Lue keskustelun säännöt.
Anteeksi, mutta en ymmärrä etenkään sellaisia avioeroja, joissa on osallisina pieniä lapsia
14.08.2021 |
Lapset kärsivät avioerosta aina. Klisee, mutta totta. (Veljeni 9-vuotias tytär ilmoittaa edelleen vuoron perään sekä isälleen että äidilleen: - Miksi te ette voi muuttaa takaisin yhteen? Miksi me ei voida olla kuin oikea perhe? Erosta on nyt aikaa 3 vuotta.)
Kommentit (312)
kuka nyt ilman jaksaa jos tottunut hjyvää kirjoitti:
eihän niitä ymmärrä jos ollaan samalla aaltopitudella ja seksiäkin on, eikös palstalaisille oo tuttu että se on ero tai petos jos seksiä tule
No ei kai sitä kukaan normaalin seksuaalisuuden omaava selibaatissakaan halua loppuelämäänsä elää? Tai edes 18 vuotta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei paljoa perhettä ajattele, kun kyllästyvät ukkoonsa.
Nimenomaan ajattelevat perhettään, kun kyllästyvät ryyppäävään ja räyhäävään ukkoonsa.
Suurin osa eroista ei johdu ryyppäämisestä tai räyhäämisestä, vaan kyllästymisestä mieheen.
Omasta lähipiiristä olen havainnut, että tavallaan tämä pitää paikkansa, mutta yleensä se kyllästyminen liittyy miehen passiivisuuteen. Todella moni mies muuttuu yhdeksi lapsista jossain vaiheessa perhe-elämää. Naiset sitten kyllästyvät tilanteeseen ja häipyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä erosin itsekkäistä syistä. Ero on omille lapsilleni ollut se lapsuuden traumatisoivin asia. Taustalla ei ole alkoholismia, ei väkivaltaa, ei edes riitelyä, ei mitään. Olen koulutettu ja hyvätuloinen, kuten on myös lasteni isä, eikä ero vaikuttanut esim. lastemme elintasoon mitenkään. Heillä on kaksi kotia, kyllä, mutta sekin on heidän oma toiveensa. Muitakin vaihtoehtoja on pöydällä ollut. Koulussa he pärjäävät erinomaisesti ja molemmilla on myös harrastuksia, joissa he menestyvät.
Minä uskon, että ero itsessään ei aiheuta ongelmakäyttäytymistä. Ennemmin ne asiat, jotka sen eron aiheuttavat, aiheuttavat myös niitä ongelmia.
Itsekkäistä syistä? Ja mitähän ne mahtavat olla?
Sellaisista, joihin ei liittynyt alkoholia, väkivaltaa, riitoja tai kolmansia osapuolia. Sen enempää sinun ei tarvitse tietää.
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei paljoa perhettä ajattele, kun kyllästyvät ukkoonsa.
No, kun mies on v-mäinen elostelija, niin on täysi oikeus erota tästä. Elostelija, joka kehuu (??) pettäneensä kaikkia tapailemiaan naisia 🤮🤮🤮🤮🤮 Joo, olen tavannut tällaisen-en ole ollut naimisissa. Sen verran nilkki äijä.
Mies jätti kun lapsi oli 10 kk. Ei sitten jaksanutkaan tinkiä omasta elämästään. Oli rankkaa, mutta toisaalta lapsi ei kärsinyt erosta, kun ei muista meidän olleen yhdessäkään. Olisin kyllä halunnut pysyä yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En allekirjoita tuota, että lapset kärsisi aina ja automaattisesti. Itse olin ala-asteella, kun ensimmäisen kerran pyysin äidiltä että eroaisivat isän kanssa. Oli ihan hirveää kasvaa ilmapiirissä, jossa joutui jatkuvasti kävelemään munankuorilla, miettimään että mistä tuulee seuraavaksi ja liennyttelemään kireää ja tulehtunutta ilmapiiriä joka jumalan joulu, kun isä kiukutteli niin kuin uhmaikäinen kolmevuotias ja äiti yritti itku kurkussa väkertää viimeisiä joulukoristeita paikoilleen ja eväitä pöytään.
