Miksi vielä 80-luvulla oltiin hoikkia, vaikka silloin ei terveydestä ja ruoasta tiedetty niin paljon kuin nykyään?
Vanhat rantakuvat 80-luku vs. 2021: Solakoiden naisten tilalle on tullut rantanorsuja ja urheilullisten miesten tilalle veteliä pallomahoja.
Nykyään lapsetkin ovat lihavia.
Kommentit (479)
Skuutit, wolt, energiajuomat, erikoiskahvit jne.
Silloin syötiin vähemmän ja liikuttiin enemmän. Ei ollut varaakaan isoja mahoja kasvattaa.
Nykymaailma on hassu, kaikkein köyhimmät ovat terveimpiä.
Arkiruoka oli sellaista kotiruokaa (lihakeitto, makaronilaatikko yms) jota ei huvittanut syödä ylettömiä määriä eikä ne olleet liian herkullisia ruokia toisin kuin nykyisin, se kun syödään paljon rasvaista "mättöä", joita voi tilataan kotiinkin yhtenään, vaan ennen ei tilattu. Joku pizzalla käynti oli ehkä kerran vuodessa. Ei nakkikioskillakaan usein.
Myös snacksien ja makeisten syönti ennen vähempää, lapsilla lauantai karkkipäivä jolloin sai jonkun 90g karkkipussi tai 10mk rahaa ostaa jotain.
Myös "taviksilla" suhde arkiliikuntaan oli se että fillarilla mentiin hyvinkin kauppaan/töihin, jota pidettiin normaalina. Nykyisin näyttää paljon niitä joilla sellainen olisi aivan tavatonta ja turn-off, vaikka matka olisi lyhyt. Lapset leikki paljon ulkona, juoksenteli metsissä ja pelasi joukkuepelejä.
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän. Ei ollut niin paljon valinnanvaraa kaupassa, oltiin köyhempiä ja elämäntyyli oli aktiivisempaa. Harrastuksiin mentiin polkupyörällä tai kävellen, leikittiin enemmän pihalla, ei katottu passiivisena telkkaria tai kännykkää kaikki vapaa-aika.
Juuri näin. Nykyään lapsiperheet käyvät usein syömässä mäkkiruokaa ja muuta roskaa.
Syötiin vähemmän ja liikuttiin enemmän.
Suomeen tulleet kansainvälisetkin ravintolat tarjoilevat aika epäterveellistä ruokaa loppujen lopuksi. Myös määrällisesti. Halpaa riisiä, pastaa ja vehnäjauhotuotteita.
Vierailija kirjoitti:
Tuota noin..ihmettelen kun sanotaan että ruoka oli kalliimpaa 80-luvulla..en tiedä missä asuitte mutta esim kahvi oli puolet halvempaa kuin myös lihat, yhdestä paprikasta ei tarvinnut maksaa 6 markkaa. Ruokaa ei vain mässytetty koko ajan, oli säännölliset ruoka-ajat ja herkkuja oli puolet vähemmän, myös annoskoot oli pienempiä. Porukka oli köyhempää..? Moni 80-luvulla oli kyllä hyvin toimeentuleva, myös tuet olivat eriluokkaa kuin nykyään. Minunkin perheeni oli aika varakas, sitten iski lama.
Ruokakulut veivät 80-luvulla suuremman osan tuloista kuin nykyään. Silloin ulkomaalaiset hedelmät ja kasvikset olivat hinnoissaan Suomessa. Mitään salaatteja ei arkiruokailuissa ollut vaan tehtiin ennemminkin kaali- ja porkkanaraasteita ja kasvissäilykkeitä. Marjastus ja sienestys oli tavallisempaa kansan parissa kuin nyt ja niistä saatiin ruokavalioon kevennystä ja ruokabudjettiin helpotusta.
Silloin suomalaiset olivat sitoutuneempia säännöllisiin ruoka-aikoihin eikä edes ollut samanlaisia mahdollisuuksia laiduntaa kuten nykyaikana. Herkkuja tehtiin kotona ja oli ihan tavallista, että lauantaisin leivottiin perheissä viikon pullat ja paakkelssit. Lettuja ja hilloa syötiin paljon. Lapsille keitettiin maitokaakaota illalla. Pikaruoka oli käytännössä suurimmassa osassa Suomea sama kuin grillillä käymistä. Siinä on suuri ero lähteekö sinne grillille vai wolttaako. Grilliruoka oli kallista tuloihin nähden.
Ennen välitettiin ulkonäöstä enemmän ja siitä huolehdittiin. Karkkipäivät oli ennen eikä niitä mussutettu päivästä toiseen. Nykyään ei enää jakseta välittää mitä tuoteselosteissa lukee ja mukavuus eellä mennään ja kulutetaan ultraprosessoitua ruokaa.
