Millainen ihminen roikkuu ystävänä suuressa rakkaudessaan ja miksi?
Tuttuni on ollut vuosikaudet rakastunut ystäväänsä. Toimii koko ajan kuten tämä tahtoo ja tekee kaiken toiveikkaana. Ei koskaan löydä kunnollista suhdetta kun ajattelee vain ystäväänsä, silloinkin kun tämä suhteessa. Onko järkevää olla edes ystävä ihmiseen johon tunteet ei vaan laannu mutta niille ei koskaan tule vastakaikua.
Olen yrittänyt sanoa että luovuttaisi mutta ei. Rakkaus on niin vahva ettei se vaadi edes vastakaikua. Kumminkin parisuhde on haave.
Kommentit (7)
Itsepetoksen muoto ja elämän väljehtymistä. Ei loppujen lopuksi palkitse millään muulla kuin täyttymättömillä toiveilla ja sitä seuraavalla kyynisyydellä.
Totaalinen ympäristön vaihdos hetkeksi, uusi harrastus mihin intensiivisesti uppoutuen, uusia ystäviä tai jokin elämää mullistava kokemus - jos ihmisenä kasvattaneen kokemuksen jälkeen vielä kaipailee tätä kaukomaan ystävää rakastaen, sitten asia puheeksi että joko tai. Ei enää löysässä hirressä roikkuen. Jos ihastus on laantunut, elämässä eteenpäin.
Niin, miksi joku roikkuu huonossa parisuhteessa? Varmaan periatteessa samasta syystä eli irtipäästämisen tuska silloinkin, kun se olisi omaksi parhaaksi.
Toiveikas ihminen.
Moni roikkuu ihan hyvässäkin parisuhteessa, mutta samalla haaveilee siitä elämänsä rakkaudesta.
Ja olisi varmasti (edes) ystävä suuren rakkautensa kanssa, jos voisi.
Ihan vaan koska siten saisi olla toisen seurassa.
Ei tuo ystävyys tässä ole ongelma.
Se tässä on ongelma, että "ystäväsi" ei osaa mennä eteenpäin ja hakeutua kunnolliseen hyvään suhteeseen, tavoittamattomasta suuresta rakkaudestaan huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Anna sen elää omaa elämää. Jos roikkuu, niin roikkuu.
no kun suree sitten ja käy jotenkin sääliksi. Mutta olet oikeassa, oma valintahan se on, vaikka ei ikinä tule saamaan ko. ihmistä. ap
Vierailija kirjoitti:
Itsepetoksen muoto ja elämän väljehtymistä. Ei loppujen lopuksi palkitse millään muulla kuin täyttymättömillä toiveilla ja sitä seuraavalla kyynisyydellä.
Totaalinen ympäristön vaihdos hetkeksi, uusi harrastus mihin intensiivisesti uppoutuen, uusia ystäviä tai jokin elämää mullistava kokemus - jos ihmisenä kasvattaneen kokemuksen jälkeen vielä kaipailee tätä kaukomaan ystävää rakastaen, sitten asia puheeksi että joko tai. Ei enää löysässä hirressä roikkuen. Jos ihastus on laantunut, elämässä eteenpäin.
Olen samaa mieltä näistä. Oikein hyvin sanottu!
Ehkä tietää että vastaavia tunteita ei tule koskaan kokemaan kenenkään muun kanssa. Rakkauden ja intohimon euforia on uskomaton tunne eikä katoa tosirakkaudesta vuosikymmentenkään jälkeen
Anna sen elää omaa elämää. Jos roikkuu, niin roikkuu.