Yllätys, yllätys olin ensimmäisissä omissakin parisuhteissani pelkkä heittopussi ja kynnysmatto, kun en ollut koskaan nähnyt mallia siitä että välillä on ihan ok puolustaa omiakin tarpeitaan ja mielipiteitään. Luojan kiitos pääsin noista käytösmalleista sittemmin eroon, mutta töitä se vaati ja omia lapsia en siitä huolimatta uskalla hankkia ikinä, kun en halua ottaa pienintäkään riskiä että tahtomattani siirtäisin huonoja käytösmalleja eteenpäin jos ne jostakin pinnan alta kuitenkin puskisi.
Voi ei, osanottoni ja myötätuntoni. Itse olen varttunut ydinperheessä, joten en yhtään osaa kuvitella, millaista tuollainen voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä erosin itsekkäistä syistä. Ero on omille lapsilleni ollut se lapsuuden traumatisoivin asia. Taustalla ei ole alkoholismia, ei väkivaltaa, ei edes riitelyä, ei mitään. Olen koulutettu ja hyvätuloinen, kuten on myös lasteni isä, eikä ero vaikuttanut esim. lastemme elintasoon mitenkään. Heillä on kaksi kotia, kyllä, mutta sekin on heidän oma toiveensa. Muitakin vaihtoehtoja on pöydällä ollut. Koulussa he pärjäävät erinomaisesti ja molemmilla on myös harrastuksia, joissa he menestyvät.
Minä uskon, että ero itsessään ei aiheuta ongelmakäyttäytymistä. Ennemmin ne asiat, jotka sen eron aiheuttavat, aiheuttavat myös niitä ongelmia.
Itsekkäistä syistä? Ja mitähän ne mahtavat olla?
Sellaisista, joihin ei liittynyt alkoholia, väkivaltaa, riitoja tai kolmansia osapuolia. Sen enempää sinun ei tarvitse tietää.
Ei vaikuta terveeltä itsekkyydeltä tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo että mennään riitelyn taakse, no mitä jos ette riitelisi? Yrittäisitte nousta tilanteen yläpuolelle? Lapsille on siis paras koti sellainen jossa ei tapella, no mitä se vaatisi? Siis jos eroa ei oteta vaihtoehdoksi.
Itse pelkäsin jo omani ja lapseni hengen menetystä. Enkä turhaan. Sellainen hirveä raivo näkyi pahoinpitelijän silmistä. Silmät todella seisoivat päässä. Olin aika hiljaa aina, koska se oli paras tapa säilyä tosiaan hengissä.
Nyt tuntuu, että minussa on vielä kymmenien vuosienkin jälkeen sisälle lukittua vihaa. Ymmärrän täysin niitä naisia, jotka päätyvät tappamaan tuollaisen väkivaltaisen juopon. Tietenkin sitten lapselta häviää myös äiti, siksi oli kuitenkin parempi, että säilytin malttini.
Ja joku ei sitten ymmärrä avioeroja...miettiköön vaan omaa elämäänsä, tuskin ymmärrys riittääkään pitemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioerot korreloivat vahvasti sosiaaliryhmän kanssa. Jos haluaisi karrikoida, perheet voisi jakaa kolmeen ryhmään.
1) Syrjäytyneet. Lapsia tulla tupsahtaa ilman varsinaista parisuhdetta. Ei missään vaiheessa ydinperhettä. Voimakas periytyvyys samanlaiseen perheettömyysmalliin myös seuraavissa polvissa.