Paino ei ole mikään saavutus vaan hyvä kunto ja lihaksikkuus.
Käsitys liikkumisesta ja liikunnasta on muuttunut ihan täysin.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ihmiset olivat vielä hyvässä kunnossa ja sen ansiosta liikkuivat paljon kuin huomaamatta mikä nosti energiankulutusta merkittävästi. Eikä syöty näitä juustopekonikermasokeriruokia.
Kyllä osa söi niitä. Oma mummoni söi uunissa sulatettua suolaläskiä leipäpalojen kanssa.
Siihen aikaan ei ollut valittavissa yhtä paljoa maukasta ruokaa kuin nykyään. Ei kai kukaan syö nakkikastiketta, keitinperunoita ja porkkanaraastetta yhtään sen enempää kuin itsensä kylläiseksi? Sitä ei syöty viihteellisesti edes lounasravintoloissa kuten nykyään syödään kun käydään yhdessä pizzalla, hampurilaisella tai etnisessä ravintolassa. Siihen aikaan saatettiin tavata kahvilassa ja ottaa kahvi, tee ja ehkä joku pulla sen kanssa. Siinä on suuri ero saako sitten kahvilareissulla energiaa 500 kcal vaiko ravintolareissulla 1500 kcal + päivän muut kalorit siihen päälle.
Ennen vanhaan syöminen ei ollut samanlaista ajankulua ja viihdettä kuten nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Mihinkähän ne meidän iso-isovanhemmat kuoli? Sydän ja verisuonisairauksiin 60 vuotiaina. Myytti että ennen olisi oltu terveempiä. Silloin syötiin hemmetin epäterveellistä kotiruokaa, lähinnä perunaa ja rasvaa.
Lähes jokaisessa pihassa oli puutarha, josta saatiin vihanneksia, juureksia, puutarhamarjoja, omenoita. Metsästä kerättiin marjoja.
Mun sukupolven iso-isovanhemmat kuolivat yleisimmin keuhko- ja kuumetauteihin. Ei ollut lääkityksiä
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä lihava olin silloinkin.
Ei oltu.
Esim lukioaikana 70-luvun lopulla vuosikurssillamme oli 126 oppilasta joista 2 "lihavaa", luultavasti todellisuudessa n 60 kiloisia.
Äitini oli selkeästi "pieni ja pyöreä" muihin verrattuna - painoi enimmillään 60kg.
Nykyää 60 kiloinen katsotaan alipainoiseksi!
Minua pidettiin siihen aikaan lihavana ja olin jatkuvasti muiden hampaissa painoni vuoksi. Käytin koon 42 vaatteita ja olen pysynyt samankokoisena sinnikkäistä laihdutusyrityksistäni huolimatta. Nykyään moni sanoo minun olevan normaalipainoinen. BMI:ni on se 23,5.
ei kasari ollut kivikautta, ja aerobic oli kuumaa kamaa ja kehonmuokkaus kuten kehonrakennus. ihan samalla tavalla siihen aikaan oli ns ruokalautanen mitä pitää syödä ja television ääressäkin syötiin.
Vierailija kirjoitti:
Arkiruoka oli sellaista kotiruokaa (lihakeitto, makaronilaatikko yms) jota ei huvittanut syödä ylettömiä määriä eikä ne olleet liian herkullisia ruokia toisin kuin nykyisin, se kun syödään paljon rasvaista "mättöä", joita voi tilataan kotiinkin yhtenään, vaan ennen ei tilattu. Joku pizzalla käynti oli ehkä kerran vuodessa. Ei nakkikioskillakaan usein.
Myös snacksien ja makeisten syönti ennen vähempää, lapsilla lauantai karkkipäivä jolloin sai jonkun 90g karkkipussi tai 10mk rahaa ostaa jotain.
Myös "taviksilla" suhde arkiliikuntaan oli se että fillarilla mentiin hyvinkin kauppaan/töihin, jota pidettiin normaalina. Nykyisin näyttää paljon niitä joilla sellainen olisi aivan tavatonta ja turn-off, vaikka matka olisi lyhyt. Lapset leikki paljon ulkona, juoksenteli metsissä ja pelasi joukkuepelejä.
arkiruoka vei nälän ja myös säännöllinen ruokarytmi. en muista kakarana että olisin ollut koskaan ns nälkäinen.
Nykyisin Suomalainen, syö, dokaa, paskoo, pelaa ja makkoo 😂
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ei mädäntyneet ruutujen äärellä. Syömistä oli vähemmän ja vaikeammin tarjolla.
