Lue keskustelun säännöt.
Anteeksi, mutta en ymmärrä etenkään sellaisia avioeroja, joissa on osallisina pieniä lapsia
14.08.2021 |
Lapset kärsivät avioerosta aina. Klisee, mutta totta. (Veljeni 9-vuotias tytär ilmoittaa edelleen vuoron perään sekä isälleen että äidilleen: - Miksi te ette voi muuttaa takaisin yhteen? Miksi me ei voida olla kuin oikea perhe? Erosta on nyt aikaa 3 vuotta.)
Kommentit (312)
Tässä nykyajan ”turhista eroista” suivaantuneille nostalgiannälkäisille ei-ymmärtäjille tämän päivän uutisvirrasta. Lainauksia:
”On tyypillistä, että ikääntyneiden kokema parisuhdeväkivalta on jatkunut jopa vuosikymmeniä”
”Nuoremmat jäävät harvemmin väkivaltaiseen suhteeseen, ja he myös hakevat tilanteisiin ikääntyneitä herkemmin apua”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että tässäkin ketjussa koko ajan todetaan, että nainen halusi lähteä.
Meillä ero tulossa. Yhdessä 15v. Lapset varmasti kärsineet joskus riitelystä, mutta enemmän kärsivät nyt, kun isä haluaa eron.
Ei alkoholi. Ei tupakka. Ei kolmansia osapuolia. Ei mitään oikeita ongelmia. Kuulemma vaan tympii. Elämä mennyt perheen kanssa ja kaikki jää kokematta.
Olen siis kohta yksin lasten kanssa. Mies haluaa pitää talon. Haluaa, että muutamme pois. Koska lapsilla on sitten tuttu paikka, JOS hän viikonloppuisin tai joskus ottaa luokseen.
Mies 39v. Ihan aikuinen, mutta aina ollut tarkka omasta elämästään. Harrastanut, kulkenut ja mennyt. Itse olen ollut se joustava. Nyt olen ihan pihalla.
Jossain oli joku "harmaa" mies täällä. Mistä sellaisen löytää? Ihan tavallisen hyvän miehen, jolle riittää tavallinen ja hyvä elämä.
Moni mies ei jaksa tylsää perhe-elämää. Joutuu kävelemään matkoillakin hitaammin kun 6-vuotias ei muuten pysy perässä. On sotkua, lapset riitelee keskenään. Tähän vaihtoehdoksi hehkeä lapseton tai lapsen jo aikuiseksi saanut nainen. Talon mies pitää ehdottomasti, vaimolle ja lapsille saa kelvata joku huonompi asumisvaihtoehto. Elareita ei halua maksaa ja tapaa lapsia joskus jos jaksaa ja omiin menoihin sopiin. Jos uusi vaimo vaatii saattaa hylätä lapset kokonaan.
Kuulostaa exältäni. Avioliiton aikana ei ollut valmis laittamaan suhteen eteen yhtään mitään. Vain hänen haluillaan ja asioillaan oli väliä eikä niistä voinut joustaa. Lopulta sain tarpeekseni ja tuli ero. Suurin syy oli miehen runsas alkoholin käyttö, tulehtunut ilmapiiri kotona ja miehen kieltäytyminen pariterapiasta. En nähnyt yhtään syytä jatkaa suhdetta, kun toinen ei joustanut mistään. Eron jälkeen sain kuulla olevani paska ämmä, joka ei koskaan hoitanut lapsia, ei maksanut mistään mitään, ei tehnyt kotona mitään... En tiedä miten oikein selvisimme niistä viikoista, kun ex oli koko viikon töissä eikä osallistunut kotona edes omien jälkiensä siivoamiseen. Eron jälkeen ex kieltäytyi elatusmaksuista, kunnes päästiin lastenvalvojalle. Tosin senkin jälkeen ex maksoi kun jaksoi. Ositusta ei ole tehty edelleenkään, kun ex ei siihen suostu. Saa nähdä miten käy, jos ex löytää uuden naisen joskus.
Siis mitä hel... nyt taas. Älä sinä ymmärrä turhia eroja, mutta en minä ainakaan lasten kanssa halua katsoa äijää, joka juo joka viikonloppu sohvalla molempina päivinä, ei osallistu juuri mihinkään yhteiseen juttuun, kaverit tärkeämpiä kuin perhe, ei tee juuri koskaan mitään kotitöitä, puhuu naisista akkoina, haukkuu idiootiksi lähes joka päivä ja lasten kuullen.... Mitäs vielä. Juu, lähdin kyllä ja sain kuulla olevani h....a, lut.. ja kaikkea muuta.
Eikä tämäkään päällepäin näkynyt, paheni vaan vuosien saatossa. Mies korkeakoulutettu ja ns. "fiksu".
