Mikä on mielestäsi ÄRSYTTÄVIN PIIRRE muissa ihmisissä?

Tyyli pistää aina, siis ihan aina paremmpaksi kuin edellinen puhuja.

Tässä muutama tekaistu edimerkki:

- kävin ostamassa eilen Prismasta uudet kumisaappaat, oli tarjouksessa 49,90.

--> ai jaa, mullahan on noi sellaset xxx vähän kalliimmat kotimaiset Partioaitasta, no ne olikin jotain lähes satasen pintaan. Me tykätään ostaa laatua kun paljon vaelletaan ja on tärkeetä että on laadukkaat kumisaappaat.....

- hitto, aurinkolasien sanka lähti irti ja kävin ostamassa uudet äkkiä ennen lähtöö.

--> mistä ostit? eiks sul oo vahvuuksia aurinkolaseissa?

- eeeeiiii, ihan vaan nappadin marketista ensimmäiisrt jotka pärstään sopi.

--> mulla on nämä kyllä näillä xx ja yy ja zz ominaisuuksilla. Mähän käytän vaan optikolta hankittuja joissa vahvuus ja kunnon uv suoja. Tää malli mikä mulla nyt on, oli kyllä melko kallis mut tykkään näistä.

Jne.... tiedätte varmaan persoonan.

Voi olla muuten ihan mukavakin mut joku siraanloinen piirre, terveen itsetunnon puute ajaa häntä joka hiton kerta tuohon. Ihan ku jotenki yrittäisi itselleenkin todistella sitä että on riittävän hyvä ja ehkä varakkaampi kuin toinen.

Puhuu yleisesti ihan mitä tahansa arkiasiaa kertoessa muodossa

"minähän.... tai mehän....."

Ja kyse siis jo keski-ikäisestä ihmisestä, ei mistään kokemattomasta nuoresta ihmisestä.

Se että esitetään kuin toinen ihminen ei kiinnostaisi vaikka koko olemus on kuin kissa kuumaa puuroa kiertäisi.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmyys ja typeryys

Ajatella jos näitä ei olisi niin kuinkas sitten älykkäät ja viisaat voisivat loistaakkaan. 

Mielipiteiden, joita kukaan ei ole kysynyt, kertominen asioissa, jotka eivät kuulu ihmiselle mitenkään.

Esim. sukulaiseni päätti jostain syystä kertoa kaikille mielipiteensä siitä, että serkkuni myi omakotitalonsa ja muutti kerrostaloon. Asia ei kuulu tälle sukulaiselle mitenkään, eikä kukaan ole kysynyt hänen mielipidettään.

Kerroin omaisen sairastumisesta, alettiin heti jakamaan neuvoja. Olen itse hoitaja ja haluan kuitenkin olla omaiselle se läheinen, en hoitaja.

Sanotaan, että pyytämättä annetut neuvot ovat maailman halvin kauppatavara.

Vihervasemmístolaìsuus ja muut mielenterveysongelmat ja aivovammat.

Halu saada mahdollisimman suurta ja kokonaisvaltaista hyötyä muista ihmisistä koko ajan. Menee sinne ja tänne pysähtymättä pelkän henkilökohtaisen hyödyn perässä. Pinnallisen ystävällisestä käytöksestä huolimatta empatiakyky puuttuu täysin.

Jatkuva "hyriseminen". Olin keväällä kuuntelemassa luentoa. Vieressäni istunut henkilö äänteli hyrisemällä koko ajan, kun esitelmöitsijä puhui. Elämäni pisin kolme varttia.

Vierailija kirjoitti:

Kun päätetään toisten puolesta kysymättä kaikki. Tykkään keskustella itseäni koskevista asioista.

Siis minä vihaan ihan sydämestäni saakka, kun joku päättää minun puolestani, mitä mieltä minä olen, mitä minä ajattelen, mitä tunnen, ja mihin uskon tai mitä muka kannatan.

