuniin mutta ei siitä siasta  tosiaan joka päivä ollut ruokaa.

Perunaa, lanttu/porkkana/kaalilaatikoita ( hiilihydraattia kypsennettynä) ,  puuro joka aamu,  pullaa lauantaina, ruisleipää muulloin. Muutama kana mutta ei niitäkään ahmittu 12 per henki päivässä kuten ketoilijat.  Marjaruokia. Marjaahan ei vhh-väki syö eikä hedelmiä.

Älä nyt viitsi valehdella, ei vhh-ruokavaliossa syödä lihaa suositusta enempää eikä marjoja hyljeksitä.

Kritiikkiä saa antaa, mutta siitä, mistä kritiikkiä antaa, pitäisi jotain tietääkin. Ettei itseään noin nolaa.

No olen ohjeita lukenut. Hedelmät hiilihydraattia, samoin marjat. Joku 5 mustikkaa jonnekin kerman sekaan.

On jäänyt sitten ymmärtämättä ne ohjeet.

Vierailija kirjoitti:

Ruoka myös tehtiin itse tuoreista raaka-aineista. Kauppojen valmisruokavalikoima oli hyvin suppea. 1980-luvun alkupuolella ei vielä ollut saatavilla valmiita kahdessa minuutissa lämmitettäviä mikroruokia, vaikka mikro joka kodissa jo olikin. Ne tulivat kauppojen hyllyille vasta joskus vuonna 1989.

Ei ollut joka kodissa mikroa. Meillekin tuli vasta 1991. Kummallakaan mummulla ei ollut mikroa koskaan.

Voibolla että olen väärässä, mutta silloin liikuttiin enemmän ja syötiin terveellisemmin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 80-luvullakin pelailtiin ja istuttiin kotimikrolla, aika paljonkin. Mutta virtuaalisesti ei kavereita nähty, vaan ihan kasvokkain. Leikit olivat aika liikunnallisia. Kun pienellä paikkakunnalla asuin, joka paikkaan mentiin joko kävellen tai pyörällä. Ei puhettakaan, että olisi saanut jalkapallopeleihin tms. autokyydin vanhemmiltani. 

 

Karkkeja, sipsejä, limsaa ja jäätelöä ei joka päivä syöty. Ehkä max kerran viikossa ja määrät olivat pieniä. Kukaan ei siihen aikaan juonut sokerittomia limsoja, tosin ei niitä tainnut juurikaan kaupoissa edes olla. 

 

Kouluruokailuun  osallistuivat kaikki. Tarjolla oli usein perunaa ja kylkeen erilaisia kastikkeita, jauheliha, tilliliha,kanaviillokki. Salaattiakin oli, kaalia, lantturaastetta, porkkanaraastetta jne. Keittoina nakkikeitto,jauhelihakeitto,kesäkeitto jne. Minun mielestä ihan kohtuullisen monipuolista. Toki, verilätyt ja pinaattiohukaiset olivat jo tuolloin monen inhokkia. Mut pakko oli syödä, kun ei muutakaan tarjolla. Nykynuoriso jättää kouluruan väliin, kun ei nappaa. Se energiavaje täytetään sitten karkeilla ja energiajuomilla. 

 

Nykyään istutaan kotona ja tilataan valmisruokaa woltilla...Aika monihan tuolla tavalla lihoaa, jos ei mitään liikunnallista harrasta...

Tosiaan. Pinaattiletut ja pinaattikeitto olivat ainoat ei-liharuuat jotka muistan kouluajoilta. Sen pinaattikeitonkin kanssa sai kyllä kananmunanpuolikkaan tai pari.

Et puuropäiviä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti nämä hiilihydraattikammoiset tarinoivat että "ennen syötiin lihaa. "

Ehkä jossain perheissä mutta eiköhän se ollut kallista kaupunkilais-työläisperheille.

Maalla pikkutilalla kasvatettiin possu vuodessa ja syksyllä ilmojen viiletessä suolattiin aittaan puutiinuun. Saattoi olla että toinen kinkku tai jotain asia annettiin pikkurahasta isän kaupunkilaisveljelle.  Toinen kinkku jouluna uuniin mutta ei siitä siasta  tosiaan joka päivä ollut ruokaa.

Perunaa, lanttu/porkkana/kaalilaatikoita ( hiilihydraattia kypsennettynä) ,  puuro joka aamu,  pullaa lauantaina, ruisleipää muulloin. Muutama kana mutta ei niitäkään ahmittu 12 per henki päivässä kuten ketoilijat.  Marjaruokia. Marjaahan ei vhh-väki syö eikä hedelmiä.

