Päiväkodin tätien virkahierarkia...
Itselleni lapsen ryhmän hoitajat ovat kaikki samanarvoisia riippumatta siitä, onko titteli koulutus elto, lto, hoitaja vai avustaja. Kesti pitkään ennen kuin edes tajusin 2-vuotiaan tyttöni päiväkotiuran viime syksynä alettua, että pk:ssa on tällainen virkahierarkia olemassa - niin samaan tapaan näyttävät perustyötä tekevän. Vaippojen vaihdon tyylissä yms. ei näytä suurta eroa olevan. Toki ymmärrän, että rooli kasvatustyössä saattaa olla ja varmaan onkin eri ammattiryhmillä erilaista.
Nyt sitten kun ryhmästä yksi työntekijä jäi eläkkeelle, kysyin sitten että tietävätkö jo kuka tulee uudeksi hoitajaksi kun Marja jäi pois. Täti, olisko itse sitten ope tai hoitaja koultukseltaan, suorastaan tuohtui ja sanoi "mutta Marjahan oli avustaja". Korjasin sitten kysymystäni, että no kuka tulee uudeksi avustajaksi.
Onko se oikeasti näin tarkkaa? Näkyykö virkahierarkia jotenkin koko ajan arjessa, niin että lastentarhanopettajat kukkoilevat ylimpänä, sitten tulevat lastenhoitajat, ja pahnanpohjimmaisena simputettuina ne avustajat?
Kommentit (155)
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 10:18"]
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 15:46"]Tädittelystätulee mielikuvat: tanttamainen, vanha, seksuaalisen viehätysvoimansa aikoja sitten kadottanut,
hössöttävä, päivittelevä, näkymätön, turhantärkeä, ärsyttävä.Neutraaliako?
[/quote]
Vai oli sulla sellasia tätejä. Mun tädit oli ihania, turvallisia, hauskoja ja yksi oli mielestäni maailman kaunein nainen.
Täti sanaa käyttämällä halutaan korostaa tämän päiväkodin aikuisen turvallisuutta ja luotettavuutta. Eihän seksuaalisen haluttavuuden pitäisi mitenkään näkyä tai tuntua suhteessa lapsiin!!!
[/quote] Minusta asiaa ei voi tarkastella vain lapsen näkökulmasta, vaan myös nimityksen kohteen näkökulmasta. Nimityksen kohteillakin kun on tunteet. Seksuaalinen haluttavuus ei tietenkään liity lasten maailmaan, mutta se voi hyvin olennaisesti liittyä täditeltävän naisen maailmaan.
Mielenkiinnosta; miten te tädittelijät toimitte esimerkiksi tällaisessa tilanteessa:
Olet hakemassa lastasi päiväkodista. Eteisessä edellänne kävelee kotiinlähdössä vieraan ryhmän lapsi äitinsä kanssa. Äiti vaikuttaa vähän reilu parikymppiseltä. Lapsesi lähtee kiilaaman naisen ohi ovella, yrittää tunkea ahtaasta välistä, raollaan olevasta ovesta.
Sanotko esim "Anna tädin mennä ensin"?
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 21:20"][quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 10:18"]
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 15:46"]Tädittelystätulee mielikuvat: tanttamainen, vanha, seksuaalisen viehätysvoimansa aikoja sitten kadottanut,
hössöttävä, päivittelevä, näkymätön, turhantärkeä, ärsyttävä.Neutraaliako?
[/quote]
Vai oli sulla sellasia tätejä. Mun tädit oli ihania, turvallisia, hauskoja ja yksi oli mielestäni maailman kaunein nainen.
Täti sanaa käyttämällä halutaan korostaa tämän päiväkodin aikuisen turvallisuutta ja luotettavuutta. Eihän seksuaalisen haluttavuuden pitäisi mitenkään näkyä tai tuntua suhteessa lapsiin!!!
[/quote] Minusta asiaa ei voi tarkastella vain lapsen näkökulmasta, vaan myös nimityksen kohteen näkökulmasta. Nimityksen kohteillakin kun on tunteet. Seksuaalinen haluttavuus ei tietenkään liity lasten maailmaan, mutta se voi hyvin olennaisesti liittyä täditeltävän naisen maailmaan.
[/quote]
Päiväkodin tädeistä on puhuttu maailman sivu. Jos se nyt jollain muotoa vääristää jonkun seksuaalista identiteettiä, niin luulenpa että ongelma on jossain muualla kuin tädittelyssä. Tsiisös.