Vihaan sitä, ettei nuo puolestani ajattelijat, anna minun puolustautua tai tai kertoa miten asiat oikeasti on, vaan puhuvat päälleni: Ssshhhh Shhuuuuu shuuu älä sano mitään, älä sano mitään, kyllä MINÄ tiedän, kyllä Minä tiedän, ei sinun tarvitse sanoa mitään, sinun ei tarvitse sanoa, kun minä tiedän.

Krooninen puheripuli, suu käy kokoajan mutta sisältö on kovin höttöistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmyys ja typeryys

Ajatella jos näitä ei olisi niin kuinkas sitten älykkäät ja viisaat voisivat loistaakkaan. 

No kun ei viisailla ja oikeasti älykkäillä ole mitään lapsekasta tarvetta loistaa ja päteä.

Itse en ole edes kovin älykäs, mutta silti olen sitä mieltä, että olisin miljardi kertaa mieluumin se huoneen tyhmin, kuin älykkäin henkilö huoneessa. Olen nimittäin huomannut, että ei ole yhtään hienoa ja mahtavaa olla se älykkäin. Se on turhauttavaa ja äärimmäisen raivostuttavaa. Sen sijaan kun on itseään älykkäämpien ja viisaampien ympäröimänä niin se on lottovoitto ja se on parhautta.

Vierailija kirjoitti:

-Mielistely.. Esim. esitetään kiinnostunutta jostakin asiasta, vaikkei tosiasiassa kiinnosta pätkääkään.

-Teennäinen positiivisuus

-Muiden pitäminen yksinkertaisina/Itsensä pitäminen nerona (oikeasti fiksut harvemmin painottavat olevansa fiksuja)

Tuo viimeinen on ihan totta. Olen huomannut, että ne ihmiset ketkä ovat aliarvioineet älykkyyttäni törkeästi ja kohdelleet kuin vajaajärkistä pikkulasta, ovat olleet aina itse selkeästi keskimääräistä yksinkertaisempia tapauksia, sellaisita lähellä kehitysvammaista. Kukaan oikeasti fiksu ja korkeastikoulutettu ei koskaan ole ilmaissut mitenkään, että minä olisin joku tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun päätetään toisten puolesta kysymättä kaikki. Tykkään keskustella itseäni koskevista asioista.

Siis minä vihaan ihan sydämestäni saakka, kun joku päättää minun puolestani, mitä mieltä minä olen, mitä minä ajattelen, mitä tunnen, ja mihin uskon tai mitä muka kannatan.

Vihaan sitä, ettei nuo puolestani ajattelijat, anna minun puolustautua tai tai kertoa miten asiat oikeasti on, vaan puhuvat päälleni: Ssshhhh Shhuuuuu shuuu älä sano mitään, älä sano mitään, kyllä MINÄ tiedän, kyllä Minä tiedän, ei sinun tarvitse sanoa mitään, sinun ei tarvitse sanoa, kun minä tiedän.

Minä olen kai tuollainen ärsyttävä toisen puolesta kysymättä päättäjä. Jos vaikkapa Martta minulle sanoo että "voisikohan se Pekka lähteä minun kanssa käymään kaupassa", niin loogisesti menen kysymään Pekalta että voisiko käydä Martan kanssa kaupassa. Martta kuitenkin päättää suuttua ettei hän minua ole pyytänyt kysymään Pekalta ja minä jään hämmentyneenä ihmettelemään mitä tapahtui.

Huonot käytöstavat, ilkeys, ylimielisyys...