2) Työväestö, alempi keskiluokka. Sama piirre joka ilmeni jo koulutuksen osalta, jatkuu. Jotain saadaan kyllä aikaiseksi, mutta pitkäjänteisyys puuttuu. Kaikissa lapsiperheissähän tulee konflikteja. Näitä ei osata joko ratkaista, hakea apua tai kohtuullisissa tapauksissa yksinkertaisesti sietää. Myös lähdekritiikin puute on yhtenä syynä. Vailla tieteellistä koulutusta uskotaan median ja mainosten antama käsitys siitä, että olet sen arvoinen. Joka hetki pitäisi olla maksimaalisen onnellinen ja seksuaalisesti tyydyttynyt, mikä ei tietenkään ole kenellekään mahdollista. Kohtalainen periytyvyys seuraavaan sukupolveen, siirtymiä myös alempaan ja ylempään ryhmään.
3) Ylempi keskiluokka ja eliitti. Tämä ryhmä on pitkäjänteisin, parhaiten koulutettu ja muutenkin informoitu. Yleensä naimisissa, lapsia keskimäärin enemmän kuin edellisissä ryhmissä. Avioerojakin tulee, mutta usein vasta siinä vaiheessa kun lapset jo aikuisia. Eron jälkeen pysytään ystävinä, mies usein pariutuu uudestaan, nainen ei. Elämässä ollaan totuttu jaksamaan muissakin vaikeissa tilanteissa, samoin tehdään avioliiton kriiseissä. Muita parisuhdetta tukevia tekijöitä ovat runsaat sosiaaliset suhteet, joista osa yhteisiä sekä raha. Yhteisten ystävien "jakaminen" samoin kuin kalliin asunnon sekä kesämökin ei ole mikään yksinkertainen prosessi, mikä ymmärretään ennakolta. Tämä perhemalli on niin ylivoimainen, että sen kokeneet lapset pyrkivät samaan omassa elämässään eli hyvin voimakas periytyvyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei paljoa perhettä ajattele, kun kyllästyvät ukkoonsa.
Älä viitsi. Avioliitot hajoaa monesti miehen liialliseen viinankäyttöön ja muutenkin siihen, että mies ei kanna vastuutaan perheessä. Tuollaisessa suhteessa nainen eroaa juuri sen takia, koska ajattelee lasten, eli sinun sanoin perheen parasta.
Taas ylläpidetään täydellistä äitimyyttiä. Äiti eroaa vaan, koska ajattelee lasten parasta. Ei tietenkään ikinä itsekkäistä syistä. Miksei ikinä kuule naisen sanovan, että kyllä minussakin jotain vikaa oli? Että me mokattiin tämä homma? Sen sijaan ex on aina narsisti ja hullu ja itse täysin syytön kaikkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kersa ei ole mikään v..n syy pysyä yhdessä jos tunteet kuolleet. Kiesus mitä p..aa.
Tunteen varaanko perhettä rakennetaan? Tunteita tulee ja menee, ja jos nykyiset ei miellytä, niitä voi muuttaa tekemällä jotain toisin. Perheen pitää olla omia hetkellisiä tunteita tärkeämpi.
On patempi erota kuin jatkaa huonoa suhdetta, josta kärsivät myös lapset!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä hämmästyin kun mun vanhempi tyttö (11 vee) sanoi mulle yhtenä päivänä että se on juureton, että tuntuu ettei kotia ole missään. Ajattelin että wtf, sillä on vaan 2 kotia, eihän se nyt voi ketään juurettomaksi tehdä. M42
Sun kommenttia on alapeukutettu koska se on palstan yleisen mielipiteen vastainen. Toivottavasti sun tytölle löytyy jotenkin hyvä ratkaisu. Onhan niitä esim hyvin juurtuneita kaksoiskansalaisiakin, oisko heillä hyviä ideoita teidän tilanteeseen? Kaikki ihmiset on myös tietty yksilöitä, tyttösikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein tyhjäpäisimpiä naisia lienevät ne, jotka hankkiutuvat paksuksi jonkun kelvottoman retkun kanssa ja päätyvät jo alun alkaen yskinhuoltajaäideiksi. Siinä sitä on impulsiivisuutta kerrakseen.
Sääliksi käy ennen kaikkea näiden lapsia. Heistä tulee usein jo alun alkaen yhteiskunnan väliinputoajia.