Kommenttina tuohon lääkäriin ja tädittelyyn, aika usein minua kutsutaan lääkäritädiksi eikä se ole vielä työtä haitannut. Lapseni tädittelevät vieraita naisia, ja sen puhuttelutavan ovat vanhemmiltaan oppineet. Hyvä käytös ei ole tädittelystä kiinni.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 15:46"]Tädittelystätulee mielikuvat: tanttamainen, vanha, seksuaalisen viehätysvoimansa aikoja sitten kadottanut,
hössöttävä, päivittelevä, näkymätön, turhantärkeä, ärsyttävä.Neutraaliako?
[/quote]
Vai oli sulla sellasia tätejä. Mun tädit oli ihania, turvallisia, hauskoja ja yksi oli mielestäni maailman kaunein nainen.
Täti sanaa käyttämällä halutaan korostaa tämän päiväkodin aikuisen turvallisuutta ja luotettavuutta. Eihän seksuaalisen haluttavuuden pitäisi mitenkään näkyä tai tuntua suhteessa lapsiin!!!
Jos pk työntekijät vaaditte, että vanhemmat käyttävät teistä vain etunimiä, niin sitten teidän pitää toimia samoin vanhempia kohtaan. Meidän pk:saa kukaan hoitajista ei ole koskaan puhutellut minua nimeltä, epäilen vahvasti, että sitä muistaisivat. Korkeintaan lapsen oma hoitaja, mutta vähän huterasti hänkin.
Olen lto:ksi opiskeleva, muutaman vuoden päälle parikymppinen nainen. Tädittely ei minua haittaa, tärkeintä on kuitenkin lämmin vuorovaikutus lapsen kanssa. Ehkä täti-sanaa pelkäävillä on jokin kriisi naiseutensa tai ammatillisen asemansa suhteen?
Kutsun päiväkodin henkilökuntaa nimillä. Lapsen ryhmässä on kolme aikuista, joten tietenkin pystyn opettelemaan ja muistamaan heidän nimet ja käyttämään niitä. Jos tulee tilanteita, missä pitää viitata itselleni tuntemattomaan henkilöön, voin joko kysyä hänen nimeään tilanteessa tai käyttää jotain yleisnimikettä kuten siivooja, keittäjä, hoitaja, aikuinen tms. Päiväkodin aikuiset, hoitajat, opet ja avustajat ovat tärkeitä ihmisiä lapselle, viettäähän lapsi yleensä toiseksi eniten aikaansa päiväkodissa ja sen henkilökunta on näin merkittävässä osassa tukemassa lapsen kasvua ja kehitystä. Olisi vähättelevää ja erikoista, jos en edes tietäisi näiden ihmisten nimiä!
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 10:18"][quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 15:46"]Tädittelystätulee mielikuvat: tanttamainen, vanha, seksuaalisen viehätysvoimansa aikoja sitten kadottanut,
hössöttävä, päivittelevä, näkymätön, turhantärkeä, ärsyttävä.Neutraaliako?
[/quote]
Vai oli sulla sellasia tätejä. Mun tädit oli ihania, turvallisia, hauskoja ja yksi oli mielestäni maailman kaunein nainen.
Täti sanaa käyttämällä halutaan korostaa tämän päiväkodin aikuisen turvallisuutta ja luotettavuutta. Eihän seksuaalisen haluttavuuden pitäisi mitenkään näkyä tai tuntua suhteessa lapsiin!!!
[/quote]
Tädittely ei korosta ammattitaitoa ja ihmistä varhaiskasvatuksen ammattilaisena. Harva itseään ja koulutustaan arvostava haluaa olla työssään "täti".
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 10:46"]Kutsun päiväkodin henkilökuntaa nimillä. Lapsen ryhmässä on kolme aikuista, joten tietenkin pystyn opettelemaan ja muistamaan heidän nimet ja käyttämään niitä. Jos tulee tilanteita, missä pitää viitata itselleni tuntemattomaan henkilöön, voin joko kysyä hänen nimeään tilanteessa tai käyttää jotain yleisnimikettä kuten siivooja, keittäjä, hoitaja, aikuinen tms. Päiväkodin aikuiset, hoitajat, opet ja avustajat ovat tärkeitä ihmisiä lapselle, viettäähän lapsi yleensä toiseksi eniten aikaansa päiväkodissa ja sen henkilökunta on näin merkittävässä osassa tukemassa lapsen kasvua ja kehitystä. Olisi vähättelevää ja erikoista, jos en edes tietäisi näiden ihmisten nimiä!
[/quote]
Juuri näin!