Älä nyt viitsi valehdella, ei vhh-ruokavaliossa syödä lihaa suositusta enempää eikä marjoja hyljeksitä.

Kritiikkiä saa antaa, mutta siitä, mistä kritiikkiä antaa, pitäisi jotain tietääkin. Ettei itseään noin nolaa.

No olen ohjeita lukenut. Hedelmät hiilihydraattia, samoin marjat. Joku 5 mustikkaa jonnekin kerman sekaan.

On jäänyt sitten ymmärtämättä ne ohjeet.

On ne niin  ortoreksisiä kyllä. Ei normaali ihminen hysteerisesti pelkää vaikkapa jauhoja.

Ei ollut roskaruokaa tarjolla. En muista, että olisi ollut mitään energiajuomiakaan. Herkkuja sai harvoin ja limukin oli harvinaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti nämä hiilihydraattikammoiset tarinoivat että "ennen syötiin lihaa. "

Ehkä jossain perheissä mutta eiköhän se ollut kallista kaupunkilais-työläisperheille.

Maalla pikkutilalla kasvatettiin possu vuodessa ja syksyllä ilmojen viiletessä suolattiin aittaan puutiinuun. Saattoi olla että toinen kinkku tai jotain asia annettiin pikkurahasta isän kaupunkilaisveljelle.  Toinen kinkku jouluna uuniin mutta ei siitä siasta  tosiaan joka päivä ollut ruokaa.

Perunaa, lanttu/porkkana/kaalilaatikoita ( hiilihydraattia kypsennettynä) ,  puuro joka aamu,  pullaa lauantaina, ruisleipää muulloin. Muutama kana mutta ei niitäkään ahmittu 12 per henki päivässä kuten ketoilijat.  Marjaruokia. Marjaahan ei vhh-väki syö eikä hedelmiä.

Älä nyt viitsi valehdella, ei vhh-ruokavaliossa syödä lihaa suositusta enempää eikä marjoja hyljeksitä.

Kritiikkiä saa antaa, mutta siitä, mistä kritiikkiä antaa, pitäisi jotain tietääkin. Ettei itseään noin nolaa.

No olen ohjeita lukenut. Hedelmät hiilihydraattia, samoin marjat. Joku 5 mustikkaa jonnekin kerman sekaan.

No sitten et ole ymmärtänyt lukemaasi. Ketoruokavalio on tiukin vhh-muoto ja 20g hiilarirajaan ei tosiaan montaa marjaa mahdu. Yleisin vhh:n muoto se ei kuitenkaan ole, juuri sen tiukkuuden vuoksi, sitä voi olla vaikea noudattaa pidemmän päälle, mutta alkuvaiheen induktiona toimii hyvin, kun sillä pääsee irti monia ihmisiä vaivaavasta sokerikoukusta. 70-80 g/ hh on aika tavallinen määrä, siihen mahtuu jo pala 100% ruisleipääkin. Mutta pointti on, että älä yleistä yhden ihmisen syömistapaa koko vhh:n piirteeksi, vhh- variaatioita on lukuisia, jokainen määrittelee sen käytännössä itse, kunhan perusteet on tiedossa ja hallussa.

70-luvulla tätä ruokavaliota edusti Atkinsin dieetti ja 1980-luvulla suomalaisittain Pertti Pakarisen dieetti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihinkähän ne meidän iso-isovanhemmat kuoli? Sydän ja verisuonisairauksiin 60 vuotiaina. Myytti että ennen olisi oltu terveempiä. Silloin syötiin hemmetin epäterveellistä kotiruokaa, lähinnä perunaa ja rasvaa.

Ihmiset ei ole yhtään sen terveempiä nykyään. Hoidot vaan on parempia, niin ei kuolla ensimmäiseen sepelvaltimotukokseen.

 

Mutta terveitä elinvuosia ei ole tullut yhtään lisää. Oikeastaan päinvastoin, kansa syö enemmän lääkkeitä ja nuorempana kuin koskaan. 

Tämä. Ja sydän- ja verisuonisairauksien merkittäviin riskitekijöihin kuuluu myös tupakointi. Tupakka ja piiput sauhusivat kasarilla, nykyisin on valitettavasti tullut lisää myrkkytarjontaa ja yhä nuoremmat sairastuvat, kun jo kolmekymppisillä alkaa jo olla sydäntautien oireita.