Esim ihminen jossa on nämä kaikki piirteet :

Ei tervehdi, jos joutuu kommunikoimaan voi tokasta jotain "piikikästä" taikka negatiivista vieden muidenkin fiilistä, ja sitten vielä korostaa olevansa muita parempi esim tuo jatkuvasti esiin kuinka hänen mielipide on se oikea, kuinka hänen elämäntapansa on se mistä muiden pitäisi kattoa mallia, on jatkuvasti esim päsmäröimässä muiden elämää ja, tapoja, ei tuo minkäänlaista arvostusta esiin muita kohtaan esim hymyllä, positiivisella äänensävyllä tai kehuilla, jos jotain kehuu niin itseään ja pahimmillaan vertaillen muihin, huonompiin kovaan ääneen. Ei ymmärrä tapakasvatusta, esim kiroilee avoimesti, ei huomioi muita, lannistaa muita, haukkuu aina muita.

Tunteiden mukana heilahtelu, epäjohdonmukaisuus, kiihtyminen normaaleista arkitason asioista.

Näyttäytyy aikuisen tekemänä lehmänhermoiselle kehitysvammaisuutena.

Vierailija kirjoitti:

Kontrollinhalu ja krooninen vihaisuus.

Minä vihaan kyllä kontrollin ja vallanhaluisia ihmisiä tosi paljon. Tunnustaudun myös kroonisesti vihaiseksi.

Minulla on kehossa paljon patoutunutta vihaa, koska sitä on kertynyt jo pikkulapsesta saakka minulle.

En ole saanut tuntea vihaa tai surua, vaan olen saanut olla vain reipas ja kiltti.

Minulla kestää varmasti loppuikä käsitellä tätä kaikkea vihaa, mitä on ehtinyt kymmenissä vuosissa kerääntyä, kun sitä en tosiaan ole saanut normaalisti tuntea, koska eihän tytön ole lupa muuta kuin hymyillä.

En muuten ole yhtään pahoillani tästä, että tunnen vihaa. En häpeä sitä, enkä pyytele keneltäkään anteeksi.

Mulla on oikeus tunteisiini ja jos joku tulee minulta niitä tässä vaiheessa kieltämään niin saa punaiset korvat ja rikkinäiset tärykalvot.

Vierailija kirjoitti:

Tunteiden mukana heilahtelu, epäjohdonmukaisuus, kiihtyminen normaaleista arkitason asioista.

Näyttäytyy aikuisen tekemänä lehmänhermoiselle kehitysvammaisuutena.

Ehkä sinä näyttäydyt myös jollekin kehitysvammaisena möllykkänä joka ei mistään mitään tajua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun päätetään toisten puolesta kysymättä kaikki. Tykkään keskustella itseäni koskevista asioista.

Siis minä vihaan ihan sydämestäni saakka, kun joku päättää minun puolestani, mitä mieltä minä olen, mitä minä ajattelen, mitä tunnen, ja mihin uskon tai mitä muka kannatan.

Vihaan sitä, ettei nuo puolestani ajattelijat, anna minun puolustautua tai tai kertoa miten asiat oikeasti on, vaan puhuvat päälleni: Ssshhhh Shhuuuuu shuuu älä sano mitään, älä sano mitään, kyllä MINÄ tiedän, kyllä Minä tiedän, ei sinun tarvitse sanoa mitään, sinun ei tarvitse sanoa, kun minä tiedän.

Minä olen kai tuollainen ärsyttävä toisen puolesta kysymättä päättäjä. Jos vaikkapa Martta minulle sanoo että "voisikohan se Pekka lähteä minun kanssa käymään kaupassa", niin loogisesti menen kysymään Pekalta että voisiko käydä Martan kanssa kaupassa. Martta kuitenkin päättää suuttua ettei hän minua ole pyytänyt kysymään Pekalta ja minä jään hämmentyneenä ihmettelemään mitä tapahtui.

Niin kun olisit voinut vaan sanoa, että: "Haluatko että kysyn Pekalta vai kysytkö itse?"

Mutta ei, kun pitää vaan kouhottaa ja kohkata.

Se että huomautellaan toiselle tämän hiljaisuudesta. Se on loukkaavaa ja lannistavaa