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 10:02"]
Mielenkiinnosta; miten te tädittelijät toimitte esimerkiksi tällaisessa tilanteessa:
Olet hakemassa lastasi päiväkodista. Eteisessä edellänne kävelee kotiinlähdössä vieraan ryhmän lapsi äitinsä kanssa. Äiti vaikuttaa vähän reilu parikymppiseltä. Lapsesi lähtee kiilaaman naisen ohi ovella, yrittää tunkea ahtaasta välistä, raollaan olevasta ovesta.
Sanotko esim "Anna tädin mennä ensin"?
[/quote]
Ei se noin mene vaan naista kutsutaan vaikka Adan äidiksi, Oonan äidiksi, Jeren äidiksi lapsen mukaanja kun isä tulee hakemaan lasta niin hän on sen ja sen isä.
Minulle täti sana kuvaa turvallisuutta ja luottamusta.
Voisikohan äitejä kutsua myöskin tädeiksi? "Lähdepäs nyt Pirkko tädin kanssa kotiin". Mistä sitä pystyy tosiaan muistamaan kaikkien äitien nimiä tai mistä sitä edes tietää, onko hakija äiti vai äitipuoli vai mikä.
Oikeasti minua ei kyllä haittaa yhtään tulla kutsutuksi tädiksi. Tädittelyä ei tarvitse minusta tulkita arvostuksen puuteeksi, ellei muu kommunikaatio ja asennoituminen tue tulkintaa. Täti on siis minulle neutraali sana. Sen sijaan vähättelyä ja mitätöintiä en hyväksy enkä sitä halua ottaa vastaan. Se tarkoittaa myös sitä, ettei itse saa vähätellä ja mitätöidä muita, vaan toimia itsekin asiallisesti ja toista ihmistä arvostavasti, vaikka aina tietenkään kaikkia tekoja ei voikaan arvostaa, jos ne kokee perustellusti moraalisesti vääriksi.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 10:45"]Jos pk työntekijät vaaditte, että vanhemmat käyttävät teistä vain etunimiä, niin sitten teidän pitää toimia samoin vanhempia kohtaan. Meidän pk:saa kukaan hoitajista ei ole koskaan puhutellut minua nimeltä, epäilen vahvasti, että sitä muistaisivat. Korkeintaan lapsen oma hoitaja, mutta vähän huterasti hänkin.
[/quote]
Erikoisen kuuloisia hoitajia teillä. Miten he sitten sinua puhuttelevat? Siis jos juttelette kasvotusten kahdestaan, oletko silloinkin "Maijan äiti"?
Itse puhuttelen vanhempia nimeltä, tottakai. Muu tuntuisi hankalaltakin. Luontevaa on huikata vanhemmalle esimerkiksi "Hei Merja, sopiihan teille se kasvatuskeskustelu ensi keskiviikkona?"
Meillä myös ryhmän lapset osaavat toisten lasten vanhempien nimet, koska niitä käytetään. On kunnioittavaa puhua ihmisestä nimellä, kun se tiedossa on :).
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 10:52"][quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 10:02"]
Mielenkiinnosta; miten te tädittelijät toimitte esimerkiksi tällaisessa tilanteessa:
Olet hakemassa lastasi päiväkodista. Eteisessä edellänne kävelee kotiinlähdössä vieraan ryhmän lapsi äitinsä kanssa. Äiti vaikuttaa vähän reilu parikymppiseltä. Lapsesi lähtee kiilaaman naisen ohi ovella, yrittää tunkea ahtaasta välistä, raollaan olevasta ovesta.
Sanotko esim "Anna tädin mennä ensin"?
[/quote]
Ei se noin mene vaan naista kutsutaan vaikka Adan äidiksi, Oonan äidiksi, Jeren äidiksi lapsen mukaanja kun isä tulee hakemaan lasta niin hän on sen ja sen isä.
Minulle täti sana kuvaa turvallisuutta ja luottamusta.
[/quote]
Mutta jos lapsi on toisesta ryhmästä etkä siis tiedä hänen nimeään?
Lapseni päiväkodissa henkilökuntaa kutsutaan etunimillä tai "aikuisiksi". Jos esim. haen lastani pihalta, enkä näe tuttua ryhmään kuuluvaa henkilökuntaa, kysyn lapselta "kuka täällä on teidän aikuinen". Lapsi osaa sitten osoittaa oikean sijaisen tai kertoo, että sen on "Riitta" ja osaan kysyä vieraalta henkilökuntaan kuuluvalta, että missähän "Riitta" mahtaa olla.