Kun avioliitoista yli puolet päätyy eroon ja avoparien eroista ei pidä lukua itse pi...rukaan, niin minkä htin takia kuitenkin kaikkien vastaantulijoiden kanssa pitää hankkia USEITA lapsia kärsimään kahden epäkypsän ja vanhemmaksi sopimattoman vanhempien sekoiluista. Vastuunotto tekemisistään ei näytä olevan korkeassa kurssissa nykyään. Avioliittokin on osittain tahdon asia. Pelkkä alkuhuuma ei riitä.
Tunnen useitakin miehiä, jotka ovat 100 %:sesti sitoutuneet puolisoonsa ja perheeseensä, mutta valitettavan usein vain nykyajan ihmiset eivät osaa elää arkea. Kaikki koneet ja apuvälineet on keksitty, mutta ihminen väsyttää itsensä jonninjoutavalla touhuamisella, jolla ei ole oikeasti mitään merkitystä. Perheen yhteinen aika hyvin pelisäännöin riittää pienten lasten perheessä lujittamaan suhdetta. Digimaailma ei ole tärkeää, vaan lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne jotka menivät etenkin kirkossa naimisiin ja erosivat valehtelivat Jumalalle päin naamaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun avioliitoista yli puolet päätyy eroon ja avoparien eroista ei pidä lukua itse pi...rukaan, niin minkä htin takia kuitenkin kaikkien vastaantulijoiden kanssa pitää hankkia USEITA lapsia kärsimään kahden epäkypsän ja vanhemmaksi sopimattoman vanhempien sekoiluista. Vastuunotto tekemisistään ei näytä olevan korkeassa kurssissa nykyään. Avioliittokin on osittain tahdon asia. Pelkkä alkuhuuma ei riitä.
Tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ero on nimenomaan ainoa järkevien ihmisten ratkaisu, jos vanhempia ei enää yhdistä mikään muu kuin lapset.
Siinä alkaa tulla sit kuvioon toiset miehet /naiset ym. jos keskinäinen rakkaus on loppu.
Omituista edes ajatella, että ollaan lasten takia yhdessä.
Avioliitto (tai avoliitto) on 99% arkea ja maksimissaan 1% juhlaa. Nuorina ihastutaan ja juhlitaan. Vaatii pikkuisen aikuisuutta että on saman ihmisen kanssa vaikkapa 25v ja ajattelee että tämä on oikein edelleen, niissä kuuluisissa myötä- ja vastamäissä. Jos jompikumpi on keskenkasvuinen tai muutoin idiootti, niin luulen että on parempi erota.
Tunnen ex-pariskuntia joiden olisi kannattanut erota jo aiemmin, ja myös yhden 25v avioliitossa olleen parin, joiden olisi kannattanut erota 24v sitten (tai ei avioitua ollenkaan). Naisparka on sitkitellyt huonossa liitossa, koska joutuisi muuttamaan Espoosta pois, ja olisi epähienoa erota. Pieni nyrkinuhka ei saa lähtemään.
Tunnen myös yhden ex-pariskunnan jossa nainen juurikin nelikymppisenä ryhtyi voimakkaaksi aikuiseksi naiseksi ja lähti, jätti ukkonsa (mies ei juo, hyvä työ, symppis) ja neljä 18-7 vuotiasta lasta. Syy, en tiedä. Kusipäisyys kai, ”ihastui” johonkin joogiin tms. Mies jonka kanssa oli ei ollutkaan 20v liiton jälkeen se mitä hän oli aina elämältään halunnut. En ymmärrä, kuten ei aloittajakaan, vaikka tuossa ei niin onneksi lapset aivan pieniä olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset kärsivät enemmän siitä kun ei käytä erota siinä vaiheessa kun on vielä edes jonkinlaiset välit
Ei niitä lapsia saisi naittaa alunperinkään. Otsikossa sanotaan lasten kärsivän avioerosta. Ei ne lapset mitään eroa. Vanhemmat eroaa ja lapsille pitää olla sellaiset olot, että eivät vanhempien erosta kärsi.
Vierailija kirjoitti:
Ero on nimenomaan ainoa järkevien ihmisten ratkaisu, jos vanhempia ei enää yhdistä mikään muu kuin lapset.
Siinä alkaa tulla sit kuvioon toiset miehet /naiset ym. jos keskinäinen rakkaus on loppu.
Omituista edes ajatella, että ollaan lasten takia yhdessä.
Minkä vuoksi mennään sokeana naimisiin ja sellasen kanssa jota ei perinpohjin tunne?
Kun avioliitto ja perhe on koko yhteiskunnan peruspilari tavallaan, niin siihen pitäisi panostaa kunnolla ja suunnitella mahdollisimman hyvin.
Kärsivät aluksi, mutta eivät ehkä enää myöhemmin.