En ole todellakaan impulsiivinen, ihan päinvastoin. En jaksa/halua enempää avautua, mutta myöskään minun lapsestani ei tullut mitään väliinputoajaa. Hyvin koulutettu, työelämässä ollut jo opiskeluajoistaan saakka. Ei yhtään säälittävä ihminen! Niin, en myöskään kuvailisi itseäni tyhjäpäiseksi, vaikka kovin koulutettu en itse olekaan. Työelämässä kymmeniä vuosia. Osasin kuitenkin tukea lastani opiskelussa, koska hän on oikeasti älykäskin.
Provojahan nämä ovat tai ainakin surkeita yleistyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei paljoa perhettä ajattele, kun kyllästyvät ukkoonsa.
No, kun mies on v-mäinen elostelija, niin on täysi oikeus erota tästä. Elostelija, joka kehuu (??) pettäneensä kaikkia tapailemiaan naisia 🤮🤮🤮🤮🤮 Joo, olen tavannut tällaisen-en ole ollut naimisissa. Sen verran nilkki äijä.
Miksi nainen tyytyy sellaiseen? Vielä naimisiin?
Avioeroja on ollut maailman sivu. Tosin ennen, esim. vielä 1960-luvulla, ei erottu ihan kevein perustein. Nyt saatetaan erota jo ihan siitä syystä, että mies ei suostu ryhtymään kasvissyöjäksi.
Tässä voisi katsoa myös käytännön ulottuvuuden alle. Nimittäin koko keskustelu kumpuaa normista. Se, mitä pidetään normaalina, vaikuttaa lapsen ja tietysti koko perheen kokemukseen omasta elämästään.
Ja normit muuttuvat. Vielä parikymmentä vuotta sitten oli huomattavasti suurempi kynnys lähteä liitosta, koska pohjalla oli hyvin erilainen näkemys siitä, miten elämää pitää elää.
Käytännössähän ero ei ole ollut mahdollisuus ihmiskunnan historiassa, mutta toisaalta liittojenkaan ei oletettu perustuvan millään tavalla rakkauteen.
Nyt yhtälö on mahdoton (rakkaus suhteen koossapitävänä voimana ja erot tavallisia) ja tulee johtamaan alati minipuolistuvaan perhe- ja parisuhdemalliin. Kun pohja on heterogeeninen, niin myöskin normi taipuu. Silloin lapset tottuvat uusperheisiin ja muihin mahdollisiin ratkaisuihin huomattavasti vähemmällä kivulla.
Älkää siis turhaan miettikö, että voiko erota. Kyllä voi. Ja näin tekee suurin osa. Olen itse opettaja ja ryhmänohjaajana lukiossa tajuaa hyvin todellisuuden, kun katsoo oman porukan tietoja. Jos 28 opiskelijasta kymmenen vanhemmat asuvat samassa osoitteessa, niin se on suunnilleen normi. Sama tilanne ollut ainakin viimeiset kymmenen vuotta.
Aika haudata fantasiat ikuisesta ydinperhemallista ihan vaan lasten takia. Kun sitä ei pystytä toteuttamaan, niin arvojen pitää muuttua vastaamaan todellisuutta.
Somessa tullut esille kehonkuvan kieroutuma ja se on lähtenyt muuttumaan, samoin suhtautuminen naisiin. Seuraavaksi on perheen vuoro.
En minäkään. Pienten lasten ri kuulu mennä avioon muutenkaan. Kyllä avioliittoon menneessä pitäisi olla täysi-ikäinen.
Tosin onhan se hyvä että pienet lapset, jotka jostain syystä ovat avioliittoon joutuneet, saavat myös eron.
Kaikkein tyhjäpäisimpiä miehiä lienevät ne, jotka pamauttavat paksuksi joidenkin kelvottomien luuskien kanssa ja päätyvät jo alun alkaen yksinhuoltajiksi. Siinä sitä on impulsiivisuutta kerrakseen.