Missä ammateissa te olette, ketkä haluatte, että teitä kutsutaan työssänne ja ammattilaisina tädeiksi? :)
Jos ette halua itse olla tätejä, niin miksi päiväkodin henkilökunnan tulisi sellaisia olla?
yleensä päiväkodin henkilökunta tietää kaikkien lasten nimet, koska ulkoilujen aikana lapsia voidaan valvoa yli ryhmärajojen, ja silloin on tiedettävä lapsien nimet. Samoin monesti henkilökunta sijaistaa toisissa ryhmissä ja lapsetkin saattavat leikkiä eri ryhmän tilassa, jos siellä on paremmin tilaa ja lapsi näin haluaa. Varhain aamulla ja iltapäivällä ryhmiä sekotellaan, koska henkilökunnasta kaikki ei ole kuin muutama vasta/enää silloin paikalla ja heillä on vastuu kaikista läsnäolevista lapsista.
Mielestäni ongelmana ei ole se, miten vieraita tai tuttuja aikuisia nimitetään lapsen kanssa puhuttaessa, sillä sana täti on lastenkielinen ilmaisu silloin kun se ei viittaa sukulaisuussuhteeseen. Täti-sanan käyttö osoittaa mielestäni vähättelyä aikuistenvälisissä keskustelutilanteissa, kaikki tietävät, että sanoilla sossuntäti ja kukkahattutäti on negatiivinen konnotaatio. Tarhatäti jatkaa samaa sarjaa. Se viittaa merkityssisällöltään siihen, ettei henkilö ole uskottava tai ammattitaitoinen, vaan "höpsähtänyt" tai jotenkin muuten laaduton. Kieli rakentaa sosiaalista todellisuutta ja valtahiearkioita. Tädittely on tapa vähentää toisen ihmisen uskottavuutta.
Aikuistenvälinen kommunikaatio on mielestäni asia erikseen. Lapset voivat meillä hyvin kutsua vieraita aikuisia sediksi ja tädeiksi. Kommunikaatiossa sanoilla on vaan osa merkitystä, tapa, miten puhutaan on merkitsevä. Eihän meistä kukaan ole äiti muille kuin lapsille ja lasten kautta puhutteleville.
-äiti, lääkäritäti tai LT, lastentautien el, asiayhteydestä riippuen
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 09:31"][quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 10:36"][quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 10:25"]
Minusta naiset voisivat kasvattaa jo sen verran itsetuntoa, että lakkaisivat kyttäämästä koko maailmaa siitä näkövinkkelistä, että arvostetaanko mua ja arvostetaanko enemmän vai vähemmän kuin muita, ja voi luoja, ei tietenkään arvosteta, minä tässä raadan ja koulutan ja eihän se missään näy. Sillä lailla tekee itsestään vuosikymmenien aikana turhasta loukkaantujan, aina pahantuulisen marttyyrin ja tyytymättömän ryppyotsaisen TÄDIN.
Ei miehetkään istu päiväkausia miettimässä, että mitäs kun kaikki täällä moikkaa mua ja Markkua ihan samalla lailla, vaikka Markku on vaan teknikko ja minä sentäs insinööri. Että ymmärtääkö ne nyt ollenkaan, että eihän me olla tässä samalla viivalla, mää oisin niinkö melkeistä kuin lääkäri ja Markku vaan, no, sellanen apupoika vaan. Että eikö sen pitäisi jo naamastakin näkyä, kumpi meistä on kouluja käynyt, mutta ei, tuossa ne pässit vaan pitää meitä ihan samanarvoisina. Eivät nää että minä olen tässä ihan superior koska olen opiskellut kolme vuotta enemmän kakskytä vuotta sitten kuin mitä Markku. Taidanpa tästä loukkaantua nyt, mutta kenellekään en sitä kerro, en, saavat sitten miettiä että mikähän se tuollakin on.
[/quote]
Mikä miesvaltainen työpaikka on, jossa miehiä kutsutaan sediksi?
"Menepä sedän mukaan", sanoisit lapselle. Just just. Voi olla, että mies ei jaksaisi matalpalkka-alaa, jossa ei saa työskennellä koulutustaan vastaavalla tavalla, ja jossa hänestä puhutaan setänä.
[/quote]
Kirjastossa tänään viimeksi puhuin sedästä ja iloisesti meille hymyili ja jutteli. Ei ollut nimeä rinnassa eikä esitellyt itseään, eli miksi olisi pitänyt sanoa "sano kirjastoaikuiselle kiitos" ei hyvä!
[/quote]
Vaikka tuolloin sanoit "setä", niin eihän se tarkoita, että sun olisi aina pakko täditellä päiväkodin työntekijöitä. Nyt oli kyse heistä eikä yhdestä kirjaston työntekijästä.