No ei ollut ruoka enää vaikeasti saatavilla. Päinvastoin esim ravintoloissa oli paljon monipuolisemmin. Nykyään on ne tietyt joka paikassa: pizzat, burgerit, kiinalaistyyppinen ja sushi. Kotiruokakin tehtiin oikeista raaka-aineista eikä tällaisista pseudo-ruuista. Oli nakkikioskeja ym joka nurkan takana, baariruokaa, uudet pizzeriat, hampurilaisravintolat, irtokarkkikaupat. Mutta se on totta, vaikka oli tarjontaa hyvistä herkuista, niitä ei nassutettu koko ajan ikään kuin jos et saa tunnin päästä ruokaa, kuolet nälkään. Ja tämä siis Helsingissä, en tiedä mitä esim maaseudulla.
Olen 80-luvun lapsi. Silloin ei ollut somea eikä suoratoistopalveluja ja muutenkin ruutuaika oli paljon vähäisempää kaikissa ikäluokissa koska TV:stä ei tullut ohjelmaa koko päivän ajan eikä myöhään yöllä. TV:tä katsottiin usein vain iltaisin max. 2-3 tuntia. TV-kanavia oli vain muutama.
Olimme lapsena paljon ulkona vuodemajasta riippumatta. Paljon leikkejä ja pelejä sekä urheilua. Urheilun harrastaminen ei maksanut maltaita, lähikoulun kentällä pelasimme jalkapalloa, kuningasta, lentopalloa ja talvisin jääkiekkoa ilmaiseksi. Saimme myös käyttää koulun korkeushyppytelinettä ja patjaa myös kouluajan ulkopuolella. Kävimme myös paljon uimassa melko läheisellä uimarannalla pyöräillen kesäisin. Lapsilla ja nuorilla oli tapana kokoontua yhteen joko jonkun kotiin tai sitten koulun pihalle ja toiminta oli hyvin aktiivista. Koululla oli myös hiihtolatu talvisin. Myös kotitöitä jouduimme tekemään. Marjastaminen ja sienestäminen kuului myös kesän ja syksyn ohjelmaan.
Ruoka ei ollut niin terveellistä ja monipuolista kuin nykyään. Etenkään kasviksia ja hedelmiä ei ollut niin paljon tarjolla. Mutta myskään herkkuja ei ollut tarjolla niin paljon ja herkkuja, mm. jäätelöä ei syöty niin paljon kerralla kuin nykyään. En muista syöneeni lapsena perunalastuja ym. vastaavia tuotteita koskaan. Karkkia meni kyllä useampi kerta viikossa mutta ei suuria määriä kerralla.
Kyllä aina on ollut lihavia ihmisiä, katsokaa vanhoja suomalaisia elokuvia. Lapsuudesta muistan heitä ihan livenä.
Ei ne tuhtiperäiset emännät ja isännät siellä uimarannalla olleet eikä naistenlehdissä.
Mutta niin paljon kuin pilkataan hiihtämistä kouluun ja eväänä ruisleipäpala ei tietenkään ollut ylipainon vaaraa vaikka pullaakin joka lauantai koska ei istuttu tietsikan vieressä woltin tuomaa pikaruokaa syömässä.
Vierailija kirjoitti:
Einekset olivat tyyliä maksalaatikko, purkkihernekeitto ja valmis vispipuuro. Muistan syöneeni niitä silloin. Syötiin, kun oli nälkä. Kotiruoka oli usein perunoita ja ruskeaa kastiketta. Kesällä mm. kesäkeittoa tai kalakeittoa.
Jaa, kyllä meillä syötiin itsetehtyä maksalaatikkoa ja hernekeittoa, vispipuurokin valmistettiin itse poimituista puolukoista. Kotona tehtiin montaa muutakin kotiruokaa, toki perunaa syötiin usein, mutta kyllä sen kanssa meillä ainakin oli muutakin kuin pelkkää ruskeaa kastiketta Marjoja syötiin paljon, kesällä pakastettiin kaksi isoa arkkupakastinta täyteen ja ja seuraavaan kesään mennessä ne oli syöty. Paljon syötiin juureksia ja kaalia.
Ihan yhtä lihava olin silloinkin.
Ei oltu.
Esim lukioaikana 70-luvun lopulla vuosikurssillamme oli 126 oppilasta joista 2 "lihavaa", luultavasti todellisuudessa n 60 kiloisia.
Äitini oli selkeästi "pieni ja pyöreä" muihin verrattuna - painoi enimmillään 60kg.
Nykyää 60 kiloinen katsotaan alipainoiseksi!